Kaverin asialla

Journalistin ohje 4

JO 4: Journalisti ei saa käyttää asemaansa väärin. Journalistin ei pidä käsitellä aiheita, joihin liittyy henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuus.

JOURNALISTI
17.8.2018

Minna Uusivirta, teksti
Anna-Kaisa Jormanainen, kuvitus

Milloin freelancerin tulee jäävätä itsensä jutunteosta? Vaakalaudalla on toimittajan maine.

Jos politiikantoimittaja on puolueaktiivi tai jos taloustoimittaja omistaa ison tukun osakkeita, hän on jäävi käsittelemään jutuissaan omaa puolettaan tai kyseistä yritystä. Mutta miten freen tulisi toimia, jos tekee sekä journalismia että viestintää? Ei-journalistisen työn osuus freelancerien ansioista on ollut kasvussa, joten moni miettii asiaa.

”Talouteen ja valtaan liittyvien kytkösten lisäksi ongelma voivat olla yritysten vaitiolosopimukset, jotka rajaavat freelancerin työskentelyä”, sanoo Suomen freelance-journalistien (SFJ) toiminnanjohtaja Anna Kähkönen.

Noora Vaarala on pohtinut jääviyskysymyksiä freelancerina, työsuhteisena sekä istuessaan SFJ:n hallituksessa.

”Freet ovat näissä asioissa tarkkoja eivätkä suostu mihin tahansa, vaikka se vaikuttaisi tuloihin”, Vaarala sanoo.

Joskus tilaaja varoo ostamasta juttuja freeltä, jolla on aiheeseen liittyviä kytköksiä. Toisinaan sidonnaisuudet eivät ole ongelma ostajalle, vaikka freelancer niin kokisi.

”Free on vastuussa maineestaan, päätoimittaja julkaisun brändistä ja uskottavuudesta. Siksi näitä pitää miettiä itse”, Vaarala toteaa.

Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström muistuttaa, että freelancer ja julkaisija ovat molemmat vastuussa Journalistin ohjeiden noudattamisesta.

”Toivon, että freelancereilla on kollegoja, joiden kanssa keskustella näistä aiheista, ja että ostajilla on aikaa pohtia mahdollisia jääviystilanteita avustajien kanssa”, Grundström sanoo.

 

Toimituksissa esteellisyyttä mietitään myös siksi, että etenkin pienillä paikkakunnilla kytkökset tulevat helposti esiin joka tapauksessa. On siis parempi olla avoin.

”Kyse on myös juttutyypistä. Featuressa tai henkilöjutussa voi olla ok, jos toimittaja ja haastateltava tuntevat toisensa. Olen iloinen, jos freelancer kysyy jääviysasioista. Silloin voimme katsoa, onko tilanteessa ongelmaa”, kertoo Hufvudstadsbladetin päätoimittaja Susanna Ilmoni.

Pulmia voi syntyä silloinkin, jos toimittaja on mukana kansalaisjärjestön organisaatiossa.

”Harrastuksia saa olla, se ei vie uskottavuutta, mutta esimerkiksi järjestön varainhankintaan liittyvissä asioissa jääviys voi tulla vastaan”, sanoo Keskisuomalaisen uutispäällikkö Keijo Lehto.

”Sidonnaisuus syntyy ainakin silloin, jos joku maksaa sinulle jotain. Toisaalta hyöty ei läheskään aina ole taloudellista. On oltava itselleen rehellinen. Ihmisellä on voimakas taipumus ajatella olevansa riippumaton”, Elina Grundström sanoo.

”Riittääkö, että sidonnaisuudesta mainitaan jutun lopussa? Tekeekö se kirjoittajasta asiantuntijan ja lisää lukijan luottamusta vai kyseenalaistaako riippumattomuuden”, Grundström jatkaa.

 

Jääviyttä voi joutua pohtimaan myös perhesuhteiden takia. Ylen urheilutoimittajan Laura Arffmanin puoliso on maajoukkuehiihtäjä Anssi Pentsinen. Arffman on suhteen alusta asti pitänyt selvänä, ettei tee Pentsisestä juttuja. Pyeongchangin olympialaisten aikana Yle linjasi, ettei hän tee aviomiehestään myöskään hikihaastatteluja suorituksen jälkeen.

”Olen käynyt nämä asiat läpi esimiesteni kanssa ja saanut yleisöltä ainoastaan positiivisia kommentteja”, Arffman sanoo. Kritiikkiä on hänen mukaansa tullut toimittajilta Ylen ulkopuolelta. Se on tuntunut kapeakatseiselta, sillä eturistiriitoja voi syntyä myös ystävyyssuhteista tai silloin, kun toimittaja kirjoittaa urheilijasta kirjan ja käsittelee samaa henkilöä jutuissaan.

”Olemme olleet luupin alla, joten tässä on pitänyt olla tarkkana.” l

Juttua varten on haastateltu myös Länsi-Saimaan Sanomien päätoimittajaa Matias Lövbergiä sekä freelancetoimittaja Pasi Kiviojaa.

Journalistin ohje 4

JO 4: Journalisti ei saa käyttää asemaansa väärin. Journalistin ei pidä käsitellä aiheita, joihin liittyy henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuus.



9 2020
Arkisto

Rikkaiden omaisuudesta pitäisi julkaista tietoja paljon avoimemmin

Median tulee pystyä perustelemaan kirkkaasti, miksi ihmisten verotietoja on tärkeää julkaista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Sinua masentaa, että Iltalehden lukijoita kiinnostaa tosi-tv eikä EU, Erja Yläjärvi

Iltalehden vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi viihtyy hyvin pomona eikä muista itsekään, mistä aiheista teki toimittajana juttuja.

Onko media oppinut virheistään, kun taloustuhon siivoaminen alkaa?

”Kun talous viimeksi horjui, suomalainen media epäonnistui tehtävässään. Se johtui siitä, että tiedotusvälineissä luotettiin järkähtämättä korkeisiin herroihin, joille oli suotu virat”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Biden ja Trump suomeksi pikavauhdilla

Yleisradion pikatoiminnan tiimi kääntää vaaliväittelyt ja Oscar-gaalat suomeksi muutamassa tunnissa. Esimerkiksi Trumpin ja Bidenin toinen väittely alkoi Suomen aikaa 23. lokakuuta kello 04 ja tekstitetty lähetys TV:ssä kello 12.40.

”Suomeen tarvitaan ehdottomasti pysyvä mediatukijärjestelmä muiden Pohjoismaiden tapaan”, Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho sanoo.

Koronatukea haettiin ainakin 271 tiedotusvälineelle

Suurin osa hakijoista on pieniä sanomalehtitaloja. Viestintäministeriön asettama työryhmä pohtii myös pysyvää mediatukea.

Työlainsäädäntö suojaa myös poikkeusoloissa

”Alan uusiin työsopimuksiin on keväästä alkaen ilmestynyt erilaisia covid-19-pykäliä. Kirjaukset ovat kuitenkin pääosin lain ja työehtosopimusten vastaisia ja siksi mitättömiä”, kirjoittaa juristi Mari Marttila.

Kuusi tapaa miellyttää johtolauseneurootikkoa

”Älä ole asenteellinen. Ainakaan neutraaliksi tarkoitettu uutisproosa ei tarvitse sellaisia verbejä kuin jyrähtää”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Ackrediteringsbusinessen blomstrar i Afrika

Det här betyder delvis att det är få frilansar som har råd och möjlighet att rapportera från Afrika. Samtidigt är det bra att komma ihåg att det här är verkligheten för största delen av de afrikanska journalisterna, skriver Liselott Lindström.

Voimistelunopettajasta tuli toimittaja

Toimittaja Esko Kähkönen 20. 4. 1927 Rovaniemi – 28. 9. 2020 Rovaniemi

”Imatran aluepäällikkö” ja ay-vaikuttaja on poissa

Toimittaja Heikki Luukkanen 25. 11. 1946 Ruokolahti – 27. 9. 2020 Helsinki

Yksin ei tarvitse selviytyä

Jokaisessa neuvottelussa ei voi voittaa, mutta mitään ei saa, jos ei uskalla pyytää, kirjoittaa Mediakunnan Johanna Sillanpää.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta