Hyvä draivi viehättää Ylessä

Stefani Urmas, 38, aloitti elokuun alussa Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan visuaalisuudesta vastaavana päällikkönä. Aiemmin hän työskenteli Aamulehden ja Alma Regionsin ulkoasupäällikkönä. Viime lukuvuonna Urmas suoritti USC Annenbergissa Los Angelesissa maisterin tutkinnon digitaaliseen uutisdesigniin erikoistuen.

JOURNALISTI
17.8.2018

Marja Honkonen, teksti

Stefani Urmas on aloittanut Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan visuaalisuudesta vastaavana päällikkönä.

Olit Almassa 11 vuotta. Miksi halusit vaihtaa työpaikkaa?

Uudistumisen halu ajoi minut opiskelemaan Yhdysvaltoihin, ja se sama halu vei minut Yleen. Alma oli hyvä työnantaja, siksi siellä niin kauan viihdyinkin. Nyt oli kuitenkin tarjolla työpaikka, jota ei voinut ohittaa.

 

Mikä Yleen vetää?

Ylessä on hyvä draivi päällä digipalveluiden kehityksessä. Kun olin Alman tuotekehityksessä mukana designerina, Yleä sai katsoa ylöspäin ja ihaillen. Siellä kokeiltiin rohkeasti uutta. Eteenpäin menemisen meininki viehättää.

 

Olet palkittu printtivisualisti. Miten sinulta sujuu liikkuva kuva?

Auttavasti, mutta näkemystä löytyy. Myönnän auliisti, että Yleltä oli rohkea veto palkata henkilö, jolla ei ole broadcastkokemusta. Minun tehtäväni ei ole vääntää kuvaa kädet savessa, vaan tarjota muille parhaat mahdollisuudet siihen.

 

Tehtäväsi Ylessä on uusi. Mitä siihen kuuluu?

Työni on visuaalisuuden linjaamista, kehittämistä ja esimerkiksi tekemisen tapojen yhtenäistämistä. Iso työ on asian korostaminen päivittäisessä keskustelussa: siinä, että visuaalisuutta vaalitaan, hierotaan ja kehitetään. Yhdenmukainen ilme ei synny niin, että tehdään perinpohjainen tyylikirja ja nostetaan jalat pöydälle.

 

Millainen on hyvä esimies?

Täytyy löytyä empatiaa, mutta täytyy myös linjata ja viestiä selkeästi päämääristä – ja antaa tilaa. Hyvä ”visuesimies” tuntee alaisensa ja sopeutuu yksilöiden tapaan tehdä työtään. Ei johtajan kannata puristaa luovuutta kuplivia henkilöitä tiukkoihin muotteihin.

 

Onko visualisti journalisti vai ”resurssi”?

Ehdottomasti journalisti. Tilaaja-tuottajamalli on passivoiva. Jokaisen journalistisessa työyhteisössä toimivan visualistin täytyy olla matkassa journalistin asenteella. Visualistien täytyy olla mukana kehittämässä toimintaa, ja siitä pitää olla ylpeä.

 

Opiskelit vuoden Yhdysvalloissa. Mikä on tärkein oppi?

Löysin täältä upean mentorin, Jaime Levyn, joka on maailmankuulu User Experience -strategi. Ammatillinen identiteettinikin on mennyt siihen suuntaan, että olen myös itse UX-designer, digitaalisten tuotteiden kehittäjä. Se on iso muutos. Se ei silti ole niinkään syönyt uutisdesignerin identiteettiä, vaan syventänyt sitä.

 

Miltä kotimainen mediakenttä näytti Kaliforniasta käsin?

Suomalaisesta journalismista sai olla ylpeä – ammattitaidostamme ja riippumattomuudestamme. Ei Amerikassa sellaisia ihmeitä tehdä, johon Suomessa ei pystyttäisi.

 

Mitä jää ikävä printissä?

Tykkään lukea printtiä, tykkään tehdä printtiä ja tykkään hipelöidä sitä. Digipuolella on vain niin paljon enemmän mahdollisuuksia. Se on vaikeampi, mutta kiehtovampi maailma.

 

Stefani Urmas, 38, aloitti elokuun alussa Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan visuaalisuudesta vastaavana päällikkönä. Aiemmin hän työskenteli Aamulehden ja Alma Regionsin ulkoasupäällikkönä. Viime lukuvuonna Urmas suoritti USC Annenbergissa Los Angelesissa maisterin tutkinnon digitaaliseen uutisdesigniin erikoistuen.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta