Kun tutkijanura ei tuntunutkaan omalta, Laura Koponen ryhtyi hyödyntämään tietojaan tiedetoimittajana. Tähtitieteessä eniten uutta raportoitavaa kertyy astrobiologian ja eksoplaneettojen tutkimuksesta. ”Ehkä maapallon hankaluudet ajavat ajattelemaan elämän edellytyksiä muualla avaruudessa.” Kuva otettiin Helsingin observatoriossa, jossa on myös Koposen työnantajan Ursan tiloja.

Arjen ympyröitä ylemmäs

Laura Koponen, 36

Tiedetoimittaja, joka on perehtynyt erityisesti kosmologiaan ja teoreettiseen fysiikkaan.

Työskennellyt vuodesta 2009 alkaen Tähdet ja avaruus -lehden toimitussihteerinä.

Väitellyt vuonna 2010 Aalto-yliopistosta laskennallisen fysiikan alalta.

JOURNALISTI
17.8.2018

Nina Erho, teksti
Liisa Takala, kuva

Tähdet ja avaruus -lehden toimitussihteeri Laura Koponen saa työssään pyöritellä kokonaisen universumin asioita. ”Vaikeinta on tieteen eturintamaan liittyvä epävarmuus, ja joudun usein kirjoittamaan ’mahdollisesti, kenties, saattaa olla’.”

”Maailmankaikkeus näyttää laajenevan eri vauhtia riippuen siitä, millä tutkimusmenetelmällä asiaa tarkastellaan. Olimme seuranneet aihetta, ja kun Hubble- ja Gaia-teleskooppien uudet havainnot keväällä tulivat, halusimme jakaa siitä lukijoille tietoa”, kertoo Tähdet ja avaruus -lehden toimitussihteeri Laura Koponen juttunsa Huonosti käyttäytyvä universumi taustasta.

”Kävin haastattelemassa juttuuni Hannu Kurki-Suoniota. Hän luotsaa Helsingin yliopistossa ryhmää, joka on osallistunut Planck-satelliitin tulosten analysointiin. Planck käyttää eri tutkimusmenetelmää kuin Hubble.

Ulkomaisilta tutkijoilta pyydän yleensä sähköpostikommentit, mutta tällä kertaa hyödynsin tutkimusryhmien lehdistömateriaaleja. Koska suuri osa kirjoittajistamme on laillani asiantuntijataustaisia, tietosisällön kokoaminen sujuu. Vaikeampaa on nyhtää haastateltavilta anekdootteja työstä.

Lukijakunnassamme on tutkijoita, mutta suurin joukko on taivaan ilmiöistä kiinnostuneita ihmisiä, joilla ei ole erityisiä taustatietoja. On myönteinen haaste auttaa heitä hahmottamaan tähtitieteen ja fysiikan kokonaisuuksia. Juttuideoidemme lähteitä ovat kansainväliset tiedeuutissivustot, verkostomme kotimaassa, NASA:n ja muiden alan toimijoiden tiedotteet sekä ulkomaiset tiedelehdet.

Vaikeinta työssä on tieteen eturintamaan liittyvä epävarmuus, ja joudun usein kirjoittamaan ’mahdollisesti, kenties, saattaa olla’. Usein on vaikea päättää, milloin jokin tieto on raportoitavaksi sekä riittävän uusi että riittävän varma. Myös universumijutun pointti voi kadota, jos ilmenee, että eri tuloksia ei selitä mikään sen kiinnostavampi kuin mittausvirhe.

Toimitussihteerinä tuntuu hienolta nähdä ’omin käsin tehty’ lehti kahdeksan kertaa vuodessa. Vaikka aihepiiri on rajattu, saan pyöritellä kokonaisen universumin asioita eri näkökulmista. Lukijat kertovat usein, että avaruusasiat ovat keino tajuta isompaa skaalaa ja kohottautua arjen yläpuolelle. Olen samaa mieltä – ja iloinen saadessani kokea sen joka päivä.”

Laura Koponen, 36

Tiedetoimittaja, joka on perehtynyt erityisesti kosmologiaan ja teoreettiseen fysiikkaan.

Työskennellyt vuodesta 2009 alkaen Tähdet ja avaruus -lehden toimitussihteerinä.

Väitellyt vuonna 2010 Aalto-yliopistosta laskennallisen fysiikan alalta.

Janne Yläjoen valinta

Keskisuomalaisen ulkomaantoimittaja Janne Yläjoki valitsi esiteltäväksi Tähdet ja avaruus -lehden toimitussihteerin Laura Koposen jutun Huonosti käyttäytyvä universumi:

”Tähdet ja avaruus tarjoaa mahdollisuuden pieneen pakomatkaan omasta arkitodellisuudesta. Lehti ei vedä liikaa mutkia suoriksi eikä yritä kosiskella ketään. Silti se on populaari lehti ilman matemaattisia kaavioita tai lähdeviiterykelmiä. Monimutkaisinkin asia selitetään niin, että kuka tahansa voi sen käsittää ja tarjoillaan upean grafiikan kera. Hyvää toimituksellista työtä.

Numeron 4/2018 huippujuttu oli Huonosti käyttäytyvä universumi, joka valotti sitä, miten vähän me edelleen tiedämme universumin laajenemisesta.”



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta