Lisää rahaa, suojaa ja oikeuksia

JOURNALISTI
15.6.2018

Marja Honkonen, teksti
Tuomas Kärkkäinen, kuvitus

Nykyinen hallitus ei ole ollut media-alalle erityisen hyvä, sanoo Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho. Digi-alv:n alentaminen olisi tärkein parannus.

Jotta Suomi olisi parempi maa journalisteille, valtion pitäisi tehdä ainakin kolme asiaa: tukea mediayhtiöiden toimintaedellytyksiä, kitkeä vihapuhetta ja korjata lakeja vastaamaan nykytyöelämää. Journalistiliitto toivoo hallituksen, jos ei nykyisen niin seuraavan, tarttuvan tässä toimeen.

Nykyhallitus on myöntänyt mediatukia MTV:lle ja STT:lle, mutta koko alalle se ei ole ollut erityisen hyvä, Hanne Aho sanoo.

Esimerkiksi digitaalisten lehtien arvonlisäveroa ei ole laskettu, vaikka EU-päätös asiasta on valmistumassa.

Muutamassa maassa asiaan on tartuttu ennakoiden. Esimerkiksi Tanska pohtii korvaavansa yhtiöille digi- ja alennetun printti-alv:n eron siirtymäaikana.

Toisaalta Aho arvioi, että journalismin tärkeys on kirkastunut poliitikoille kuluvalla vaalikaudella. Se on hänen mukaansa vaatinut, ikävä kyllä, alan talousvaikeudet, vihapuheen vyöryn ja kyseenalaisen vaalivaikuttamisen muun muassa Yhdysvalloissa.

”Vasta niiden myötä meille itsestään selvä asia on alkanut upota päättäjiin”, Aho sanoo.

 

Käytännön toimia liitolla on ehdottaa koko joukko. Esimerkiksi journalisteihin kohdistuva uhkaaminen pitäisi lisätä lakiin rangaistuksen koventamisperusteeksi, eikä se saisi olla asianomistajarikos.

”Journalistin uhkaaminen ei ole vain henkilön uhkaamista, vaan myös sananvapauden ja perustuslain uhkaamista”, Aho perustelee.

Työttömyysturvalakia pitäisi muuttaa itsensätyöllistäjien eduksi niin, että päivärahan työssäoloehtoa voisi kerryttää yhdistämällä yritystoimintaa ja palkkatyötä. Liitto myös haluaisi, että se voisi edustaa freelancereita neuvotteluissa.

”Kyse on palkansaajan kaltaisessa asemassa työskentelevistä henkilöistä, joilla harvoin on mahdollisuus neuvotella palkastaan”, Aho sanoo.

Suorat ja epäsuorat tuet liitto nostaisi pohjoismaiselle tasolle.

”Digi-alv:n laskeminen on tärkein ja konkreettinen toimi, jolla saadaan toimintaväljyyttä alalle”, Aho sanoo.

Nykyhallituksen arvosana journalismin puolustamisessa voi Ahon silmissä vielä nousta, mikäli mediapoliittinen ohjelma hyväksytään kesällä. Sen odotetaan ottavan kantaa muun muassa digi-alviin.

Journalistiliiton hallitus käsitteli eduskuntavaali- ja hallitusohjelmatavoitteita 14. kesäkuuta. Seuraavat eduskuntavaalit on määrä pitää huhtikuussa.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta