Oman näkökulman perässä

Keskisuomalaisen ulkomaantoimittaja Janne Yläjoki yrittää löytää aiheita, joita isot koneistot eivät käsittele. ”Meillä ei voi olla aamulla verkossa ihan samaa kuin mitä tv-uutisissa on toisteltu edellisenä iltana.”

Täältä ja muualta. ”Kymmenkunta vuotta sitten matkat nähtiin lähinnä kustannuseränä, mutta viime vuosina olen käynyt ulkomailla juttukeikoilla noin neljä kertaa vuodessa”, sanoo Keskisuomalaisen Janne Yläjoki. ”On sisäistetty, että uskottavaan ulkomaanjournalismiin tarvitaan muutakin kuin sitä, että kirjoitetaan neljän seinän sisällä.”

Janne Yläjoki, 46

Työskennellyt Keskisuomalaisen ulkomaantoimittajana huhtikuusta 2001 lähtien.

Sitä ennen työskennellyt Hankasalmen Sanomissa 1995–1997, Keskisuomalaisessa 1997–1999 ja Taloussanomissa 2000–2001.

Tehnyt viime vuosina reportaasimatkoja muun muassa Syyriaan, Irakiin, Iraniin, Krimille, Kuolan niemimaalle, Udmurtiaan ja Donetskin kansantasavaltaan.

JOURNALISTI
15.6.2018

Nina Erho, teksti
Hanna-Kaisa Hämäläinen, kuva

”Teksti liittyi suomalaisen liikemiehen löytymiseen kuolleena ugandalaisesta hotellista. Otsikoinnista näkyy, että yritin kääntää katsetta eteenpäin, kun ajattelin itse aiheen olevan tuolloin jo vanhenemassa”, sanoo Keskisuomalaisen ulkomaantoimittaja Janne Yläjoki helmikuisesta kolumnistaan Ugandallakin on kohta väliä.

”Kolumni vaati paljon työtä, koska olennaisia tietoja ei löytynyt eurooppalaisesta mediasta. Pengoin Ugandan omia lehtiä, joita onneksi löytyy hyvin englanniksi. Luotettavien lähteiden selvittäminen onnistuu netin tiedoilla ja sisältöjä vertailemalla. Taustatöitä tarvittiin, koska en ole juuri kirjoittanut Keski-Afrikan asioista.

Vaikka olen tehnyt tätä 17 vuotta, vastaan tulee usein aiheita, joista en hirveästi tiedä, koska kenttä on niin laaja. Totta kai teen juttuja myös ’päivän isoista aiheista’, mutta lisäksi yritän löytää sellaisia, joita isot koneistot eivät käsittele. Meillä ei voi olla aamulla verkossa ihan samaa kuin mitä tv-uutisissa on toisteltu edellisenä iltana.

Työn suurin haaste on sellaisen aiheen löytäminen, joka varmasti kantaa seuraavan päivän paperilehdessä ja verkossa. Ulkomaan uutisvirta on nopeasti vaihtuvaa. Valitsenkin aiheen usein vasta iltapäivällä, jolloin juttu monesti jää kolumniksi tai uutisanalyysiksi.

Yhden hengen ulkomaantoimituksessa suunta vaihtuu tarvittaessa nopeastikin. Journalistisissa päätöksissä teen toki yhteistyötä myös kotimaan uutispäällikön ja uutistuottajien kanssa. Lisäksi ulkomaanjuttuja tulee STT:sta. Samat ulkomaansivut julkaistaan Etelä-Suomen Sanomissa, Savon Sanomissa ja Karjalaisessa. Jos viittaan jutuissa johonkin kotimaiseen, pyrin tekemään sen näiden maakuntien näkökulmasta.

Aihevalinnoissa tasapainoilen kiinnostavuuden ja merkittävyyden välillä, ja seuraan asioita myös työn ulkopuolella. Motivaatiota ruokkii se, että aina voi löytää jotain, mitä kukaan muu ei ole vielä Suomessa huomannut. Työlläni voin muistuttaa, miten tärkeitä demokratia ja sananvapaus ovat – mutta eivät missään itsestään selviä.”

Janne Yläjoki, 46

Työskennellyt Keskisuomalaisen ulkomaantoimittajana huhtikuusta 2001 lähtien.

Sitä ennen työskennellyt Hankasalmen Sanomissa 1995–1997, Keskisuomalaisessa 1997–1999 ja Taloussanomissa 2000–2001.

Tehnyt viime vuosina reportaasimatkoja muun muassa Syyriaan, Irakiin, Iraniin, Krimille, Kuolan niemimaalle, Udmurtiaan ja Donetskin kansantasavaltaan.

Jussi Konttisen valinta

Helsingin Sanomien toimittaja Jussi Konttinen valitsi esiteltäväksi Keskisuomalaisen ulkomaantoimittajan Janne Yläjoen työtä, esimerkkinä 20. helmikuuta julkaistu kolumni Ugandallakin on kohta väliä:

”On harvinaista ja arvokasta, että maakuntalehdellä on ulkomaantoimittaja. Yläjoki selviytyy yksin liki epätoivoisesta tehtävästään seurata koko maailmaa. Hän raportoi Tanskan aktiivimallista, Kapkaupungin vesihuollosta tai Andorran merkityksestä Katalonian itsenäisyysliikkeelle. Hän saa Lindén-kohun keskellä lukijan kiinnostumaan Ugandastakin.

Jutut ovat konstailematonta asiajournalismia, josta näkyy, että toimittaja on seurannut asioita muulloinkin kuin kirjoituspäivänä. On erityisen kiva huomata, että Yläjoki päästetään välillä matkustelemaan.”



13 2018
Arkisto

Kuolet jos et lopeta

The New York Timesille työskennellyt toimittaja Mohamed Ibrahim oli työmatkalla Suomessa, kun asemiehet uhkasivat Somaliassa tappaa hänen perheensä hänen työnsä takia. Journalisti tapasi kolme Suomesta turvapaikkaa hakenutta journalistia. Ammatti tai vainon riskiryhmään kuuluminen eivät takaa turvapaikkaa Suomesta.

Poromiehen ääni

Saamelaiset kaipaavat perusteellisempaa ajankohtaisjournalismia. Aslak Paltto selvittää tapahtumien taustoja omassa A-studiossaan.

Surmattua bulgarialaistoimittaja Viktoria Marinovaa muistettiin hänen kotikaupungissaan Rusessa, missä hautajaiset pidettiin 12. lokakuuta. Suuren kansainvälisen huomion saanut surma ei maan viranomaisten mukaan liity Marinovan työhön.

Pahalta näyttää, Eurooppa

EU-tukien tutkiminen on tarkoittanut journalisteille putkareissuja Bulgariassa ja Kreikassa. Bulgarialainen tutkiva journalisti toivoo, että maassa surmatun televisiotoimittajan tapaus tutkittaisiin tarkemmin.

Ping, te siellä!

Nuorimmat ikäluokat lipuvat salakavalasti tubekanaville journalismin ulottumattomiin. Ja tämä on ihan meidän syytämme, kirjoittaa Elina Grundström.

Vihakampanja käynnistyy - toimi näin

Miten toimia, kun toimittaja joutuu masinoidun verkkovihan kohteeksi? Ota talteen Journalisti-lehden ohjeet vihakampanjan varalta kohteelle, esimiehille ja kollegoille.

Härliga, jobbiga möte

Vad gör egentligen en producent? Den där spindeln i nätet som borde ha koll på precis allt och som är den person en redaktör kan ty sig till i vått och torrt. Journalisten följde med Kia Svaetichin, innehållsproducent för kulturaktualiteter på Svenska Yle, under en arbetsdag.

Opiskelija Ilmo Ilkka on käyttänyt useita päiviä työnhakuun: ”Muistan, että viime vuonnakin harjoitustoimituksessa oli iso porukka kirjoittelemassa hakemuksia itsenäisyyspäivänä.”

Aikaistuva kesätyöhaku stressaa opiskelijoita

Kesätoimittajahaut aikaistuvat vuosi vuodelta opiskelijoiden harmiksi. Työnantajista osa on valmis siirtämään hakujen aloittamista myöhäisempään ajankohtaan.

Liiton vuosikokouksen yhteydessä toimittajien edustajat kokoontuivat yhteiselle illalliselle. Kuva on vuodelta 1931, jolloin liitto täytti kymmenen vuotta.

Journalistiliiton kaksijakoinen tarina

Journalistiliiton uusi historiateos kertoo, miten herrakerhosta kasvoi vahva ammattiliitto. Jäsenmäärä, vastuut ja itsetunto vahvistuivat, mutta työehtosopimuksia väännettäessä tekijänoikeudet ja freelancerit jäivät sivuun.

Riikka Kaartinen innostui yleistajuisesta kirjoittamisesta Suomen Luonnon #muutos-verkkolehden kautta ja päätyi lopulta toimittajaksi. ”Taustani ansiosta ymmärrän tutkijoiden kieltä ja niitä epävarmuuksia, joita tieteeseen liittyy. Toisaalta vaatii opettelua hyväksyä, että kaikkia tutkijalle merkittäviä yksityiskohtia ei voi jutuissa kertoa.”

Ankerias ihmisen jaloissa

Riikka Kaartisen ankeriasjuttu vaati runsaat taustatyöt. ”Vaikuttavin hetki oli, kun löysin Europolin ja Euroopan ankeriastyöryhmän dokumentit eurooppalaisen ankeriaan salakaupasta ja tajusin, miten valtavaa se on sekä volyymiltaan että rahavirroiltaan.”

Kuntalehden päätoimittajan Marja Honkakorven ympärillä ei ole toimitusta. Lehden tekijät ovat freelancereita, jotka työskentelevät kuka missäkin.

Sote siivittää Kuntalehteä

Päätoimittaja Marja Honkakorpi johtaa virtuaalitoimitusta, jonka asiantuntemusta arvostetaan.

Itse olet ekoterroristi

Mitä median pitäisi tehdä ilmastoasiassa? ”Jos uskaltaisin, ehdottaisin ansaintamallienkin uhalla jotain radikaalimpaa. Että ei vain 'oteta huomioon', vaan lopetetaan kaman mainostaminen, autoarvostelut, matkailulehdet ja grillireseptit”, kirjoittaa Marja Honkonen.

Maaseudun kuvaaja

Sanne Katainen aloitti 1. marraskuuta Maaseudun Tulevaisuuden vakituisena kuvaajana. Hänestä kamera on tasa-arvon väline.

Vesa-Matti Väärä iloitsee telinevoimisteluharjoituksissa sekä omasta kehityksestään että muiden onnistumisista.

Puhtia permannolta

Pää menee harjoituksissa tempuista sekaisin, mutta telinevoimistelun ansiosta Vesa-Matti Väärän on keikoilla helpompi ryömiä ottamaan kuvia.

Marko Laitalan mukaan liiton varainhoitajan toimeksiantoon kuuluu poistaa eettisiä ohjeita rikkovat yritykset liiton sijoitussalkusta.

Miljoonasalkulle uusi koti

Journalistiliiton sijoituksista 18 miljoonaa euroa on kiinni rahastoissa. Varoista kolmannes on ollut rahanpesuskandaalissa ryvettyneen Danske Bankin hoidossa.

Laajeneva haitari

Ruuat kallistuvat, hinnat nousevat, tapahtuu jopa suuria harppauksia ylöspäin! Missä luuraa taloustekstin ihminen, kysyy Vesa Heikkinen.

När verktygsbacken tryter

Det är intressant att den journalistiska analysen av Touko Aalto direkt gick till hur hård politiken är, skriver Dan Lolax. ”Kanske är vi också ointresserade av andra svar.”

Stalinin väikkyvät nimilistat

Jaana-Stiina Alakorpi sai tehtäväkseen haastatella Stalinin kuolemanleiriltä selviytyneen urhon ja päätti tehdä todella riipaisevan jutun.

Pitkä katse ja nähdyn tulkinta

Eeva Lennon kirjoittaa olevansa parantumaton journalisti, jota henkilökohtainen kokemus ilman faktoja ja historiallisia puitteita ei tyydytä – ja hyvä niin. Hänen toimittajaelämäkertansa ei sorru uskottavuutta rapauttavaan egoiluun.

Otavamediassa jo neljännet yt-neuvottelut

Otavamedia on aloittanut jo neljännet yt-neuvottelut tänä vuonna. Sen lisäksi neuvotteluja käydään A-lehdissä, Aamulehdessä ja Sanoma Media Finlandissa. Allerin neuvottelut johtivat 11 työntekijän irtisanomiseen, Kainuun Sanomien neuvottelut pitkiin lomautuksiin.

Saariselän mökkien hinnat ja varaaminen muuttuvat

Journalistiliiton Tunturimaja- ja Uutistunturi-lomahuoneistojen välitystä ja avainpalvelua hoitaa jatkossa Saariselän Keskusvaraamo. Muutoksen yhteydessä Journalistiliitto ottaa käyttöön uuden nettivarausjärjestelmän. Myös huoneiden hinnoittelu ja varausehdot muuttuvat.

Journalistiliitto: Alv-rahat työpaikoiksi

”Verohelpotus ei voi valua vain tärkeään kehitystyöhön tai omistajille. Osan rahasta on näyttävä uusina työpaikkoina. Päätöksellä tavoitellaan hyvää journalismia. Se tarvitsee tekijänsä”, sanoo puheenjohtaja Hanne Aho.

#visakvitton tvingar fram penningbesked

Journalisterna har bett de svenska Europaparlamentarikerna att redovisa för hur de använder sina ”kontorspengar”. Nu verkar envisheten ha haft effekt.

Hot tema på svenska seminariet

Journalistförbundets svenska seminarium ordnas i Tammerfors den 23 – 24 november.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta