Pieni kohu-opas

JOURNALISTI
15.6.2018

Johanna Vehkoo

painokoneetseis@gmail.com

Kirjoittaja on vapaa toimittaja, tietokirjailija ja yksi Long Playn perustajista.

”Kohujournalismissa media itse määrittelee asian kohuksi ja etäännyttää näin itsensä vastuusta kytkeä aihe tosimaailman tapahtumiin”, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Journalismissa tarkkuus on hyve. Tämä koskee myös kielellistä ilmaisua.

Hyvä journalistinen kieli on täsmällistä. Täytesanoja on vältettävä, samoin turhanpäiväistä kuvailua ja adjektiivipöhöä.

Uutistekstissä mennään suoraan asiaan. Monimutkaisetkin kokonaisuudet täytyy edes yrittää kertoa selkeästi, tiivistää olennainen informaatio.

Siksi on harmillista, kun monimutkaisia ilmiöitä aletaan kuvata näennäisen kätevillä otsikkosanoilla, jotka johtavat lukijan harhaan. Jo pitkään suosituin tällainen sana on ollut kohu.

 

Joskus kohu on oikeasti kohu, eli asia, jonka johdosta nousee kohinaa ja meteliä. Useimmiten se on kuitenkin ytimeltään jotakin muuta: esimerkiksi kritiikkiä, yhteiskunnallista keskustelua, väärinymmärrystä, huumoria, loukkaantumista, paljastuksia, skuuppeja tai skandaaleja. Jos näistä puhuttaisiin niiden oikeilla nimillä, uutisia kuluttava yleisö saisi parempaa palvelua.

Silläkin on merkitystä, mikä on kohun mittakaava: puhutaanko Yhdysvaltain hallintoa ja siten koko maailmanpolitiikkaa ravistelevasta skandaalista vai ohimenevästä somekiistasta, johon osallistuu kolme ihmistä.

Kohujournalismissa media itse määrittelee asian kohuksi ja etäännyttää näin itsensä vastuusta kytkeä aihe tosimaailman tapahtumiin.

Kohu-uutisen lajityyppiin kuuluu, että siitä voidaan häivyttää kaikki yhteydet tosielämään: kuka puhuu, missä, miksi ja mitä merkitystä asialla on. Entä jos uutisessa sanottaisiin, että kolme ihmistä keskusteli Twitterissä? Olisiko uutista silloin olemassa?

 

Etsin Suomen suurimpien tiedotusvälineiden uutisjutuista vuoden sisään kohuina uutisoituja asioita. Nyt erittelen, mistä näissä kohuissa oikeasti oli kyse.

Aku Louhimiehen ohjausmetodeista noussut kohu. Tärkeä tasa-arvoon ja vallankäyttöön liittyvä keskustelunaihe, joka tuli ilmi ansiokkaan journalistisen työn tuloksena.

”Facebook-kohu.” Tietosuojaskandaali. Cambridge Analytica hankki hämärin keinoin dataa jopa 50 miljoonasta ihmisestä ja käytti sitä propagandan suuntaamiseen.

”Facebook-kohu.” Poliisien Facebook-ryhmässä käytettiin rasistista kieltä.

Kohu-urheilija Kristiina Mäkelä. Kolmiloikkaaja arvosteli Urheiluliittoa, liitto ei tykännyt.

”Kohu oppilaiden seksuaalisesta häirinnästä puhuttaa yhä.” Oppilaiden seksuaalinen häirintä puhuttaa yhä.

Greve-kohu. Kansallisbaletin johtajan epäasiallinen käytös, seksuaalinen häirintä.

Weinstein-kohu. Seksuaalinen häirintä, väkivalta.

Trumpin pojan Venäjä-yhteyksistä noussut kohu. Poliittinen skandaali.

Romanien kohtelusta huoltoasemalla noussut kohu. Rasismia, syrjintää.

Antti Rinne ja synnytystalkoot -kohu. Niin sanottu facepalm. Sanalle ei ole hyvää suomennosta.

Herra Heinämäki -kohu. Nainen kysyi Yleltä ihan asiallisen kysymyksen, vihaajat raivostuivat.

Ateneumin Aino-triptyykkiin liittynyt kohu. Tätä voi pitää mediakohuna, jonka loi Helsingin Sanomat itse. Ei ollut feministilaumaa, joka olisi vaatinut maalauksen poistamista. Lukijalle asian todellista laitaa ei tosin missään vaiheessa tehty selväksi.



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta