Kesä koko vuoden

JOURNALISTI
17.8.2018

Nina Erho

nina.erho@journalistiliitto.fi

Kirjoittaja on Journalistin toimittaja.

Miten säilyttää lomaltapaluun olotila marraskuuhun? Nämä vinkit kirjautuvat vuodesta toiseen Nina Erhon ”kaikkien aikojen työhyvinvointisyksy” -listoille.

Vaikka kuinka tykkäisi työstään, kasvot työpaikan hissin peilissä näyttävät loman jälkeen hätkähdyttävän erilaisilta kuin ennen sitä.

Kalpeuden tilalla on päivetystä, pinttynyt tumma on liuennut silmien alta, kireys kaikonnut suun ympäriltä.

Sama tuntuu ensimmäisen työaamun kokouspöydässä. Vaikka syksyn suunnitelmiin orientoituminen teettää töitä, se ei väsytä eikä stressaa, vaan mieli uskoo vakaasti: kyllä se siitä.

Miten olotila säilyisi marraskuuhun?

”Näin selviät töihinpaluusta” -jutut neuvovat välttämään loman vaikutukset nopeasti tuhoavaa sokkia muun muassa ennakoimalla.

Tee jo ennen lomalle jäämistä lista siitä, mitä olet tehnyt ja mistä töitä pitää palattuasi jatkaa, kirjoitti Yle 30. heinäkuuta.

No, se on myöhäistä, eivätkä arkiset juttuprojektit yleensä jatku loman yli.

Varaa kalenteriisi aikaa sähköpostikertymän selvittelyyn jo ennen lomaa, kirjoitti Kotiliesi 5. elokuuta.

Kun uusista juttuprojekteista loman jälkeen sovitaan, aloittamisen kanssa ei voi viivytellä.

Pidä lomia pitkin vuotta, neuvoi Oikotie 1. elokuuta.

Vaikka on selvää, ettei koko vuoden palautumisia kannata jättää kesälomaan, ”maailma valmiiksi ennen vapaata” -meininki monta kertaa vuodessa ei välttämättä palauta.

Mutta: järjestä arkeenkin pieniä kivoja juttuja – kyllä. Pidä työpäivän aikana mikrotaukoja – kyllä!

Parhaat täsmävinkit taitaa keksiä kukin itse. Omille ”kaikkien aikojen työhyvinvointisyksy” -listoilleni kirjautuvat vuodesta toiseen nämä:

Pidä haastattelut kompakteina ja mieti heti tärkeimmät kohdat. Hyöty: ei roikkuvia mörkönauhoja, ei aikaa vievää mieleen palauttelua.

Päätä, mihin mennessä isojen juttujen ensimmäinen versio on valmis. Ei hyödytöntä hinkkaamista.

Miellä itsesi paitsi journalistiksi myös ihmiseksi. Ei rimakauhua.

Edellisten mahdollistamana jätä työpöytä ajoissa. Ei kumuloituvaa, hidastavaa väsymystä.

Päivetykseen on Suomen talviarjessa vaikea vaikuttaa, mutta silmänaluset pysyvät kunnossa riittävillä yöunilla. Ei nyt ihan kesäloman kymmentuntisilla, koska silloin punkkaan pitäisi mennä puoli yhdeksän. Mutta jos menisi edes puoli yksitoista? Tarvitaan vain pitkäjänteistä tahdonvoimaa eli automaatti, joka sammuttaa silloin valot kodista ja laitteista.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta