Kaverin asialla

Journalistin ohje 4

JO 4: Journalisti ei saa käyttää asemaansa väärin. Journalistin ei pidä käsitellä aiheita, joihin liittyy henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuus.

JOURNALISTI
17.8.2018

Minna Uusivirta, teksti
Anna-Kaisa Jormanainen, kuvitus

Milloin freelancerin tulee jäävätä itsensä jutunteosta? Vaakalaudalla on toimittajan maine.

Jos politiikantoimittaja on puolueaktiivi tai jos taloustoimittaja omistaa ison tukun osakkeita, hän on jäävi käsittelemään jutuissaan omaa puolettaan tai kyseistä yritystä. Mutta miten freen tulisi toimia, jos tekee sekä journalismia että viestintää? Ei-journalistisen työn osuus freelancerien ansioista on ollut kasvussa, joten moni miettii asiaa.

”Talouteen ja valtaan liittyvien kytkösten lisäksi ongelma voivat olla yritysten vaitiolosopimukset, jotka rajaavat freelancerin työskentelyä”, sanoo Suomen freelance-journalistien (SFJ) toiminnanjohtaja Anna Kähkönen.

Noora Vaarala on pohtinut jääviyskysymyksiä freelancerina, työsuhteisena sekä istuessaan SFJ:n hallituksessa.

”Freet ovat näissä asioissa tarkkoja eivätkä suostu mihin tahansa, vaikka se vaikuttaisi tuloihin”, Vaarala sanoo.

Joskus tilaaja varoo ostamasta juttuja freeltä, jolla on aiheeseen liittyviä kytköksiä. Toisinaan sidonnaisuudet eivät ole ongelma ostajalle, vaikka freelancer niin kokisi.

”Free on vastuussa maineestaan, päätoimittaja julkaisun brändistä ja uskottavuudesta. Siksi näitä pitää miettiä itse”, Vaarala toteaa.

Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström muistuttaa, että freelancer ja julkaisija ovat molemmat vastuussa Journalistin ohjeiden noudattamisesta.

”Toivon, että freelancereilla on kollegoja, joiden kanssa keskustella näistä aiheista, ja että ostajilla on aikaa pohtia mahdollisia jääviystilanteita avustajien kanssa”, Grundström sanoo.

 

Toimituksissa esteellisyyttä mietitään myös siksi, että etenkin pienillä paikkakunnilla kytkökset tulevat helposti esiin joka tapauksessa. On siis parempi olla avoin.

”Kyse on myös juttutyypistä. Featuressa tai henkilöjutussa voi olla ok, jos toimittaja ja haastateltava tuntevat toisensa. Olen iloinen, jos freelancer kysyy jääviysasioista. Silloin voimme katsoa, onko tilanteessa ongelmaa”, kertoo Hufvudstadsbladetin päätoimittaja Susanna Ilmoni.

Pulmia voi syntyä silloinkin, jos toimittaja on mukana kansalaisjärjestön organisaatiossa.

”Harrastuksia saa olla, se ei vie uskottavuutta, mutta esimerkiksi järjestön varainhankintaan liittyvissä asioissa jääviys voi tulla vastaan”, sanoo Keskisuomalaisen uutispäällikkö Keijo Lehto.

”Sidonnaisuus syntyy ainakin silloin, jos joku maksaa sinulle jotain. Toisaalta hyöty ei läheskään aina ole taloudellista. On oltava itselleen rehellinen. Ihmisellä on voimakas taipumus ajatella olevansa riippumaton”, Elina Grundström sanoo.

”Riittääkö, että sidonnaisuudesta mainitaan jutun lopussa? Tekeekö se kirjoittajasta asiantuntijan ja lisää lukijan luottamusta vai kyseenalaistaako riippumattomuuden”, Grundström jatkaa.

 

Jääviyttä voi joutua pohtimaan myös perhesuhteiden takia. Ylen urheilutoimittajan Laura Arffmanin puoliso on maajoukkuehiihtäjä Anssi Pentsinen. Arffman on suhteen alusta asti pitänyt selvänä, ettei tee Pentsisestä juttuja. Pyeongchangin olympialaisten aikana Yle linjasi, ettei hän tee aviomiehestään myöskään hikihaastatteluja suorituksen jälkeen.

”Olen käynyt nämä asiat läpi esimiesteni kanssa ja saanut yleisöltä ainoastaan positiivisia kommentteja”, Arffman sanoo. Kritiikkiä on hänen mukaansa tullut toimittajilta Ylen ulkopuolelta. Se on tuntunut kapeakatseiselta, sillä eturistiriitoja voi syntyä myös ystävyyssuhteista tai silloin, kun toimittaja kirjoittaa urheilijasta kirjan ja käsittelee samaa henkilöä jutuissaan.

”Olemme olleet luupin alla, joten tässä on pitänyt olla tarkkana.” l

Juttua varten on haastateltu myös Länsi-Saimaan Sanomien päätoimittajaa Matias Lövbergiä sekä freelancetoimittaja Pasi Kiviojaa.

Journalistin ohje 4

JO 4: Journalisti ei saa käyttää asemaansa väärin. Journalistin ei pidä käsitellä aiheita, joihin liittyy henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuus.



6 2019
Arkisto
Ylessä työskentelevät Seurin veljekset löysivät toisensa aikuisuuden kynnyksellä. Ville (oik.) vei Ollin alaikäisenä Helsingin baareihin.” kuva: Jaakko Martikainen

Miltä tuntuu, kun haastateltavat kuvittelevat jatkuvasti puhuvansa veljelle?

Tai kun joutuu kilpailemaan perheenjäsenen kanssa saman alan työpaikoista? Toimittajina työskentelevät sisarusparit avasivat perhe- ja työsuhteitaan.

Jos työnantaja ei ole uskollinen, ei työntekijänkään tarvitse olla

”Työntekijän ei ole järkevää sitoutua tai joustaa enempää kuin työpaikka on valmis sitoutumaan ja joustamaan”, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Ylelle vinoilu loppuu sinun vahtivuorollasi, Johanna Lahti?

Johanna Lahti aloittaa marraskuussa Ilta-Sanomien uutena vastaavana päätoimittajana. ”Kiroiluni on asettunut sellaiselle tasolle, että minut voi päästää huoletta myös kalustettuihin huoneisiin.”

Lukijat maksavat luottamuksesta, epäpuhtaasta journalismista ja fermentointikursseista

Journalismia on aina rahoitettu muullakin kuin hardcore-uutisilla. Journalistien on vain vaikea myöntää sitä, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Näin syntyvät media-alan työehtosopimukset

Paljonko saat palkkaa, kuinka pitkä lomasi on ja joudutko tekemään kiky-tunteja? Muun muassa nämä kysymykset ratkaistaan syksyn ja talven tes-neuvotteluissa. Näin neuvotteluvalmistelut etenevät.

Maryan Abdulkarim on muun muassa kolumnisti, käsikirjoittaja, kirjailija ja taiteilija. ”Tätä urapolkua en osannut suunnitella, vaan asiat ovat seuranneet toisiaan. Kun joku pyytää mukaan johonkin, mietin aina, olenko riittävän hyvä tähän. Mutta kun epäilyistään huolimatta lähtee mukaan, huomaa, että okei – minusta on myös tähän.”

Miksi vähemmistön asiat näyttäytyvät enemmistön kiusana, kysyy Maryan Abdulkarim

”Sysäys ajatusteni sanallistamiseen oli Helsingin Sanomien juttu, jossa lukija kysyi, miksi suihku ja vessanpönttö sijoitetaan kylpyhuoneessa vierekkäin niin, että sukat kastuvat, ja arkkitehti vastasi, että esteettömyysmääräysten takia.”

Pari klikkausta voittaa pään raapimisen

”Arvailu ja kritiikitön googlailu ovat journalismissa edelleen turhan yleisiä menetelmiä varsinkin kiireessä. Ilahduttavan moni toimittaja on kuitenkin vähitellen löytänyt luotettavat verkkopalvelut”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Emojier som journalistik

”Uppdateringen är mångas första kontakt med den journalistik som följer och att fånga läsarens uppmärksamhet är i det här fallet att färga den”, skriver Dan Lolax.

Huolellinen töistä sopiminen helpottaa asiakkaan ja freelancerin elämää

Vaikka ulkoistettaessa työstä halutaan eroon, työn suunnittelu ei saisi päättyä ostajan päässä siihen, kun päätös ulkoistamisesta tehdään, kirjoittaa Hanna Kokkonen.

Raskaus ei ole syy olla jatkamatta määräaikaisuutta

”Raskauden tai äitiyden takia voi tulla helposti syrjityksi huomaamattaan. Aina työnantajakaan ei ymmärrä tekevänsä väärin”, kirjoittaa Journalistiliiton lakimies Rami Lindström.

Tommy Pohjola on kokenut penkoja

Tommy Pohjola aloittaa Journalistin määräaikaisena toimittajana 2. syyskuuta.

Alaston paparazzi nappasi uutiskuvan

”Vielä vettä tippuen kaivoin kameran laukusta, vaihdoin zoomin ja otin matalan tähtäysasennon kylmälle ikkunalaudalle”, kirjoittaa Jukka Järvelä.

Intohimoinen tekniikkatoimittaja

Kuolleita: Toimittaja Tero Lehto 25. 5. 1978 Espoo – 3. 7. 2019 Helsinki

Kotiseutu- ja paikallislehtimies

Kuolleita: paikallislehtimies Kurt Ratia 28. 9. 1943 Lahti – 11. 3. 2019 Hyvinkää

Intohimona radio

Kuolleita: toimittaja Heikki Peltonen 27. 6. 1947 Uusikaupunki – 3. 7. 2019 Merikarvia

Toimittajasta jäi muisto itärajalle

Kuolleita: toimittaja Urho Kinnunen 28. 6. 1930 Ilomantsi – 18. 6. 2019 Ilomantsi

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta