Pieni kohu-opas

”Kohujournalismissa media itse määrittelee asian kohuksi ja etäännyttää näin itsensä vastuusta kytkeä aihe tosimaailman tapahtumiin”, kirjoittaa Johanna Vehkoo.
JOURNALISTI
15.6.2018

Johanna Vehkoo

painokoneetseis@gmail.com

Kirjoittaja on vapaa toimittaja, tietokirjailija ja yksi Long Playn perustajista.

Journalismissa tarkkuus on hyve. Tämä koskee myös kielellistä ilmaisua.

Hyvä journalistinen kieli on täsmällistä. Täytesanoja on vältettävä, samoin turhanpäiväistä kuvailua ja adjektiivipöhöä.

Uutistekstissä mennään suoraan asiaan. Monimutkaisetkin kokonaisuudet täytyy edes yrittää kertoa selkeästi, tiivistää olennainen informaatio.

Siksi on harmillista, kun monimutkaisia ilmiöitä aletaan kuvata näennäisen kätevillä otsikkosanoilla, jotka johtavat lukijan harhaan. Jo pitkään suosituin tällainen sana on ollut kohu.

 

Joskus kohu on oikeasti kohu, eli asia, jonka johdosta nousee kohinaa ja meteliä. Useimmiten se on kuitenkin ytimeltään jotakin muuta: esimerkiksi kritiikkiä, yhteiskunnallista keskustelua, väärinymmärrystä, huumoria, loukkaantumista, paljastuksia, skuuppeja tai skandaaleja. Jos näistä puhuttaisiin niiden oikeilla nimillä, uutisia kuluttava yleisö saisi parempaa palvelua.

Silläkin on merkitystä, mikä on kohun mittakaava: puhutaanko Yhdysvaltain hallintoa ja siten koko maailmanpolitiikkaa ravistelevasta skandaalista vai ohimenevästä somekiistasta, johon osallistuu kolme ihmistä.

Kohujournalismissa media itse määrittelee asian kohuksi ja etäännyttää näin itsensä vastuusta kytkeä aihe tosimaailman tapahtumiin.

Kohu-uutisen lajityyppiin kuuluu, että siitä voidaan häivyttää kaikki yhteydet tosielämään: kuka puhuu, missä, miksi ja mitä merkitystä asialla on. Entä jos uutisessa sanottaisiin, että kolme ihmistä keskusteli Twitterissä? Olisiko uutista silloin olemassa?

 

Etsin Suomen suurimpien tiedotusvälineiden uutisjutuista vuoden sisään kohuina uutisoituja asioita. Nyt erittelen, mistä näissä kohuissa oikeasti oli kyse.

Aku Louhimiehen ohjausmetodeista noussut kohu. Tärkeä tasa-arvoon ja vallankäyttöön liittyvä keskustelunaihe, joka tuli ilmi ansiokkaan journalistisen työn tuloksena.

”Facebook-kohu.” Tietosuojaskandaali. Cambridge Analytica hankki hämärin keinoin dataa jopa 50 miljoonasta ihmisestä ja käytti sitä propagandan suuntaamiseen.

”Facebook-kohu.” Poliisien Facebook-ryhmässä käytettiin rasistista kieltä.

Kohu-urheilija Kristiina Mäkelä. Kolmiloikkaaja arvosteli Urheiluliittoa, liitto ei tykännyt.

”Kohu oppilaiden seksuaalisesta häirinnästä puhuttaa yhä.” Oppilaiden seksuaalinen häirintä puhuttaa yhä.

Greve-kohu. Kansallisbaletin johtajan epäasiallinen käytös, seksuaalinen häirintä.

Weinstein-kohu. Seksuaalinen häirintä, väkivalta.

Trumpin pojan Venäjä-yhteyksistä noussut kohu. Poliittinen skandaali.

Romanien kohtelusta huoltoasemalla noussut kohu. Rasismia, syrjintää.

Antti Rinne ja synnytystalkoot -kohu. Niin sanottu facepalm. Sanalle ei ole hyvää suomennosta.

Herra Heinämäki -kohu. Nainen kysyi Yleltä ihan asiallisen kysymyksen, vihaajat raivostuivat.

Ateneumin Aino-triptyykkiin liittynyt kohu. Tätä voi pitää mediakohuna, jonka loi Helsingin Sanomat itse. Ei ollut feministilaumaa, joka olisi vaatinut maalauksen poistamista. Lukijalle asian todellista laitaa ei tosin missään vaiheessa tehty selväksi.



13 2018
Arkisto

Kuolet jos et lopeta

The New York Timesille työskennellyt toimittaja Mohamed Ibrahim oli työmatkalla Suomessa, kun asemiehet uhkasivat Somaliassa tappaa hänen perheensä hänen työnsä takia. Journalisti tapasi kolme Suomesta turvapaikkaa hakenutta journalistia. Ammatti tai vainon riskiryhmään kuuluminen eivät takaa turvapaikkaa Suomesta.

Poromiehen ääni

Saamelaiset kaipaavat perusteellisempaa ajankohtaisjournalismia. Aslak Paltto selvittää tapahtumien taustoja omassa A-studiossaan.

Surmattua bulgarialaistoimittaja Viktoria Marinovaa muistettiin hänen kotikaupungissaan Rusessa, missä hautajaiset pidettiin 12. lokakuuta. Suuren kansainvälisen huomion saanut surma ei maan viranomaisten mukaan liity Marinovan työhön.

Pahalta näyttää, Eurooppa

EU-tukien tutkiminen on tarkoittanut journalisteille putkareissuja Bulgariassa ja Kreikassa. Bulgarialainen tutkiva journalisti toivoo, että maassa surmatun televisiotoimittajan tapaus tutkittaisiin tarkemmin.

Ping, te siellä!

Nuorimmat ikäluokat lipuvat salakavalasti tubekanaville journalismin ulottumattomiin. Ja tämä on ihan meidän syytämme, kirjoittaa Elina Grundström.

Vihakampanja käynnistyy - toimi näin

Miten toimia, kun toimittaja joutuu masinoidun verkkovihan kohteeksi? Ota talteen Journalisti-lehden ohjeet vihakampanjan varalta kohteelle, esimiehille ja kollegoille.

Härliga, jobbiga möte

Vad gör egentligen en producent? Den där spindeln i nätet som borde ha koll på precis allt och som är den person en redaktör kan ty sig till i vått och torrt. Journalisten följde med Kia Svaetichin, innehållsproducent för kulturaktualiteter på Svenska Yle, under en arbetsdag.

Opiskelija Ilmo Ilkka on käyttänyt useita päiviä työnhakuun: ”Muistan, että viime vuonnakin harjoitustoimituksessa oli iso porukka kirjoittelemassa hakemuksia itsenäisyyspäivänä.”

Aikaistuva kesätyöhaku stressaa opiskelijoita

Kesätoimittajahaut aikaistuvat vuosi vuodelta opiskelijoiden harmiksi. Työnantajista osa on valmis siirtämään hakujen aloittamista myöhäisempään ajankohtaan.

Liiton vuosikokouksen yhteydessä toimittajien edustajat kokoontuivat yhteiselle illalliselle. Kuva on vuodelta 1931, jolloin liitto täytti kymmenen vuotta.

Journalistiliiton kaksijakoinen tarina

Journalistiliiton uusi historiateos kertoo, miten herrakerhosta kasvoi vahva ammattiliitto. Jäsenmäärä, vastuut ja itsetunto vahvistuivat, mutta työehtosopimuksia väännettäessä tekijänoikeudet ja freelancerit jäivät sivuun.

Riikka Kaartinen innostui yleistajuisesta kirjoittamisesta Suomen Luonnon #muutos-verkkolehden kautta ja päätyi lopulta toimittajaksi. ”Taustani ansiosta ymmärrän tutkijoiden kieltä ja niitä epävarmuuksia, joita tieteeseen liittyy. Toisaalta vaatii opettelua hyväksyä, että kaikkia tutkijalle merkittäviä yksityiskohtia ei voi jutuissa kertoa.”

Ankerias ihmisen jaloissa

Riikka Kaartisen ankeriasjuttu vaati runsaat taustatyöt. ”Vaikuttavin hetki oli, kun löysin Europolin ja Euroopan ankeriastyöryhmän dokumentit eurooppalaisen ankeriaan salakaupasta ja tajusin, miten valtavaa se on sekä volyymiltaan että rahavirroiltaan.”

Kuntalehden päätoimittajan Marja Honkakorven ympärillä ei ole toimitusta. Lehden tekijät ovat freelancereita, jotka työskentelevät kuka missäkin.

Sote siivittää Kuntalehteä

Päätoimittaja Marja Honkakorpi johtaa virtuaalitoimitusta, jonka asiantuntemusta arvostetaan.

Itse olet ekoterroristi

Mitä median pitäisi tehdä ilmastoasiassa? ”Jos uskaltaisin, ehdottaisin ansaintamallienkin uhalla jotain radikaalimpaa. Että ei vain 'oteta huomioon', vaan lopetetaan kaman mainostaminen, autoarvostelut, matkailulehdet ja grillireseptit”, kirjoittaa Marja Honkonen.

Maaseudun kuvaaja

Sanne Katainen aloitti 1. marraskuuta Maaseudun Tulevaisuuden vakituisena kuvaajana. Hänestä kamera on tasa-arvon väline.

Vesa-Matti Väärä iloitsee telinevoimisteluharjoituksissa sekä omasta kehityksestään että muiden onnistumisista.

Puhtia permannolta

Pää menee harjoituksissa tempuista sekaisin, mutta telinevoimistelun ansiosta Vesa-Matti Väärän on keikoilla helpompi ryömiä ottamaan kuvia.

Marko Laitalan mukaan liiton varainhoitajan toimeksiantoon kuuluu poistaa eettisiä ohjeita rikkovat yritykset liiton sijoitussalkusta.

Miljoonasalkulle uusi koti

Journalistiliiton sijoituksista 18 miljoonaa euroa on kiinni rahastoissa. Varoista kolmannes on ollut rahanpesuskandaalissa ryvettyneen Danske Bankin hoidossa.

Laajeneva haitari

Ruuat kallistuvat, hinnat nousevat, tapahtuu jopa suuria harppauksia ylöspäin! Missä luuraa taloustekstin ihminen, kysyy Vesa Heikkinen.

När verktygsbacken tryter

Det är intressant att den journalistiska analysen av Touko Aalto direkt gick till hur hård politiken är, skriver Dan Lolax. ”Kanske är vi också ointresserade av andra svar.”

Stalinin väikkyvät nimilistat

Jaana-Stiina Alakorpi sai tehtäväkseen haastatella Stalinin kuolemanleiriltä selviytyneen urhon ja päätti tehdä todella riipaisevan jutun.

Pitkä katse ja nähdyn tulkinta

Eeva Lennon kirjoittaa olevansa parantumaton journalisti, jota henkilökohtainen kokemus ilman faktoja ja historiallisia puitteita ei tyydytä – ja hyvä niin. Hänen toimittajaelämäkertansa ei sorru uskottavuutta rapauttavaan egoiluun.

Otavamediassa jo neljännet yt-neuvottelut

Otavamedia on aloittanut jo neljännet yt-neuvottelut tänä vuonna. Sen lisäksi neuvotteluja käydään A-lehdissä, Aamulehdessä ja Sanoma Media Finlandissa. Allerin neuvottelut johtivat 11 työntekijän irtisanomiseen, Kainuun Sanomien neuvottelut pitkiin lomautuksiin.

Saariselän mökkien hinnat ja varaaminen muuttuvat

Journalistiliiton Tunturimaja- ja Uutistunturi-lomahuoneistojen välitystä ja avainpalvelua hoitaa jatkossa Saariselän Keskusvaraamo. Muutoksen yhteydessä Journalistiliitto ottaa käyttöön uuden nettivarausjärjestelmän. Myös huoneiden hinnoittelu ja varausehdot muuttuvat.

Journalistiliitto: Alv-rahat työpaikoiksi

”Verohelpotus ei voi valua vain tärkeään kehitystyöhön tai omistajille. Osan rahasta on näyttävä uusina työpaikkoina. Päätöksellä tavoitellaan hyvää journalismia. Se tarvitsee tekijänsä”, sanoo puheenjohtaja Hanne Aho.

#visakvitton tvingar fram penningbesked

Journalisterna har bett de svenska Europaparlamentarikerna att redovisa för hur de använder sina ”kontorspengar”. Nu verkar envisheten ha haft effekt.

Hot tema på svenska seminariet

Journalistförbundets svenska seminarium ordnas i Tammerfors den 23 – 24 november.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta