Täältä ja muualta. ”Kymmenkunta vuotta sitten matkat nähtiin lähinnä kustannuseränä, mutta viime vuosina olen käynyt ulkomailla juttukeikoilla noin neljä kertaa vuodessa”, sanoo Keskisuomalaisen Janne Yläjoki. ”On sisäistetty, että uskottavaan ulkomaanjournalismiin tarvitaan muutakin kuin sitä, että kirjoitetaan neljän seinän sisällä.”

Oman näkökulman perässä

Janne Yläjoki, 46

Työskennellyt Keskisuomalaisen ulkomaantoimittajana huhtikuusta 2001 lähtien.

Sitä ennen työskennellyt Hankasalmen Sanomissa 1995–1997, Keskisuomalaisessa 1997–1999 ja Taloussanomissa 2000–2001.

Tehnyt viime vuosina reportaasimatkoja muun muassa Syyriaan, Irakiin, Iraniin, Krimille, Kuolan niemimaalle, Udmurtiaan ja Donetskin kansantasavaltaan.

JOURNALISTI
15.6.2018

Nina Erho, teksti
Hanna-Kaisa Hämäläinen, kuva

Keskisuomalaisen ulkomaantoimittaja Janne Yläjoki yrittää löytää aiheita, joita isot koneistot eivät käsittele. ”Meillä ei voi olla aamulla verkossa ihan samaa kuin mitä tv-uutisissa on toisteltu edellisenä iltana.”

”Teksti liittyi suomalaisen liikemiehen löytymiseen kuolleena ugandalaisesta hotellista. Otsikoinnista näkyy, että yritin kääntää katsetta eteenpäin, kun ajattelin itse aiheen olevan tuolloin jo vanhenemassa”, sanoo Keskisuomalaisen ulkomaantoimittaja Janne Yläjoki helmikuisesta kolumnistaan Ugandallakin on kohta väliä.

”Kolumni vaati paljon työtä, koska olennaisia tietoja ei löytynyt eurooppalaisesta mediasta. Pengoin Ugandan omia lehtiä, joita onneksi löytyy hyvin englanniksi. Luotettavien lähteiden selvittäminen onnistuu netin tiedoilla ja sisältöjä vertailemalla. Taustatöitä tarvittiin, koska en ole juuri kirjoittanut Keski-Afrikan asioista.

Vaikka olen tehnyt tätä 17 vuotta, vastaan tulee usein aiheita, joista en hirveästi tiedä, koska kenttä on niin laaja. Totta kai teen juttuja myös ’päivän isoista aiheista’, mutta lisäksi yritän löytää sellaisia, joita isot koneistot eivät käsittele. Meillä ei voi olla aamulla verkossa ihan samaa kuin mitä tv-uutisissa on toisteltu edellisenä iltana.

Työn suurin haaste on sellaisen aiheen löytäminen, joka varmasti kantaa seuraavan päivän paperilehdessä ja verkossa. Ulkomaan uutisvirta on nopeasti vaihtuvaa. Valitsenkin aiheen usein vasta iltapäivällä, jolloin juttu monesti jää kolumniksi tai uutisanalyysiksi.

Yhden hengen ulkomaantoimituksessa suunta vaihtuu tarvittaessa nopeastikin. Journalistisissa päätöksissä teen toki yhteistyötä myös kotimaan uutispäällikön ja uutistuottajien kanssa. Lisäksi ulkomaanjuttuja tulee STT:sta. Samat ulkomaansivut julkaistaan Etelä-Suomen Sanomissa, Savon Sanomissa ja Karjalaisessa. Jos viittaan jutuissa johonkin kotimaiseen, pyrin tekemään sen näiden maakuntien näkökulmasta.

Aihevalinnoissa tasapainoilen kiinnostavuuden ja merkittävyyden välillä, ja seuraan asioita myös työn ulkopuolella. Motivaatiota ruokkii se, että aina voi löytää jotain, mitä kukaan muu ei ole vielä Suomessa huomannut. Työlläni voin muistuttaa, miten tärkeitä demokratia ja sananvapaus ovat – mutta eivät missään itsestään selviä.”

Janne Yläjoki, 46

Työskennellyt Keskisuomalaisen ulkomaantoimittajana huhtikuusta 2001 lähtien.

Sitä ennen työskennellyt Hankasalmen Sanomissa 1995–1997, Keskisuomalaisessa 1997–1999 ja Taloussanomissa 2000–2001.

Tehnyt viime vuosina reportaasimatkoja muun muassa Syyriaan, Irakiin, Iraniin, Krimille, Kuolan niemimaalle, Udmurtiaan ja Donetskin kansantasavaltaan.

Jussi Konttisen valinta

Helsingin Sanomien toimittaja Jussi Konttinen valitsi esiteltäväksi Keskisuomalaisen ulkomaantoimittajan Janne Yläjoen työtä, esimerkkinä 20. helmikuuta julkaistu kolumni Ugandallakin on kohta väliä:

”On harvinaista ja arvokasta, että maakuntalehdellä on ulkomaantoimittaja. Yläjoki selviytyy yksin liki epätoivoisesta tehtävästään seurata koko maailmaa. Hän raportoi Tanskan aktiivimallista, Kapkaupungin vesihuollosta tai Andorran merkityksestä Katalonian itsenäisyysliikkeelle. Hän saa Lindén-kohun keskellä lukijan kiinnostumaan Ugandastakin.

Jutut ovat konstailematonta asiajournalismia, josta näkyy, että toimittaja on seurannut asioita muulloinkin kuin kirjoituspäivänä. On erityisen kiva huomata, että Yläjoki päästetään välillä matkustelemaan.”



1 2020
Arkisto

Työnantaja haluaisi sopimisen sijaan sanella, ja sehän ei käy

Meneillään olevat tes-neuvotteluissa näyttää siltä, että työnantaja haluaa yhä enemmän määräysvaltaa, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Freelancerin vaihtoehdot

Kannattaako freelancerin olla työntekijänä osuuskunnassa, ”kevytyrittäjä” vai kokonaan omillaan? Journalisti vertaili työosuuskuntien ja laskutuspalveluiden hyötyjä oman toiminimen perustamiseen.

Vaihdat mieluummin työpaikkaa kuin vitsejäsi, Markku Mantila

Ilkka-Pohjalaisen uusi päätoimittaja haluaa tehdä journalismia samalla tavalla kuin 1970-luvun heviä.

Politiikan journalismista ei voi siivota pois politiikkaa

”Poliitikot mielellään hämärtävät arvojen tärkeyttä politiikanteossa. Median ei pidä lähteä tällaiseen pelleilyyn mukaan”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Tällainen oli media-alan vuosi 2019

Digi-alv laski, JSN:n puheenjohtaja vaihtui ja postinjakelu oli tapetilla. Uutisraportointia värittivät ”ovilivet”. Kokosimme yhteen media-alan keskeisiä tapahtumia.

Harkkapaikat eivät ole mukana kesätyöhaun aikataulusuosituksessa – pitäisikö niiden olla?

”Harjoittelupaikkojen sisällyttäminen suositukseen selkiyttäisi prosessia, mutta kasvattaisi tammikuun rekrytointisumaa. Kovenisiko kilpailu myös harjoittelupaikoista”, pohtii Laura Forsén kolumnissaan.

Vi och de andra

”Journalistkåren, som jag känner den, är rätt homogen, vi lever våra liv med liknande förutsättningar inom snarlika ramar”, skriver Mikaela Löv.

Terveyskysely: Stressi ja epävarmuus piinavat freelancereita

Terveet elämäntavat eivät ole säästäneet freelancetoimittajia terveyshuolilta. SFJ ja Sydänliitto selvittivät freelancereiden hyvinvointia viime vuoden marras-joulukuussa.

Arkikieli voi tuntua asenteelliselta

”Sanomalehtitekstin vankka kehikko on yleiskieli, josta poikkeaminen pistää silmään”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Dustin Hoffman osaa näytellä

Kulttuuritoimittaja Harri Römpötti pääsi harvinaisen yksityisnäytöksen, kun Dustin Hoffman kieltäytyi lopettamasta haastatteluaikaansa lyhyeen.

Kotimaan kantava voima

Kuolleita: Tuottaja Tuija Tiihonen 23. 12. 1956 Joroinen – 26. 12. 2019 Kirkkonummi

Elämän äänen vahva tallentaja

Kuolleita: Toimittaja Leena Jäppinen 7. 9. 1954 Suonenjoki – 19. 12. 2019 Tampere

”Jos olisin ollut hukassa, minut olisi jo löydetty”

Kuolleita: Toimittaja Ulla-Maija Paalu 4. 7. 1947 Uusikaupunki – 6. 12. 2019 Uusikaupunki.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta