Kun tutkijanura ei tuntunutkaan omalta, Laura Koponen ryhtyi hyödyntämään tietojaan tiedetoimittajana. Tähtitieteessä eniten uutta raportoitavaa kertyy astrobiologian ja eksoplaneettojen tutkimuksesta. ”Ehkä maapallon hankaluudet ajavat ajattelemaan elämän edellytyksiä muualla avaruudessa.” Kuva otettiin Helsingin observatoriossa, jossa on myös Koposen työnantajan Ursan tiloja.

Arjen ympyröitä ylemmäs

Laura Koponen, 36

Tiedetoimittaja, joka on perehtynyt erityisesti kosmologiaan ja teoreettiseen fysiikkaan.

Työskennellyt vuodesta 2009 alkaen Tähdet ja avaruus -lehden toimitussihteerinä.

Väitellyt vuonna 2010 Aalto-yliopistosta laskennallisen fysiikan alalta.

JOURNALISTI
17.8.2018

Nina Erho, teksti
Liisa Takala, kuva

Tähdet ja avaruus -lehden toimitussihteeri Laura Koponen saa työssään pyöritellä kokonaisen universumin asioita. ”Vaikeinta on tieteen eturintamaan liittyvä epävarmuus, ja joudun usein kirjoittamaan ’mahdollisesti, kenties, saattaa olla’.”

”Maailmankaikkeus näyttää laajenevan eri vauhtia riippuen siitä, millä tutkimusmenetelmällä asiaa tarkastellaan. Olimme seuranneet aihetta, ja kun Hubble- ja Gaia-teleskooppien uudet havainnot keväällä tulivat, halusimme jakaa siitä lukijoille tietoa”, kertoo Tähdet ja avaruus -lehden toimitussihteeri Laura Koponen juttunsa Huonosti käyttäytyvä universumi taustasta.

”Kävin haastattelemassa juttuuni Hannu Kurki-Suoniota. Hän luotsaa Helsingin yliopistossa ryhmää, joka on osallistunut Planck-satelliitin tulosten analysointiin. Planck käyttää eri tutkimusmenetelmää kuin Hubble.

Ulkomaisilta tutkijoilta pyydän yleensä sähköpostikommentit, mutta tällä kertaa hyödynsin tutkimusryhmien lehdistömateriaaleja. Koska suuri osa kirjoittajistamme on laillani asiantuntijataustaisia, tietosisällön kokoaminen sujuu. Vaikeampaa on nyhtää haastateltavilta anekdootteja työstä.

Lukijakunnassamme on tutkijoita, mutta suurin joukko on taivaan ilmiöistä kiinnostuneita ihmisiä, joilla ei ole erityisiä taustatietoja. On myönteinen haaste auttaa heitä hahmottamaan tähtitieteen ja fysiikan kokonaisuuksia. Juttuideoidemme lähteitä ovat kansainväliset tiedeuutissivustot, verkostomme kotimaassa, NASA:n ja muiden alan toimijoiden tiedotteet sekä ulkomaiset tiedelehdet.

Vaikeinta työssä on tieteen eturintamaan liittyvä epävarmuus, ja joudun usein kirjoittamaan ’mahdollisesti, kenties, saattaa olla’. Usein on vaikea päättää, milloin jokin tieto on raportoitavaksi sekä riittävän uusi että riittävän varma. Myös universumijutun pointti voi kadota, jos ilmenee, että eri tuloksia ei selitä mikään sen kiinnostavampi kuin mittausvirhe.

Toimitussihteerinä tuntuu hienolta nähdä ’omin käsin tehty’ lehti kahdeksan kertaa vuodessa. Vaikka aihepiiri on rajattu, saan pyöritellä kokonaisen universumin asioita eri näkökulmista. Lukijat kertovat usein, että avaruusasiat ovat keino tajuta isompaa skaalaa ja kohottautua arjen yläpuolelle. Olen samaa mieltä – ja iloinen saadessani kokea sen joka päivä.”

Laura Koponen, 36

Tiedetoimittaja, joka on perehtynyt erityisesti kosmologiaan ja teoreettiseen fysiikkaan.

Työskennellyt vuodesta 2009 alkaen Tähdet ja avaruus -lehden toimitussihteerinä.

Väitellyt vuonna 2010 Aalto-yliopistosta laskennallisen fysiikan alalta.

Janne Yläjoen valinta

Keskisuomalaisen ulkomaantoimittaja Janne Yläjoki valitsi esiteltäväksi Tähdet ja avaruus -lehden toimitussihteerin Laura Koposen jutun Huonosti käyttäytyvä universumi:

”Tähdet ja avaruus tarjoaa mahdollisuuden pieneen pakomatkaan omasta arkitodellisuudesta. Lehti ei vedä liikaa mutkia suoriksi eikä yritä kosiskella ketään. Silti se on populaari lehti ilman matemaattisia kaavioita tai lähdeviiterykelmiä. Monimutkaisinkin asia selitetään niin, että kuka tahansa voi sen käsittää ja tarjoillaan upean grafiikan kera. Hyvää toimituksellista työtä.

Numeron 4/2018 huippujuttu oli Huonosti käyttäytyvä universumi, joka valotti sitä, miten vähän me edelleen tiedämme universumin laajenemisesta.”



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta