Journalistiliiton uusi lakimies Rami Lindström odottaa innolla muun muassa tes-neuvotteluja, joista hänellä on aiempaakin kokemusta. ”Niissä täytyy ottaa isoja kokonaisuuksia haltuun, huomioida eri intressit ja löytää ratkaisuja nopeasti. Saan itsestäni eniten irti, kun työ on muuta kuin tasaista hallinnointia.”

Auttaminen on kivaa

JOURNALISTI
17.8.2018

Nina Erho, teksti
Kai Widell, kuva

Journalistiliiton uusi lakimies Rami Lindström selvittää ensitöikseen Ylen irtisanomisia.

Lakimies Rami Lindströmin, 32, ensimmäiset ”työmatkat” ovat suuntautuneet Pasilaan. Yleisradion työsuhdeasiat ovat keskeinen osa hänen työtään, joten hän on tavannut paikallisia luottamusmiehiä, YOT:n ja RTTL:n väkeä sekä työnantajan edustajia.

”Hyvien suhteiden rakentaminen kaikkiin on tärkeää, jotta voin toimia yhtenä linkkinä työntekijöiden ja työnantajan välillä sekä liiton ja liiton jäsenten välillä. Pidän siitä, että pääsen perehtymään yhden talon asioihin kunnolla”, Lindström sanoo.

Syyskuussa Yle saa uuden toimitusjohtajan, Merja Ylä-Anttilan. Miten arvelet hänen vaikuttavan asioihin siellä?

”Selkeä trendi on jo nyt ollut vähentää omaa porukkaa ja käyttää enemmän alihankkijoita ja freelancereita, mikä ei varmaan tule muuttumaan. Uuden johtajan pitää näyttää, mihin pystyy, mutta samalla miettiä, miten nopeita muutoksia Ylen kaltainen organisaatio sietää.”

 

Lindströmin syksyn ohjelmassa on Ylessä puolitoista vuotta sitten käytyjen tuotannon yt-neuvottelujen jälkihoito.

”Irtisanottujen takaisinottovelvoitteet ovat päättyneet, ja on aika katsoa, näyttääkö vääryyttä tapahtuneen esimerkiksi niin, että työ ei olekaan tosiasiassa vähentynyt.”

Toinen ajankohtainen kysymys on Ylen eri työntekijöiden ruokatuntikäytäntöjen yhtenäistäminen.

Vaikka asia kuulostaa arkiselta, taustalla on isoja kysymyksiä: työntekijöiden tasa-arvoinen kohtelu, työajan määritteleminen ja se, millainen kiire kuuluu alan työpäiviin ”normaalina käytäntönä”.

 

Aiemmin oikeustieteen maisteri Lindström on työskennellyt työsuhdekonsulttina HR4 Solutionsilla, Puualojen työttömyyskassan johtajana, Puuliiton henkilöstöpäällikkönä sekä Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liiton TeMe:n lakimiehenä.

Journalistiliittoon hänet houkuttelivat työoikeusjuristin toimenkuva ja TeMe:n ajan tes-pöydistä tutut toimijat.

”Työsuhdejuridiikassa ollaan ihmisten kanssa tekemisissä. Se ei aina yksinkertaista tilanteita, mutta toisten auttaminen työelämän asioissa on kivaa.”

Motivoivaa on myös se, että journalismi ja sananvapaus ovat perustavanlaatuisia asioita.

”Se, että työtä tehdään suurella intohimolla, voi joskus kärjistää asioita. Toisaalta sellaisten ihmisten kanssa on mielekästä tehdä töitä.”



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta