Hyvä draivi viehättää Ylessä

Stefani Urmas, 38, aloitti elokuun alussa Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan visuaalisuudesta vastaavana päällikkönä. Aiemmin hän työskenteli Aamulehden ja Alma Regionsin ulkoasupäällikkönä. Viime lukuvuonna Urmas suoritti USC Annenbergissa Los Angelesissa maisterin tutkinnon digitaaliseen uutisdesigniin erikoistuen.

JOURNALISTI
17.8.2018

Marja Honkonen, teksti

Stefani Urmas on aloittanut Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan visuaalisuudesta vastaavana päällikkönä.

Olit Almassa 11 vuotta. Miksi halusit vaihtaa työpaikkaa?

Uudistumisen halu ajoi minut opiskelemaan Yhdysvaltoihin, ja se sama halu vei minut Yleen. Alma oli hyvä työnantaja, siksi siellä niin kauan viihdyinkin. Nyt oli kuitenkin tarjolla työpaikka, jota ei voinut ohittaa.

 

Mikä Yleen vetää?

Ylessä on hyvä draivi päällä digipalveluiden kehityksessä. Kun olin Alman tuotekehityksessä mukana designerina, Yleä sai katsoa ylöspäin ja ihaillen. Siellä kokeiltiin rohkeasti uutta. Eteenpäin menemisen meininki viehättää.

 

Olet palkittu printtivisualisti. Miten sinulta sujuu liikkuva kuva?

Auttavasti, mutta näkemystä löytyy. Myönnän auliisti, että Yleltä oli rohkea veto palkata henkilö, jolla ei ole broadcastkokemusta. Minun tehtäväni ei ole vääntää kuvaa kädet savessa, vaan tarjota muille parhaat mahdollisuudet siihen.

 

Tehtäväsi Ylessä on uusi. Mitä siihen kuuluu?

Työni on visuaalisuuden linjaamista, kehittämistä ja esimerkiksi tekemisen tapojen yhtenäistämistä. Iso työ on asian korostaminen päivittäisessä keskustelussa: siinä, että visuaalisuutta vaalitaan, hierotaan ja kehitetään. Yhdenmukainen ilme ei synny niin, että tehdään perinpohjainen tyylikirja ja nostetaan jalat pöydälle.

 

Millainen on hyvä esimies?

Täytyy löytyä empatiaa, mutta täytyy myös linjata ja viestiä selkeästi päämääristä – ja antaa tilaa. Hyvä ”visuesimies” tuntee alaisensa ja sopeutuu yksilöiden tapaan tehdä työtään. Ei johtajan kannata puristaa luovuutta kuplivia henkilöitä tiukkoihin muotteihin.

 

Onko visualisti journalisti vai ”resurssi”?

Ehdottomasti journalisti. Tilaaja-tuottajamalli on passivoiva. Jokaisen journalistisessa työyhteisössä toimivan visualistin täytyy olla matkassa journalistin asenteella. Visualistien täytyy olla mukana kehittämässä toimintaa, ja siitä pitää olla ylpeä.

 

Opiskelit vuoden Yhdysvalloissa. Mikä on tärkein oppi?

Löysin täältä upean mentorin, Jaime Levyn, joka on maailmankuulu User Experience -strategi. Ammatillinen identiteettinikin on mennyt siihen suuntaan, että olen myös itse UX-designer, digitaalisten tuotteiden kehittäjä. Se on iso muutos. Se ei silti ole niinkään syönyt uutisdesignerin identiteettiä, vaan syventänyt sitä.

 

Miltä kotimainen mediakenttä näytti Kaliforniasta käsin?

Suomalaisesta journalismista sai olla ylpeä – ammattitaidostamme ja riippumattomuudestamme. Ei Amerikassa sellaisia ihmeitä tehdä, johon Suomessa ei pystyttäisi.

 

Mitä jää ikävä printissä?

Tykkään lukea printtiä, tykkään tehdä printtiä ja tykkään hipelöidä sitä. Digipuolella on vain niin paljon enemmän mahdollisuuksia. Se on vaikeampi, mutta kiehtovampi maailma.

 

Stefani Urmas, 38, aloitti elokuun alussa Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan visuaalisuudesta vastaavana päällikkönä. Aiemmin hän työskenteli Aamulehden ja Alma Regionsin ulkoasupäällikkönä. Viime lukuvuonna Urmas suoritti USC Annenbergissa Los Angelesissa maisterin tutkinnon digitaaliseen uutisdesigniin erikoistuen.



8 2020
Arkisto

Harva meistä on korvaamaton superneuvottelija

Työehtosopimukset ovat siitä käteviä, että niiden ansiosta tavan ihmisen ei juuri koskaan tarvitse huolehtia lomista, työajasta, vähimmäispalkasta tai siitä, maksetaanko sairauden ajalta palkkaa, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Onneksi minä en joudu jakamaan mediatukia

”Mediatukea olisi rehdimpää perustella työpaikkojen säilymisellä kuin demokratialla”, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Vapaapäivien pitäminen on sinulle lähinnä uuvuttavaa, Minna Holopainen

STT:n vastaava päätoimittaja Minna Holopainen tekee töitä melkein koko ajan ja on mahdollisesti itsekin tekoäly.

Näin syntyy Trendin syysmuotijuttu

Trendi tilasi stylisti ja valokuvaaja -työparilta helmikuussa syysmuotijutun. Kesällä kuvaaja ja malli vaihtuivat koronan takia. Juttu kuvattiin elokuussa kotieläintilalla.

Kielenhuollon päämaja ei ole käymässä turhaksi

”On viisainta, ettei yleiskielessä sooloilu karkaa käsistä. Tämä aika ei varsinaisesti kaipaa lisää ymmärryksen puutetta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vi måste respektera – och kredda varandra

”Vi måste respektera varandras arbete och kredda den som kreddas bör”, skriver Felicia Bredenberg.

Koronasta vauhtia muutoksiin

”Voisiko pandemiakurjuuden keskeltä löytyä jotain hyvääkin? Voidaanko esimerkiksi itsensä työllistäjille saada vihdoin pandemian vauhdittamana turvatumpi asema”, kysyy Suomen freelance-journalistien uusi puheenjohtaja Maria Markus.

Munkit ja possut

Kesätoimittaja Ilkka Vänttisen kuvissa näkyi sikoja juuri niin kuin pitikin – ja lisäksi jotain aivan muuta.

Uutistoimistotuki ehkä osaksi median koronatukea – tuen haku on alkanut

Median koronatukea voi saada journalistisen työn kustannuksiin. Myöntämisen ehtona on mainosmyynnin lasku. Erillistä uutistoimintaan suunnattua tukea on saanut aiemmin muun muassa STT.

Etävaltuusto nosti hien otsalle

Kuuluuko? Näkyykö? Journalistiliiton historian ensimmäisessä valtuuston hybridikokouksessa teknisiä pulmia ratkottiin lennosta, kirjoittaa Kira Närhi.

Herrasmies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Matti Vainio 20. 6. 1935 Sortavala – 5. 9. 2020 Hämeenlinna

Arvostettu monitoiminainen

Kuolleita: Toimittaja Liisa Laine Oulu 25. 3. 1936 – 8. 8. 2020 Helsinki

Hjärtat klappade för nyheter och rättvisa

Döda: Journalisten Ia Henriksson 5. 1. 1974 Helsingfors – 11. 7. 2020 Helsingfors

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta