Myy, opasta ja ole uskottava

Verkossa yleisö tarvitsee perusteluita ja kädestä pitämistä – ja toimittaja rohkeutta etsiä omaa ääntään, sanoo verkkokerronnasta kirjan tehnyt Terhi Upola.

Terhi Upola suosittelee: ota näistä mallia

Quartzin Obsession -uutiskirjeen kerronta korostaa kahta verkolle tyypillistä aikamuotoa: juuri nyt ja ikuisesti. Sitä selataan kuin somea: elementti elementiltä on pakko jatkaa, kun koskaan ei tiedä, mitä mielenkiintoista seuraavaksi tulee.”

Peil on huolella hiottu norjalainen uutissovellus, joka yhdistää kovat uutiset somen visuaalisuuteen sekä toiminnallisuuteen, kuten pyyhkäisyyn ja selaamiseen.”

”The Correspondent on hollantilainen osallistava media, joka on aloittamassa toimintansa englanninkielisenä tänä vuonna. Perustaja Ernst-Jan Pfauth avaa kehitystä ja median työskentelytapoja blogialusta Mediumissa englanniksi osoitteessa medium.com/@ejpfauth.”

JOURNALISTI
15.6.2018

Marja Honkonen, teksti
Kai Widell, kuva

Juttutyyppi, aihe, tunne, konteksti, ehkä pituuskin. Kaikki ne pitäisi saada myytyä sinulle, lukija, heti tässä jutun aluksi – mieluiten jo otsikossa. Miksi lukisit, miksi jatkaisit?

”Kun toimittaja on perustellut aiheen itselleen ja pomolleen, unohtuu helposti kertoa kaikille muille, miksi juttu pitäisi lukea, ja miksi juuri nyt”, sanoo Ylen ajankohtaistoimituksen verkkotuottaja Terhi Upola.

Ajatuksessa ei ole Upolan mielestä mitään uutta. Verkossa se pitäisi vain tehdä selkeämmin – ja nopeammin.

”Printissä ja esimerkiksi pitkissä televisiojutuissa usein lämmitellään pitkään. Kuvaillaan tunnelmia, kun pitäisi olla että tsadam! Tämä alkaa nyt, tulet mukaan tai et!”

 

Siispä kiireesti asiaan. Tässä jutussa Terhi Upola antaa kolme neuvoa verkkokerrontaan, ja ensimmäisen ehdit jo lukea: Perustele juttusi!

Upola tuntee aiheen, sillä hän on kirjoittanut siitä juuri kirjan. 12. kesäkuuta ilmestynyt Livenä ja läsnä on jatkoa Juttutyyppioppaalle, jonka Upola teki kesällä 2015 Ylen sisäiseen käyttöön.

Aiemmin Upola on työskennellyt muun muassa Uusi Musta -blogin tuottajana. Nykyään hänen työtään on ohjata toimittajia ajattelemaan ”verkonomaisesti”.

Lähtökohdat ovat hyvät.

A-studiossa monilla on pitkä tausta tarinallisten juttujen tekemisestä. Televisiotoimittajat ovat myös visuaalisia, ja se on verkossa todella tärkeää”, Upola kiittelee.

On toki aivan eri asia kirjoittaa puhuttavaksi kuin luettavaksi tarkoitettu juttu, mutta kokemus ensin mainitusta voi olla myös vahvuus.

”Varsinkin A-studiossa on persoonallista ja selkeää käsikirjoitusta. Toimittajien kieli on valmiiksi verkkoon sopivaa”, Upola sanoo.

Usein hän neuvoo muitakin kirjoittajia etsimään oikeaa äänensävyä lukemalla oma juttu ääneen. Jos jossain takeltelee, on käyttänyt liian vaikeaa kieltä.

 

Äänensävy on siis toinen neuvo. Sitä jokaisen median olisi Upolan mielestä syytä verkkoaikana pohtia. Loputtomasta sisällön tulvasta on erotuttava, mieluusti uskottavana, mutta tuttavallisena.

Se, mikä on uskottavaa, on kuitenkin eri yleisöille eri asia.

”Puoli ysin uutisten äänensävy voi olla viisitoistavuotiaasta epäuskottava, koska se kuulostaa hänestä ’näytellyltä’. Tubettajien tyyli kuulostaa sen sijaan aidommalta”, Upola vertaa.

Koko ikänsä somessa pyörineelle seuraavalle toimittajasukupolvelle oman äänen löytäminen on helpompaa. Muiden pitää etsiä sitä erilaisia tekstityylejä tutkien ja omaa yleisöä kuunnellen.

Sama koskee verkkovideoilla esiintymistä. Sitä voi Upolan mielestä harjoitella yksinkertaisesti ottamalla puhelimen käteen ja kokeilemalla. Ensimmäisiä videoita ei ole pakko näyttää kenellekään.

Hän vertaa harjoittelua siihen, että joillain ihmisillä on ”valokuvailme”. Toiston kautta joko muodostuu oma tapa esiintyä tai sitten kameralle juttelu muuttuu luontevaksi.

 

Kolmas neuvo on kädestä pitäminen ja verkkokerronnan lineaarisuus. Niihin liittyy yksi Upolan lempiaiheista, sitaattinosto.

”Kaikki pikkuelementit, kuten nostot ja faktalaatikot perustuvat sanomalehden isoon pintaan ja silmäilyyn, ja silmäily ei toimi mobiilissa. Siellä pitää suunnitella tismalleen yksi vaihtoehto lukemisjärjestykseen”, Upola sanoo.

Verkkojuttu vaatii toimittajalta Upolan mukaan enemmän ”hyvää kuljetusta”. Yleisöä ei pysty auttamaan taitolla verkossa kuten lehtiaukeamalla.

Kädestä yleisöä pitää pidellä myös silloin, kun se osallistuu juttuprosesseihin esimerkiksi joukkoistuksissa.

Silloin toimittajan velvollisuus on huolehtia, että keskustelu pysyy raiteillaan ja että aineistoa käytetään vastuullisesti.

Mutta älä purista liian tiukasti! Hyvä joukkoistuskysymys on tarkasti mietitty, mutta tavallista haastattelukysymystä laajempi.

”Yleisö tekee mitä tahtoo ja vastaa mitä tahtoo. Voit saada jotain, muttet päättää etukäteen, mitä.”

 

Kolme neuvoa eivät tietysti vielä auta tekijää verkkoguruksi. Upolan kirjassakin neuvoja on koko joukko lisää.

Upola itse kertoo kirjoittaneensa Livenä ja läsnä -kirjan ”kädestäpitelijäksi” toimittajille – luomaan uskoa, että muutosta voi ymmärtää ja työssään kehittyä.

”Ehkä minulla on toimituksessakin vähän sellainen rooli: vaadin muutosta, mutta myös autan niin paljon kuin osaan.”

Hän ymmärtää verkon uusia juttutyyppejä kohtaan tunnettuja epäluuloja.

”Toimittajien voi olla vaikea hyväksyä, että yleisö tulee nykyään niin lähelle tai omia juttuja täytyy markkinoida tekemällä ne ymmärrettäviksi vaikka pelillisyyden keinoin”, Upola sanoo.

Siksi toimituksissa kannattaa tehdä asiasta yhdessä rajanvetoja.

”Tämä asia ei ole mustavalkoinen. Uudet tavat eivät ole kategorisesti hyviä tai huonoja, ja siksi näistä pitää puhua.”

Terhi Upola suosittelee: ota näistä mallia

Quartzin Obsession -uutiskirjeen kerronta korostaa kahta verkolle tyypillistä aikamuotoa: juuri nyt ja ikuisesti. Sitä selataan kuin somea: elementti elementiltä on pakko jatkaa, kun koskaan ei tiedä, mitä mielenkiintoista seuraavaksi tulee.”

Peil on huolella hiottu norjalainen uutissovellus, joka yhdistää kovat uutiset somen visuaalisuuteen sekä toiminnallisuuteen, kuten pyyhkäisyyn ja selaamiseen.”

”The Correspondent on hollantilainen osallistava media, joka on aloittamassa toimintansa englanninkielisenä tänä vuonna. Perustaja Ernst-Jan Pfauth avaa kehitystä ja median työskentelytapoja blogialusta Mediumissa englanniksi osoitteessa medium.com/@ejpfauth.”



13 2018
Arkisto

Kuolet jos et lopeta

The New York Timesille työskennellyt toimittaja Mohamed Ibrahim oli työmatkalla Suomessa, kun asemiehet uhkasivat Somaliassa tappaa hänen perheensä hänen työnsä takia. Journalisti tapasi kolme Suomesta turvapaikkaa hakenutta journalistia. Ammatti tai vainon riskiryhmään kuuluminen eivät takaa turvapaikkaa Suomesta.

Poromiehen ääni

Saamelaiset kaipaavat perusteellisempaa ajankohtaisjournalismia. Aslak Paltto selvittää tapahtumien taustoja omassa A-studiossaan.

Surmattua bulgarialaistoimittaja Viktoria Marinovaa muistettiin hänen kotikaupungissaan Rusessa, missä hautajaiset pidettiin 12. lokakuuta. Suuren kansainvälisen huomion saanut surma ei maan viranomaisten mukaan liity Marinovan työhön.

Pahalta näyttää, Eurooppa

EU-tukien tutkiminen on tarkoittanut journalisteille putkareissuja Bulgariassa ja Kreikassa. Bulgarialainen tutkiva journalisti toivoo, että maassa surmatun televisiotoimittajan tapaus tutkittaisiin tarkemmin.

Ping, te siellä!

Nuorimmat ikäluokat lipuvat salakavalasti tubekanaville journalismin ulottumattomiin. Ja tämä on ihan meidän syytämme, kirjoittaa Elina Grundström.

Vihakampanja käynnistyy - toimi näin

Miten toimia, kun toimittaja joutuu masinoidun verkkovihan kohteeksi? Ota talteen Journalisti-lehden ohjeet vihakampanjan varalta kohteelle, esimiehille ja kollegoille.

Härliga, jobbiga möte

Vad gör egentligen en producent? Den där spindeln i nätet som borde ha koll på precis allt och som är den person en redaktör kan ty sig till i vått och torrt. Journalisten följde med Kia Svaetichin, innehållsproducent för kulturaktualiteter på Svenska Yle, under en arbetsdag.

Opiskelija Ilmo Ilkka on käyttänyt useita päiviä työnhakuun: ”Muistan, että viime vuonnakin harjoitustoimituksessa oli iso porukka kirjoittelemassa hakemuksia itsenäisyyspäivänä.”

Aikaistuva kesätyöhaku stressaa opiskelijoita

Kesätoimittajahaut aikaistuvat vuosi vuodelta opiskelijoiden harmiksi. Työnantajista osa on valmis siirtämään hakujen aloittamista myöhäisempään ajankohtaan.

Liiton vuosikokouksen yhteydessä toimittajien edustajat kokoontuivat yhteiselle illalliselle. Kuva on vuodelta 1931, jolloin liitto täytti kymmenen vuotta.

Journalistiliiton kaksijakoinen tarina

Journalistiliiton uusi historiateos kertoo, miten herrakerhosta kasvoi vahva ammattiliitto. Jäsenmäärä, vastuut ja itsetunto vahvistuivat, mutta työehtosopimuksia väännettäessä tekijänoikeudet ja freelancerit jäivät sivuun.

Riikka Kaartinen innostui yleistajuisesta kirjoittamisesta Suomen Luonnon #muutos-verkkolehden kautta ja päätyi lopulta toimittajaksi. ”Taustani ansiosta ymmärrän tutkijoiden kieltä ja niitä epävarmuuksia, joita tieteeseen liittyy. Toisaalta vaatii opettelua hyväksyä, että kaikkia tutkijalle merkittäviä yksityiskohtia ei voi jutuissa kertoa.”

Ankerias ihmisen jaloissa

Riikka Kaartisen ankeriasjuttu vaati runsaat taustatyöt. ”Vaikuttavin hetki oli, kun löysin Europolin ja Euroopan ankeriastyöryhmän dokumentit eurooppalaisen ankeriaan salakaupasta ja tajusin, miten valtavaa se on sekä volyymiltaan että rahavirroiltaan.”

Kuntalehden päätoimittajan Marja Honkakorven ympärillä ei ole toimitusta. Lehden tekijät ovat freelancereita, jotka työskentelevät kuka missäkin.

Sote siivittää Kuntalehteä

Päätoimittaja Marja Honkakorpi johtaa virtuaalitoimitusta, jonka asiantuntemusta arvostetaan.

Itse olet ekoterroristi

Mitä median pitäisi tehdä ilmastoasiassa? ”Jos uskaltaisin, ehdottaisin ansaintamallienkin uhalla jotain radikaalimpaa. Että ei vain 'oteta huomioon', vaan lopetetaan kaman mainostaminen, autoarvostelut, matkailulehdet ja grillireseptit”, kirjoittaa Marja Honkonen.

Maaseudun kuvaaja

Sanne Katainen aloitti 1. marraskuuta Maaseudun Tulevaisuuden vakituisena kuvaajana. Hänestä kamera on tasa-arvon väline.

Vesa-Matti Väärä iloitsee telinevoimisteluharjoituksissa sekä omasta kehityksestään että muiden onnistumisista.

Puhtia permannolta

Pää menee harjoituksissa tempuista sekaisin, mutta telinevoimistelun ansiosta Vesa-Matti Väärän on keikoilla helpompi ryömiä ottamaan kuvia.

Marko Laitalan mukaan liiton varainhoitajan toimeksiantoon kuuluu poistaa eettisiä ohjeita rikkovat yritykset liiton sijoitussalkusta.

Miljoonasalkulle uusi koti

Journalistiliiton sijoituksista 18 miljoonaa euroa on kiinni rahastoissa. Varoista kolmannes on ollut rahanpesuskandaalissa ryvettyneen Danske Bankin hoidossa.

Laajeneva haitari

Ruuat kallistuvat, hinnat nousevat, tapahtuu jopa suuria harppauksia ylöspäin! Missä luuraa taloustekstin ihminen, kysyy Vesa Heikkinen.

När verktygsbacken tryter

Det är intressant att den journalistiska analysen av Touko Aalto direkt gick till hur hård politiken är, skriver Dan Lolax. ”Kanske är vi också ointresserade av andra svar.”

Stalinin väikkyvät nimilistat

Jaana-Stiina Alakorpi sai tehtäväkseen haastatella Stalinin kuolemanleiriltä selviytyneen urhon ja päätti tehdä todella riipaisevan jutun.

Pitkä katse ja nähdyn tulkinta

Eeva Lennon kirjoittaa olevansa parantumaton journalisti, jota henkilökohtainen kokemus ilman faktoja ja historiallisia puitteita ei tyydytä – ja hyvä niin. Hänen toimittajaelämäkertansa ei sorru uskottavuutta rapauttavaan egoiluun.

Otavamediassa jo neljännet yt-neuvottelut

Otavamedia on aloittanut jo neljännet yt-neuvottelut tänä vuonna. Sen lisäksi neuvotteluja käydään A-lehdissä, Aamulehdessä ja Sanoma Media Finlandissa. Allerin neuvottelut johtivat 11 työntekijän irtisanomiseen, Kainuun Sanomien neuvottelut pitkiin lomautuksiin.

Saariselän mökkien hinnat ja varaaminen muuttuvat

Journalistiliiton Tunturimaja- ja Uutistunturi-lomahuoneistojen välitystä ja avainpalvelua hoitaa jatkossa Saariselän Keskusvaraamo. Muutoksen yhteydessä Journalistiliitto ottaa käyttöön uuden nettivarausjärjestelmän. Myös huoneiden hinnoittelu ja varausehdot muuttuvat.

Journalistiliitto: Alv-rahat työpaikoiksi

”Verohelpotus ei voi valua vain tärkeään kehitystyöhön tai omistajille. Osan rahasta on näyttävä uusina työpaikkoina. Päätöksellä tavoitellaan hyvää journalismia. Se tarvitsee tekijänsä”, sanoo puheenjohtaja Hanne Aho.

#visakvitton tvingar fram penningbesked

Journalisterna har bett de svenska Europaparlamentarikerna att redovisa för hur de använder sina ”kontorspengar”. Nu verkar envisheten ha haft effekt.

Hot tema på svenska seminariet

Journalistförbundets svenska seminarium ordnas i Tammerfors den 23 – 24 november.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta