Tasa-arvobotti on saanut pohtimaan haastateltavien valintoja, Koillissanomien toimituspäällikkö Jenny Halvari kertoo. Vasemmalla kesätoimittaja Vappu Jaakkola.

Journalismi jää kauas tasa-arvosta

Algoritmi laskee nimet

Tasa-arvobotti seuraa 13 suomalaista tiedotusvälinettä ja raportoi 24 tunnin tulokset Twitterissä. HBL ja Vasabladet ovat mukana Ruotsi-version vertailussa.

Journalisti alkaa tilastoida haastateltaviensa sukupuolet. Viime keväänä kansissa naisia ja miehiä oli yhtä monta. Kuvissa ja kuvituksissa 45 prosentissa oli naisia ja 28 prosentissa miehiä.

JOURNALISTI
17.8.2018

Marja Honkonen, teksti
Mikko Halvari, kuva

Tasa-arvokeskustelu ei ole lisännyt naisten määrää uutisissa. Heinäkuussa parhaiten pärjäsi Koillissanomat. Helsingin Sanomien 50–50-tavoite on kaukana.

Helsingin Sanomat lupasi naistenpäivänä 8. maaliskuuta lisätä naisten määrää uutissisällöissään. Tasa-arvokeskustelu vilkastui, mutta sisältöihin sillä ei ole ollut näkyvää vaikutusta.

Kahdentoista kotimaisen lehden heinäkuun verkkojutuissa esiintyvistä henkilöistä noin 28 prosenttia oli naisia. Näin kertovat Tasa-arvobotin Journalistille keräämät tiedot.

Luku vastaa paitsi alkuvuoden tilannetta myös alan tutkimusta: uutisjutuissa esiintyvistä henkilöistä naisia on vuodesta toiseen noin kolmannes.

Parhaiten tasa-arvo toteutui algoritmin mukaan kuusamolaisessa Koillissanomissa. Sen verkkojutuissa naisia oli 38 prosenttia.

Pienen lehden luvut vaihtelevat, sillä juttuja tehdään vähemmän kuin isoissa uutiskoneistoissa.

”Olemme pohtineet, voisimmeko vielä parantaa. En näe syytä hyväksyä, että olemme kärkipäässä, mutta silti kaukana tasa-arvosta”, toimituspäällikkö Jenny Halvari sanoo.

Yhtä syytä naisten määrälle Halvari ei keksi. Alueen matkailuyrittäjissä, kuntapoliitikoissa ja urheilijoissa on paljon naisia.

Toisaalta lehti ei seuraa valtakunnanpolitiikkaa tai ulkomaanuutisia. Aiheet kaivetaan arjesta.

 

Helsingin Sanomien verkkojuttujen henkilöistä naisia oli heinäkuussa vajaa kolmannes, 29 prosenttia. Lehti oli samalla tasolla helmikuussa. Parhaimmillaan Hesarin tulos on noussut Tasa-arvobotin 24 tunnin seurannassa yli 40 prosentin.

”En odottanut, että puolen vuoden jälkeen olisimme 50–50-tilanteessa, mutta heinäkuun luku on liian alhainen ja vaihtelu liian suurta”, toimituspäällikkö Anu Ubaud sanoo.

Luvuissa voivat näkyä jalkapallon miesten MM-kisat sekä Trumpin ja Putinin tapaaminen. Yksittäiset uutisosastot vaikuttavat Ubaudin mukaan lukuihin kuitenkin vain muutaman prosentin.

Toimitus onkin esimerkiksi listannut käyttämiään asiantuntijahaastateltavia ja miettinyt vakikasvoille vaihtoehtoja. On käyty myös tarkemmin läpi sitä, mitä data pitää sisällään: kuka on pääroolissa, missä aiheissa miehet dominoivat?

”Sen olen huomannut, että jos prosenttia ei seurata ja sukupuolijaosta keskustella, naisten määrä pienenee herkästi”, Ubaud kertoo.

Isoja eroja tiedotusvälineiden välillä ei ole. Naisia on noin 30 prosenttia myös Yle Uutisten, Svenska Ylen, Ilta-Sanomien, Aamulehden, Iltalehden sekä Etelä-Suomen Sanomien jutuissa.

Kalevan, Savon Sanomien, Turun Sanomien ja Keskisuomalaisen jutuissa henkilöistä naisia oli heinäkuussa joka neljäs tai vähemmän.

 

Tasa-arvobotti on ruotsalaisen Prognosis-yhtiön algoritmi, jonka rakensi Dagens Nyheterissä työskentelevä Max Berggren.

Botti etsii jutuista vakiintuneita miesten ja naisten nimiä sekä muita sukupuolisidonnaisia ilmauksia, kuten ”sisko”. Nimestä ei toki automaattisesti voi päätellä sukupuolta, eikä botti ole erehtymätön. Berggrenin mukaan tiedotusvälineitä ei kannata verrata prosentilleen.

Satakunnan Kansan kohdalla botti mokasi. Sen verkkolehdessä näytti olevan jatkuvasti naisenemmistö. Kyse oli kuitenkin laskuvirheestä: algoritmi oli luullut joka sivun alareunan mediayhtiön nimeä, Alma Mediaa, jutussa esiintyväksi naiseksi. Tämän takia Satakunnan Kansa ei ole mukana heinäkuun vertailussa.

Satakunnan Kansan uutispäällikkö Kaisa Ylhäinen sanoo, ettei laskuvirheen paljastuminen yllättänyt toimitusta. Hän pitää tärkeänä, että luvut herättävät pohdintaa uutisvalinnoista.

Anu Ubaud kertoo, että tasa-arvolaskuri on innostanut hesarilaiset pohtimaan aiempaa tarkemmin myös haastateltavien muita taustatekijöitä.

”Kun yhteen mittariin kiinnitetään huomioita, herätään tarkastelemaan moniäänisyyttä myös laajemmin.”

Algoritmi laskee nimet

Tasa-arvobotti seuraa 13 suomalaista tiedotusvälinettä ja raportoi 24 tunnin tulokset Twitterissä. HBL ja Vasabladet ovat mukana Ruotsi-version vertailussa.

Journalisti alkaa tilastoida haastateltaviensa sukupuolet. Viime keväänä kansissa naisia ja miehiä oli yhtä monta. Kuvissa ja kuvituksissa 45 prosentissa oli naisia ja 28 prosentissa miehiä.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta