Mielipide vastaan fakta

Kielteiseen valoon joutuneelle pitää antaa mahdollisuus samanaikaiseen kuulemiseen tai vastineeseen.

Journalistin ohje 21

Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.

JOURNALISTI
15.6.2018

Vera Miettinen, teksti
Anna-Kaisa Jormanainen, kuvitus

Yle julkaisi viime maaliskuussa jutun elokuvaohjaaja Aku Louhimiehen poikkeuksellisesta vallankäytöstä naisnäyttelijöitä kohtaan. Muun muassa Pihla Viitala kertoi jutussa, että Louhimies oli pannut hänen iholleen torakoita sekä pakottanut näyttelijää syömään omaa oksennustaan.

Asiasta keskusteltiin laajalti, ja suuri osa tiedotusvälineistä siteerasi Ylen juttua.

Toukokuussa Ilta-Sanomat julkaisi Louhimiehen haastattelun, jossa elokuvaohjaaja sanoi, että Ylen jutussa on ”erittäin suuri määrä asiavirheitä”. Muun muassa Viitalan kertomat asiat eivät pitäneet Louhimiehen mukaan lainkaan paikkaansa. Ylen jutussa oli kerrottu myös, että Louhimies oli valehdellut lapsinäyttelijöille heidän vanhempansa kuolleen, jotta lapsien itku näyttäisi aidolta. Tämäkään seikka ei pitänyt Louhimiehen mukaan paikkaansa.

 

Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja Tapio Sadeoja sanoo, että Louhimiehen haastattelun julkaisu katsottiin oleelliseksi, koska miehestä oli tehty niin monta negatiivista juttua, myös Ilta-Sanomissa.

”Joistakin asioista Louhimiehellä oli jyrkkä mielipide, ja hän halusi tuoda ne esiin. Mielestäni tässä on kyse sananvapaudesta ja Journalistin ohjeista”, Sadeoja sanoo.

Sadeoja sanoo, että jutussa ei kuitenkaan kiistetty Ylen artikkelia ihan kokonaan, vain pelkkiä yksityiskohtia.

”Ylen juttu oli tehty hyvin ja journalistisin perustein. Katsoimme myös tarkkaan, ettei meidän juttumme loukkaa ketään”, Sadeoja sanoo ja viittaa naisnäyttelijöihin.

Yleisradion edustaja ei päässyt kertomaan omaa kantaansa Ilta- Sanomien juttuun yksityiskohtien todenperäisyydestä, mutta vastaavan päätoimittajan Jouko Jokisen vastine julkaistiin.

”Päinvastoin kuin Louhimies väittää, Ylen juttuun kirjatut tiedot on käyty tarkkaan läpi laajan lähdeaineiston pohjalta”, Jokinen kirjoitti vastineessaan.

Jokisen mielestä Ilta-Sanomien juttu oli kuitenkin normaalia journalismia: tiedotusväline tekee itse sisältöpäätöksensä. Hänestä myös vastineen tekeminen ja julkaisu oli osa normaalia käytäntöä.

 

Julkisen sanan neuvoston vanhoissa ratkaisuissa on vähän tätä sivuavia tapauksia. Viimeisin vastaavanlainen päätös on viime vuodelta, kun JSN antoi langettavan Suomen Kuvalehdelle. Lehti kertoi verkkosivuillaan epäilystä, jonka mukaan pääministeri Juha Sipilä olisi vaikuttanut Yleisradion uutisointiin.

JSN:n päätöksessä todetaan, ettei Suomen Kuvalehti antanut Yleisradion päätoimittajalle tilaisuutta esittää omaa näkemystään erittäin kielteisen julkisuuden yhteydessä.

”Kyseessä on siten tarkoituksellinen valeuutinen, joka jää lukijoiden mieleen siitä huolimatta, että uutinen todetaan myöhemmin virheelliseksi”, kantelija toteaa.

Toinen JSN:n päätös on vuodelta 2015, jossa toimittaja kanteli vastineesta. Kritiikin Uutiset -lehdessä julkaistussa jutussa Kriitikon vastuu – onko sitä? ruodittiin Hämeen Sanomissa julkaistua Onnennumerot-näytelmän kritiikkiä.

Lehden päätoimittaja totesi valitukseen, että toimittajan ja kriitikon työn on julkista, ja että jutussa asetettiin vain toimittajan työ negatiiviseen valoon, mutta ei hänen persoonaansa.

JSN:n päätös oli vapauttava.

”Kirjoitus edustaa neuvoston mielestä tavanomaista kulttuurikeskustelua, joka ei synnytä vastineoikeutta.”

 

JSN:n entinen pääsihteeri, toimittaja Ilkka Vänttinen toteaa, että Louhimies puolustaa itseään Ilta-Sanomien jutussa kritisoimalla melko voimakkaasti Ylen toimintaa.

”Tämä ei vielä ole ongelma. Ongelma on se, ettei Yleä kuultu asiasta samanaikaisesti”, Vänttinen sanoo.

”Tässä on kyse erittäin kielteisestä julkisuudesta ja samanaikaisesta kuulemisesta eli Journalistin ohjeista 21 – 25.”

Vänttinen kuitenkin toteaa, että onneksi Ilta-Sanomat julkaisi Jokisen vastineen mukisematta.

Journalistin ohjeiden lisäksi sananvapauslaki takaa yksityishenkilölle oikeuden vastineeseen, jos hän katsoo tulleensa loukatuksi. Yrityksille ja yhteisöille laki ei anna samaa oikeutta.

”Journalistin ohjeet sen sijaan antavat ja niihin voi aina vedota. Kokemukseni perusteella vastinekynnys ei ole korkea näissäkään tapauksissa”, Vänttinen toteaa.

Usein käy silti niin, etteivät organisaatiot saa ääntänsä kuulumaan.

”Ongelma on siinä, ettei omia kannanottoja tarjota”, Vänttinen sanoo.


Lue myös: Monta portinvartijaa - näin syntyi Ylen Törhös-uutinen, jota moni toimitus tavoitteli

Journalistin ohje 21

Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.



1 2019
Arkisto

Kasvukipuja

Voimisteluvalmentamista käsitelleestä Urheilulehden jutusta syntyi jälkipyykki, jonka takia Urheilutoimittajain liitosta erosi jäseniä. Se kertoo urheilujournalismin muutoksesta, joka on ollut tuloillaan pitkään.

Vihaviestien vyörytyksessä

Oikeustoimittaja Päivi Happonen ihmetteli Ylen blogissa Oulun poliisin tiedotuslinjaa. Poliisi kritisoi Happosta Twitterissä ja se aiheutti vihaviestien tulvan.

IS:ssa uutisia tekevät kaikki osastot. ”Sanoisin, että osastojen välillä on enemmän yhteistyötä kuin kilpailua. Yleensä IS:n saamasta uutisesta iloitaan osastorajojen yli”, sanoo Ilta-Sanomien uutispäällikkö Elina Koivisto (toinen oikealta). Kuvassa myös politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala, Uutis- ja yhteiskuntatoimituksen esimies Miia Honkanen, rikostoimittaja Niko Ranta, urheilun esimies Vesa Rantanen ja toimittaja Miikka Hujanen.

STT:n siteerausmäärät romahtivat

STT:n eniten siteeraamien viestimien kärkikymmenikkö pysyi lähes ennallaan, mutta siteerausten määrä laski yli kolmanneksen. Kärjessä jatkavat Yle ja HS. Ilta-Sanomat kipusi neljänneksi, ja Maaseudun Tulevaisuus nousi ensi kertaa kymmenen joukkoon.

Uudelleenjärjestelyjen jälkeen pääkirjoituksia kirjoittavat Aamulehdessä toimituksen johtoryhmä, uutispäälliköt ja osa toimittajista, sanoo päätoimittaja Jussi Tuulensuu. ”Linjan noudattamisesta vastaa päätoimittaja, joka myös muodostaa tarvittaessa lehden kannan merkittävimpiin aiheisiin.” Kuvassa Yleisradio haastattelee Tuulensuuta Aamulehden yt-neuvottelujen seurauksista 29. marraskuuta.

Kuka päättää lehden linjan?

Aamulehti lakkautti pääkirjoituksista huolehtineen artikkelitoimituksensa ja vähensi pääkirjoitusten määrää. Satakunnan Kansa luopui erityisistä pääkirjoittajista jo vuonna 2015. Mitä tekevät muut maakuntalehdet?

Uutiset vaikuttavat vaaleihin

Vaikka vaalitentteihin valittaisiin kuinka hienoja ja tärkeitä teemoja, ne eivät välttämättä jätä äänestäjien tietoisuuteen edes haaleaa muistijälkeä. Uutiset jättävät, kirjoittaa Elina Grundström.

För tio år sedan var Jannike Store planeringschef på Radio Vega. I dag är hon teatertekniker på Unga Teatern och elektriker med det egna bolaget ”Käringen med strömmen”. På teatern gör hon allt från scenografier till kluriga tekniska lösningar. Hon har bland annat konstruerat radiostyrda höns (Pettson och Findus) och självlysande äpplen (Mio min Mio).

”De mest givande kaffepauserna finns på raksan”

De bytte bransch, men har haft stor nytta av sin journalistiska bakgrund. Möt Jannike Store, Eva Hagman och Sanne Wikström som alla valde ”Plan B”.

Jussi Turunen valmistui Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampukselta teologian maisteriksi neljä vuotta sitten, mutta palasi tekemään ylioppilaslehti Uljasta. Vaikka lehden äkillinen lakkauttaminen oli erikoinen kokemus, Turusen paloa journalistin työhön se ei sammuttanut.

Ei niin uljas loppu

Ylioppilaslehti Uljas lakkautettiin vain 34 päivää uuden päätoimittajan palkkaamisen jälkeen. Turun ja Tampereen ylioppilaslehdissä tilanne elää, mutta Oulun lehti sai rehtorista ystävän.

Valtaa vain muiden myöntyessä

Kun tietokirjailija väittää omiaan, kustannustoimittaja korjaa keskustellen. Antti Heikkilän kohukirjan kaltaisen teoksen kustannuspäätöstä hänen on kuitenkin vaikea muuttaa muuksi.

Tuija Siltamäki saatteli Aviisin määrittelemättömän mittaiselle ilmestymistauolle. Hänet kuvattiin tammikuussa Tampereen ylioppilaskunnan toimistossa, josta melkein koko henkilökunta on muuttanut korkeakoulujen yhdistyessä syntyneen uuden ylioppilaskunnan tiloihin Hervantaan.

Kuin viimeistä Aviisia

Tuija Siltamäki päätoimitti mahdollisesti maailmanhistorian viimeisen Aviisin. ”Ylioppilaslehtien tulevaisuudessa huolettaa halu sitoutua yhteisiin asioihin, jotka eivät ole joka hetki mieluisia.”

Airin Bahmani kirjoitti Syyrian sota -kirjaa Kansalliskirjaston rauhassa.

Kenttätöissä Irakissa

Toimittaja Airin Bahmani haastattelee Lähi-idässä Syyrian sodan uhreja, poliitikkoja ja feministejä.

Av-kääntäjä Jukka Sorsa pelkää, että av-kääntämisestä on tulossa matalapalkka-ala, jolle ei kannata kouluttautua. Hänen työnsä Pre-Textin työsuhteisena freelancerina ovat vähentyneet viime vuosina.

Kolmen kastin kääntäjät

Av-kääntäjä Jukka Sorsa haluaa tes-neuvotteluissa kohentaa erityisesti ei-työsuhteisten freelancereiden asemaa. He ovat kääntäjistä heikoimmassa asemassa.

Kuvat kätevästi Etuovesta tai Oikotieltä

Moni toimitus poimii ilmaiskuvia juttuihinsa asunnonvälityssivustoilta. Käyttöehdot antavat konserneille oikeuden kuvien julkaisuun ilman eri korvausta.

Cheerleadingissä ei ole pakollisia liikkeitä, vaan jokainen esitys on erilainen. Tämä tekee arvostelusta haastavaa. Cheerleading-tuomari Anne Achtén kanssa harjoittelemassa oli helsinkiläisen Funky Team Gorillaz -joukkueen jäseniä.

Tyylipisteiden jakaja

Radiotuottaja Anne Achté arvioi olevansa Euroopan ahkerin cheerleading-tuomari.

Palvelujournalismia aikuistuville

Säde Mäkipää, 26, on aloittanut Improbatur-lehden päätoimittajana.

Ormen äter sin svans

Varför väcker Liike Nyt intresse? För att nyhetsmedierna bevakar den. Vi är en orm som äter sin egen svans, skriver Dan Lolax.

Ihan vain eduskuntavaalit

Kun me toimittajat nimeämme vaalit, kyse on tarinan käännekohdan etsimisestä. Mutta tiedättekö mitä? Vallankumousta ei ole tulossa, Janne Zareff kirjoittaa.

Gallupin aika

Kapeneeko puolueen etumatka toiseen tai hiipuuko puolueen kannatus vielä silläkin hetkellä, kun lukija lukee gallup-uutista, kysyy Vesa Heikkinen.

Tyhmänä uskaltaa

Kun Teollisuusneuvos ehdotti löylyjen jälkeen, että myös Aamulehti kutsuisi koripallojoukkuetta Nansoksi, Matti Mörttinen ei epäillyt vastata suorasukaisesti.

Tärkeä, mutta aina epävarma näyttö

Kari Raivion Näytön paikka -kirja korostaa tutkitun tiedon tärkeyttä, mutta muistuttaa sen iäti epävarmasta luonteesta – siitä, miten huonosti se sopii journalismin joko-tai-maailmaan, kirjoittaa Marja Honkonen.

Linda Pelkonen voitti hovissa

Helsingin hovioikeus on tuominnut toimittaja Linda Pelkoselle lukuisia kertoja soitelleen miehen laittomasta uhkauksesta sakkoihin.

Psykologiliitto antoi potkut päätoimittajalleen

Hannele Peltosen potkujen taustalla ovat päätoimittajan ja lehteä kustantavan Psykologiliiton johdon väliset jännitteet, joista Journalisti kertoi viime syksynä.

Ommöblering i HSS-toppen

HSS Media byter vd. Under rekryteringsprocessen sköts jobbet av Vasabladets chefredaktör Niklas Nyberg.

Gardberg: Viktigt ha stöd då det stormar

Yle Spotlights Annvi Gardberg har tilldelats Topeliuspriset. Journalisten bad Gardberg om tre tips på hur en journalist klarar sig då det stormar som hårdast.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta