Myy, opasta ja ole uskottava

Verkossa yleisö tarvitsee perusteluita ja kädestä pitämistä – ja toimittaja rohkeutta etsiä omaa ääntään, sanoo verkkokerronnasta kirjan tehnyt Terhi Upola.

Terhi Upola suosittelee: ota näistä mallia

Quartzin Obsession -uutiskirjeen kerronta korostaa kahta verkolle tyypillistä aikamuotoa: juuri nyt ja ikuisesti. Sitä selataan kuin somea: elementti elementiltä on pakko jatkaa, kun koskaan ei tiedä, mitä mielenkiintoista seuraavaksi tulee.”

Peil on huolella hiottu norjalainen uutissovellus, joka yhdistää kovat uutiset somen visuaalisuuteen sekä toiminnallisuuteen, kuten pyyhkäisyyn ja selaamiseen.”

”The Correspondent on hollantilainen osallistava media, joka on aloittamassa toimintansa englanninkielisenä tänä vuonna. Perustaja Ernst-Jan Pfauth avaa kehitystä ja median työskentelytapoja blogialusta Mediumissa englanniksi osoitteessa medium.com/@ejpfauth.”

JOURNALISTI
15.6.2018

Marja Honkonen, teksti
Kai Widell, kuva

Juttutyyppi, aihe, tunne, konteksti, ehkä pituuskin. Kaikki ne pitäisi saada myytyä sinulle, lukija, heti tässä jutun aluksi – mieluiten jo otsikossa. Miksi lukisit, miksi jatkaisit?

”Kun toimittaja on perustellut aiheen itselleen ja pomolleen, unohtuu helposti kertoa kaikille muille, miksi juttu pitäisi lukea, ja miksi juuri nyt”, sanoo Ylen ajankohtaistoimituksen verkkotuottaja Terhi Upola.

Ajatuksessa ei ole Upolan mielestä mitään uutta. Verkossa se pitäisi vain tehdä selkeämmin – ja nopeammin.

”Printissä ja esimerkiksi pitkissä televisiojutuissa usein lämmitellään pitkään. Kuvaillaan tunnelmia, kun pitäisi olla että tsadam! Tämä alkaa nyt, tulet mukaan tai et!”

 

Siispä kiireesti asiaan. Tässä jutussa Terhi Upola antaa kolme neuvoa verkkokerrontaan, ja ensimmäisen ehdit jo lukea: Perustele juttusi!

Upola tuntee aiheen, sillä hän on kirjoittanut siitä juuri kirjan. 12. kesäkuuta ilmestynyt Livenä ja läsnä on jatkoa Juttutyyppioppaalle, jonka Upola teki kesällä 2015 Ylen sisäiseen käyttöön.

Aiemmin Upola on työskennellyt muun muassa Uusi Musta -blogin tuottajana. Nykyään hänen työtään on ohjata toimittajia ajattelemaan ”verkonomaisesti”.

Lähtökohdat ovat hyvät.

A-studiossa monilla on pitkä tausta tarinallisten juttujen tekemisestä. Televisiotoimittajat ovat myös visuaalisia, ja se on verkossa todella tärkeää”, Upola kiittelee.

On toki aivan eri asia kirjoittaa puhuttavaksi kuin luettavaksi tarkoitettu juttu, mutta kokemus ensin mainitusta voi olla myös vahvuus.

”Varsinkin A-studiossa on persoonallista ja selkeää käsikirjoitusta. Toimittajien kieli on valmiiksi verkkoon sopivaa”, Upola sanoo.

Usein hän neuvoo muitakin kirjoittajia etsimään oikeaa äänensävyä lukemalla oma juttu ääneen. Jos jossain takeltelee, on käyttänyt liian vaikeaa kieltä.

 

Äänensävy on siis toinen neuvo. Sitä jokaisen median olisi Upolan mielestä syytä verkkoaikana pohtia. Loputtomasta sisällön tulvasta on erotuttava, mieluusti uskottavana, mutta tuttavallisena.

Se, mikä on uskottavaa, on kuitenkin eri yleisöille eri asia.

”Puoli ysin uutisten äänensävy voi olla viisitoistavuotiaasta epäuskottava, koska se kuulostaa hänestä ’näytellyltä’. Tubettajien tyyli kuulostaa sen sijaan aidommalta”, Upola vertaa.

Koko ikänsä somessa pyörineelle seuraavalle toimittajasukupolvelle oman äänen löytäminen on helpompaa. Muiden pitää etsiä sitä erilaisia tekstityylejä tutkien ja omaa yleisöä kuunnellen.

Sama koskee verkkovideoilla esiintymistä. Sitä voi Upolan mielestä harjoitella yksinkertaisesti ottamalla puhelimen käteen ja kokeilemalla. Ensimmäisiä videoita ei ole pakko näyttää kenellekään.

Hän vertaa harjoittelua siihen, että joillain ihmisillä on ”valokuvailme”. Toiston kautta joko muodostuu oma tapa esiintyä tai sitten kameralle juttelu muuttuu luontevaksi.

 

Kolmas neuvo on kädestä pitäminen ja verkkokerronnan lineaarisuus. Niihin liittyy yksi Upolan lempiaiheista, sitaattinosto.

”Kaikki pikkuelementit, kuten nostot ja faktalaatikot perustuvat sanomalehden isoon pintaan ja silmäilyyn, ja silmäily ei toimi mobiilissa. Siellä pitää suunnitella tismalleen yksi vaihtoehto lukemisjärjestykseen”, Upola sanoo.

Verkkojuttu vaatii toimittajalta Upolan mukaan enemmän ”hyvää kuljetusta”. Yleisöä ei pysty auttamaan taitolla verkossa kuten lehtiaukeamalla.

Kädestä yleisöä pitää pidellä myös silloin, kun se osallistuu juttuprosesseihin esimerkiksi joukkoistuksissa.

Silloin toimittajan velvollisuus on huolehtia, että keskustelu pysyy raiteillaan ja että aineistoa käytetään vastuullisesti.

Mutta älä purista liian tiukasti! Hyvä joukkoistuskysymys on tarkasti mietitty, mutta tavallista haastattelukysymystä laajempi.

”Yleisö tekee mitä tahtoo ja vastaa mitä tahtoo. Voit saada jotain, muttet päättää etukäteen, mitä.”

 

Kolme neuvoa eivät tietysti vielä auta tekijää verkkoguruksi. Upolan kirjassakin neuvoja on koko joukko lisää.

Upola itse kertoo kirjoittaneensa Livenä ja läsnä -kirjan ”kädestäpitelijäksi” toimittajille – luomaan uskoa, että muutosta voi ymmärtää ja työssään kehittyä.

”Ehkä minulla on toimituksessakin vähän sellainen rooli: vaadin muutosta, mutta myös autan niin paljon kuin osaan.”

Hän ymmärtää verkon uusia juttutyyppejä kohtaan tunnettuja epäluuloja.

”Toimittajien voi olla vaikea hyväksyä, että yleisö tulee nykyään niin lähelle tai omia juttuja täytyy markkinoida tekemällä ne ymmärrettäviksi vaikka pelillisyyden keinoin”, Upola sanoo.

Siksi toimituksissa kannattaa tehdä asiasta yhdessä rajanvetoja.

”Tämä asia ei ole mustavalkoinen. Uudet tavat eivät ole kategorisesti hyviä tai huonoja, ja siksi näistä pitää puhua.”

Terhi Upola suosittelee: ota näistä mallia

Quartzin Obsession -uutiskirjeen kerronta korostaa kahta verkolle tyypillistä aikamuotoa: juuri nyt ja ikuisesti. Sitä selataan kuin somea: elementti elementiltä on pakko jatkaa, kun koskaan ei tiedä, mitä mielenkiintoista seuraavaksi tulee.”

Peil on huolella hiottu norjalainen uutissovellus, joka yhdistää kovat uutiset somen visuaalisuuteen sekä toiminnallisuuteen, kuten pyyhkäisyyn ja selaamiseen.”

”The Correspondent on hollantilainen osallistava media, joka on aloittamassa toimintansa englanninkielisenä tänä vuonna. Perustaja Ernst-Jan Pfauth avaa kehitystä ja median työskentelytapoja blogialusta Mediumissa englanniksi osoitteessa medium.com/@ejpfauth.”



10 2018
Arkisto
Säätövaraa. Alma-talossa ei ole omia työpisteitä, mutta sähköiset pöydät saa asetettua sopivalle korkeudelle. Toimittaja Tero Lehto työn ääressä.

Herra teknologia

Kokenut teknologiatoimittaja Tero Lehto ei piittaa ennakkoluuloista.

Suhdetyötä somejätissä

John Severinsonin työ Facebookissa on pitää toimittajat ja kustantajat tyytyväisinä. Hän ei kuitenkaan lupaa, että uutissivustoille syötetyn yleisön määrä palaisi ennalleen.

Media-alan johto on julkista kuvaansa tasa-arvoisempi

Journalisti selvitti päätoimittajien sukupuolijakauman. Laskelmien mukaan päätoimittajan tehtävät jakautuvat miehille ja naisille selvästi luultua tasaisemmin.

Medicin mot stress. ”Du behöver någonting, som inte har med jobbet att göra, som är din grej och som får dig att koppla av. För mig är det hästar, särskilt min häst Stella”, säger Jannika Lindén, journalist och arbetarskyddsfullmäktig på tidningen Östnyland.

Tygla den dåliga stressen

Osäkerhet, ett högt arbetstempo och för lite feedback. Jannika Lindén, journalist och arbetarskyddsfullmäktig på Östnyland listar orsaker till dålig stress och vad man kan göraför att förebygga den.

Kaikkien ei tarvitse tietää kaikkea

Journalistin tulisi aina kysyä, mikä on oikea yhteiskunnallinen kysymys, mikä taas työyhteisön sisäinen ristiriita, henkilökohtainen tragedia tai kerrassaan merkityksetön asia, kirjoittaa Janne Saarikivi.

EU ottaa somejäteiltä ja antaa kustantajille

EU:ssa valmistellaan uutta direktiiviä, joka voi tuoda luovien alojen tekijöille lisää rahaa. Kustantajat voisivat vaatia somejäteiltä korvauksia jaetusta journalismista.

Rakkaudesta lajiin. Tuula Kousa voisi halutessaan jäädä eläkkeelle jo vuoden kuluttua, mutta sellaista hänellä ei ole suunnitelmissa. ”Innostun aina uudelleen uusista kirjahankkeista ja siitä, että tämä on myös ihmissuhdetyötä. Työ on niin kivaa, ettei tunnu varsinaiselta työltä.”

Puoliksi agentti

Kun Tuula Kousa irtisanottiin Tammelta, hän ei halunnut vähään aikaan kuullakaan kirjoista. Pian hän ryhtyi kirjallisuusagentiksi ja totutteli maksamaan oman palkkansa.

Uutta taitoa. Siru Väisänen on suorittanut töiden ohessa digitaalisen muotoilun opintoja Arcada-ammattikorkeakoulussa Helsingissä. Hän kiittelee myös kansalais- ja työväenopistojen kursseja ammatin kannalta hyödyllisinä.

Paluu kesätoimittajaksi poiki töitä

Tonnin löytöpalkkiokaan ei tuonut toimitussihteerin paikkaa, mutta Siru Väisänen ei antanut periksi. Journalistien työllisyys on hieman kohentunut.

JSN: Neuvosto on toimintakykyinen

Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundströmin johtamistapaa on arvosteltu useissa artikkeleissa. Neuvoston jäsenten mukaan JSN toimii hyvin.

Kokovartalojuttu. Kun Ilkka Pernu paneutui sisäilma-asioihin, hän alkoi itsekin kokea työhuoneellaan outoja oireita, jotka sittemmin menivät ohi. ”Kuvastaa aihetta, että aloin jutunteon aikana tarkkailla omaakin vointiani normaalia herkemmin.” Pernun työhuone on Sastamalassa, missä myös hänen kotinsa on ollut jo vuosia.

Selvyyttä sisäilmaan

Jutunteko sisäilmaongelmista oli Ilkka Pernulle ”totuuden rajankäyntia”. ”Aina uudelle haastateltavalle soittaessani aloin epäillä aiempia näkemyksiäni”, Pernu kertoo Anna hyvän kiertää -juttusarjassa.

Lehdistönvapautta vai häiriköintiä?

Toimittaja-aktivisti Sam Husseini poistettiin Helsingin huippukokouksen tiedotustilaisuudesta kovin ottein.

Taustatyötä kunnes uutisrima ylittyy

Anne Kauranen, 36, aloitti elokuussa uutistoimisto Reutersin kahden hengen Suomen-toimituksessa kirjeenvaihtajana.

Keskisuomalaisen toimitussihteeri Seija Suihkonen potee korkean paikan kammoa, mutta riittävän korkealla korkeuden taju ja kammo katoavat.

Hyppy pelkoa päin

Seija Suihkonen pelkäsi korkeita paikkoja. Sitten hän päätti heittäytyä vapaapudotukseen lentokoneesta.

En del stress är bra

Kring 25 procent av finländarna upplever arbetsstress. När ska man oroa sig för en kollega eller vän som utbrister att hen är ”såå stressad” vid varje veckomöte?

Tukea järjestäytymiseen. Vikesin EU-rahoitteisessa ay-koulutuksessa Somaliassa pyritään muun muassa luomaan vuoropuhelua media-alan työntekijöiden ja työnantajien välille. Kouluttaja Abdalle Mumin puhui kesäkuussa toimittajille siitä, miksi työntekijöiden kannattaa järjestäytyä niin kansallisesti kuin työpaikoilla.

Vikesiä uhataan oikeustoimilla Keniassa

Sananvapaustyötä tekevää säätiötä yritetään sotkea erikoiseen oikeusjuttuun.

Työn julkisuus on kiusallista

Kehittyminen toimittajana tapahtuu julkisesti, on kyse sitten kirjoitustaidoista, esiintymisen sujuvuudesta tai ajattelun kehityksestä. Se on kiusallista ja luo paineita, kirjoittaa Anna-Sofia Nieminen.

Anna tilaa oivaltaa

Ville Tietäväisen ja Ville Hännisen tietokirjan keskeinen opetus koskee sekä kuvittajia suhteessa yleisöön että heitä, jotka tilaavat journalistisia kuvituksia, kirjoittaa Marja Honkonen.

Minällä on asiaa

Sitä minä ihmettelen, miksi Suomessa ei ole vaihtoehtoa journalistiselle minäilylle. Minäpä taidankin vallan alkaa The Economist -lehden asiakkaaksi. Viimeksi kun minä sitä luin, en minä löytänyt tietoa toimittajista, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Viettävällä tiellä

Rami Marjamäki nappasi täydellisen esimerkkikuvan siitä, millaista on ajaa täysperävaunullista tukkirekkaa Ruoveden havumetsien teillä.

Felet i våra stjärnor

Journalister ska förstås fundera på vilken roll de spelar när ”vanliga människor” på ett naivt sätt tillskrivs en endimensionell godhet. Det finns en risk för att pinsamt berörda journalister överkompenserar på ett osakligt sätt om de går från att glorifiera till att kritiskt granska, skriver Dan Lolax.

JSN: Journalisti voi joskus rikkoa lakia

Kannanoton mukaan poikkeustapauksissa yleisön tiedonsaantioikeuden varmistaminen saattaa edellyttää journalistilta toimintaa, joka voi olla tulkittavissa lainvastaiseksi.

Pressikortista mobiiliversio

Journalistiliitto on julkistanut matkapuhelimeen ladattavan pressikortin, joka tulee perinteisen muovikortin rinnalle.

Med vd-hjälp ska SPT växa

Styrelseordförande Patrik Stenvall förhandlade på eget initiativ med nyhetsbyrån SPT:s tilltänkta vd-kandidat Pär Landor.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta