Lisää rahaa, suojaa ja oikeuksia

Nykyinen hallitus ei ole ollut media-alalle erityisen hyvä, sanoo Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho. Digi-alv:n alentaminen olisi tärkein parannus.
JOURNALISTI
15.6.2018

Marja Honkonen, teksti
Tuomas Kärkkäinen, kuvitus

Jotta Suomi olisi parempi maa journalisteille, valtion pitäisi tehdä ainakin kolme asiaa: tukea mediayhtiöiden toimintaedellytyksiä, kitkeä vihapuhetta ja korjata lakeja vastaamaan nykytyöelämää. Journalistiliitto toivoo hallituksen, jos ei nykyisen niin seuraavan, tarttuvan tässä toimeen.

Nykyhallitus on myöntänyt mediatukia MTV:lle ja STT:lle, mutta koko alalle se ei ole ollut erityisen hyvä, Hanne Aho sanoo.

Esimerkiksi digitaalisten lehtien arvonlisäveroa ei ole laskettu, vaikka EU-päätös asiasta on valmistumassa.

Muutamassa maassa asiaan on tartuttu ennakoiden. Esimerkiksi Tanska pohtii korvaavansa yhtiöille digi- ja alennetun printti-alv:n eron siirtymäaikana.

Toisaalta Aho arvioi, että journalismin tärkeys on kirkastunut poliitikoille kuluvalla vaalikaudella. Se on hänen mukaansa vaatinut, ikävä kyllä, alan talousvaikeudet, vihapuheen vyöryn ja kyseenalaisen vaalivaikuttamisen muun muassa Yhdysvalloissa.

”Vasta niiden myötä meille itsestään selvä asia on alkanut upota päättäjiin”, Aho sanoo.

 

Käytännön toimia liitolla on ehdottaa koko joukko. Esimerkiksi journalisteihin kohdistuva uhkaaminen pitäisi lisätä lakiin rangaistuksen koventamisperusteeksi, eikä se saisi olla asianomistajarikos.

”Journalistin uhkaaminen ei ole vain henkilön uhkaamista, vaan myös sananvapauden ja perustuslain uhkaamista”, Aho perustelee.

Työttömyysturvalakia pitäisi muuttaa itsensätyöllistäjien eduksi niin, että päivärahan työssäoloehtoa voisi kerryttää yhdistämällä yritystoimintaa ja palkkatyötä. Liitto myös haluaisi, että se voisi edustaa freelancereita neuvotteluissa.

”Kyse on palkansaajan kaltaisessa asemassa työskentelevistä henkilöistä, joilla harvoin on mahdollisuus neuvotella palkastaan”, Aho sanoo.

Suorat ja epäsuorat tuet liitto nostaisi pohjoismaiselle tasolle.

”Digi-alv:n laskeminen on tärkein ja konkreettinen toimi, jolla saadaan toimintaväljyyttä alalle”, Aho sanoo.

Nykyhallituksen arvosana journalismin puolustamisessa voi Ahon silmissä vielä nousta, mikäli mediapoliittinen ohjelma hyväksytään kesällä. Sen odotetaan ottavan kantaa muun muassa digi-alviin.

Journalistiliiton hallitus käsitteli eduskuntavaali- ja hallitusohjelmatavoitteita 14. kesäkuuta. Seuraavat eduskuntavaalit on määrä pitää huhtikuussa.



15 2018
Arkisto

Sanan saattajat

Kristillinen media on huono bisnes, jota tehdään kutsumuksen voimalla. Aivan erityisen hankala sitä on tehdä niin, että se kelpaisi kaikille, sanoo alan konkari Kirsi Rostamo.

Elämäntapajohtaja

Journalistiliiton puheenjohtajaksi uudelleen valittu Hanne Aho uskoo liiton jäsenmäärän kääntyvän nousuun.

Aishi Zidania kiitettiin palkintoperusteissa myös siitä, etteivät painostus, uutistyön vääristely-yritykset ja nettiviha ole lannistaneet häntä. Jarno Liskin todettiin tekevän monin paikoin riskialtista tutkivaa journalismia sinnikkäästi ja peräänantamattomasti ilman työsuhteen turvaa.

Sananvapauden käyttäjät

Kun ympäristö painostaa, Aishi Zidan ja Jarno Liski nojaavat journalistin perustehtävään. Työ palkittiin Sananvapauden miekalla.

KSF Medias fjolårsresultat, ett minus på 4,2 miljoner euro, var bättre än på många år. Nya vd:n Anna Hellersedt litar på att det nu är en bra tidpunkt för bolaget att införa en ny betallösning för digital journalistik.

Efter stormen

KSF Medias nya vd Anna Hellerstedt betonar öppen kommunikation inom bolaget och vill förankra stora linjer hos personalen. Främsta löfte hittills: mer fokus på journalistiken – hur det ska förverkligas har vi inte ännu sett.

Tv-ohjaaja ja toimittaja Marja Jaakola on halunnut olla työvuosien jälkeen kuin kuka tahansa. Hän ei ole työskennellyt eläkkeellä. Kuva: Liisa Huima

Ei ole valtaa loistoa

Eläkkeellä identiteetti on rakennettava uudelleen. Toimittajalle se voi olla vaikeaa.

Liikaa keskustelua

Medioiden verkkokeskusteluissa vihan lietsomisen ja asiallisen kommentoinnin välissä on leveä vyöhyke, jolla delete-nappia painetaan liian harvoin, kirjoittaa Asko Lehtonen.

Älä soita sille enää koskaan!

Mediayhtiö harkitsi kieltävänsä tuurajia käyttämästä lähdesuojan alaisia tietoja muissa töissä. Ajatus lähteiden ”omistamisesta” on omituinen, kokenut oikeustoimittaja sanoo.

Jouluihminen. A-lehtien tuottaja Elisa Miinin aloittaa jouluvalmistelut jo elokuussa ja lopettaa joulunvieton tapaninpäivänä. ”Ajatukseni kääntyvät välipäivinä jo pois joulusta ja kohti uutta vuotta, kun olen jo joulua pitkään siinä vaiheessa viettänyt.”

Glögiä jo elokuussa

A-lehtien tuottaja Elisa Miininin kotona on kaksi joulukuusta. Toiseen niistä saa koskea vain hän.

Pekka Vahvasen Kone kaikkivaltias -kirja on saanut kehuja siitä, että ’joku on tätä järjettömyyttä vastaan’. Toisaalta se on kirvoittanut kritiikkiä etenkin teknologiapiireistä. ”Uskon, että kun tunnepitoista kritiikkiä saa, on osunut johonkin oikeaan kohtaan.”

Kadonneen onnen jäljillä

Tutkimusten valossa teknologis-taloudellinen kehitys ei ole enää vuosikymmeniin tehnyt meistä onnellisempia, sanoo digitalisaation ongelmista kirjan kirjoittanut Pekka Vahvanen.

Milloin freelancer on jäävi?

Mikä on eettinen aikaväli jutulle tiettyyn lehteen ja jutulle saman lehden kustantajasta? Vaikuttaako juttutyyppi asiaan? Vastausten pohtimiseen tarvitaan lisää konkreettisia eväitä, kirjoittaa Anna-Sofia Nieminen.

Edellistä työtä jatkamaan

Tiina Ojutkangas aloittaa tammikuussa Kokkolassa ilmestyvän Keskipohjanmaan päätoimittajana.

Dags att tända lyset

På redaktionerna i Finland finns en hel del att lära av Demokratijouren, om hur man bygger upp konkreta rutiner som förebygger hot och hat, skriver Johan Svenlin.

Perehdy tietoturvaan tänään

Vaikka et työskentelisi erityistä tietoturvaa vaativien lähteiden ja aiheiden parissa, ala perehtyä niiden suojaamiseen nyt. Toimittajan salausopas kertoo, miksi se kannattaa.

75 prosenttia

Mistä tietää, että vaalit ovat lähestymässä? Yksi varma merkki on numerohokemien vyöry journalistisiin teksteihin, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Liftaamalla ehtii paremmin

Kirjaan uppoutunut Juha Mäkinen ei huomannut nousta bussiin, mutta onneksi juttukeikalle ehtii toisellakin tavalla.

Otavamedia jatkaa yt-kierrosta ensi vuonna

Otavamedia aloittaa yt-neuvottelut kuvaryhmässään 2. tammikuuta 2019. Yt-neuvotteluja on viime viikkona päättynyt Otavamediassa, Sanoma Media Finlandissa, Aamulehdessä ja A-lehdissä.

Färre fotografer på Hufvudstadsbladet

”Jag är övertygad om att läsarna inte kommer att uppleva någon försämring av bildjournalistiken i HBL framöver”, säger chefredaktör Susanna Landor.

Håkans leder Studentbladet

Som chefredaktör vill Håkans bland annat närma sig studentkårer som tidigare lämnat Svenska studerandes intresseorganisation.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta