Mielipide vastaan fakta

Kielteiseen valoon joutuneelle pitää antaa mahdollisuus samanaikaiseen kuulemiseen tai vastineeseen.

Journalistin ohje 21

Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.

JOURNALISTI
15.6.2018

Vera Miettinen, teksti
Anna-Kaisa Jormanainen, kuvitus

Yle julkaisi viime maaliskuussa jutun elokuvaohjaaja Aku Louhimiehen poikkeuksellisesta vallankäytöstä naisnäyttelijöitä kohtaan. Muun muassa Pihla Viitala kertoi jutussa, että Louhimies oli pannut hänen iholleen torakoita sekä pakottanut näyttelijää syömään omaa oksennustaan.

Asiasta keskusteltiin laajalti, ja suuri osa tiedotusvälineistä siteerasi Ylen juttua.

Toukokuussa Ilta-Sanomat julkaisi Louhimiehen haastattelun, jossa elokuvaohjaaja sanoi, että Ylen jutussa on ”erittäin suuri määrä asiavirheitä”. Muun muassa Viitalan kertomat asiat eivät pitäneet Louhimiehen mukaan lainkaan paikkaansa. Ylen jutussa oli kerrottu myös, että Louhimies oli valehdellut lapsinäyttelijöille heidän vanhempansa kuolleen, jotta lapsien itku näyttäisi aidolta. Tämäkään seikka ei pitänyt Louhimiehen mukaan paikkaansa.

 

Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja Tapio Sadeoja sanoo, että Louhimiehen haastattelun julkaisu katsottiin oleelliseksi, koska miehestä oli tehty niin monta negatiivista juttua, myös Ilta-Sanomissa.

”Joistakin asioista Louhimiehellä oli jyrkkä mielipide, ja hän halusi tuoda ne esiin. Mielestäni tässä on kyse sananvapaudesta ja Journalistin ohjeista”, Sadeoja sanoo.

Sadeoja sanoo, että jutussa ei kuitenkaan kiistetty Ylen artikkelia ihan kokonaan, vain pelkkiä yksityiskohtia.

”Ylen juttu oli tehty hyvin ja journalistisin perustein. Katsoimme myös tarkkaan, ettei meidän juttumme loukkaa ketään”, Sadeoja sanoo ja viittaa naisnäyttelijöihin.

Yleisradion edustaja ei päässyt kertomaan omaa kantaansa Ilta- Sanomien juttuun yksityiskohtien todenperäisyydestä, mutta vastaavan päätoimittajan Jouko Jokisen vastine julkaistiin.

”Päinvastoin kuin Louhimies väittää, Ylen juttuun kirjatut tiedot on käyty tarkkaan läpi laajan lähdeaineiston pohjalta”, Jokinen kirjoitti vastineessaan.

Jokisen mielestä Ilta-Sanomien juttu oli kuitenkin normaalia journalismia: tiedotusväline tekee itse sisältöpäätöksensä. Hänestä myös vastineen tekeminen ja julkaisu oli osa normaalia käytäntöä.

 

Julkisen sanan neuvoston vanhoissa ratkaisuissa on vähän tätä sivuavia tapauksia. Viimeisin vastaavanlainen päätös on viime vuodelta, kun JSN antoi langettavan Suomen Kuvalehdelle. Lehti kertoi verkkosivuillaan epäilystä, jonka mukaan pääministeri Juha Sipilä olisi vaikuttanut Yleisradion uutisointiin.

JSN:n päätöksessä todetaan, ettei Suomen Kuvalehti antanut Yleisradion päätoimittajalle tilaisuutta esittää omaa näkemystään erittäin kielteisen julkisuuden yhteydessä.

”Kyseessä on siten tarkoituksellinen valeuutinen, joka jää lukijoiden mieleen siitä huolimatta, että uutinen todetaan myöhemmin virheelliseksi”, kantelija toteaa.

Toinen JSN:n päätös on vuodelta 2015, jossa toimittaja kanteli vastineesta. Kritiikin Uutiset -lehdessä julkaistussa jutussa Kriitikon vastuu – onko sitä? ruodittiin Hämeen Sanomissa julkaistua Onnennumerot-näytelmän kritiikkiä.

Lehden päätoimittaja totesi valitukseen, että toimittajan ja kriitikon työn on julkista, ja että jutussa asetettiin vain toimittajan työ negatiiviseen valoon, mutta ei hänen persoonaansa.

JSN:n päätös oli vapauttava.

”Kirjoitus edustaa neuvoston mielestä tavanomaista kulttuurikeskustelua, joka ei synnytä vastineoikeutta.”

 

JSN:n entinen pääsihteeri, toimittaja Ilkka Vänttinen toteaa, että Louhimies puolustaa itseään Ilta-Sanomien jutussa kritisoimalla melko voimakkaasti Ylen toimintaa.

”Tämä ei vielä ole ongelma. Ongelma on se, ettei Yleä kuultu asiasta samanaikaisesti”, Vänttinen sanoo.

”Tässä on kyse erittäin kielteisestä julkisuudesta ja samanaikaisesta kuulemisesta eli Journalistin ohjeista 21 – 25.”

Vänttinen kuitenkin toteaa, että onneksi Ilta-Sanomat julkaisi Jokisen vastineen mukisematta.

Journalistin ohjeiden lisäksi sananvapauslaki takaa yksityishenkilölle oikeuden vastineeseen, jos hän katsoo tulleensa loukatuksi. Yrityksille ja yhteisöille laki ei anna samaa oikeutta.

”Journalistin ohjeet sen sijaan antavat ja niihin voi aina vedota. Kokemukseni perusteella vastinekynnys ei ole korkea näissäkään tapauksissa”, Vänttinen toteaa.

Usein käy silti niin, etteivät organisaatiot saa ääntänsä kuulumaan.

”Ongelma on siinä, ettei omia kannanottoja tarjota”, Vänttinen sanoo.


Lue myös: Monta portinvartijaa - näin syntyi Ylen Törhös-uutinen, jota moni toimitus tavoitteli

Journalistin ohje 21

Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.



10 2018
Arkisto
Säätövaraa. Alma-talossa ei ole omia työpisteitä, mutta sähköiset pöydät saa asetettua sopivalle korkeudelle. Toimittaja Tero Lehto työn ääressä.

Herra teknologia

Kokenut teknologiatoimittaja Tero Lehto ei piittaa ennakkoluuloista.

Suhdetyötä somejätissä

John Severinsonin työ Facebookissa on pitää toimittajat ja kustantajat tyytyväisinä. Hän ei kuitenkaan lupaa, että uutissivustoille syötetyn yleisön määrä palaisi ennalleen.

Media-alan johto on julkista kuvaansa tasa-arvoisempi

Journalisti selvitti päätoimittajien sukupuolijakauman. Laskelmien mukaan päätoimittajan tehtävät jakautuvat miehille ja naisille selvästi luultua tasaisemmin.

Medicin mot stress. ”Du behöver någonting, som inte har med jobbet att göra, som är din grej och som får dig att koppla av. För mig är det hästar, särskilt min häst Stella”, säger Jannika Lindén, journalist och arbetarskyddsfullmäktig på tidningen Östnyland.

Tygla den dåliga stressen

Osäkerhet, ett högt arbetstempo och för lite feedback. Jannika Lindén, journalist och arbetarskyddsfullmäktig på Östnyland listar orsaker till dålig stress och vad man kan göraför att förebygga den.

Kaikkien ei tarvitse tietää kaikkea

Journalistin tulisi aina kysyä, mikä on oikea yhteiskunnallinen kysymys, mikä taas työyhteisön sisäinen ristiriita, henkilökohtainen tragedia tai kerrassaan merkityksetön asia, kirjoittaa Janne Saarikivi.

EU ottaa somejäteiltä ja antaa kustantajille

EU:ssa valmistellaan uutta direktiiviä, joka voi tuoda luovien alojen tekijöille lisää rahaa. Kustantajat voisivat vaatia somejäteiltä korvauksia jaetusta journalismista.

Rakkaudesta lajiin. Tuula Kousa voisi halutessaan jäädä eläkkeelle jo vuoden kuluttua, mutta sellaista hänellä ei ole suunnitelmissa. ”Innostun aina uudelleen uusista kirjahankkeista ja siitä, että tämä on myös ihmissuhdetyötä. Työ on niin kivaa, ettei tunnu varsinaiselta työltä.”

Puoliksi agentti

Kun Tuula Kousa irtisanottiin Tammelta, hän ei halunnut vähään aikaan kuullakaan kirjoista. Pian hän ryhtyi kirjallisuusagentiksi ja totutteli maksamaan oman palkkansa.

Uutta taitoa. Siru Väisänen on suorittanut töiden ohessa digitaalisen muotoilun opintoja Arcada-ammattikorkeakoulussa Helsingissä. Hän kiittelee myös kansalais- ja työväenopistojen kursseja ammatin kannalta hyödyllisinä.

Paluu kesätoimittajaksi poiki töitä

Tonnin löytöpalkkiokaan ei tuonut toimitussihteerin paikkaa, mutta Siru Väisänen ei antanut periksi. Journalistien työllisyys on hieman kohentunut.

JSN: Neuvosto on toimintakykyinen

Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundströmin johtamistapaa on arvosteltu useissa artikkeleissa. Neuvoston jäsenten mukaan JSN toimii hyvin.

Kokovartalojuttu. Kun Ilkka Pernu paneutui sisäilma-asioihin, hän alkoi itsekin kokea työhuoneellaan outoja oireita, jotka sittemmin menivät ohi. ”Kuvastaa aihetta, että aloin jutunteon aikana tarkkailla omaakin vointiani normaalia herkemmin.” Pernun työhuone on Sastamalassa, missä myös hänen kotinsa on ollut jo vuosia.

Selvyyttä sisäilmaan

Jutunteko sisäilmaongelmista oli Ilkka Pernulle ”totuuden rajankäyntia”. ”Aina uudelle haastateltavalle soittaessani aloin epäillä aiempia näkemyksiäni”, Pernu kertoo Anna hyvän kiertää -juttusarjassa.

Lehdistönvapautta vai häiriköintiä?

Toimittaja-aktivisti Sam Husseini poistettiin Helsingin huippukokouksen tiedotustilaisuudesta kovin ottein.

Taustatyötä kunnes uutisrima ylittyy

Anne Kauranen, 36, aloitti elokuussa uutistoimisto Reutersin kahden hengen Suomen-toimituksessa kirjeenvaihtajana.

Keskisuomalaisen toimitussihteeri Seija Suihkonen potee korkean paikan kammoa, mutta riittävän korkealla korkeuden taju ja kammo katoavat.

Hyppy pelkoa päin

Seija Suihkonen pelkäsi korkeita paikkoja. Sitten hän päätti heittäytyä vapaapudotukseen lentokoneesta.

En del stress är bra

Kring 25 procent av finländarna upplever arbetsstress. När ska man oroa sig för en kollega eller vän som utbrister att hen är ”såå stressad” vid varje veckomöte?

Tukea järjestäytymiseen. Vikesin EU-rahoitteisessa ay-koulutuksessa Somaliassa pyritään muun muassa luomaan vuoropuhelua media-alan työntekijöiden ja työnantajien välille. Kouluttaja Abdalle Mumin puhui kesäkuussa toimittajille siitä, miksi työntekijöiden kannattaa järjestäytyä niin kansallisesti kuin työpaikoilla.

Vikesiä uhataan oikeustoimilla Keniassa

Sananvapaustyötä tekevää säätiötä yritetään sotkea erikoiseen oikeusjuttuun.

Työn julkisuus on kiusallista

Kehittyminen toimittajana tapahtuu julkisesti, on kyse sitten kirjoitustaidoista, esiintymisen sujuvuudesta tai ajattelun kehityksestä. Se on kiusallista ja luo paineita, kirjoittaa Anna-Sofia Nieminen.

Anna tilaa oivaltaa

Ville Tietäväisen ja Ville Hännisen tietokirjan keskeinen opetus koskee sekä kuvittajia suhteessa yleisöön että heitä, jotka tilaavat journalistisia kuvituksia, kirjoittaa Marja Honkonen.

Minällä on asiaa

Sitä minä ihmettelen, miksi Suomessa ei ole vaihtoehtoa journalistiselle minäilylle. Minäpä taidankin vallan alkaa The Economist -lehden asiakkaaksi. Viimeksi kun minä sitä luin, en minä löytänyt tietoa toimittajista, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Viettävällä tiellä

Rami Marjamäki nappasi täydellisen esimerkkikuvan siitä, millaista on ajaa täysperävaunullista tukkirekkaa Ruoveden havumetsien teillä.

Felet i våra stjärnor

Journalister ska förstås fundera på vilken roll de spelar när ”vanliga människor” på ett naivt sätt tillskrivs en endimensionell godhet. Det finns en risk för att pinsamt berörda journalister överkompenserar på ett osakligt sätt om de går från att glorifiera till att kritiskt granska, skriver Dan Lolax.

JSN: Journalisti voi joskus rikkoa lakia

Kannanoton mukaan poikkeustapauksissa yleisön tiedonsaantioikeuden varmistaminen saattaa edellyttää journalistilta toimintaa, joka voi olla tulkittavissa lainvastaiseksi.

Pressikortista mobiiliversio

Journalistiliitto on julkistanut matkapuhelimeen ladattavan pressikortin, joka tulee perinteisen muovikortin rinnalle.

Med vd-hjälp ska SPT växa

Styrelseordförande Patrik Stenvall förhandlade på eget initiativ med nyhetsbyrån SPT:s tilltänkta vd-kandidat Pär Landor.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta