Täältä ja muualta. ”Kymmenkunta vuotta sitten matkat nähtiin lähinnä kustannuseränä, mutta viime vuosina olen käynyt ulkomailla juttukeikoilla noin neljä kertaa vuodessa”, sanoo Keskisuomalaisen Janne Yläjoki. ”On sisäistetty, että uskottavaan ulkomaanjournalismiin tarvitaan muutakin kuin sitä, että kirjoitetaan neljän seinän sisällä.”

Oman näkökulman perässä

Janne Yläjoki, 46

Työskennellyt Keskisuomalaisen ulkomaantoimittajana huhtikuusta 2001 lähtien.

Sitä ennen työskennellyt Hankasalmen Sanomissa 1995–1997, Keskisuomalaisessa 1997–1999 ja Taloussanomissa 2000–2001.

Tehnyt viime vuosina reportaasimatkoja muun muassa Syyriaan, Irakiin, Iraniin, Krimille, Kuolan niemimaalle, Udmurtiaan ja Donetskin kansantasavaltaan.

JOURNALISTI
15.6.2018

Nina Erho, teksti
Hanna-Kaisa Hämäläinen, kuva

Keskisuomalaisen ulkomaantoimittaja Janne Yläjoki yrittää löytää aiheita, joita isot koneistot eivät käsittele. ”Meillä ei voi olla aamulla verkossa ihan samaa kuin mitä tv-uutisissa on toisteltu edellisenä iltana.”

”Teksti liittyi suomalaisen liikemiehen löytymiseen kuolleena ugandalaisesta hotellista. Otsikoinnista näkyy, että yritin kääntää katsetta eteenpäin, kun ajattelin itse aiheen olevan tuolloin jo vanhenemassa”, sanoo Keskisuomalaisen ulkomaantoimittaja Janne Yläjoki helmikuisesta kolumnistaan Ugandallakin on kohta väliä.

”Kolumni vaati paljon työtä, koska olennaisia tietoja ei löytynyt eurooppalaisesta mediasta. Pengoin Ugandan omia lehtiä, joita onneksi löytyy hyvin englanniksi. Luotettavien lähteiden selvittäminen onnistuu netin tiedoilla ja sisältöjä vertailemalla. Taustatöitä tarvittiin, koska en ole juuri kirjoittanut Keski-Afrikan asioista.

Vaikka olen tehnyt tätä 17 vuotta, vastaan tulee usein aiheita, joista en hirveästi tiedä, koska kenttä on niin laaja. Totta kai teen juttuja myös ’päivän isoista aiheista’, mutta lisäksi yritän löytää sellaisia, joita isot koneistot eivät käsittele. Meillä ei voi olla aamulla verkossa ihan samaa kuin mitä tv-uutisissa on toisteltu edellisenä iltana.

Työn suurin haaste on sellaisen aiheen löytäminen, joka varmasti kantaa seuraavan päivän paperilehdessä ja verkossa. Ulkomaan uutisvirta on nopeasti vaihtuvaa. Valitsenkin aiheen usein vasta iltapäivällä, jolloin juttu monesti jää kolumniksi tai uutisanalyysiksi.

Yhden hengen ulkomaantoimituksessa suunta vaihtuu tarvittaessa nopeastikin. Journalistisissa päätöksissä teen toki yhteistyötä myös kotimaan uutispäällikön ja uutistuottajien kanssa. Lisäksi ulkomaanjuttuja tulee STT:sta. Samat ulkomaansivut julkaistaan Etelä-Suomen Sanomissa, Savon Sanomissa ja Karjalaisessa. Jos viittaan jutuissa johonkin kotimaiseen, pyrin tekemään sen näiden maakuntien näkökulmasta.

Aihevalinnoissa tasapainoilen kiinnostavuuden ja merkittävyyden välillä, ja seuraan asioita myös työn ulkopuolella. Motivaatiota ruokkii se, että aina voi löytää jotain, mitä kukaan muu ei ole vielä Suomessa huomannut. Työlläni voin muistuttaa, miten tärkeitä demokratia ja sananvapaus ovat – mutta eivät missään itsestään selviä.”

Janne Yläjoki, 46

Työskennellyt Keskisuomalaisen ulkomaantoimittajana huhtikuusta 2001 lähtien.

Sitä ennen työskennellyt Hankasalmen Sanomissa 1995–1997, Keskisuomalaisessa 1997–1999 ja Taloussanomissa 2000–2001.

Tehnyt viime vuosina reportaasimatkoja muun muassa Syyriaan, Irakiin, Iraniin, Krimille, Kuolan niemimaalle, Udmurtiaan ja Donetskin kansantasavaltaan.

Jussi Konttisen valinta

Helsingin Sanomien toimittaja Jussi Konttinen valitsi esiteltäväksi Keskisuomalaisen ulkomaantoimittajan Janne Yläjoen työtä, esimerkkinä 20. helmikuuta julkaistu kolumni Ugandallakin on kohta väliä:

”On harvinaista ja arvokasta, että maakuntalehdellä on ulkomaantoimittaja. Yläjoki selviytyy yksin liki epätoivoisesta tehtävästään seurata koko maailmaa. Hän raportoi Tanskan aktiivimallista, Kapkaupungin vesihuollosta tai Andorran merkityksestä Katalonian itsenäisyysliikkeelle. Hän saa Lindén-kohun keskellä lukijan kiinnostumaan Ugandastakin.

Jutut ovat konstailematonta asiajournalismia, josta näkyy, että toimittaja on seurannut asioita muulloinkin kuin kirjoituspäivänä. On erityisen kiva huomata, että Yläjoki päästetään välillä matkustelemaan.”



9 2020
Arkisto

Rikkaiden omaisuudesta pitäisi julkaista tietoja paljon avoimemmin

Median tulee pystyä perustelemaan kirkkaasti, miksi ihmisten verotietoja on tärkeää julkaista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Sinua masentaa, että Iltalehden lukijoita kiinnostaa tosi-tv eikä EU, Erja Yläjärvi

Iltalehden vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi viihtyy hyvin pomona eikä muista itsekään, mistä aiheista teki toimittajana juttuja.

Onko media oppinut virheistään, kun taloustuhon siivoaminen alkaa?

”Kun talous viimeksi horjui, suomalainen media epäonnistui tehtävässään. Se johtui siitä, että tiedotusvälineissä luotettiin järkähtämättä korkeisiin herroihin, joille oli suotu virat”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Biden ja Trump suomeksi pikavauhdilla

Yleisradion pikatoiminnan tiimi kääntää vaaliväittelyt ja Oscar-gaalat suomeksi muutamassa tunnissa. Esimerkiksi Trumpin ja Bidenin toinen väittely alkoi Suomen aikaa 23. lokakuuta kello 04 ja tekstitetty lähetys TV:ssä kello 12.40.

”Suomeen tarvitaan ehdottomasti pysyvä mediatukijärjestelmä muiden Pohjoismaiden tapaan”, Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho sanoo.

Koronatukea haettiin ainakin 271 tiedotusvälineelle

Suurin osa hakijoista on pieniä sanomalehtitaloja. Viestintäministeriön asettama työryhmä pohtii myös pysyvää mediatukea.

Työlainsäädäntö suojaa myös poikkeusoloissa

”Alan uusiin työsopimuksiin on keväästä alkaen ilmestynyt erilaisia covid-19-pykäliä. Kirjaukset ovat kuitenkin pääosin lain ja työehtosopimusten vastaisia ja siksi mitättömiä”, kirjoittaa juristi Mari Marttila.

Kuusi tapaa miellyttää johtolauseneurootikkoa

”Älä ole asenteellinen. Ainakaan neutraaliksi tarkoitettu uutisproosa ei tarvitse sellaisia verbejä kuin jyrähtää”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Ackrediteringsbusinessen blomstrar i Afrika

Det här betyder delvis att det är få frilansar som har råd och möjlighet att rapportera från Afrika. Samtidigt är det bra att komma ihåg att det här är verkligheten för största delen av de afrikanska journalisterna, skriver Liselott Lindström.

Voimistelunopettajasta tuli toimittaja

Toimittaja Esko Kähkönen 20. 4. 1927 Rovaniemi – 28. 9. 2020 Rovaniemi

”Imatran aluepäällikkö” ja ay-vaikuttaja on poissa

Toimittaja Heikki Luukkanen 25. 11. 1946 Ruokolahti – 27. 9. 2020 Helsinki

Yksin ei tarvitse selviytyä

Jokaisessa neuvottelussa ei voi voittaa, mutta mitään ei saa, jos ei uskalla pyytää, kirjoittaa Mediakunnan Johanna Sillanpää.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta