Kaverin asialla

Milloin freelancerin tulee jäävätä itsensä jutunteosta? Vaakalaudalla on toimittajan maine.

Journalistin ohje 4

JO 4: Journalisti ei saa käyttää asemaansa väärin. Journalistin ei pidä käsitellä aiheita, joihin liittyy henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuus.

JOURNALISTI
17.8.2018

Minna Uusivirta, teksti
Anna-Kaisa Jormanainen, kuvitus

Jos politiikantoimittaja on puolueaktiivi tai jos taloustoimittaja omistaa ison tukun osakkeita, hän on jäävi käsittelemään jutuissaan omaa puolettaan tai kyseistä yritystä. Mutta miten freen tulisi toimia, jos tekee sekä journalismia että viestintää? Ei-journalistisen työn osuus freelancerien ansioista on ollut kasvussa, joten moni miettii asiaa.

”Talouteen ja valtaan liittyvien kytkösten lisäksi ongelma voivat olla yritysten vaitiolosopimukset, jotka rajaavat freelancerin työskentelyä”, sanoo Suomen freelance-journalistien (SFJ) toiminnanjohtaja Anna Kähkönen.

Noora Vaarala on pohtinut jääviyskysymyksiä freelancerina, työsuhteisena sekä istuessaan SFJ:n hallituksessa.

”Freet ovat näissä asioissa tarkkoja eivätkä suostu mihin tahansa, vaikka se vaikuttaisi tuloihin”, Vaarala sanoo.

Joskus tilaaja varoo ostamasta juttuja freeltä, jolla on aiheeseen liittyviä kytköksiä. Toisinaan sidonnaisuudet eivät ole ongelma ostajalle, vaikka freelancer niin kokisi.

”Free on vastuussa maineestaan, päätoimittaja julkaisun brändistä ja uskottavuudesta. Siksi näitä pitää miettiä itse”, Vaarala toteaa.

Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström muistuttaa, että freelancer ja julkaisija ovat molemmat vastuussa Journalistin ohjeiden noudattamisesta.

”Toivon, että freelancereilla on kollegoja, joiden kanssa keskustella näistä aiheista, ja että ostajilla on aikaa pohtia mahdollisia jääviystilanteita avustajien kanssa”, Grundström sanoo.

 

Toimituksissa esteellisyyttä mietitään myös siksi, että etenkin pienillä paikkakunnilla kytkökset tulevat helposti esiin joka tapauksessa. On siis parempi olla avoin.

”Kyse on myös juttutyypistä. Featuressa tai henkilöjutussa voi olla ok, jos toimittaja ja haastateltava tuntevat toisensa. Olen iloinen, jos freelancer kysyy jääviysasioista. Silloin voimme katsoa, onko tilanteessa ongelmaa”, kertoo Hufvudstadsbladetin päätoimittaja Susanna Ilmoni.

Pulmia voi syntyä silloinkin, jos toimittaja on mukana kansalaisjärjestön organisaatiossa.

”Harrastuksia saa olla, se ei vie uskottavuutta, mutta esimerkiksi järjestön varainhankintaan liittyvissä asioissa jääviys voi tulla vastaan”, sanoo Keskisuomalaisen uutispäällikkö Keijo Lehto.

”Sidonnaisuus syntyy ainakin silloin, jos joku maksaa sinulle jotain. Toisaalta hyöty ei läheskään aina ole taloudellista. On oltava itselleen rehellinen. Ihmisellä on voimakas taipumus ajatella olevansa riippumaton”, Elina Grundström sanoo.

”Riittääkö, että sidonnaisuudesta mainitaan jutun lopussa? Tekeekö se kirjoittajasta asiantuntijan ja lisää lukijan luottamusta vai kyseenalaistaako riippumattomuuden”, Grundström jatkaa.

 

Jääviyttä voi joutua pohtimaan myös perhesuhteiden takia. Ylen urheilutoimittajan Laura Arffmanin puoliso on maajoukkuehiihtäjä Anssi Pentsinen. Arffman on suhteen alusta asti pitänyt selvänä, ettei tee Pentsisestä juttuja. Pyeongchangin olympialaisten aikana Yle linjasi, ettei hän tee aviomiehestään myöskään hikihaastatteluja suorituksen jälkeen.

”Olen käynyt nämä asiat läpi esimiesteni kanssa ja saanut yleisöltä ainoastaan positiivisia kommentteja”, Arffman sanoo. Kritiikkiä on hänen mukaansa tullut toimittajilta Ylen ulkopuolelta. Se on tuntunut kapeakatseiselta, sillä eturistiriitoja voi syntyä myös ystävyyssuhteista tai silloin, kun toimittaja kirjoittaa urheilijasta kirjan ja käsittelee samaa henkilöä jutuissaan.

”Olemme olleet luupin alla, joten tässä on pitänyt olla tarkkana.” l

Juttua varten on haastateltu myös Länsi-Saimaan Sanomien päätoimittajaa Matias Lövbergiä sekä freelancetoimittaja Pasi Kiviojaa.

Journalistin ohje 4

JO 4: Journalisti ei saa käyttää asemaansa väärin. Journalistin ei pidä käsitellä aiheita, joihin liittyy henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuus.



2 2019
Arkisto
Suomenmaan Pekka Pohjolainen ja Demokraatin Johannes Ijäs Eduskuntatalon mediatiloissa. Toimittajat kiittelevät talon työskentelyolosuhteita.

Politiikkaa 24/7

Vaalikeväänä käyvät kuumina sekä poliitikot että puoluelehdet. ”Aatteellisissa mutta itsenäisissä” lehdissä työpaikan tulevaisuuden saattaa ratkaista vaalitulos tai viestintätuen uudelleenjärjestely. Journalisti seurasi Demokraatin ja Suomenmaan toimittajien päivää eduskunnassa.

Peili konfliktille

Pertti Pesosen dokumentin televisioesitys sensuroitiin Venezuelassa. Espanjassa somekohina alkoi Katalonian poliittisia vankeja käsittelevästä dokumentista.

Kalevan palkaton harjoittelu kummastuttaa

Ilmaista harjoittelijaa etsii usein järjestö tai pieni yritys, ei suuri lehtitalo. Kesäsijaisia palkataan kuten aiemminkin.

Mihin ylioppilaslehtiä tarvitaan?

Suomen lehdistössä on meneillään uuvuttava samankaltaistumiskehitys. Omistus keskittyy, samoin uutistuotanto. Tällaisessa ilmapiirissä soisi edes omaäänisten ylioppilaslehtien menestyvän, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Meidän puolesta kyselijät

Tiia Rantanen ja Anna Karhunen ovat ystäviä, joista tuli työkavereita. Läheisyydestä on hyötyä, kun työ on jutustella noloista aiheista kaiken kansan kuullen.

Sexualbrotten, som blev en invandringsdebatt

De stora finländska medierna utmärkte sig inte i rapporteringen om sexualbrotten i Uleåborg. Det säger professor och medieforskare Anu Koivunen, som analyserat en del av materialet.

Sanonta on Antti Grundsténin mielestä ärsyttävä mutta hänen tekemisen tapaansa hyvin kuvaava. Kuva otettiin A-lehtien studiolla ”rakennusnurkassa”, jossa Grundstén tapaa nojailla tikkaisiin ja miettiä seuraavia kuvauksia lavastaja Tuomas Norteman kanssa.

Yllätyksiä olla pitää

Imagen AD Antti Grundstén on valmis perustelemaan haastateltaville, miksi jutun kuvat ovat juuri sellaiset kuin ovat.

Sankari ja nolla

Matti Nykäsen viimeinen palvelus medialle oli tarjota kierros itsetutkiskelua. Enää tuskin tulee julkkista, joka saisi synkän puolensa samaan tapaan anteeksi, sanoo kulttuurihistorian tutkija.

Vaikka kaikki laukut ovat Emmi Tuomistolle käyttöesineitä, Louis Vuittoneitaan hän ei viskaa auton lattialle tai anna koiriensa Ollin ja Mimin talloa. Vuittonin ruudullisen ”Alman” hän hankki marraskuussa, etualan ”Neverfullin” vuodelta 2011 ihan hiljattain.

Liekeissä laukuista

Emmi Tuomisto osti viime vuonna 16 laukkua. Silti arjen juhlaksi riittää myös ihanuuksien bongailu netistä ja toisten olkapäiltä.

Tuuraajasta päätoimittajaksi

Satu Kangas-Viljamäki aloitti 11. helmikuuta päätoimittajana kaupunkilehti Selänteessä.

Kati Koivikko on ollut Sanoma Prolla 11 vuotta. Entisestä kuvatoimittajasta on tullut ”hybridituotteiden” tekijä. ”Oman työn aikatauluttamista vaaditaan aiempaa enemmän, mutta minusta on ihana ajatella isoja kokonaisuuksia.”

Kuvin kiinni ajassa

Oppimateriaalikuvittamisen rima on noussut, väittää visualisti Kati Koivikko. ”Aapinen on herkin tuote”, hän sanoo.

Liitto vei oikeuteen 50 riitaa

Vanhin liiton viime vuonna selvittämä riita sai alkunsa vuonna 2013.

Aina ei mene putkeen

”Usein kaikki menee kuvauskeikalla putkeen. Joskus taas ei mene.” Lauri Rotko kertaa kolumnissaan kolme klassikkoa.

Ontuva taleban

Kun poliitikkojen sanomisista kerrotaan, avattakoon riittävästi, millaista myrkkyä sanat ovat syöneet, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Hullun hommaa

Ajattelin että jestas; nyt on aamiaisaika ja minä könyän 300 metrin syvyydessä ikiroudan alla seuranani ventovieras kaivosmies, kirjoittaa Maria Paldanius.

Painavia rivejä johtamisesta

Siinä missä moni johtamiskirja kertoo ”keissejä”, Teija Rantalan Pieni kirja johtamisesta kertoo vain sen, mitä niistä on opittu, kirjoittaa Nina Erho.

Vem visar vägen i klimatjournalistiken?

Kan ett mediehus på en sida uppmana till större och fler åtgärder för att minska klimatavtrycket och på en annan uppmana samma läsare att resa iväg på en nöjesresa till andra sidan jorden, frågar Lina Laurent.

Klimatkris och bränder när svenska Gräv firar 30 år

Affischnamnet är Martha Mendoza från AP. Som vanligt kommer det att delas ut guldspadar inom olika kategorier för insatser inom grävande journalistik.

Dahlén tar över på Ålandstidningen

Daniel Dahlén kommer närmast från Ålcom, där han varit VD. Han har ingen tidigare erfarenhet av att leda publicistisk verksamhet.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta