Myy, opasta ja ole uskottava

Terhi Upola suosittelee: ota näistä mallia

Quartzin Obsession -uutiskirjeen kerronta korostaa kahta verkolle tyypillistä aikamuotoa: juuri nyt ja ikuisesti. Sitä selataan kuin somea: elementti elementiltä on pakko jatkaa, kun koskaan ei tiedä, mitä mielenkiintoista seuraavaksi tulee.”

Peil on huolella hiottu norjalainen uutissovellus, joka yhdistää kovat uutiset somen visuaalisuuteen sekä toiminnallisuuteen, kuten pyyhkäisyyn ja selaamiseen.”

”The Correspondent on hollantilainen osallistava media, joka on aloittamassa toimintansa englanninkielisenä tänä vuonna. Perustaja Ernst-Jan Pfauth avaa kehitystä ja median työskentelytapoja blogialusta Mediumissa englanniksi osoitteessa medium.com/@ejpfauth.”

JOURNALISTI
15.6.2018

Marja Honkonen, teksti
Kai Widell, kuva

Verkossa yleisö tarvitsee perusteluita ja kädestä pitämistä – ja toimittaja rohkeutta etsiä omaa ääntään, sanoo verkkokerronnasta kirjan tehnyt Terhi Upola.

Juttutyyppi, aihe, tunne, konteksti, ehkä pituuskin. Kaikki ne pitäisi saada myytyä sinulle, lukija, heti tässä jutun aluksi – mieluiten jo otsikossa. Miksi lukisit, miksi jatkaisit?

”Kun toimittaja on perustellut aiheen itselleen ja pomolleen, unohtuu helposti kertoa kaikille muille, miksi juttu pitäisi lukea, ja miksi juuri nyt”, sanoo Ylen ajankohtaistoimituksen verkkotuottaja Terhi Upola.

Ajatuksessa ei ole Upolan mielestä mitään uutta. Verkossa se pitäisi vain tehdä selkeämmin – ja nopeammin.

”Printissä ja esimerkiksi pitkissä televisiojutuissa usein lämmitellään pitkään. Kuvaillaan tunnelmia, kun pitäisi olla että tsadam! Tämä alkaa nyt, tulet mukaan tai et!”

 

Siispä kiireesti asiaan. Tässä jutussa Terhi Upola antaa kolme neuvoa verkkokerrontaan, ja ensimmäisen ehdit jo lukea: Perustele juttusi!

Upola tuntee aiheen, sillä hän on kirjoittanut siitä juuri kirjan. 12. kesäkuuta ilmestynyt Livenä ja läsnä on jatkoa Juttutyyppioppaalle, jonka Upola teki kesällä 2015 Ylen sisäiseen käyttöön.

Aiemmin Upola on työskennellyt muun muassa Uusi Musta -blogin tuottajana. Nykyään hänen työtään on ohjata toimittajia ajattelemaan ”verkonomaisesti”.

Lähtökohdat ovat hyvät.

A-studiossa monilla on pitkä tausta tarinallisten juttujen tekemisestä. Televisiotoimittajat ovat myös visuaalisia, ja se on verkossa todella tärkeää”, Upola kiittelee.

On toki aivan eri asia kirjoittaa puhuttavaksi kuin luettavaksi tarkoitettu juttu, mutta kokemus ensin mainitusta voi olla myös vahvuus.

”Varsinkin A-studiossa on persoonallista ja selkeää käsikirjoitusta. Toimittajien kieli on valmiiksi verkkoon sopivaa”, Upola sanoo.

Usein hän neuvoo muitakin kirjoittajia etsimään oikeaa äänensävyä lukemalla oma juttu ääneen. Jos jossain takeltelee, on käyttänyt liian vaikeaa kieltä.

 

Äänensävy on siis toinen neuvo. Sitä jokaisen median olisi Upolan mielestä syytä verkkoaikana pohtia. Loputtomasta sisällön tulvasta on erotuttava, mieluusti uskottavana, mutta tuttavallisena.

Se, mikä on uskottavaa, on kuitenkin eri yleisöille eri asia.

”Puoli ysin uutisten äänensävy voi olla viisitoistavuotiaasta epäuskottava, koska se kuulostaa hänestä ’näytellyltä’. Tubettajien tyyli kuulostaa sen sijaan aidommalta”, Upola vertaa.

Koko ikänsä somessa pyörineelle seuraavalle toimittajasukupolvelle oman äänen löytäminen on helpompaa. Muiden pitää etsiä sitä erilaisia tekstityylejä tutkien ja omaa yleisöä kuunnellen.

Sama koskee verkkovideoilla esiintymistä. Sitä voi Upolan mielestä harjoitella yksinkertaisesti ottamalla puhelimen käteen ja kokeilemalla. Ensimmäisiä videoita ei ole pakko näyttää kenellekään.

Hän vertaa harjoittelua siihen, että joillain ihmisillä on ”valokuvailme”. Toiston kautta joko muodostuu oma tapa esiintyä tai sitten kameralle juttelu muuttuu luontevaksi.

 

Kolmas neuvo on kädestä pitäminen ja verkkokerronnan lineaarisuus. Niihin liittyy yksi Upolan lempiaiheista, sitaattinosto.

”Kaikki pikkuelementit, kuten nostot ja faktalaatikot perustuvat sanomalehden isoon pintaan ja silmäilyyn, ja silmäily ei toimi mobiilissa. Siellä pitää suunnitella tismalleen yksi vaihtoehto lukemisjärjestykseen”, Upola sanoo.

Verkkojuttu vaatii toimittajalta Upolan mukaan enemmän ”hyvää kuljetusta”. Yleisöä ei pysty auttamaan taitolla verkossa kuten lehtiaukeamalla.

Kädestä yleisöä pitää pidellä myös silloin, kun se osallistuu juttuprosesseihin esimerkiksi joukkoistuksissa.

Silloin toimittajan velvollisuus on huolehtia, että keskustelu pysyy raiteillaan ja että aineistoa käytetään vastuullisesti.

Mutta älä purista liian tiukasti! Hyvä joukkoistuskysymys on tarkasti mietitty, mutta tavallista haastattelukysymystä laajempi.

”Yleisö tekee mitä tahtoo ja vastaa mitä tahtoo. Voit saada jotain, muttet päättää etukäteen, mitä.”

 

Kolme neuvoa eivät tietysti vielä auta tekijää verkkoguruksi. Upolan kirjassakin neuvoja on koko joukko lisää.

Upola itse kertoo kirjoittaneensa Livenä ja läsnä -kirjan ”kädestäpitelijäksi” toimittajille – luomaan uskoa, että muutosta voi ymmärtää ja työssään kehittyä.

”Ehkä minulla on toimituksessakin vähän sellainen rooli: vaadin muutosta, mutta myös autan niin paljon kuin osaan.”

Hän ymmärtää verkon uusia juttutyyppejä kohtaan tunnettuja epäluuloja.

”Toimittajien voi olla vaikea hyväksyä, että yleisö tulee nykyään niin lähelle tai omia juttuja täytyy markkinoida tekemällä ne ymmärrettäviksi vaikka pelillisyyden keinoin”, Upola sanoo.

Siksi toimituksissa kannattaa tehdä asiasta yhdessä rajanvetoja.

”Tämä asia ei ole mustavalkoinen. Uudet tavat eivät ole kategorisesti hyviä tai huonoja, ja siksi näistä pitää puhua.”

Terhi Upola suosittelee: ota näistä mallia

Quartzin Obsession -uutiskirjeen kerronta korostaa kahta verkolle tyypillistä aikamuotoa: juuri nyt ja ikuisesti. Sitä selataan kuin somea: elementti elementiltä on pakko jatkaa, kun koskaan ei tiedä, mitä mielenkiintoista seuraavaksi tulee.”

Peil on huolella hiottu norjalainen uutissovellus, joka yhdistää kovat uutiset somen visuaalisuuteen sekä toiminnallisuuteen, kuten pyyhkäisyyn ja selaamiseen.”

”The Correspondent on hollantilainen osallistava media, joka on aloittamassa toimintansa englanninkielisenä tänä vuonna. Perustaja Ernst-Jan Pfauth avaa kehitystä ja median työskentelytapoja blogialusta Mediumissa englanniksi osoitteessa medium.com/@ejpfauth.”



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta