Eläkkeellä oleva Heikki Kotilainen toi keräämänsä kuvalakanat näytille Journalistiliiton tiloihin Hakaniemeen. Toistuvia kuvituskuvia hän on kerännyt parin vuoden ajan. Kotilainen ei halua esiintyä ”besserwisserinä”, vain ihmettelevänä ja vähän huvittuneena seuraajana. ”Ei uutiskuva-addiktio mihinkään katoa.”

Joka päivä sama kuva poliisimerkistä

JOURNALISTI
17.8.2018

Marja Honkonen, teksti
Kai Widell, kuvat

Vanhaa kuvatoimittajaa ja kuvaajaa ihmetyttää sisällöttömien kuvien viljely verkkojutuissa.

”Onnettomuuspaikalle tuotiin kynttilöitä. Arkistokuva.” ”Helsinki-Vantaan lentoasema viime helmikuussa.” ”Kuvituskuva.”

Kotimaan päämedioista kesäkuussa poimitut kolme kuvatekstiä ovat yhtä sisällöttömiä kuin niihin liittyvät kuvat.

Pitkän uran tehnyttä lehtikuvaajaa ja kuvatoimittajaa Heikki Kotilaista löysä kuvittaminen kismittää. Hän on kerännyt muutamasta toistuvasta aiheesta kokoelman, jolla osoittaa huolensa kuvajournalismista.

Syntyi kaksi aaltopahvilakanaa poliisisymboliikkaa. Kotilaisen havaintojen mukaan poliisikuvia käytetään kuvitusaiheena selvästi eniten, ja usein jutuissa, joissa kerrotaan rikoksista, ei varsinaisesti poliisin toiminnasta.

Muitakin esimerkkejä on. Tulipalouutisten kuvituksena saatetaan käyttää samaa paloautokuvaa kymmeniä kertoja. Kittilän kunnantalosta saisi oman lakanansa. Uutisvideoissa näkee Kotilaisen mielestä usein geneeristä ihmisvilinää, kun aiheita voisi kuvittaa vaikka grafiikalla.

”Mielestäni on yleisön aliarviointia, ettei yhtään mietitä enempää. Kun on kerran tehty virhe, siitä tulee helposti tapa”, Kotilainen tuumaa.

Yksityiskohta Heikki Kotilaisen koostamista kuvituskuvista.

Kotilainen teki 1960-luvulla alkaneen uransa muun muassa Uudessa Suomessa, Pressfotossa, Lehtikuvassa ja Helsingin Sanomissa. Hän siis ymmärtää, että aika-ajoin kuvituskuvaa tarvitaan. Verkossa homma on kuitenkin lähtenyt käsistä.

”Varmaan ajatellaan, että kun siellä on joku suorakaiteen muotoinen tuhru, ihminen vilkaisee siihen automaattisesti.”

Jos asiaa kysyy kuvatoimituksista, vastaukset ovat tuttuja: moni aihe on hankala kuvittaa ja nopeakin pitäisi olla.

Helppoa ratkaisua ei ole, Kotilainen myöntää. Hän korostaa, ettei vika ole kuvaajissa, vaan kuvien tilaajissa ja käyttäjissä.

Kuvalta pitäisi vaatia samaa laatua kuin tekstiltä.

”Ymmärrän, että esimerkiksi Kittilä on kaukana ja sieltä on hankala saada kuvaa. Mutta jos eduskuntauutiset kuvitettaisiin näin slarvisti, jokaisessa uutisessa olisi kuva eduskuntatalon pylväiköstä.”

Yksityiskohta Heikki Kotilaisen koostamista kuvituskuvista. 

Toistuvuuteen pitäisi tarttua, mutta nopeuskin on valtti, perustelevat toimitukset

Miksi ”kuvituskuvaa” käytetään verkossa niin paljon?

Jotta joku lukisi jutut, Iltalehden uutispäällikkö Mikko Virta vastaa. Kuvaton juttu näyttää tylsältä.

”Verkossa lukija tekee klikkauspäätöksen usein pelkän otsikon tai otsikon ja kuvan perusteella. Kuva jutun otsikon yhteydessä näyttää visuaalisesti paremmalta”, Virta sanoo.

Yleinen poliisikuvituskuvakin tuo Virran mukaan juttuun visuaalisuutta, raikkautta ja väriä. Se myös viestii, että uutisen tapahtuma on poliisin tutkinnassa.

Iltalehdessä verkkojutun kuvavalinnan tekee yleensä sen kirjoittanut toimittaja. Analytiikkaa kuvien käytöstä ei ole, mutta kuvien toistumiseen on Virran mukaan kiinnitetty huomiota ja siitä on pyritty eroon.

”Syynä saattoi olla esimerkiksi se, että kiireisessä uutistilanteessa tietyt kuvat löytyivät järjestelmästä nopeammin kuin toiset.”

Virta huomauttaa, että iltapäivälehtien vahvuusalueeseen kuuluvat rikosuutiset ovat ehdottomasti vaikeimpia kuvittaa. Rikosuutisissa ollaan erityisen varovaisia kotimaisten arkistokuvien käytön kanssa.

”Niissä on aina olemassa riski sille, että jokin kuvassa edes osittain näkyvä henkilö tai taho leimautuu, vaikka selvästi kerrottaisiin, etteivät kuvan henkilöt liity tapaukseen.”

Siksi vaihtoehto on usein poliisiin liittyvä kuvituskuva.

Toinen esimerkki haastavasta kuvitusaiheesta on sote-uudistus.

”Sen kuvituksena näkee käytettävän pääsääntöisesti kahdentyyppistä kuvaa: joko uudistuksesta päättäviä poliitikkoja tai sairaaloiden ja terveyskeskusten sisätiloja. En tiedä, konkretisoiko kumpikaan uudistusta erityisen hyvin, mutta parempaakaan on vaikea keksiä”, Virta sanoo.

Myös MTV:n toimituspäällikkö Karri Lehtiön mukaan rikosaiheet ovat kuvituksen kannalta hankalia. Liikkuvan kuvan talona MTV lähtee ensimmäisenä etsimään kuvitukseen video- tai livesisältöä. Vasta sen puuttuessa turvaudutaan stilliin.

Kuvavalinnat tekee tilanteesta riippuen toimittaja tai tuottaja.

”Verkkojournalismissa kiire nähdään monesti negatiivisena asiana, mutta sitä voi tarkastella myös laadun kriteerinä: haluna olla nopea”, Lehtiö sanoo.

”Vääriä ja huonojakin valintoja tehdään, eikä sen saman kuvan käyttöäkään voi aina välttää. Mekin kun julkaisemme päivässä 150–200 juttua.”

Marja Honkonen



5 2021
Arkisto

Ensin ne hakivat journalistit. Silloin me sanoimme, että tämä ei käy.

Meidän suomalaisten pitää auttaa kollegoja muissa maissa. Se on oikein, mutta samalla autamme myös itseämme, kirjoittaa päätoimittaja Maria Pettersson.

Teit paikallisesta varuskunnasta 46-sivuisen erikoisliitteen, koska fanitat armeijaa, Pasi Koivumaa

Karjalaisen päätoimittaja on toimituksessa pidetty hahmo, mutta epäilee Stalinin ja Hitlerin ajatelleen itsestään samoin.

Näin saat kesätyöstäsi kaiken irti

Kokeneet toimittajat jakavat vinkit kesätyöntekijöille. Näillä pääset paremmin alkuun kesätöissä ja kenties koko urallasi.

Mitä journalistin pitää ymmärtää työnantajansa taloudesta?

Iso osinko voi olla hälytysmerkki – tai törkeilyä, jos yrityksessä on samaan aikaan menossa rankka säästöohjelma, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Journalisternas och hjälporganisationernas relation är problematisk

För några år sedan jobbade jag som frivillig informatör för en finsk organisation i Uganda. Det var en upplevelse jag aldrig skulle vilja ha ogjord – men inte heller göra om, skriver Liselott Lindström.

En onnistunut pilaamaan suomen kielen sääntöjä

Kun minut pyydettiin median edustajaksi suomen kielen lautakuntaan, eräs Helsingin Sanomien lukija ei vaikuttanut vilpittömän ilahtuneelta, kirjoittaa Ville Eloranta.

Kyselytunnilla valtuutetut kysyivät hallitukselta ja toimistolta liiton toimintaan ja linjauksiin liittyviä kysymyksiä. Puheenjohtaja Hanne Aho vastaa etäyhteyksin osallistuneille valtuutetuille.

Journalistiliiton kevätvaltuusto toivoi joustoa työhön

Valtuutetut toivoivat liiton edistävän etätyömahdollisuuksia myös korona-ajan jälkeen.

Media keskittyi – pitäisikö myös Journalistiliiton jäsenyhdistysten yhdistää voimansa?

Median ja työn muutokset vähentävät sijainnin merkitystä toiminnan järjestämisessä, kirjoittaa Tapio Räihä.

Kova kiire tarkastajan juttusille

Kun poliisi pysäytti toimittajan ja kuvaajan nopeusratsiaan, Mika Heikkilä turvautui pieneen valkoiseen valheeseen.

Luja ja luotettava pohjalainen

Toimittaja Päivi Leppilahti 23. 6. 1960 Teuva – 21. 3. 2021 Kankaanpää

Lehtikuvauksen uranuurtaja

Kuolleita: Kuvapäällikkö Antti Suominen 16. 9. 1938 Pori – 9. 4. 2021 Ulvila

Laajasti urheilusta ja liikunnasta

Kuolleita: Urheilutoimittaja Erkki Poutanen 19. 11. 1950 Jyväskylä – 4. 4. 2021 Tuusula

Monen lajin mestari

Kuolleita: Toimittaja Matti Korhonen 28. 11. 1928 Liminka – 1. 3. 2021 Oulu

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta