Oman näkökulman perässä

Keskisuomalaisen ulkomaantoimittaja Janne Yläjoki yrittää löytää aiheita, joita isot koneistot eivät käsittele. ”Meillä ei voi olla aamulla verkossa ihan samaa kuin mitä tv-uutisissa on toisteltu edellisenä iltana.”

Täältä ja muualta. ”Kymmenkunta vuotta sitten matkat nähtiin lähinnä kustannuseränä, mutta viime vuosina olen käynyt ulkomailla juttukeikoilla noin neljä kertaa vuodessa”, sanoo Keskisuomalaisen Janne Yläjoki. ”On sisäistetty, että uskottavaan ulkomaanjournalismiin tarvitaan muutakin kuin sitä, että kirjoitetaan neljän seinän sisällä.”

Janne Yläjoki, 46

Työskennellyt Keskisuomalaisen ulkomaantoimittajana huhtikuusta 2001 lähtien.

Sitä ennen työskennellyt Hankasalmen Sanomissa 1995–1997, Keskisuomalaisessa 1997–1999 ja Taloussanomissa 2000–2001.

Tehnyt viime vuosina reportaasimatkoja muun muassa Syyriaan, Irakiin, Iraniin, Krimille, Kuolan niemimaalle, Udmurtiaan ja Donetskin kansantasavaltaan.

JOURNALISTI
15.6.2018

Nina Erho, teksti
Hanna-Kaisa Hämäläinen, kuva

”Teksti liittyi suomalaisen liikemiehen löytymiseen kuolleena ugandalaisesta hotellista. Otsikoinnista näkyy, että yritin kääntää katsetta eteenpäin, kun ajattelin itse aiheen olevan tuolloin jo vanhenemassa”, sanoo Keskisuomalaisen ulkomaantoimittaja Janne Yläjoki helmikuisesta kolumnistaan Ugandallakin on kohta väliä.

”Kolumni vaati paljon työtä, koska olennaisia tietoja ei löytynyt eurooppalaisesta mediasta. Pengoin Ugandan omia lehtiä, joita onneksi löytyy hyvin englanniksi. Luotettavien lähteiden selvittäminen onnistuu netin tiedoilla ja sisältöjä vertailemalla. Taustatöitä tarvittiin, koska en ole juuri kirjoittanut Keski-Afrikan asioista.

Vaikka olen tehnyt tätä 17 vuotta, vastaan tulee usein aiheita, joista en hirveästi tiedä, koska kenttä on niin laaja. Totta kai teen juttuja myös ’päivän isoista aiheista’, mutta lisäksi yritän löytää sellaisia, joita isot koneistot eivät käsittele. Meillä ei voi olla aamulla verkossa ihan samaa kuin mitä tv-uutisissa on toisteltu edellisenä iltana.

Työn suurin haaste on sellaisen aiheen löytäminen, joka varmasti kantaa seuraavan päivän paperilehdessä ja verkossa. Ulkomaan uutisvirta on nopeasti vaihtuvaa. Valitsenkin aiheen usein vasta iltapäivällä, jolloin juttu monesti jää kolumniksi tai uutisanalyysiksi.

Yhden hengen ulkomaantoimituksessa suunta vaihtuu tarvittaessa nopeastikin. Journalistisissa päätöksissä teen toki yhteistyötä myös kotimaan uutispäällikön ja uutistuottajien kanssa. Lisäksi ulkomaanjuttuja tulee STT:sta. Samat ulkomaansivut julkaistaan Etelä-Suomen Sanomissa, Savon Sanomissa ja Karjalaisessa. Jos viittaan jutuissa johonkin kotimaiseen, pyrin tekemään sen näiden maakuntien näkökulmasta.

Aihevalinnoissa tasapainoilen kiinnostavuuden ja merkittävyyden välillä, ja seuraan asioita myös työn ulkopuolella. Motivaatiota ruokkii se, että aina voi löytää jotain, mitä kukaan muu ei ole vielä Suomessa huomannut. Työlläni voin muistuttaa, miten tärkeitä demokratia ja sananvapaus ovat – mutta eivät missään itsestään selviä.”

Janne Yläjoki, 46

Työskennellyt Keskisuomalaisen ulkomaantoimittajana huhtikuusta 2001 lähtien.

Sitä ennen työskennellyt Hankasalmen Sanomissa 1995–1997, Keskisuomalaisessa 1997–1999 ja Taloussanomissa 2000–2001.

Tehnyt viime vuosina reportaasimatkoja muun muassa Syyriaan, Irakiin, Iraniin, Krimille, Kuolan niemimaalle, Udmurtiaan ja Donetskin kansantasavaltaan.

Jussi Konttisen valinta

Helsingin Sanomien toimittaja Jussi Konttinen valitsi esiteltäväksi Keskisuomalaisen ulkomaantoimittajan Janne Yläjoen työtä, esimerkkinä 20. helmikuuta julkaistu kolumni Ugandallakin on kohta väliä:

”On harvinaista ja arvokasta, että maakuntalehdellä on ulkomaantoimittaja. Yläjoki selviytyy yksin liki epätoivoisesta tehtävästään seurata koko maailmaa. Hän raportoi Tanskan aktiivimallista, Kapkaupungin vesihuollosta tai Andorran merkityksestä Katalonian itsenäisyysliikkeelle. Hän saa Lindén-kohun keskellä lukijan kiinnostumaan Ugandastakin.

Jutut ovat konstailematonta asiajournalismia, josta näkyy, että toimittaja on seurannut asioita muulloinkin kuin kirjoituspäivänä. On erityisen kiva huomata, että Yläjoki päästetään välillä matkustelemaan.”



10 2018
Arkisto
Säätövaraa. Alma-talossa ei ole omia työpisteitä, mutta sähköiset pöydät saa asetettua sopivalle korkeudelle. Toimittaja Tero Lehto työn ääressä.

Herra teknologia

Kokenut teknologiatoimittaja Tero Lehto ei piittaa ennakkoluuloista.

Suhdetyötä somejätissä

John Severinsonin työ Facebookissa on pitää toimittajat ja kustantajat tyytyväisinä. Hän ei kuitenkaan lupaa, että uutissivustoille syötetyn yleisön määrä palaisi ennalleen.

Media-alan johto on julkista kuvaansa tasa-arvoisempi

Journalisti selvitti päätoimittajien sukupuolijakauman. Laskelmien mukaan päätoimittajan tehtävät jakautuvat miehille ja naisille selvästi luultua tasaisemmin.

Medicin mot stress. ”Du behöver någonting, som inte har med jobbet att göra, som är din grej och som får dig att koppla av. För mig är det hästar, särskilt min häst Stella”, säger Jannika Lindén, journalist och arbetarskyddsfullmäktig på tidningen Östnyland.

Tygla den dåliga stressen

Osäkerhet, ett högt arbetstempo och för lite feedback. Jannika Lindén, journalist och arbetarskyddsfullmäktig på Östnyland listar orsaker till dålig stress och vad man kan göraför att förebygga den.

Kaikkien ei tarvitse tietää kaikkea

Journalistin tulisi aina kysyä, mikä on oikea yhteiskunnallinen kysymys, mikä taas työyhteisön sisäinen ristiriita, henkilökohtainen tragedia tai kerrassaan merkityksetön asia, kirjoittaa Janne Saarikivi.

EU ottaa somejäteiltä ja antaa kustantajille

EU:ssa valmistellaan uutta direktiiviä, joka voi tuoda luovien alojen tekijöille lisää rahaa. Kustantajat voisivat vaatia somejäteiltä korvauksia jaetusta journalismista.

Rakkaudesta lajiin. Tuula Kousa voisi halutessaan jäädä eläkkeelle jo vuoden kuluttua, mutta sellaista hänellä ei ole suunnitelmissa. ”Innostun aina uudelleen uusista kirjahankkeista ja siitä, että tämä on myös ihmissuhdetyötä. Työ on niin kivaa, ettei tunnu varsinaiselta työltä.”

Puoliksi agentti

Kun Tuula Kousa irtisanottiin Tammelta, hän ei halunnut vähään aikaan kuullakaan kirjoista. Pian hän ryhtyi kirjallisuusagentiksi ja totutteli maksamaan oman palkkansa.

Uutta taitoa. Siru Väisänen on suorittanut töiden ohessa digitaalisen muotoilun opintoja Arcada-ammattikorkeakoulussa Helsingissä. Hän kiittelee myös kansalais- ja työväenopistojen kursseja ammatin kannalta hyödyllisinä.

Paluu kesätoimittajaksi poiki töitä

Tonnin löytöpalkkiokaan ei tuonut toimitussihteerin paikkaa, mutta Siru Väisänen ei antanut periksi. Journalistien työllisyys on hieman kohentunut.

JSN: Neuvosto on toimintakykyinen

Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundströmin johtamistapaa on arvosteltu useissa artikkeleissa. Neuvoston jäsenten mukaan JSN toimii hyvin.

Kokovartalojuttu. Kun Ilkka Pernu paneutui sisäilma-asioihin, hän alkoi itsekin kokea työhuoneellaan outoja oireita, jotka sittemmin menivät ohi. ”Kuvastaa aihetta, että aloin jutunteon aikana tarkkailla omaakin vointiani normaalia herkemmin.” Pernun työhuone on Sastamalassa, missä myös hänen kotinsa on ollut jo vuosia.

Selvyyttä sisäilmaan

Jutunteko sisäilmaongelmista oli Ilkka Pernulle ”totuuden rajankäyntia”. ”Aina uudelle haastateltavalle soittaessani aloin epäillä aiempia näkemyksiäni”, Pernu kertoo Anna hyvän kiertää -juttusarjassa.

Lehdistönvapautta vai häiriköintiä?

Toimittaja-aktivisti Sam Husseini poistettiin Helsingin huippukokouksen tiedotustilaisuudesta kovin ottein.

Taustatyötä kunnes uutisrima ylittyy

Anne Kauranen, 36, aloitti elokuussa uutistoimisto Reutersin kahden hengen Suomen-toimituksessa kirjeenvaihtajana.

Keskisuomalaisen toimitussihteeri Seija Suihkonen potee korkean paikan kammoa, mutta riittävän korkealla korkeuden taju ja kammo katoavat.

Hyppy pelkoa päin

Seija Suihkonen pelkäsi korkeita paikkoja. Sitten hän päätti heittäytyä vapaapudotukseen lentokoneesta.

En del stress är bra

Kring 25 procent av finländarna upplever arbetsstress. När ska man oroa sig för en kollega eller vän som utbrister att hen är ”såå stressad” vid varje veckomöte?

Tukea järjestäytymiseen. Vikesin EU-rahoitteisessa ay-koulutuksessa Somaliassa pyritään muun muassa luomaan vuoropuhelua media-alan työntekijöiden ja työnantajien välille. Kouluttaja Abdalle Mumin puhui kesäkuussa toimittajille siitä, miksi työntekijöiden kannattaa järjestäytyä niin kansallisesti kuin työpaikoilla.

Vikesiä uhataan oikeustoimilla Keniassa

Sananvapaustyötä tekevää säätiötä yritetään sotkea erikoiseen oikeusjuttuun.

Työn julkisuus on kiusallista

Kehittyminen toimittajana tapahtuu julkisesti, on kyse sitten kirjoitustaidoista, esiintymisen sujuvuudesta tai ajattelun kehityksestä. Se on kiusallista ja luo paineita, kirjoittaa Anna-Sofia Nieminen.

Anna tilaa oivaltaa

Ville Tietäväisen ja Ville Hännisen tietokirjan keskeinen opetus koskee sekä kuvittajia suhteessa yleisöön että heitä, jotka tilaavat journalistisia kuvituksia, kirjoittaa Marja Honkonen.

Minällä on asiaa

Sitä minä ihmettelen, miksi Suomessa ei ole vaihtoehtoa journalistiselle minäilylle. Minäpä taidankin vallan alkaa The Economist -lehden asiakkaaksi. Viimeksi kun minä sitä luin, en minä löytänyt tietoa toimittajista, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Viettävällä tiellä

Rami Marjamäki nappasi täydellisen esimerkkikuvan siitä, millaista on ajaa täysperävaunullista tukkirekkaa Ruoveden havumetsien teillä.

Felet i våra stjärnor

Journalister ska förstås fundera på vilken roll de spelar när ”vanliga människor” på ett naivt sätt tillskrivs en endimensionell godhet. Det finns en risk för att pinsamt berörda journalister överkompenserar på ett osakligt sätt om de går från att glorifiera till att kritiskt granska, skriver Dan Lolax.

JSN: Journalisti voi joskus rikkoa lakia

Kannanoton mukaan poikkeustapauksissa yleisön tiedonsaantioikeuden varmistaminen saattaa edellyttää journalistilta toimintaa, joka voi olla tulkittavissa lainvastaiseksi.

Pressikortista mobiiliversio

Journalistiliitto on julkistanut matkapuhelimeen ladattavan pressikortin, joka tulee perinteisen muovikortin rinnalle.

Med vd-hjälp ska SPT växa

Styrelseordförande Patrik Stenvall förhandlade på eget initiativ med nyhetsbyrån SPT:s tilltänkta vd-kandidat Pär Landor.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta