Hyvä draivi viehättää Ylessä

Stefani Urmas, 38, aloitti elokuun alussa Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan visuaalisuudesta vastaavana päällikkönä. Aiemmin hän työskenteli Aamulehden ja Alma Regionsin ulkoasupäällikkönä. Viime lukuvuonna Urmas suoritti USC Annenbergissa Los Angelesissa maisterin tutkinnon digitaaliseen uutisdesigniin erikoistuen.

JOURNALISTI
17.8.2018

Marja Honkonen, teksti

Stefani Urmas on aloittanut Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan visuaalisuudesta vastaavana päällikkönä.

Olit Almassa 11 vuotta. Miksi halusit vaihtaa työpaikkaa?

Uudistumisen halu ajoi minut opiskelemaan Yhdysvaltoihin, ja se sama halu vei minut Yleen. Alma oli hyvä työnantaja, siksi siellä niin kauan viihdyinkin. Nyt oli kuitenkin tarjolla työpaikka, jota ei voinut ohittaa.

 

Mikä Yleen vetää?

Ylessä on hyvä draivi päällä digipalveluiden kehityksessä. Kun olin Alman tuotekehityksessä mukana designerina, Yleä sai katsoa ylöspäin ja ihaillen. Siellä kokeiltiin rohkeasti uutta. Eteenpäin menemisen meininki viehättää.

 

Olet palkittu printtivisualisti. Miten sinulta sujuu liikkuva kuva?

Auttavasti, mutta näkemystä löytyy. Myönnän auliisti, että Yleltä oli rohkea veto palkata henkilö, jolla ei ole broadcastkokemusta. Minun tehtäväni ei ole vääntää kuvaa kädet savessa, vaan tarjota muille parhaat mahdollisuudet siihen.

 

Tehtäväsi Ylessä on uusi. Mitä siihen kuuluu?

Työni on visuaalisuuden linjaamista, kehittämistä ja esimerkiksi tekemisen tapojen yhtenäistämistä. Iso työ on asian korostaminen päivittäisessä keskustelussa: siinä, että visuaalisuutta vaalitaan, hierotaan ja kehitetään. Yhdenmukainen ilme ei synny niin, että tehdään perinpohjainen tyylikirja ja nostetaan jalat pöydälle.

 

Millainen on hyvä esimies?

Täytyy löytyä empatiaa, mutta täytyy myös linjata ja viestiä selkeästi päämääristä – ja antaa tilaa. Hyvä ”visuesimies” tuntee alaisensa ja sopeutuu yksilöiden tapaan tehdä työtään. Ei johtajan kannata puristaa luovuutta kuplivia henkilöitä tiukkoihin muotteihin.

 

Onko visualisti journalisti vai ”resurssi”?

Ehdottomasti journalisti. Tilaaja-tuottajamalli on passivoiva. Jokaisen journalistisessa työyhteisössä toimivan visualistin täytyy olla matkassa journalistin asenteella. Visualistien täytyy olla mukana kehittämässä toimintaa, ja siitä pitää olla ylpeä.

 

Opiskelit vuoden Yhdysvalloissa. Mikä on tärkein oppi?

Löysin täältä upean mentorin, Jaime Levyn, joka on maailmankuulu User Experience -strategi. Ammatillinen identiteettinikin on mennyt siihen suuntaan, että olen myös itse UX-designer, digitaalisten tuotteiden kehittäjä. Se on iso muutos. Se ei silti ole niinkään syönyt uutisdesignerin identiteettiä, vaan syventänyt sitä.

 

Miltä kotimainen mediakenttä näytti Kaliforniasta käsin?

Suomalaisesta journalismista sai olla ylpeä – ammattitaidostamme ja riippumattomuudestamme. Ei Amerikassa sellaisia ihmeitä tehdä, johon Suomessa ei pystyttäisi.

 

Mitä jää ikävä printissä?

Tykkään lukea printtiä, tykkään tehdä printtiä ja tykkään hipelöidä sitä. Digipuolella on vain niin paljon enemmän mahdollisuuksia. Se on vaikeampi, mutta kiehtovampi maailma.

 

Stefani Urmas, 38, aloitti elokuun alussa Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan visuaalisuudesta vastaavana päällikkönä. Aiemmin hän työskenteli Aamulehden ja Alma Regionsin ulkoasupäällikkönä. Viime lukuvuonna Urmas suoritti USC Annenbergissa Los Angelesissa maisterin tutkinnon digitaaliseen uutisdesigniin erikoistuen.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta