Kaverin asialla

Milloin freelancerin tulee jäävätä itsensä jutunteosta? Vaakalaudalla on toimittajan maine.

Journalistin ohje 4

JO 4: Journalisti ei saa käyttää asemaansa väärin. Journalistin ei pidä käsitellä aiheita, joihin liittyy henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuus.

JOURNALISTI
17.8.2018

Minna Uusivirta, teksti
Anna-Kaisa Jormanainen, kuvitus

Jos politiikantoimittaja on puolueaktiivi tai jos taloustoimittaja omistaa ison tukun osakkeita, hän on jäävi käsittelemään jutuissaan omaa puolettaan tai kyseistä yritystä. Mutta miten freen tulisi toimia, jos tekee sekä journalismia että viestintää? Ei-journalistisen työn osuus freelancerien ansioista on ollut kasvussa, joten moni miettii asiaa.

”Talouteen ja valtaan liittyvien kytkösten lisäksi ongelma voivat olla yritysten vaitiolosopimukset, jotka rajaavat freelancerin työskentelyä”, sanoo Suomen freelance-journalistien (SFJ) toiminnanjohtaja Anna Kähkönen.

Noora Vaarala on pohtinut jääviyskysymyksiä freelancerina, työsuhteisena sekä istuessaan SFJ:n hallituksessa.

”Freet ovat näissä asioissa tarkkoja eivätkä suostu mihin tahansa, vaikka se vaikuttaisi tuloihin”, Vaarala sanoo.

Joskus tilaaja varoo ostamasta juttuja freeltä, jolla on aiheeseen liittyviä kytköksiä. Toisinaan sidonnaisuudet eivät ole ongelma ostajalle, vaikka freelancer niin kokisi.

”Free on vastuussa maineestaan, päätoimittaja julkaisun brändistä ja uskottavuudesta. Siksi näitä pitää miettiä itse”, Vaarala toteaa.

Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström muistuttaa, että freelancer ja julkaisija ovat molemmat vastuussa Journalistin ohjeiden noudattamisesta.

”Toivon, että freelancereilla on kollegoja, joiden kanssa keskustella näistä aiheista, ja että ostajilla on aikaa pohtia mahdollisia jääviystilanteita avustajien kanssa”, Grundström sanoo.

 

Toimituksissa esteellisyyttä mietitään myös siksi, että etenkin pienillä paikkakunnilla kytkökset tulevat helposti esiin joka tapauksessa. On siis parempi olla avoin.

”Kyse on myös juttutyypistä. Featuressa tai henkilöjutussa voi olla ok, jos toimittaja ja haastateltava tuntevat toisensa. Olen iloinen, jos freelancer kysyy jääviysasioista. Silloin voimme katsoa, onko tilanteessa ongelmaa”, kertoo Hufvudstadsbladetin päätoimittaja Susanna Ilmoni.

Pulmia voi syntyä silloinkin, jos toimittaja on mukana kansalaisjärjestön organisaatiossa.

”Harrastuksia saa olla, se ei vie uskottavuutta, mutta esimerkiksi järjestön varainhankintaan liittyvissä asioissa jääviys voi tulla vastaan”, sanoo Keskisuomalaisen uutispäällikkö Keijo Lehto.

”Sidonnaisuus syntyy ainakin silloin, jos joku maksaa sinulle jotain. Toisaalta hyöty ei läheskään aina ole taloudellista. On oltava itselleen rehellinen. Ihmisellä on voimakas taipumus ajatella olevansa riippumaton”, Elina Grundström sanoo.

”Riittääkö, että sidonnaisuudesta mainitaan jutun lopussa? Tekeekö se kirjoittajasta asiantuntijan ja lisää lukijan luottamusta vai kyseenalaistaako riippumattomuuden”, Grundström jatkaa.

 

Jääviyttä voi joutua pohtimaan myös perhesuhteiden takia. Ylen urheilutoimittajan Laura Arffmanin puoliso on maajoukkuehiihtäjä Anssi Pentsinen. Arffman on suhteen alusta asti pitänyt selvänä, ettei tee Pentsisestä juttuja. Pyeongchangin olympialaisten aikana Yle linjasi, ettei hän tee aviomiehestään myöskään hikihaastatteluja suorituksen jälkeen.

”Olen käynyt nämä asiat läpi esimiesteni kanssa ja saanut yleisöltä ainoastaan positiivisia kommentteja”, Arffman sanoo. Kritiikkiä on hänen mukaansa tullut toimittajilta Ylen ulkopuolelta. Se on tuntunut kapeakatseiselta, sillä eturistiriitoja voi syntyä myös ystävyyssuhteista tai silloin, kun toimittaja kirjoittaa urheilijasta kirjan ja käsittelee samaa henkilöä jutuissaan.

”Olemme olleet luupin alla, joten tässä on pitänyt olla tarkkana.” l

Juttua varten on haastateltu myös Länsi-Saimaan Sanomien päätoimittajaa Matias Lövbergiä sekä freelancetoimittaja Pasi Kiviojaa.

Journalistin ohje 4

JO 4: Journalisti ei saa käyttää asemaansa väärin. Journalistin ei pidä käsitellä aiheita, joihin liittyy henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuus.



15 2018
Arkisto

Sanan saattajat

Kristillinen media on huono bisnes, jota tehdään kutsumuksen voimalla. Aivan erityisen hankala sitä on tehdä niin, että se kelpaisi kaikille, sanoo alan konkari Kirsi Rostamo.

Elämäntapajohtaja

Journalistiliiton puheenjohtajaksi uudelleen valittu Hanne Aho uskoo liiton jäsenmäärän kääntyvän nousuun.

Aishi Zidania kiitettiin palkintoperusteissa myös siitä, etteivät painostus, uutistyön vääristely-yritykset ja nettiviha ole lannistaneet häntä. Jarno Liskin todettiin tekevän monin paikoin riskialtista tutkivaa journalismia sinnikkäästi ja peräänantamattomasti ilman työsuhteen turvaa.

Sananvapauden käyttäjät

Kun ympäristö painostaa, Aishi Zidan ja Jarno Liski nojaavat journalistin perustehtävään. Työ palkittiin Sananvapauden miekalla.

KSF Medias fjolårsresultat, ett minus på 4,2 miljoner euro, var bättre än på många år. Nya vd:n Anna Hellersedt litar på att det nu är en bra tidpunkt för bolaget att införa en ny betallösning för digital journalistik.

Efter stormen

KSF Medias nya vd Anna Hellerstedt betonar öppen kommunikation inom bolaget och vill förankra stora linjer hos personalen. Främsta löfte hittills: mer fokus på journalistiken – hur det ska förverkligas har vi inte ännu sett.

Tv-ohjaaja ja toimittaja Marja Jaakola on halunnut olla työvuosien jälkeen kuin kuka tahansa. Hän ei ole työskennellyt eläkkeellä. Kuva: Liisa Huima

Ei ole valtaa loistoa

Eläkkeellä identiteetti on rakennettava uudelleen. Toimittajalle se voi olla vaikeaa.

Liikaa keskustelua

Medioiden verkkokeskusteluissa vihan lietsomisen ja asiallisen kommentoinnin välissä on leveä vyöhyke, jolla delete-nappia painetaan liian harvoin, kirjoittaa Asko Lehtonen.

Älä soita sille enää koskaan!

Mediayhtiö harkitsi kieltävänsä tuurajia käyttämästä lähdesuojan alaisia tietoja muissa töissä. Ajatus lähteiden ”omistamisesta” on omituinen, kokenut oikeustoimittaja sanoo.

Jouluihminen. A-lehtien tuottaja Elisa Miinin aloittaa jouluvalmistelut jo elokuussa ja lopettaa joulunvieton tapaninpäivänä. ”Ajatukseni kääntyvät välipäivinä jo pois joulusta ja kohti uutta vuotta, kun olen jo joulua pitkään siinä vaiheessa viettänyt.”

Glögiä jo elokuussa

A-lehtien tuottaja Elisa Miininin kotona on kaksi joulukuusta. Toiseen niistä saa koskea vain hän.

Pekka Vahvasen Kone kaikkivaltias -kirja on saanut kehuja siitä, että ’joku on tätä järjettömyyttä vastaan’. Toisaalta se on kirvoittanut kritiikkiä etenkin teknologiapiireistä. ”Uskon, että kun tunnepitoista kritiikkiä saa, on osunut johonkin oikeaan kohtaan.”

Kadonneen onnen jäljillä

Tutkimusten valossa teknologis-taloudellinen kehitys ei ole enää vuosikymmeniin tehnyt meistä onnellisempia, sanoo digitalisaation ongelmista kirjan kirjoittanut Pekka Vahvanen.

Milloin freelancer on jäävi?

Mikä on eettinen aikaväli jutulle tiettyyn lehteen ja jutulle saman lehden kustantajasta? Vaikuttaako juttutyyppi asiaan? Vastausten pohtimiseen tarvitaan lisää konkreettisia eväitä, kirjoittaa Anna-Sofia Nieminen.

Edellistä työtä jatkamaan

Tiina Ojutkangas aloittaa tammikuussa Kokkolassa ilmestyvän Keskipohjanmaan päätoimittajana.

Dags att tända lyset

På redaktionerna i Finland finns en hel del att lära av Demokratijouren, om hur man bygger upp konkreta rutiner som förebygger hot och hat, skriver Johan Svenlin.

Perehdy tietoturvaan tänään

Vaikka et työskentelisi erityistä tietoturvaa vaativien lähteiden ja aiheiden parissa, ala perehtyä niiden suojaamiseen nyt. Toimittajan salausopas kertoo, miksi se kannattaa.

75 prosenttia

Mistä tietää, että vaalit ovat lähestymässä? Yksi varma merkki on numerohokemien vyöry journalistisiin teksteihin, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Liftaamalla ehtii paremmin

Kirjaan uppoutunut Juha Mäkinen ei huomannut nousta bussiin, mutta onneksi juttukeikalle ehtii toisellakin tavalla.

Otavamedia jatkaa yt-kierrosta ensi vuonna

Otavamedia aloittaa yt-neuvottelut kuvaryhmässään 2. tammikuuta 2019. Yt-neuvotteluja on viime viikkona päättynyt Otavamediassa, Sanoma Media Finlandissa, Aamulehdessä ja A-lehdissä.

Färre fotografer på Hufvudstadsbladet

”Jag är övertygad om att läsarna inte kommer att uppleva någon försämring av bildjournalistiken i HBL framöver”, säger chefredaktör Susanna Landor.

Håkans leder Studentbladet

Som chefredaktör vill Håkans bland annat närma sig studentkårer som tidigare lämnat Svenska studerandes intresseorganisation.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta