Karjalaisen tuottaja Laura Määttänen sai jo lapsena tuntuman ampumiseen, kun poliisi-isä vei hänet ampumaradalle.

Katse tähtäimeen ja mieli tyhjäksi

Laura Määttänen, 37

Karjalaisen teematuottaja. Kotoisin Imatralta. Asuu kolmen whippet-koiransa kanssa Kontiolahdella.

Valmistunut filosofian maisteriksi suomi pääaineenaan Itä-Suomen yliopistosta Joensuusta.

Työskennellyt toimittajana Uutisvuoksessa ja vuodesta 2005 Karjalaisessa eri tehtävissä.

Harrastaa tarkkuusammuntaa Kontiolahden urheilijoissa ja koirien kanssa lenkkeilyä.

JOURNALISTI
17.8.2018

Minttu-Maaria Partanen, teksti
Johanna kokkola, kuva

Laura Määttänen hakee mielen ja sormen harmoniaa urheiluammunnasta. Silloin ajatukset eivät ole otsikoinnissa.

Kolme vuotta sitten Laura Määttänen makasi Hollolassa katoksen alla ja tähtäsi vapaakiväärillä tauluun. Olo oli kuin robotilla täydellisessä flow-tilassa. Sormi ja mieli toimivat saumattomasti yhteen. Hän arvioi tuulen oikein ja ampui 60 laukausta. Kaikki oli helppoa ja vaivatonta. Tuloksena oli SM-kultaa.

”On harvinaista, että ampuminen sujuu noin hyvin, joten yritän muistaa, miltä suoritus tuntui. Se motivoi jatkamaan”, Määttänen sanoo.

 

Karjalaisen teematuottajana työskentelevä Laura Määttänen on harrastanut urheiluammuntaa aktiivisesti kymmenen vuotta. Hänen päälajinsa on 300 metrin tarkkuusammunta vapaakiväärillä.

Kesällä hän ampuu paljon myös pienoiskiväärillä. Iso kivääri tuntuu kuitenkin käteen eniten omalta. Voimakas rekyyli, eli laukauksen jälkipotkaisu olkapäähän, ei haittaa häntä.

Innostus ampumiseen syttyi jo lapsuudessa. Poliisi-isä vei tyttärensä ampumaan revolverilla ampumaradalle.

”Se oli meidän yhteinen juttumme. Mutta osuin jo lapsena hyvin. Sanotaan, että aikuisena kannattaa tehdä sitä, mitä on lapsena rakastanut.”

 

Ampuminen on päästä kiinni, Määttäsen valmentaja Kalle Leskinen toistaa. Jokainen laukaus on oma kilpailunsa. Pitää toipua nopeasti huonosta laukauksesta, mutta pitää myös kestää se, kun ampuminen sujuu hyvin. Kumpikin on yllättävän vaikeaa.

Kun naisten laukaisumäärät asentokilpailuissa nostettiin miesten tasolle 120 laukaukseen, kilpailut venyivät kolmeen tuntiin. Asentokilpailuissa ammutaan makuulta, polviasennosta ja seisten. Kolmen tunnin ajan pitää keskittyä täysillä ja pystyä parhaimpaansa.

Taidosta on hyötyä myös työelämässä. Määttäsen keskittymiskyky on parantanut ja paineensietokyky kasvanut. Intohimoinen harrastus antaa virtaa työpäiviin.

”Ampuessa unohtuu aivan kaikki. Siellä ei voi muokata otsikoita uusiksi.”

 

Määttänen on voittanut useita SM-mitaleita ja metsästää niitä lisää. Kilpailut tuovat harrastukseen sopivan tavoitteen. Talvella hän harjoittelee sisällä neljä kertaa viikossa ilmakiväärillä. Kesällä harjoituskerrat lisääntyvät. Kilpailuja on noin joka toinen viikonloppu.

Lajin yksityiskohtia on mahdollista hioa loputtomiin. Viime aikoina Määttäsen on ollut vaikeaa löytää hyvää polviasentoa. Huonon näön takia hän tähtää vasemmalla silmällä ja on asentanut korjaavan linssin tähtäimeen.

”Voi olla, etten viisikymppisenä näe enää tähdätä, mutta ei elämässä muutenkaan tiedä mitään varmaksi.”

Siihen asti Määttänen arvioi tuulen suunnan, tyhjentää mielensä ja vetää liipaisimesta.

Laura Määttänen, 37

Karjalaisen teematuottaja. Kotoisin Imatralta. Asuu kolmen whippet-koiransa kanssa Kontiolahdella.

Valmistunut filosofian maisteriksi suomi pääaineenaan Itä-Suomen yliopistosta Joensuusta.

Työskennellyt toimittajana Uutisvuoksessa ja vuodesta 2005 Karjalaisessa eri tehtävissä.

Harrastaa tarkkuusammuntaa Kontiolahden urheilijoissa ja koirien kanssa lenkkeilyä.



7 2020
Arkisto

Tuot Milttoniin raikasta kokoomuslaista ajattelua, Katri Makkonen

Tasavallan presidentin kabinetista Ylelle vain vuodeksi palannut Katri Makkonen lähtee konsulttiyhtiö Milttonin varatoimitusjohtaksi oppimaan, miten liike-elämä toimii.

Mitä jos ihmiset eivät ole koskaan halunneet puolueetonta journalismia?

”Ehkä yleisölle vain viimein tarjotaan somessa jotain, mitä se todella haluaa, eikä tämä jokin yksinkertaisesti ole puolueeton ammattijournalismi”, kirjoittaa Janne Zareff.

Aikkarit on pidettävä mukana

Aikkarisisältö on valtavan tärkeää, sillä Suomessa halutaan ja tarvitaan erikoistunutta laatujournalismia, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Vuosien 2021 – 2022 pressikortti on Journalistiliiton vuodenvaihteessa uudistuvan ilmeen mukainen. Kuvan kortti on testikortti, jonka ulkoasu poikkeaa jonkin verran oikean pressikortin ulkoasusta.

Perinteinen pressikortti muuttuu tilattavaksi – digitaalinen kortti päivittyy automaattisesti

Digitaalista korttia käyttää jo melkein 12 000 jäsentä. Kortin ulkoasu muuttuu vuodenvaihteessa Journalistiliiton uudistuvan ilmeen mukaiseksi.

Nyhetsmedier som lägereldar

”Vi konsumerar nyheter på var sitt håll, inte tillsammans. Vägledning behövs”, skriver Dan Lolax.

Tiekartta johtaa turhan usein umpikujaan

Joukkoviestimet saisivat herkeämättä pohtia, mitä jargonia ne omaksuvat, kirjoittaa Ville Eloranta.

Näin tehdään puoli yhdeksän uutislähetys

Ylen pääuutislähetys syntyy Pasilassa ja etänä. Koronavirusepidemia on tuonut lähetyksen tekemiseen kiirettä ja uusia käytäntöjä.

Työehtosopimus pätee myös etätyössä

Esimiesten vastuulla on huolehtia siitä, että työntekijä pystyy suoriutumaan työstään, eikä kukaan kuormitu liikaa. Työaikaa säännellään myös etätyössä, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Tytti Oras.

Korona-ajan paikallinen sopimus

Työntekijät ovat Ylessä erittäin sitoutuneita työhönsä ja ymmärsivät, että kaikkien panosta tarvitaan, joten joustoa riitti, kirjoittaa Ylen ohjelmatyöntekijöiden pääluottamushenkilö Anu Kähkönen.

Sähkömies dosentin virassa

Anna Gustafssonin Itämeri-haastattelu kesätoimittajana sujui hienosti. Mutta mikäs se haastateltavan titteli olikaan?

Kutsumuksena toimittajan työ

Kuolleita: Toimittaja Anja Manninen 27. 5. 1954 Tyrnävä − 12. 6. 2020 Oulu

Pystykorva ei enää haukahtele

Kuolleita: Toimittaja Veikko Huttunen 31. 10. 1954 Vieremä – heinäkuu 2020 Iisalmi

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta