Eläkkeellä oleva Heikki Kotilainen toi keräämänsä kuvalakanat näytille Journalistiliiton tiloihin Hakaniemeen. Toistuvia kuvituskuvia hän on kerännyt parin vuoden ajan. Kotilainen ei halua esiintyä ”besserwisserinä”, vain ihmettelevänä ja vähän huvittuneena seuraajana. ”Ei uutiskuva-addiktio mihinkään katoa.”

Joka päivä sama kuva poliisimerkistä

JOURNALISTI
17.8.2018

Marja Honkonen, teksti
Kai Widell, kuvat

Vanhaa kuvatoimittajaa ja kuvaajaa ihmetyttää sisällöttömien kuvien viljely verkkojutuissa.

”Onnettomuuspaikalle tuotiin kynttilöitä. Arkistokuva.” ”Helsinki-Vantaan lentoasema viime helmikuussa.” ”Kuvituskuva.”

Kotimaan päämedioista kesäkuussa poimitut kolme kuvatekstiä ovat yhtä sisällöttömiä kuin niihin liittyvät kuvat.

Pitkän uran tehnyttä lehtikuvaajaa ja kuvatoimittajaa Heikki Kotilaista löysä kuvittaminen kismittää. Hän on kerännyt muutamasta toistuvasta aiheesta kokoelman, jolla osoittaa huolensa kuvajournalismista.

Syntyi kaksi aaltopahvilakanaa poliisisymboliikkaa. Kotilaisen havaintojen mukaan poliisikuvia käytetään kuvitusaiheena selvästi eniten, ja usein jutuissa, joissa kerrotaan rikoksista, ei varsinaisesti poliisin toiminnasta.

Muitakin esimerkkejä on. Tulipalouutisten kuvituksena saatetaan käyttää samaa paloautokuvaa kymmeniä kertoja. Kittilän kunnantalosta saisi oman lakanansa. Uutisvideoissa näkee Kotilaisen mielestä usein geneeristä ihmisvilinää, kun aiheita voisi kuvittaa vaikka grafiikalla.

”Mielestäni on yleisön aliarviointia, ettei yhtään mietitä enempää. Kun on kerran tehty virhe, siitä tulee helposti tapa”, Kotilainen tuumaa.

Yksityiskohta Heikki Kotilaisen koostamista kuvituskuvista.

Kotilainen teki 1960-luvulla alkaneen uransa muun muassa Uudessa Suomessa, Pressfotossa, Lehtikuvassa ja Helsingin Sanomissa. Hän siis ymmärtää, että aika-ajoin kuvituskuvaa tarvitaan. Verkossa homma on kuitenkin lähtenyt käsistä.

”Varmaan ajatellaan, että kun siellä on joku suorakaiteen muotoinen tuhru, ihminen vilkaisee siihen automaattisesti.”

Jos asiaa kysyy kuvatoimituksista, vastaukset ovat tuttuja: moni aihe on hankala kuvittaa ja nopeakin pitäisi olla.

Helppoa ratkaisua ei ole, Kotilainen myöntää. Hän korostaa, ettei vika ole kuvaajissa, vaan kuvien tilaajissa ja käyttäjissä.

Kuvalta pitäisi vaatia samaa laatua kuin tekstiltä.

”Ymmärrän, että esimerkiksi Kittilä on kaukana ja sieltä on hankala saada kuvaa. Mutta jos eduskuntauutiset kuvitettaisiin näin slarvisti, jokaisessa uutisessa olisi kuva eduskuntatalon pylväiköstä.”

Yksityiskohta Heikki Kotilaisen koostamista kuvituskuvista. 

Toistuvuuteen pitäisi tarttua, mutta nopeuskin on valtti, perustelevat toimitukset

Miksi ”kuvituskuvaa” käytetään verkossa niin paljon?

Jotta joku lukisi jutut, Iltalehden uutispäällikkö Mikko Virta vastaa. Kuvaton juttu näyttää tylsältä.

”Verkossa lukija tekee klikkauspäätöksen usein pelkän otsikon tai otsikon ja kuvan perusteella. Kuva jutun otsikon yhteydessä näyttää visuaalisesti paremmalta”, Virta sanoo.

Yleinen poliisikuvituskuvakin tuo Virran mukaan juttuun visuaalisuutta, raikkautta ja väriä. Se myös viestii, että uutisen tapahtuma on poliisin tutkinnassa.

Iltalehdessä verkkojutun kuvavalinnan tekee yleensä sen kirjoittanut toimittaja. Analytiikkaa kuvien käytöstä ei ole, mutta kuvien toistumiseen on Virran mukaan kiinnitetty huomiota ja siitä on pyritty eroon.

”Syynä saattoi olla esimerkiksi se, että kiireisessä uutistilanteessa tietyt kuvat löytyivät järjestelmästä nopeammin kuin toiset.”

Virta huomauttaa, että iltapäivälehtien vahvuusalueeseen kuuluvat rikosuutiset ovat ehdottomasti vaikeimpia kuvittaa. Rikosuutisissa ollaan erityisen varovaisia kotimaisten arkistokuvien käytön kanssa.

”Niissä on aina olemassa riski sille, että jokin kuvassa edes osittain näkyvä henkilö tai taho leimautuu, vaikka selvästi kerrottaisiin, etteivät kuvan henkilöt liity tapaukseen.”

Siksi vaihtoehto on usein poliisiin liittyvä kuvituskuva.

Toinen esimerkki haastavasta kuvitusaiheesta on sote-uudistus.

”Sen kuvituksena näkee käytettävän pääsääntöisesti kahdentyyppistä kuvaa: joko uudistuksesta päättäviä poliitikkoja tai sairaaloiden ja terveyskeskusten sisätiloja. En tiedä, konkretisoiko kumpikaan uudistusta erityisen hyvin, mutta parempaakaan on vaikea keksiä”, Virta sanoo.

Myös MTV:n toimituspäällikkö Karri Lehtiön mukaan rikosaiheet ovat kuvituksen kannalta hankalia. Liikkuvan kuvan talona MTV lähtee ensimmäisenä etsimään kuvitukseen video- tai livesisältöä. Vasta sen puuttuessa turvaudutaan stilliin.

Kuvavalinnat tekee tilanteesta riippuen toimittaja tai tuottaja.

”Verkkojournalismissa kiire nähdään monesti negatiivisena asiana, mutta sitä voi tarkastella myös laadun kriteerinä: haluna olla nopea”, Lehtiö sanoo.

”Vääriä ja huonojakin valintoja tehdään, eikä sen saman kuvan käyttöäkään voi aina välttää. Mekin kun julkaisemme päivässä 150–200 juttua.”

Marja Honkonen



6 2020
Arkisto

Ylen heikentäminen ei ratkaise kaupallisen median ongelmia

Kaupallista mediaa ei tueta toiveilla euroista vaan ihan oikeilla euroilla, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Kun kyse on elämästä ja kuolemasta, päättäjille ei voi antaa työrauhaa

”Kotona pelkäävälle ihmiselle toimittajasta tulee kirjaimellisesti elintärkeä. Tappavan pandemian aikana kysymykset ovat perimmäisiä”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Suunnittelet kolumnin kirjoittamista, Tomi Einonen

MTV Uutisten vastaava päätoimittaja keskustelee alaistensa kanssa, kun haluaa saada yhteiskunnalliset näkemyksensä esille.

Verkosta tuli suomalaisten tärkein uutislähde

Sanomalehtien verkkosivut ohittivat televisiolähetykset suomalaisten ykkösuutislähteenä. Verkkouutiset luetaan aiempaa useammin älypuhelimella, kertoo kansainvälinen tutkimus.

Oletko käynyt Terveydenvoinnin laitoksella?

”Yhdysrakenteet vaikuttavat joskus leviävän paikkoihin, joissa alkaa tuntua, ettei kirjoittaja enää lainkaan tiedä sääntöjen perusteita”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vad väljer just du bort från historien?

”Låt den där ena reportern göra en lite större grej på sin idé, trots att det inte direkt har att göra med pandemin. Historien tackar”, skriver Liselott Lindström.

Black isolla B:llä

”Keskustelu epätasa-arvosta ja rasismista on kuumentunut monissa amerikkalaistoimituksissa”, kirjoittaa Juha Rekola.

Syksyllä voi taas keskittyä työnhaun sijaan opiskeluun

Journalistiliiton suositus kesätyöntekijöiden rekrytoinnin aikataulusta on saamassa jatkoa, kirjoittaa Laura Forsén.

Uutismies ja kupletisti

Kuolleita: Toimittaja Janne Linnovaara 15. 6. 1970 Jämsänkoski – 28. 5. 2020 Helsinki

Porilainen monilla mausteilla

Kuolleita: Toimittaja Juha-Pekka Lammi 28. 8. 1953 Pori – 13. 4. 2020 Tampere

Asiantunteva toimittaja tallensi piano- ja urkumusiikkia

Kuolleita: Musiikkitoimittaja Leena Santalahti 21. 2. 1943 Heinola – 23. 5. 2020 Espoo

Energinen kirjallisuuden kääntäjä

Kuolleita: Suomentaja Tarja Roinila 27. 1. 1964 Jyväskylä – 19. 5. 2020 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta