Lisää rahaa, suojaa ja oikeuksia

Nykyinen hallitus ei ole ollut media-alalle erityisen hyvä, sanoo Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho. Digi-alv:n alentaminen olisi tärkein parannus.
JOURNALISTI
15.6.2018

Marja Honkonen, teksti
Tuomas Kärkkäinen, kuvitus

Jotta Suomi olisi parempi maa journalisteille, valtion pitäisi tehdä ainakin kolme asiaa: tukea mediayhtiöiden toimintaedellytyksiä, kitkeä vihapuhetta ja korjata lakeja vastaamaan nykytyöelämää. Journalistiliitto toivoo hallituksen, jos ei nykyisen niin seuraavan, tarttuvan tässä toimeen.

Nykyhallitus on myöntänyt mediatukia MTV:lle ja STT:lle, mutta koko alalle se ei ole ollut erityisen hyvä, Hanne Aho sanoo.

Esimerkiksi digitaalisten lehtien arvonlisäveroa ei ole laskettu, vaikka EU-päätös asiasta on valmistumassa.

Muutamassa maassa asiaan on tartuttu ennakoiden. Esimerkiksi Tanska pohtii korvaavansa yhtiöille digi- ja alennetun printti-alv:n eron siirtymäaikana.

Toisaalta Aho arvioi, että journalismin tärkeys on kirkastunut poliitikoille kuluvalla vaalikaudella. Se on hänen mukaansa vaatinut, ikävä kyllä, alan talousvaikeudet, vihapuheen vyöryn ja kyseenalaisen vaalivaikuttamisen muun muassa Yhdysvalloissa.

”Vasta niiden myötä meille itsestään selvä asia on alkanut upota päättäjiin”, Aho sanoo.

 

Käytännön toimia liitolla on ehdottaa koko joukko. Esimerkiksi journalisteihin kohdistuva uhkaaminen pitäisi lisätä lakiin rangaistuksen koventamisperusteeksi, eikä se saisi olla asianomistajarikos.

”Journalistin uhkaaminen ei ole vain henkilön uhkaamista, vaan myös sananvapauden ja perustuslain uhkaamista”, Aho perustelee.

Työttömyysturvalakia pitäisi muuttaa itsensätyöllistäjien eduksi niin, että päivärahan työssäoloehtoa voisi kerryttää yhdistämällä yritystoimintaa ja palkkatyötä. Liitto myös haluaisi, että se voisi edustaa freelancereita neuvotteluissa.

”Kyse on palkansaajan kaltaisessa asemassa työskentelevistä henkilöistä, joilla harvoin on mahdollisuus neuvotella palkastaan”, Aho sanoo.

Suorat ja epäsuorat tuet liitto nostaisi pohjoismaiselle tasolle.

”Digi-alv:n laskeminen on tärkein ja konkreettinen toimi, jolla saadaan toimintaväljyyttä alalle”, Aho sanoo.

Nykyhallituksen arvosana journalismin puolustamisessa voi Ahon silmissä vielä nousta, mikäli mediapoliittinen ohjelma hyväksytään kesällä. Sen odotetaan ottavan kantaa muun muassa digi-alviin.

Journalistiliiton hallitus käsitteli eduskuntavaali- ja hallitusohjelmatavoitteita 14. kesäkuuta. Seuraavat eduskuntavaalit on määrä pitää huhtikuussa.



2 2019
Arkisto
Suomenmaan Pekka Pohjolainen ja Demokraatin Johannes Ijäs Eduskuntatalon mediatiloissa. Toimittajat kiittelevät talon työskentelyolosuhteita.

Politiikkaa 24/7

Vaalikeväänä käyvät kuumina sekä poliitikot että puoluelehdet. ”Aatteellisissa mutta itsenäisissä” lehdissä työpaikan tulevaisuuden saattaa ratkaista vaalitulos tai viestintätuen uudelleenjärjestely. Journalisti seurasi Demokraatin ja Suomenmaan toimittajien päivää eduskunnassa.

Peili konfliktille

Pertti Pesosen dokumentin televisioesitys sensuroitiin Venezuelassa. Espanjassa somekohina alkoi Katalonian poliittisia vankeja käsittelevästä dokumentista.

Kalevan palkaton harjoittelu kummastuttaa

Ilmaista harjoittelijaa etsii usein järjestö tai pieni yritys, ei suuri lehtitalo. Kesäsijaisia palkataan kuten aiemminkin.

Mihin ylioppilaslehtiä tarvitaan?

Suomen lehdistössä on meneillään uuvuttava samankaltaistumiskehitys. Omistus keskittyy, samoin uutistuotanto. Tällaisessa ilmapiirissä soisi edes omaäänisten ylioppilaslehtien menestyvän, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Meidän puolesta kyselijät

Tiia Rantanen ja Anna Karhunen ovat ystäviä, joista tuli työkavereita. Läheisyydestä on hyötyä, kun työ on jutustella noloista aiheista kaiken kansan kuullen.

Sexualbrotten, som blev en invandringsdebatt

De stora finländska medierna utmärkte sig inte i rapporteringen om sexualbrotten i Uleåborg. Det säger professor och medieforskare Anu Koivunen, som analyserat en del av materialet.

Sanonta on Antti Grundsténin mielestä ärsyttävä mutta hänen tekemisen tapaansa hyvin kuvaava. Kuva otettiin A-lehtien studiolla ”rakennusnurkassa”, jossa Grundstén tapaa nojailla tikkaisiin ja miettiä seuraavia kuvauksia lavastaja Tuomas Norteman kanssa.

Yllätyksiä olla pitää

Imagen AD Antti Grundstén on valmis perustelemaan haastateltaville, miksi jutun kuvat ovat juuri sellaiset kuin ovat.

Sankari ja nolla

Matti Nykäsen viimeinen palvelus medialle oli tarjota kierros itsetutkiskelua. Enää tuskin tulee julkkista, joka saisi synkän puolensa samaan tapaan anteeksi, sanoo kulttuurihistorian tutkija.

Vaikka kaikki laukut ovat Emmi Tuomistolle käyttöesineitä, Louis Vuittoneitaan hän ei viskaa auton lattialle tai anna koiriensa Ollin ja Mimin talloa. Vuittonin ruudullisen ”Alman” hän hankki marraskuussa, etualan ”Neverfullin” vuodelta 2011 ihan hiljattain.

Liekeissä laukuista

Emmi Tuomisto osti viime vuonna 16 laukkua. Silti arjen juhlaksi riittää myös ihanuuksien bongailu netistä ja toisten olkapäiltä.

Tuuraajasta päätoimittajaksi

Satu Kangas-Viljamäki aloitti 11. helmikuuta päätoimittajana kaupunkilehti Selänteessä.

Kati Koivikko on ollut Sanoma Prolla 11 vuotta. Entisestä kuvatoimittajasta on tullut ”hybridituotteiden” tekijä. ”Oman työn aikatauluttamista vaaditaan aiempaa enemmän, mutta minusta on ihana ajatella isoja kokonaisuuksia.”

Kuvin kiinni ajassa

Oppimateriaalikuvittamisen rima on noussut, väittää visualisti Kati Koivikko. ”Aapinen on herkin tuote”, hän sanoo.

Liitto vei oikeuteen 50 riitaa

Vanhin liiton viime vuonna selvittämä riita sai alkunsa vuonna 2013.

Aina ei mene putkeen

”Usein kaikki menee kuvauskeikalla putkeen. Joskus taas ei mene.” Lauri Rotko kertaa kolumnissaan kolme klassikkoa.

Ontuva taleban

Kun poliitikkojen sanomisista kerrotaan, avattakoon riittävästi, millaista myrkkyä sanat ovat syöneet, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Hullun hommaa

Ajattelin että jestas; nyt on aamiaisaika ja minä könyän 300 metrin syvyydessä ikiroudan alla seuranani ventovieras kaivosmies, kirjoittaa Maria Paldanius.

Painavia rivejä johtamisesta

Siinä missä moni johtamiskirja kertoo ”keissejä”, Teija Rantalan Pieni kirja johtamisesta kertoo vain sen, mitä niistä on opittu, kirjoittaa Nina Erho.

Vem visar vägen i klimatjournalistiken?

Kan ett mediehus på en sida uppmana till större och fler åtgärder för att minska klimatavtrycket och på en annan uppmana samma läsare att resa iväg på en nöjesresa till andra sidan jorden, frågar Lina Laurent.

Klimatkris och bränder när svenska Gräv firar 30 år

Affischnamnet är Martha Mendoza från AP. Som vanligt kommer det att delas ut guldspadar inom olika kategorier för insatser inom grävande journalistik.

Dahlén tar över på Ålandstidningen

Daniel Dahlén kommer närmast från Ålcom, där han varit VD. Han har ingen tidigare erfarenhet av att leda publicistisk verksamhet.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta