Husiksen kulisseista

JOURNALISTI
17.8.2018

Nina Erho, teksti

Staffan Bruunin kirja Mies joka rakasti uutisia on ”toimittajamuistelmat”, jonka loppu on omistettu Hbl:n poikkeuksellisen jyrkälle alamäelle.”Osa ilmiöistä on koko alalle tuttuja, mutta yksityiskohdat hätkähdyttävät”, kirjoittaa Nina Erho.

Kukapa meistä ei olisi urallaan törmännyt mediapomoihin, joiden kehitysideat tuntuvat vieraantuneen todellisuudesta?

Sen sijaan harvinaisia ovat seikkaperäiset julkiset selostukset aiheesta. Sellaisen antaa toimittaja Staffan Bruun kirjassaan Mies joka rakasti uutisia. Bruun työskenteli Hufvudstadsbladetissa 36 vuotta ennen irtisanoutumistaan vuonna 2015.

Bruun omistaa kirjansa lopun Hbl:n parille viime vuosikymmenelle. Hän kertoo sisällön kehittämisen unohtumisesta, utopistisista verkkohankkeista, työntekijöiden ikävästä kohtelusta ja Hbl:n ja paikallislehtien yhdistämisestä. Osa ilmiöistä on koko alalle tuttuja, mutta yksityiskohdat hätkähdyttävät, ja kuten Bruun kirjoittaa: Hbl:n alamäki on ollut poikkeuksellisen jyrkkä.

Ikävimpään valoon joutuvat Barbro Teir, Kaj-Gustaf Bergh ja Christoffer Taxell. Teir oli KSF Median toimitusjohtaja ja kustantaja kevääseen 2016, Konstsamfundetin toimitusjohtaja Bergh jää tänä vuonna eläkkeelle ja Taxell luopui alkuvuodesta sen hallituksen puheenjohtajuudesta. Asioita nyt uudelleen ajattelemalla valtakunnallinen ruotsinkielinen lehti voidaan vielä pelastaa, Bruun kirjoittaa.

Kokonaisuutena Bruunin kirja on ”toimittajamuistelmat”. Uran anekdooteista moni toimii historian kertauksena. Vaikka Bruunista tuli toimittaja vastoin tahtoaan, rakkaus lajiin kuultaa joka riviltä.

Staffan Bruun: Mies joka rakasti uutisia. Siltala.

 

Lue lisää: Järjetöntä tuhlausta, onnetonta johtamista – ruotsinkielisen lehdistön sisäpiiriläinen Staffan Bruun suomii rajusti Hufvudstadsbladetia

 

 

 

 

 



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta