Ruuan alkulähteillä

Päätoimittaja Satu Koivisto rentoutuu ruokakasvien kauneuden äärellä siirtolapuutarhassa.

Itse kasvatettu. Leikkokukkien lisäksi Satu Koivisto kasvattaa siirtolapuutarhassaan ruokakasveja. ”Esimerkiksi oman kasvihuoneen kurkku on uskomattoman makea ja rapea verrattuna kaupan kurkkuun.”

Satu Koivisto, 40

Valmistunut filosofian maisteriksi journalistiikan oppiaineesta Jyväskylän yliopistosta.

Maku, Kaneli & Sokeri ja Rakkaudella Vege -lehtien päätoimittaja Helsingistä.

Työskennellyt aiemmin muun muassa Kotivinkin toimituspäällikkönä ja päätoimittajana Demissä ja Viini-lehdessä.

Perheeseen kuuluvat puoliso sekä 2- ja 6-vuotiaat lapset.

Harrastaa siirtolapuutarhamökkeilyn lisäksi juoksua ja aikuisbalettia. Kirjoittanut kaksi ruokakirjaa: Gastronaatti eli kuinka rakastua rippeisiin ja Gastronaatti – Kuinka rakastua ruoanlaittoon.

JOURNALISTI
15.6.2018

Minttu-Maaria Partanen, teksti
Laura Oja, kuva

Kuisti on täynnä ruukkuja, joista puskee vihreitä lehtiä.

”Viime vuonna iski hulluus, oli pakko tilata maitokahvinvärisiä cafe au lait -daalioita Hollannista”, Satu Koivisto sanoo.

Daaliat eivät kestä Suomen talvea, joten syksyllä Koivisto kaivoi niitä käsin ylös läpimärästä mullasta. Lokakuussa näytti, että juuret homehtuvat. Helmikuussa näytti vielä huonommalta: juuret olivat rutistuneet kasaan.

”Vein kuvan niistä A-lehtien Viherpihan toimitukseen. Siellä voivoteltiin, ettei hyvältä näytä.”

Mutta kevään valo herätti kasvit eloon, kuten niitä hoivaavat puutarhaintoilijatkin.

 

Mökin sisäremontti, julkisivun maalaaminen, lisää kasvatuslaatikoita, kukkapenkkien harvennus ja kitkeminen. Monelle suomalaiselle mökkeily tarkoittaa loputonta työleiriä.

Maku-lehden päätoimittajalle Satu Koivistolle puutarhassa puuhailu on täydellistä rentoutumista. Hetki lasten kanssa leikkimistä, eväitä omenapuiden alla, välissä vähän istuttamista ja kitkemistä.

”On lohdullinen ajatus, että tämä ei ole projekti, jolla on alku ja loppu, vaan elämäntapa.”

Perhe on päättänyt, että mökillä tehdään se, mitä jaksetaan. Se riittää.

 

Kaksi vuotta sitten Koiviston kaipuu omaa pihaa kohtaan kasvoi sietämättömäksi. Puoliso ei halunnut loputonta omakotitalon korjaamista, joten perhe päätyi kompromissiin: vuonna 1934 rakennettuun siirtolapuutarhamökkiin Helsingin Herttoniemestä.

Koivisto rakastaa työtään, mutta kaipasi vapaa-ajalleen fyysistä puuhastelua. Maatalon lapsena hän oli tottunut omavaraisuuteen, siihen että ruoka tehdään alusta asti omista raaka-aineista.

”Siinä on jotain uskomatonta, kun istuttaa siemenen, josta syntyy kukka. Luonnossa on niin paljon estetiikkaa. Esimerkiksi kypsä tomaattiterttu on todella kaunis.”

 

Kesän ajan perhe on kasvisten suhteen omavarainen. Puutarhasta nousevat perunat, porkkanat, sipulit, salaatit ja yrtit. Parsan kanssa kysytään kärsivällisyyttä.

”Parsaa ei saa ensimmäisinä vuosina leikata, jotta juuristo vahvistuu. Parin vuoden päästä saamme ensimmäisen sadon.”

Oman puutarhan sadon seuraamisen jälkeen hän ymmärtää, miksi kesäkuussa Maku-lehden lukijat kaipaavat raparperireseptejä ja hukkuvat elokuussa omenoihin ja kesäkurpitsoihin. Vinkkejä sisältöihin voi ammentaa omasta kasvihuoneesta.

”Haluan kannustaa ihmisiä esimerkiksi yrttien kasvattamiseen. Satoa voi säilöä ja pakastaa koko vuodeksi.”

Puutarhassa työskentely auttaa töistä rentoutumisen lisäksi nukkumaan.

”Edes lenkillä ei saa samaa fyysistä väsymystä kuin olemalla päivän puutarhassa. On harvinaisen hieno tunne, kun on fyysisesti niin väsynyt, että nukahtaa heti.”

Satu Koivisto, 40

Valmistunut filosofian maisteriksi journalistiikan oppiaineesta Jyväskylän yliopistosta.

Maku, Kaneli & Sokeri ja Rakkaudella Vege -lehtien päätoimittaja Helsingistä.

Työskennellyt aiemmin muun muassa Kotivinkin toimituspäällikkönä ja päätoimittajana Demissä ja Viini-lehdessä.

Perheeseen kuuluvat puoliso sekä 2- ja 6-vuotiaat lapset.

Harrastaa siirtolapuutarhamökkeilyn lisäksi juoksua ja aikuisbalettia. Kirjoittanut kaksi ruokakirjaa: Gastronaatti eli kuinka rakastua rippeisiin ja Gastronaatti – Kuinka rakastua ruoanlaittoon.



1 2019
Arkisto

Kasvukipuja

Voimisteluvalmentamista käsitelleestä Urheilulehden jutusta syntyi jälkipyykki, jonka takia Urheilutoimittajain liitosta erosi jäseniä. Se kertoo urheilujournalismin muutoksesta, joka on ollut tuloillaan pitkään.

Vihaviestien vyörytyksessä

Oikeustoimittaja Päivi Happonen ihmetteli Ylen blogissa Oulun poliisin tiedotuslinjaa. Poliisi kritisoi Happosta Twitterissä ja se aiheutti vihaviestien tulvan.

IS:ssa uutisia tekevät kaikki osastot. ”Sanoisin, että osastojen välillä on enemmän yhteistyötä kuin kilpailua. Yleensä IS:n saamasta uutisesta iloitaan osastorajojen yli”, sanoo Ilta-Sanomien uutispäällikkö Elina Koivisto (toinen oikealta). Kuvassa myös politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala, Uutis- ja yhteiskuntatoimituksen esimies Miia Honkanen, rikostoimittaja Niko Ranta, urheilun esimies Vesa Rantanen ja toimittaja Miikka Hujanen.

STT:n siteerausmäärät romahtivat

STT:n eniten siteeraamien viestimien kärkikymmenikkö pysyi lähes ennallaan, mutta siteerausten määrä laski yli kolmanneksen. Kärjessä jatkavat Yle ja HS. Ilta-Sanomat kipusi neljänneksi, ja Maaseudun Tulevaisuus nousi ensi kertaa kymmenen joukkoon.

Uudelleenjärjestelyjen jälkeen pääkirjoituksia kirjoittavat Aamulehdessä toimituksen johtoryhmä, uutispäälliköt ja osa toimittajista, sanoo päätoimittaja Jussi Tuulensuu. ”Linjan noudattamisesta vastaa päätoimittaja, joka myös muodostaa tarvittaessa lehden kannan merkittävimpiin aiheisiin.” Kuvassa Yleisradio haastattelee Tuulensuuta Aamulehden yt-neuvottelujen seurauksista 29. marraskuuta.

Kuka päättää lehden linjan?

Aamulehti lakkautti pääkirjoituksista huolehtineen artikkelitoimituksensa ja vähensi pääkirjoitusten määrää. Satakunnan Kansa luopui erityisistä pääkirjoittajista jo vuonna 2015. Mitä tekevät muut maakuntalehdet?

Uutiset vaikuttavat vaaleihin

Vaikka vaalitentteihin valittaisiin kuinka hienoja ja tärkeitä teemoja, ne eivät välttämättä jätä äänestäjien tietoisuuteen edes haaleaa muistijälkeä. Uutiset jättävät, kirjoittaa Elina Grundström.

För tio år sedan var Jannike Store planeringschef på Radio Vega. I dag är hon teatertekniker på Unga Teatern och elektriker med det egna bolaget ”Käringen med strömmen”. På teatern gör hon allt från scenografier till kluriga tekniska lösningar. Hon har bland annat konstruerat radiostyrda höns (Pettson och Findus) och självlysande äpplen (Mio min Mio).

”De mest givande kaffepauserna finns på raksan”

De bytte bransch, men har haft stor nytta av sin journalistiska bakgrund. Möt Jannike Store, Eva Hagman och Sanne Wikström som alla valde ”Plan B”.

Jussi Turunen valmistui Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampukselta teologian maisteriksi neljä vuotta sitten, mutta palasi tekemään ylioppilaslehti Uljasta. Vaikka lehden äkillinen lakkauttaminen oli erikoinen kokemus, Turusen paloa journalistin työhön se ei sammuttanut.

Ei niin uljas loppu

Ylioppilaslehti Uljas lakkautettiin vain 34 päivää uuden päätoimittajan palkkaamisen jälkeen. Turun ja Tampereen ylioppilaslehdissä tilanne elää, mutta Oulun lehti sai rehtorista ystävän.

Valtaa vain muiden myöntyessä

Kun tietokirjailija väittää omiaan, kustannustoimittaja korjaa keskustellen. Antti Heikkilän kohukirjan kaltaisen teoksen kustannuspäätöstä hänen on kuitenkin vaikea muuttaa muuksi.

Tuija Siltamäki saatteli Aviisin määrittelemättömän mittaiselle ilmestymistauolle. Hänet kuvattiin tammikuussa Tampereen ylioppilaskunnan toimistossa, josta melkein koko henkilökunta on muuttanut korkeakoulujen yhdistyessä syntyneen uuden ylioppilaskunnan tiloihin Hervantaan.

Kuin viimeistä Aviisia

Tuija Siltamäki päätoimitti mahdollisesti maailmanhistorian viimeisen Aviisin. ”Ylioppilaslehtien tulevaisuudessa huolettaa halu sitoutua yhteisiin asioihin, jotka eivät ole joka hetki mieluisia.”

Airin Bahmani kirjoitti Syyrian sota -kirjaa Kansalliskirjaston rauhassa.

Kenttätöissä Irakissa

Toimittaja Airin Bahmani haastattelee Lähi-idässä Syyrian sodan uhreja, poliitikkoja ja feministejä.

Av-kääntäjä Jukka Sorsa pelkää, että av-kääntämisestä on tulossa matalapalkka-ala, jolle ei kannata kouluttautua. Hänen työnsä Pre-Textin työsuhteisena freelancerina ovat vähentyneet viime vuosina.

Kolmen kastin kääntäjät

Av-kääntäjä Jukka Sorsa haluaa tes-neuvotteluissa kohentaa erityisesti ei-työsuhteisten freelancereiden asemaa. He ovat kääntäjistä heikoimmassa asemassa.

Kuvat kätevästi Etuovesta tai Oikotieltä

Moni toimitus poimii ilmaiskuvia juttuihinsa asunnonvälityssivustoilta. Käyttöehdot antavat konserneille oikeuden kuvien julkaisuun ilman eri korvausta.

Cheerleadingissä ei ole pakollisia liikkeitä, vaan jokainen esitys on erilainen. Tämä tekee arvostelusta haastavaa. Cheerleading-tuomari Anne Achtén kanssa harjoittelemassa oli helsinkiläisen Funky Team Gorillaz -joukkueen jäseniä.

Tyylipisteiden jakaja

Radiotuottaja Anne Achté arvioi olevansa Euroopan ahkerin cheerleading-tuomari.

Palvelujournalismia aikuistuville

Säde Mäkipää, 26, on aloittanut Improbatur-lehden päätoimittajana.

Ormen äter sin svans

Varför väcker Liike Nyt intresse? För att nyhetsmedierna bevakar den. Vi är en orm som äter sin egen svans, skriver Dan Lolax.

Ihan vain eduskuntavaalit

Kun me toimittajat nimeämme vaalit, kyse on tarinan käännekohdan etsimisestä. Mutta tiedättekö mitä? Vallankumousta ei ole tulossa, Janne Zareff kirjoittaa.

Gallupin aika

Kapeneeko puolueen etumatka toiseen tai hiipuuko puolueen kannatus vielä silläkin hetkellä, kun lukija lukee gallup-uutista, kysyy Vesa Heikkinen.

Tyhmänä uskaltaa

Kun Teollisuusneuvos ehdotti löylyjen jälkeen, että myös Aamulehti kutsuisi koripallojoukkuetta Nansoksi, Matti Mörttinen ei epäillyt vastata suorasukaisesti.

Tärkeä, mutta aina epävarma näyttö

Kari Raivion Näytön paikka -kirja korostaa tutkitun tiedon tärkeyttä, mutta muistuttaa sen iäti epävarmasta luonteesta – siitä, miten huonosti se sopii journalismin joko-tai-maailmaan, kirjoittaa Marja Honkonen.

Linda Pelkonen voitti hovissa

Helsingin hovioikeus on tuominnut toimittaja Linda Pelkoselle lukuisia kertoja soitelleen miehen laittomasta uhkauksesta sakkoihin.

Psykologiliitto antoi potkut päätoimittajalleen

Hannele Peltosen potkujen taustalla ovat päätoimittajan ja lehteä kustantavan Psykologiliiton johdon väliset jännitteet, joista Journalisti kertoi viime syksynä.

Ommöblering i HSS-toppen

HSS Media byter vd. Under rekryteringsprocessen sköts jobbet av Vasabladets chefredaktör Niklas Nyberg.

Gardberg: Viktigt ha stöd då det stormar

Yle Spotlights Annvi Gardberg har tilldelats Topeliuspriset. Journalisten bad Gardberg om tre tips på hur en journalist klarar sig då det stormar som hårdast.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta