Tosielämän toimittajadraama

JOURNALISTI
15.6.2018

Marja Honkonen, teksti
Ylen kuvapalvelu, kuva

Viime vuonna kuvattu Vuosi New York Timesin toimituksessa näyttää ja kuulostaa parhailta tv-draamoilta – eikä välty niiden kliseiltä, kirjoittaa Marja Honkonen

Yle avasi Ulkolinjan kesän Emmy-palkitun ohjaaja-tuottajan Liz Garbusin neliosaisella Vuosi New York Timesin toimituksessa (The Fourth Estate) -dokumentilla. Kaksi ensimmäistä osaa ovat jo Areenassa, kaksi tulossa.

Viime vuonna kuvattu dokumentti näyttää ja kuulostaa House of Cardsilta, mutta kuvaa journalismin tekemistä idealistisesti kuten Spotlightissa, The Postissa tai The Newsroomissa. Toimittajadraamojen kliseiltäkään ei vältytä: on maanista näppäimistön paukuttamista, vinkkipuheluita ja ihmisiä hokemassa ”Julkaise!”

Pintatasolla dokumentti seuraa suurten uutisten syntyä. Yksi keskiöön nousevista toimittajista on Donald Trumpia pitkään seurannut Maggie Haberman (kuvassa), joka oli laskenut työn ja perheen yhteensovittamisensa sen varaan, ettei tätä valita presidentiksi.

Se on yksi kiintoisista säröistä, jotia dokumentti raapaisee – kuten myös kipuilua, joka syntyy värikkäiden toimittajabrändien ja laatulehden imagon törmäyksistä. Keskeisiä hahmoja ovat tähtireportterit ja pomot, ei niinkään editoiva väliporras, jonka muuttuvaa asemaa vain sivutaan.

Garbus on saanut seurata toimitusta niin esteettä, että osasta keskusteluja on jouduttu piippaamaan lähteiden nimet piiloon.

Paraneeko tosielämän toimittajadraama tästä? Ei parane.

Vuosi New York Timesin toimituksessa 7.–28. kesäkuuta TV1:ssä ja Yle Areenassa.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta