Ruuan alkulähteillä

Päätoimittaja Satu Koivisto rentoutuu ruokakasvien kauneuden äärellä siirtolapuutarhassa.

Itse kasvatettu. Leikkokukkien lisäksi Satu Koivisto kasvattaa siirtolapuutarhassaan ruokakasveja. ”Esimerkiksi oman kasvihuoneen kurkku on uskomattoman makea ja rapea verrattuna kaupan kurkkuun.”

Satu Koivisto, 40

Valmistunut filosofian maisteriksi journalistiikan oppiaineesta Jyväskylän yliopistosta.

Maku, Kaneli & Sokeri ja Rakkaudella Vege -lehtien päätoimittaja Helsingistä.

Työskennellyt aiemmin muun muassa Kotivinkin toimituspäällikkönä ja päätoimittajana Demissä ja Viini-lehdessä.

Perheeseen kuuluvat puoliso sekä 2- ja 6-vuotiaat lapset.

Harrastaa siirtolapuutarhamökkeilyn lisäksi juoksua ja aikuisbalettia. Kirjoittanut kaksi ruokakirjaa: Gastronaatti eli kuinka rakastua rippeisiin ja Gastronaatti – Kuinka rakastua ruoanlaittoon.

JOURNALISTI
15.6.2018

Minttu-Maaria Partanen, teksti
Laura Oja, kuva

Kuisti on täynnä ruukkuja, joista puskee vihreitä lehtiä.

”Viime vuonna iski hulluus, oli pakko tilata maitokahvinvärisiä cafe au lait -daalioita Hollannista”, Satu Koivisto sanoo.

Daaliat eivät kestä Suomen talvea, joten syksyllä Koivisto kaivoi niitä käsin ylös läpimärästä mullasta. Lokakuussa näytti, että juuret homehtuvat. Helmikuussa näytti vielä huonommalta: juuret olivat rutistuneet kasaan.

”Vein kuvan niistä A-lehtien Viherpihan toimitukseen. Siellä voivoteltiin, ettei hyvältä näytä.”

Mutta kevään valo herätti kasvit eloon, kuten niitä hoivaavat puutarhaintoilijatkin.

 

Mökin sisäremontti, julkisivun maalaaminen, lisää kasvatuslaatikoita, kukkapenkkien harvennus ja kitkeminen. Monelle suomalaiselle mökkeily tarkoittaa loputonta työleiriä.

Maku-lehden päätoimittajalle Satu Koivistolle puutarhassa puuhailu on täydellistä rentoutumista. Hetki lasten kanssa leikkimistä, eväitä omenapuiden alla, välissä vähän istuttamista ja kitkemistä.

”On lohdullinen ajatus, että tämä ei ole projekti, jolla on alku ja loppu, vaan elämäntapa.”

Perhe on päättänyt, että mökillä tehdään se, mitä jaksetaan. Se riittää.

 

Kaksi vuotta sitten Koiviston kaipuu omaa pihaa kohtaan kasvoi sietämättömäksi. Puoliso ei halunnut loputonta omakotitalon korjaamista, joten perhe päätyi kompromissiin: vuonna 1934 rakennettuun siirtolapuutarhamökkiin Helsingin Herttoniemestä.

Koivisto rakastaa työtään, mutta kaipasi vapaa-ajalleen fyysistä puuhastelua. Maatalon lapsena hän oli tottunut omavaraisuuteen, siihen että ruoka tehdään alusta asti omista raaka-aineista.

”Siinä on jotain uskomatonta, kun istuttaa siemenen, josta syntyy kukka. Luonnossa on niin paljon estetiikkaa. Esimerkiksi kypsä tomaattiterttu on todella kaunis.”

 

Kesän ajan perhe on kasvisten suhteen omavarainen. Puutarhasta nousevat perunat, porkkanat, sipulit, salaatit ja yrtit. Parsan kanssa kysytään kärsivällisyyttä.

”Parsaa ei saa ensimmäisinä vuosina leikata, jotta juuristo vahvistuu. Parin vuoden päästä saamme ensimmäisen sadon.”

Oman puutarhan sadon seuraamisen jälkeen hän ymmärtää, miksi kesäkuussa Maku-lehden lukijat kaipaavat raparperireseptejä ja hukkuvat elokuussa omenoihin ja kesäkurpitsoihin. Vinkkejä sisältöihin voi ammentaa omasta kasvihuoneesta.

”Haluan kannustaa ihmisiä esimerkiksi yrttien kasvattamiseen. Satoa voi säilöä ja pakastaa koko vuodeksi.”

Puutarhassa työskentely auttaa töistä rentoutumisen lisäksi nukkumaan.

”Edes lenkillä ei saa samaa fyysistä väsymystä kuin olemalla päivän puutarhassa. On harvinaisen hieno tunne, kun on fyysisesti niin väsynyt, että nukahtaa heti.”

Satu Koivisto, 40

Valmistunut filosofian maisteriksi journalistiikan oppiaineesta Jyväskylän yliopistosta.

Maku, Kaneli & Sokeri ja Rakkaudella Vege -lehtien päätoimittaja Helsingistä.

Työskennellyt aiemmin muun muassa Kotivinkin toimituspäällikkönä ja päätoimittajana Demissä ja Viini-lehdessä.

Perheeseen kuuluvat puoliso sekä 2- ja 6-vuotiaat lapset.

Harrastaa siirtolapuutarhamökkeilyn lisäksi juoksua ja aikuisbalettia. Kirjoittanut kaksi ruokakirjaa: Gastronaatti eli kuinka rakastua rippeisiin ja Gastronaatti – Kuinka rakastua ruoanlaittoon.



8 2018
Arkisto

Kollegojen kuteet

Kuusi media-alan ammattilaista näyttää ja kertoo, miten he pukeutuvat töihin. Kerro sinäkin Twitterissä hashtagilla #paallakoska.

Kansalaiset mukaan. ”Toivon, että suuri yleisö antaisi henkistä tukea työlle, jossa moniarvoista viestintää pidetään yllä”, sanoo Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio.

Maalitus on koko yhteiskunnan asia

Helsingin käräjäoikeudessa käsitellään parhaillaan syytteitä toimittajiin ja mediaan kohdistuneista rikoksista. Haitalliseen vaikuttamiseen voisi puuttua terävämmin.

En minä, vaan tämä ammatti

Vihapuheen ilmiöllistäminen auttaa, kun toimittaja on verkkoraivon kohteena, sanoo itsekin solvatuksi joutunut Suvi-Tuulia Nykänen.

Myllytys koettelee sananvapautta

Toimituksien supistukset ja ulkopuolinen painostus leimaavat journalistien arkea, kirjoittaa päätoimittaja Markku Lappalainen.

Pieni kohu-opas

”Kohujournalismissa media itse määrittelee asian kohuksi ja etäännyttää näin itsensä vastuusta kytkeä aihe tosimaailman tapahtumiin”, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Palkittua uutistyötä. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala saivat yhdessä STT:n työryhmän kanssa Bonnier-palkinnon seksuaalista häirintää ja ahdistelua käsittelevistä jutuistaan. Palkintoraati kiitteli tekijöitä huolellisesta, sinnikkäästä ja rohkeasta uutistyöstä.

Hiljaista sympatiaa

Psyykkisen järkytyksen kokeneen haastattelussa on hyvä osata kuunnella. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala kohtasivat naisia, jotka olivat koululaisina joutuneet opettajan seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi.

Myy, opasta ja ole uskottava

Verkossa yleisö tarvitsee perusteluita ja kädestä pitämistä – ja toimittaja rohkeutta etsiä omaa ääntään, sanoo verkkokerronnasta kirjan tehnyt Terhi Upola.

Slutspurt i juni. För en förlagsredaktör är sommaren en intensiv period. Alla böcker som ska ut till höstens bokmässor måste gå i tryck senast under juni. ”Innan boken går i tryck kan man vara lite hysterisk och dubbelkolla att allt är okej. Sedan tar man det lugnt tills den ska recenseras”, säger Myrika Ekbom.

Hängmattan hägrar också för förlagsredaktören

Alla texter som ska ges ut i bokform behöver redigeras av proffs. Den som försöker ta en genväg riskerar att boken blir full av stavfel och upprepningar.

Mielipide vastaan fakta

Kielteiseen valoon joutuneelle pitää antaa mahdollisuus samanaikaiseen kuulemiseen tai vastineeseen.

Täältä ja muualta. ”Kymmenkunta vuotta sitten matkat nähtiin lähinnä kustannuseränä, mutta viime vuosina olen käynyt ulkomailla  juttukeikoilla noin neljä kertaa vuodessa”, sanoo Keskisuomalaisen Janne Yläjoki. ”On sisäistetty, että uskottavaan ulkomaanjournalismiin tarvitaan muutakin kuin sitä, että kirjoitetaan neljän seinän sisällä.”

Oman näkökulman perässä

Keskisuomalaisen ulkomaantoimittaja Janne Yläjoki yrittää löytää aiheita, joita isot koneistot eivät käsittele. ”Meillä ei voi olla aamulla verkossa ihan samaa kuin mitä tv-uutisissa on toisteltu edellisenä iltana.”

Lisää rahaa, suojaa ja oikeuksia

Nykyinen hallitus ei ole ollut media-alalle erityisen hyvä, sanoo Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho. Digi-alv:n alentaminen olisi tärkein parannus.

Vaikeudet ongelmissa?

Suurissa ongelmissa -ilmaus yleistyy julkisessa kielenkäytössä, myös journalistisissa teksteissä, kirjoittaa Vesa Heikkinen. ”Yhtäältä kyse on kieleen kuuluvasta sanojen merkitysten vähittäisestä muuttumisesta, toisaalta tälle ajalle ominaisesta tavasta tarkastella maailmanmenoa.”

Kesäkeikalla. Ensimmäinen kesä toimittajana on vienyt Tuuli Rantasaloa monenlaisille juttukeikoille. 4. kesäkuuta hän haastatteli Paiholassa, Pielisjoen rannalla kesäkahvilaa pitäviä 4H-yrittäjiä (oik.) Johanna Väänästä, Maria Mäkeä ja Salla Karhua.

Hankalinta on tiivistää oleellinen

Ensimmäisessä oman alan työpaikassaan Tuuli Rantasalo jännitti etukäteen, odotetaanko harjoittelijan olevan valmis toimittaja.

1918 – med respekt

”När uppmärksammandet av inbördeskriget 1918 sparkade igång i januari i år var jag skeptisk: skulle vi klara av detta efter all #suomi100-hype?” skriver Magnus Londen.

Onnellinen yrittäjä

Freelancetyössä vuorottelevat epävarmuus - ja ylityöllistyminen. ”Silloin on niin lopussa, että vain turkulaisesta kasvattajaseurasta hankittu rutiini pelastaa”, kirjoittaa Lauri Rotko.

Ikuisesti pahoillani, Paula

Epäkohtelias vastaus puhelinmyyjälle oli maksaa Manu Haapalaiselle Paula Koivuniemen haastattelun.

Puheenaiheita takomaan

Susanne Salmi aloittaa Ylioppilaslehden päätoimittajana elokuussa.

Itse kasvatettu. Leikkokukkien lisäksi Satu Koivisto kasvattaa siirtolapuutarhassaan ruokakasveja. ”Esimerkiksi oman kasvihuoneen kurkku on uskomattoman makea ja rapea verrattuna kaupan kurkkuun.”

Ruuan alkulähteillä

Päätoimittaja Satu Koivisto rentoutuu ruokakasvien kauneuden äärellä siirtolapuutarhassa.

Tosielämän toimittajadraama

Viime vuonna kuvattu Vuosi New York Timesin toimituksessa näyttää ja kuulostaa parhailta tv-draamoilta – eikä välty niiden kliseiltä, kirjoittaa Marja Honkonen

Bra start för Medielaget

I slutet av 2017 hade andelslaget 172 medlemmar vilket var nästan 100 fler än vad man räknat med.

Hangöseminariet i september

Ekonomijournalistik, frilansliv, riksdagsvalet i Sverige och yttrandefriheten i Ryssland är huvudteman på årets publicistseminarium i Hangö.

Poimuri

Mediasta sanottua.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta