Tasa-arvobotti on saanut pohtimaan haastateltavien valintoja, Koillissanomien toimituspäällikkö Jenny Halvari kertoo. Vasemmalla kesätoimittaja Vappu Jaakkola.

Journalismi jää kauas tasa-arvosta

Algoritmi laskee nimet

Tasa-arvobotti seuraa 13 suomalaista tiedotusvälinettä ja raportoi 24 tunnin tulokset Twitterissä. HBL ja Vasabladet ovat mukana Ruotsi-version vertailussa.

Journalisti alkaa tilastoida haastateltaviensa sukupuolet. Viime keväänä kansissa naisia ja miehiä oli yhtä monta. Kuvissa ja kuvituksissa 45 prosentissa oli naisia ja 28 prosentissa miehiä.

JOURNALISTI
17.8.2018

Marja Honkonen, teksti
Mikko Halvari, kuva

Tasa-arvokeskustelu ei ole lisännyt naisten määrää uutisissa. Heinäkuussa parhaiten pärjäsi Koillissanomat. Helsingin Sanomien 50–50-tavoite on kaukana.

Helsingin Sanomat lupasi naistenpäivänä 8. maaliskuuta lisätä naisten määrää uutissisällöissään. Tasa-arvokeskustelu vilkastui, mutta sisältöihin sillä ei ole ollut näkyvää vaikutusta.

Kahdentoista kotimaisen lehden heinäkuun verkkojutuissa esiintyvistä henkilöistä noin 28 prosenttia oli naisia. Näin kertovat Tasa-arvobotin Journalistille keräämät tiedot.

Luku vastaa paitsi alkuvuoden tilannetta myös alan tutkimusta: uutisjutuissa esiintyvistä henkilöistä naisia on vuodesta toiseen noin kolmannes.

Parhaiten tasa-arvo toteutui algoritmin mukaan kuusamolaisessa Koillissanomissa. Sen verkkojutuissa naisia oli 38 prosenttia.

Pienen lehden luvut vaihtelevat, sillä juttuja tehdään vähemmän kuin isoissa uutiskoneistoissa.

”Olemme pohtineet, voisimmeko vielä parantaa. En näe syytä hyväksyä, että olemme kärkipäässä, mutta silti kaukana tasa-arvosta”, toimituspäällikkö Jenny Halvari sanoo.

Yhtä syytä naisten määrälle Halvari ei keksi. Alueen matkailuyrittäjissä, kuntapoliitikoissa ja urheilijoissa on paljon naisia.

Toisaalta lehti ei seuraa valtakunnanpolitiikkaa tai ulkomaanuutisia. Aiheet kaivetaan arjesta.

 

Helsingin Sanomien verkkojuttujen henkilöistä naisia oli heinäkuussa vajaa kolmannes, 29 prosenttia. Lehti oli samalla tasolla helmikuussa. Parhaimmillaan Hesarin tulos on noussut Tasa-arvobotin 24 tunnin seurannassa yli 40 prosentin.

”En odottanut, että puolen vuoden jälkeen olisimme 50–50-tilanteessa, mutta heinäkuun luku on liian alhainen ja vaihtelu liian suurta”, toimituspäällikkö Anu Ubaud sanoo.

Luvuissa voivat näkyä jalkapallon miesten MM-kisat sekä Trumpin ja Putinin tapaaminen. Yksittäiset uutisosastot vaikuttavat Ubaudin mukaan lukuihin kuitenkin vain muutaman prosentin.

Toimitus onkin esimerkiksi listannut käyttämiään asiantuntijahaastateltavia ja miettinyt vakikasvoille vaihtoehtoja. On käyty myös tarkemmin läpi sitä, mitä data pitää sisällään: kuka on pääroolissa, missä aiheissa miehet dominoivat?

”Sen olen huomannut, että jos prosenttia ei seurata ja sukupuolijaosta keskustella, naisten määrä pienenee herkästi”, Ubaud kertoo.

Isoja eroja tiedotusvälineiden välillä ei ole. Naisia on noin 30 prosenttia myös Yle Uutisten, Svenska Ylen, Ilta-Sanomien, Aamulehden, Iltalehden sekä Etelä-Suomen Sanomien jutuissa.

Kalevan, Savon Sanomien, Turun Sanomien ja Keskisuomalaisen jutuissa henkilöistä naisia oli heinäkuussa joka neljäs tai vähemmän.

 

Tasa-arvobotti on ruotsalaisen Prognosis-yhtiön algoritmi, jonka rakensi Dagens Nyheterissä työskentelevä Max Berggren.

Botti etsii jutuista vakiintuneita miesten ja naisten nimiä sekä muita sukupuolisidonnaisia ilmauksia, kuten ”sisko”. Nimestä ei toki automaattisesti voi päätellä sukupuolta, eikä botti ole erehtymätön. Berggrenin mukaan tiedotusvälineitä ei kannata verrata prosentilleen.

Satakunnan Kansan kohdalla botti mokasi. Sen verkkolehdessä näytti olevan jatkuvasti naisenemmistö. Kyse oli kuitenkin laskuvirheestä: algoritmi oli luullut joka sivun alareunan mediayhtiön nimeä, Alma Mediaa, jutussa esiintyväksi naiseksi. Tämän takia Satakunnan Kansa ei ole mukana heinäkuun vertailussa.

Satakunnan Kansan uutispäällikkö Kaisa Ylhäinen sanoo, ettei laskuvirheen paljastuminen yllättänyt toimitusta. Hän pitää tärkeänä, että luvut herättävät pohdintaa uutisvalinnoista.

Anu Ubaud kertoo, että tasa-arvolaskuri on innostanut hesarilaiset pohtimaan aiempaa tarkemmin myös haastateltavien muita taustatekijöitä.

”Kun yhteen mittariin kiinnitetään huomioita, herätään tarkastelemaan moniäänisyyttä myös laajemmin.”

Algoritmi laskee nimet

Tasa-arvobotti seuraa 13 suomalaista tiedotusvälinettä ja raportoi 24 tunnin tulokset Twitterissä. HBL ja Vasabladet ovat mukana Ruotsi-version vertailussa.

Journalisti alkaa tilastoida haastateltaviensa sukupuolet. Viime keväänä kansissa naisia ja miehiä oli yhtä monta. Kuvissa ja kuvituksissa 45 prosentissa oli naisia ja 28 prosentissa miehiä.



3 2019
Arkisto

Inhimillinen erehdys

Toimittaja Ilkka Pernu luuli päässeensä unelmaduuniin, mutta huomasi pian antaneensa journalistin ammattitaitonsa markkinointiviestinnälle. Entistä useampi toimittaja tekee journalismin ohella konsultointia ja muuta viestintätyötä. Heikentääkö se median uskottavuutta?

”Joka jutussa on oltava ilmastonäkökulma”

Vihreän Langan päätoimittajan Riikka Suomisen mukaan media alisuorittaa ilmastonmuutoksen.

Kansainvälinen kuvajournalismi vaatii lentämistä – siksi siitä on luovuttava, sanoo Touko Hujanen

Ilmastonmuutosnäkökulma lävisti Vuoden kuvajournalistin koko työn ja arjen.

Oikeasti haluaisit olla muotitoimittaja, Pekka Mervola

Keskisuomalaisen päätoimittaja kirjoittaa paljon kolumneja, joista syntyy usein kohuja. Ylestä hän puhuu pomonsa kanssa korkeintaan kerran kuussa.

Toimittajien keskiluokkaisuus vaikuttaa uutisointiin köyhiä koskevista laeista

Toimittajat unohtivat sote-uudistuksesta sosiaalipalveluiden puolen. Sen unohtivat myös lainsäätäjät, mutta eipä heitä siitä juuri tiedotusvälineissäkään muistuteltu. Miksi olisi, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Jukka Koivulan, 32, mielestä Jyväskylän kaltaiset yliopistokaupungit häviävät siinä, etteivät työllistä kouluttamiaan toimittajia niin hyvin kuin voisivat. Itse hän muutti Jyväskylään reilu neljä vuotta sitten Maaseudun Tulevaisuuden aluetoimittajaksi.

Yli tuhat kolmekymppistä katosi

Kolmekymppisissä on käynyt media-alalla kato, kertovat Journalistiliiton ja työnantajien tilastot. Taantuma teki alalle tulosta vaikeaa.

Hanna Ilkko maskeeraa näyttelijä Hannu-Pekka Björkmanin Nyrkki-tv-sarjan kuvauksissa Vantaalla.

"Luulin että puuteroit vaan neniä"

Maskeeraajan täytyy tietää, mitä seuraavassa kohtauksessa tapahtuu.

Stark röst. Samar Yazbek var det stora affischnamnet på årets upplaga av Umeå Littfest, där hon berättade om situationen i Syrien och arbetet med boken Nitton kvinnor – Berättelser om syriskt motstånd.

Samlar in berättelser om motståndet

Samar Yazbek låter nitton kvinnor berätta om de fasor de upplevde under Syriekrisens första år.

Koulutusmyynnistä lisätuloja mediataloille

Mediatalot tekevät lisäbisnestä kouluttamalla yrityksiä ja viranomaisia. ”On eduksi journalismille, mitä paremmin sekä haastattelija että haastateltava osaavat hommansa”, Tekniikan Maailman päätoimittaja Reijo Ruokanen sanoo.

Ylen karjalankielinen freelancer Natalia Giloeva pitää karjalankielisiä uutisia päätyönään. Häntä ilahduttaa, että esimerkiksi uutisia varten luotu počinruočči eli siansaksa on levinnyt muiden karjalankielisten käyttöön. ”Haluaisin että karjalaiset vaikuttaisivat itse kieleensä, ettei sitä tekisi ainoastaan kääntäjä tai lautakunta.”

Kuibo parem karjalakse?

Vähemmistökielen sanasto kasvaa käännösuutisilla ja Facebook-kyselyillä.

Näin syntyy Ylen Tulosilta

Eduskuntavaali-illan tv-lähetyksen valmistelu alkaa melkein vuotta ennen h-hetkeä. Vaali-iltana on töissä satoja yleläisiä.

Zeldan viides, kulisseja käsittelevä numero syntyy paljolti sähköisten viestimien varassa, koska Hanna Valle opiskelee Amsterdamissa. Aiempien numeroiden teemat ovat ruumis, rakkaus, valta ja mieli. ”Zeldan lähtökohta on feministinen, mutta annamme tilaa käsitellä monenlaisia tuntemuksia ja havaintoja. On hienoa laajentaa lukijoiden näkemystä maailmasta ja rakenteista, jotka siihen vaikuttavat.”

Vapaaehtoisten kokeilujen koti

Visuaalinen suunnittelija Hanna Valle halusi rakentaa ympärilleen yhteisön, jonka kanssa käsitellä tärkeitä aiheita. Syntyi verkkolehti Zelda.

Vikesin toiminnanjohtaja Auli Starck vieraili maaliskuussa Myanmarissa Yangon Film Schoolissa. Maan poliittisesta tilanteesta huolimatta opiskelijat ovat pystyneet tekemään myös kriittisiä dokumentteja. Kuvassa on Starckin kanssa koulun henkilökuntaa, opiskelijoita ja valmistuneita, jotka ovat edelleen mukana sen toiminnassa, vasemmalta Nwaye Zar Che Soe, Wai Mar Nyunt, Lindsey Merrison, Aleksandra Minkiewicz, Starck, Soe Arkar Htun, Khin Myanmar.

Kokoaan suurempi "nollaseiska"

Viestintä ja kehitys -säätiö moninkertaistaa journalisteilta kerätyn solidaarisuusrahan. Kuluva vuosi on Vikesin viidestoista.

Vinnande samarbete. Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund vid prisutdelning i januari i år.

Avslöjade Danmarks största bankskandal – belönades med Cavlingpriset

Samarbetet mellan Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund fungerade väl, men det nationsöverskridande granskande arbetet krävde också råd och kunskapsdelning från kollegor runt om i världen.

Terveystiedon toimittaja

Uusi päätoimittaja Anne Lahnajärvi haluaa Mediuutisten tuottavan lääkäreiden puheenaiheet.

Apua ammatillisiin unelmiin

Haaveiletko tietokirjan kirjoittamisesta, valokuvanäyttelystä tai opintomatkasta? Journalisti listaa apurahoja journalisteille, kuvittajille ja kääntäjille.

Journalisti täyttää huhtikuussa 95 vuotta. ”Vuosien saatossa lehti on muuttunut järjestökentän rasahdusten raportoijasta koko median, journalismin ja viestintäalan suuntaa kommentoivaksi ja muokkaavaksi voimaksi”, sanoo päätoimittaja Maria Pettersson.

Journalistin paperiversio uudistui, verkkolehti uudistuu seuraavaksi

Päätoimittaja Maria Pettersson lupaa alan syvällistä arviointia ja reilua mediakritiikkiä.

När intrycket är färgat

Fullständig objektivitet är en platonsk idé men hurdant intryck journalisten gör är hårdvaluta. Lämnar intrycket en partifärg är devalveringen i full gång, skriver Dan Lolax.

Tähtien määrä katosi puolueen nimestä

Vanhoilla puolueilla on teksteissä vakiintuneet käyttönimensä ja lyhenteensä, mutta toimiiko sama ”aakkosmankeli” uusilla, pohtii Ville Eloranta.

Avoimuus parantaisi palkkakeskustelua

Media-alan työn tulokset ovat kaikkien nähtävillä, mutta miksi työstä maksettava korvaus ei ole, kysyy Tytti Oras.

Taloutta tv-uutisissa kommentoineista poliitikoista yli 90 prosenttia miehiä

Muita miesvetoisia aiheita olivat muun muassa ulko- ja turvallisuuspolitiikka, sisäpolitiikka, vaalit ja teollisuus, ilmenee Joonas Lehtosen pro gradusta.

Väinöt sekaisin

Elettiin vuotta 1975. Olin Savon Sanomien kesätoimittajana Helsingissä. Etyk-hulinan lomassa tapahtui muutakin – muun muassa kesätoimittajan nimisekoilu, kirjoittaa Ilkka Vänttinen.

Sopimalla voi pelastaa työpaikan

Journalistiliiton juristi Sanna Nikula ei vieläkään ole varma, mikä sai työnantajan muuttamaan mielensä. Kertaalleen irtisanotulle löytyi kuitenkin uusi työ.

Koura- ja Bonnier-palkinnot jaettiin

KOURA-koulutusrahasto palkitsi tv-, radio- ja verkkosisältöjä kuudessa kategoriassa. Erikoispalkinnot saivat Ylen Sara Rigatellin ja MTV:n Timo Innasen jutut seksuaalisesta ahdistelusta ja häirinnästä.

Kainuulainen urheilumies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Seppo Karppinen 9.1.1944 Kajaani – 7.12.2018 Kajaani

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta