Kansalaiset mukaan. ”Toivon, että suuri yleisö antaisi henkistä tukea työlle, jossa moniarvoista viestintää pidetään yllä”, sanoo Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio.

Maalitus on koko yhteiskunnan asia

Oikeudenkäynti alkoi 13. kesäkuuta

Johan Bäckmania syytetään törkeistä kunnianloukkauksista ja vainoamisesta.

Ilja Janitskinia syytetään törkeistä kunnianloukkauksista, laittomasta uhkauksesta, salassapitorikoksista, tekijänoikeusrikoksista, kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, rahankeräysrikoksista ja rahapelirikoksista.

JOURNALISTI
15.6.2018

Nina Erho, teksti
Jussi Särkilahti, kuva

Helsingin käräjäoikeudessa käsitellään parhaillaan syytteitä toimittajiin ja mediaan kohdistuneista rikoksista. Haitalliseen vaikuttamiseen voisi puuttua terävämmin.

Keinot puuttua kampanjoihin, joissa iso joukko ihmisiä yllytetään toimittajan tai virkamiehen kimppuun, vaativat lisää pohdintaa, sanoo Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio.

”Nyt rikosoikeusjärjestelmä perustuu siihen, että asioita hahmotetaan yksittäisinä tekoina.”

Toisaalta lainsäädäntöämme on viime vuosina kehitetty niin, että painostamiseen päästään paremmin kiinni.

”Esimerkiksi vainoamisen kriminalisointi oli askel siihen suuntaan”, Nuotio sanoo.

Tällä viikolla alkaneessa oikeudenkäynnissä dosentti Johan Bäckmania syytettiin Ylen toimittajan Jessikka Aron vainoamisesta ja törkeästä kunnianloukkauksesta. Oikeus käsittelee myös laajaa MV-lehteen liittyvää rikosvyyhtiä.

 

Nuotion mielestä voisi harkita, että työtään tekevään toimittajaan kohdistettu laiton uhkaus muutettaisiin virallisen syytteen alaiseksi rikokseksi.

Nyt asianomistajan on itse vaadittava rangaistusta, ellei kyseessä ole erittäin tärkeä yleinen etu. Sellaista valtakunnansyyttäjä ei taannoin nähnyt Rebekka Härkösen häirintätapauksessa.

Nuotion mielestä ratkaisussa jäi huomiotta, että toimittaja ei ole satunnainen yksittäinen henkilö vaan sananvapausammatin edustaja.

”Pyrkimys hiljentää toimittajia on perustavanlaatuinen sananvapauskysymys. Jos toimittajia painostetaan, jotta tietynlaista tietoa tulisi vähemmän, jokaisen oikeus monipuoliseen tietoon vaarantuu.”

Periaatteessa moniäänisyyttä edustaa myös vaihtoehtomedia – mutta ei silloin, kun sitä tehdään laittomin keinoin.

”Vihakampanjat, salassa pidettävien tietojen julkistaminen ja kiihottaminen kansanryhmää vastaan eivät nauti sananvapauden suojaa.”

 

Poliisihallituksessa työskentelevä poliisiylitarkastaja Mikko Eränen pitää juuri nyt tärkeimpänä, että ilmi tulleet teot kulkevat tehokkaasti poliisilta syyttäjälle ja tuomioistuimeen ja rikosvastuu toteutuu.

Ongelmallisia ovat asianomistajarikokset, jotka voivat jäädä seuraamuksitta, jos uhrilta loppuvat voimat. Silloin kiusatun lisäksi ilman oikeutta jää yhteiskunta.

”Maalittaminen on yksilölle kohtuutonta, mutta pohjimmiltaan kyse on siitä, että yksilöiden kautta pyritään horjuttamaan instituutioiden luotettavuutta ja uskottavuutta. Tämä ei koske vain yksittäisiä toimittajia ja poliiseja vaan on paljon isompi asia.”

Eräsen mielestä keskustelun paikka voi olla myös siinä, pitäisikö epäasiallinen yksityistietojen käyttö kriminalisoida.

”Julkisesta lähteestä saatavilla olevan materiaalin levittäminen ei välttämättä suoraan täytä mitään rangaistavuutta, mutta jos tavoite on toisen mustamaalaaminen, onko keinovalikoima sen estämiseen riittävä?”

Ongelma vihapuheeseen liittyvien rikosilmoitusten etenemisessä kohti tuomioistuimen ratkaisuja on niiden iso ja muuttuva määrä.

Nyt kihlakunnansyyttäjä nosti syytteet rikoksista, joista epäiltynä MV-lehden perustaja Ilja Janitskin vangittiin, minkä lisäksi valtakunnansyyttäjä nosti syytteitä sananvapausrikoksista.

Koska rikosilmoituksia on yhteensä useita kymmeniä, oikeudenkäyntejä on todennäköisesti tulossa lisää.

 

Oikeusministeriössä on meneillään kaksivuotinen Against hate -hanke, jossa tuetaan sekä instituutioita että kansalaisia.

”Koulutamme viranomaisia, laajennamme viharikosraportointia poliisista syyttäjä- ja tuomioistuinlaitokseen, kehitämme työkalun vihapuheen tunnistamiseen sekä tiivistämme kansalaisjärjestöjen ja viranomaisten yhteistyötä”, sanoo hankepäällikkö Milla Aaltonen.

Oikeudenkäynti alkoi 13. kesäkuuta

Johan Bäckmania syytetään törkeistä kunnianloukkauksista ja vainoamisesta.

Ilja Janitskinia syytetään törkeistä kunnianloukkauksista, laittomasta uhkauksesta, salassapitorikoksista, tekijänoikeusrikoksista, kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, rahankeräysrikoksista ja rahapelirikoksista.



3 2021
Arkisto

Vaalikoneet vaikuttavat äänestyspäätöksiin. Millaista valtaa käyttävät koneiden tekijät?

Vaalikone ei ole lelu, vaan journalistinen tuote. Esimerkiksi Ylen vaalikoneen takana on kymmeniä tekijöitä, kymmeniä sivuja väitteitä ja yli puolen vuoden työ. Miten vaalikone rakennetaan reilusti? Miten siitä pitäisi kertoa käyttäjille?

Journalistiliitto on aina vaatinut mahdottomia

Loma, viisipäiväinen työviikko tai työehtosopimukset tuntuivat mahdottomilta ajatuksilta ennen kuin riittävä määrä ihmisiä alkoi vaatia niitä. ”Ei riitä, että jäämme vain puolustamaan saavutettuja etuja”, kirjoittaa Maria Pettersson.

Ilahduit, kun viisi alaistasi lähti kilpailevaan lehteen, Arno Ahosniemi

Kauppalehden vastaava päätoimittaja esittää olevansa ikäistään vanhempi mies, joka odottaa turhaan työtarjousta Etelärannasta.

Koskelan surman uutisoinnissa jäi kertomatta, kuka leikkasi lapsilta

”Helsingistä piirtyy uutisten kautta omituinen kuva kaupunkina, jossa jokin mystinen luonnonvoima kasvattaa luokkakokoja ja näkymätön käsi silppuaa erityisopetuksen kelvottomaan kuntoon”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Historian ensimmäinen toimittajien työehtosopimus on ­allekirjoitettu! Edessä työnantajan Åke Heiniö ja Arvi V. Mäkinen sekä työntekijöitä edustanut Jyrki Juuti, takana Pauli Strandén ja Esko Muinonen vuonna 1967. Kuva: Uuskuva. SJL. KA.

Satavuotias Journalistiliitto aloitti pienenä herrakerhona ja kasvoi vahvaksi ammattiliitoksi

Journalistiliitto on taistellut journalistien oikeuksien ja paremman journalismin puolesta jo vuosisadan - työnantajan ja itse tsaarin vastustuksesta huolimatta.

Konflikten tar kontextens plats

”Nyhetsmedier kan inte bortförklara sitt ansvar för förvirringen genom att peka finger mot myndigheter och politiker”, skriver Dan Lolax.

Auttaisiko työvälinepooli, jos etätyö jää pysyväksi?

Ergonomisen työskentelyn järjestäminen ei ole yksin työntekijän vastuulla – ei työpaikalla eikä kotona työskennellessä, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Tuomas Aalto.

Virus muuntuu, mutta sitä ei muunneta

”Joskus kieleen vakiintuu yhdyssanoja, jotka tarkoittavat keskenään samaa, vaikka niiden osat ovat eri järjestyksessä ja toinen on muutenkin saattanut vaikuttaa toista epäloogisemmalta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Pikkukengillä potku omaan takapuoleen

Kiitos siististä sisätyöstä, ajatteli Heikki Kuutti hyisenä pakkaspäivänä. Sitten uutispäällikkö sai juttuidean.

Journalistien työttömyyskassa Finka sulautuu osaksi uutta jättikassaa

Uudesta kassasta tulee Suomen kolmanneksi suurin työttömyyskassa. Kolmen kassan yhdistyminen tuo liitolle säästöjä ja lisää kassan yhteiskunnallista vaikutusvaltaa.

Näin tekijänoikeusrahat kiertävät

Tekijänoikeusjärjestö Kopioston kautta kulkee vuosittain noin 50 miljoonaa euroa, jotka se jakaa eteenpäin tekijänoikeuksien haltijoille.

Nitrodiskotaiteilija on poissa

Taittaja-graafikko Hannu Marttinen 12. 9. 1945 Helsinki – 10. 2. 2021 Hämeenlinna

Pienestä naisesta jäi iso jälki

Toimittaja Leena Seretin 11. 11. 1959 Kemi – 28. 1. 2021 Sipoo

Päätoimittaja puolusti koskiluontoa ja periaatteitaan

Päätoimittaja Seppo Vento 13. 6. 1930 Vesanto – 9. 2. 2021 Joensuu

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta