Maalitus on koko yhteiskunnan asia

Helsingin käräjäoikeudessa käsitellään parhaillaan syytteitä toimittajiin ja mediaan kohdistuneista rikoksista. Haitalliseen vaikuttamiseen voisi puuttua terävämmin.

Kansalaiset mukaan. ”Toivon, että suuri yleisö antaisi henkistä tukea työlle, jossa moniarvoista viestintää pidetään yllä”, sanoo Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio.

Oikeudenkäynti alkoi 13. kesäkuuta

Johan Bäckmania syytetään törkeistä kunnianloukkauksista ja vainoamisesta.

Ilja Janitskinia syytetään törkeistä kunnianloukkauksista, laittomasta uhkauksesta, salassapitorikoksista, tekijänoikeusrikoksista, kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, rahankeräysrikoksista ja rahapelirikoksista.

JOURNALISTI
15.6.2018

Nina Erho, teksti
Jussi Särkilahti, kuva

Keinot puuttua kampanjoihin, joissa iso joukko ihmisiä yllytetään toimittajan tai virkamiehen kimppuun, vaativat lisää pohdintaa, sanoo Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio.

”Nyt rikosoikeusjärjestelmä perustuu siihen, että asioita hahmotetaan yksittäisinä tekoina.”

Toisaalta lainsäädäntöämme on viime vuosina kehitetty niin, että painostamiseen päästään paremmin kiinni.

”Esimerkiksi vainoamisen kriminalisointi oli askel siihen suuntaan”, Nuotio sanoo.

Tällä viikolla alkaneessa oikeudenkäynnissä dosentti Johan Bäckmania syytettiin Ylen toimittajan Jessikka Aron vainoamisesta ja törkeästä kunnianloukkauksesta. Oikeus käsittelee myös laajaa MV-lehteen liittyvää rikosvyyhtiä.

 

Nuotion mielestä voisi harkita, että työtään tekevään toimittajaan kohdistettu laiton uhkaus muutettaisiin virallisen syytteen alaiseksi rikokseksi.

Nyt asianomistajan on itse vaadittava rangaistusta, ellei kyseessä ole erittäin tärkeä yleinen etu. Sellaista valtakunnansyyttäjä ei taannoin nähnyt Rebekka Härkösen häirintätapauksessa.

Nuotion mielestä ratkaisussa jäi huomiotta, että toimittaja ei ole satunnainen yksittäinen henkilö vaan sananvapausammatin edustaja.

”Pyrkimys hiljentää toimittajia on perustavanlaatuinen sananvapauskysymys. Jos toimittajia painostetaan, jotta tietynlaista tietoa tulisi vähemmän, jokaisen oikeus monipuoliseen tietoon vaarantuu.”

Periaatteessa moniäänisyyttä edustaa myös vaihtoehtomedia – mutta ei silloin, kun sitä tehdään laittomin keinoin.

”Vihakampanjat, salassa pidettävien tietojen julkistaminen ja kiihottaminen kansanryhmää vastaan eivät nauti sananvapauden suojaa.”

 

Poliisihallituksessa työskentelevä poliisiylitarkastaja Mikko Eränen pitää juuri nyt tärkeimpänä, että ilmi tulleet teot kulkevat tehokkaasti poliisilta syyttäjälle ja tuomioistuimeen ja rikosvastuu toteutuu.

Ongelmallisia ovat asianomistajarikokset, jotka voivat jäädä seuraamuksitta, jos uhrilta loppuvat voimat. Silloin kiusatun lisäksi ilman oikeutta jää yhteiskunta.

”Maalittaminen on yksilölle kohtuutonta, mutta pohjimmiltaan kyse on siitä, että yksilöiden kautta pyritään horjuttamaan instituutioiden luotettavuutta ja uskottavuutta. Tämä ei koske vain yksittäisiä toimittajia ja poliiseja vaan on paljon isompi asia.”

Eräsen mielestä keskustelun paikka voi olla myös siinä, pitäisikö epäasiallinen yksityistietojen käyttö kriminalisoida.

”Julkisesta lähteestä saatavilla olevan materiaalin levittäminen ei välttämättä suoraan täytä mitään rangaistavuutta, mutta jos tavoite on toisen mustamaalaaminen, onko keinovalikoima sen estämiseen riittävä?”

Ongelma vihapuheeseen liittyvien rikosilmoitusten etenemisessä kohti tuomioistuimen ratkaisuja on niiden iso ja muuttuva määrä.

Nyt kihlakunnansyyttäjä nosti syytteet rikoksista, joista epäiltynä MV-lehden perustaja Ilja Janitskin vangittiin, minkä lisäksi valtakunnansyyttäjä nosti syytteitä sananvapausrikoksista.

Koska rikosilmoituksia on yhteensä useita kymmeniä, oikeudenkäyntejä on todennäköisesti tulossa lisää.

 

Oikeusministeriössä on meneillään kaksivuotinen Against hate -hanke, jossa tuetaan sekä instituutioita että kansalaisia.

”Koulutamme viranomaisia, laajennamme viharikosraportointia poliisista syyttäjä- ja tuomioistuinlaitokseen, kehitämme työkalun vihapuheen tunnistamiseen sekä tiivistämme kansalaisjärjestöjen ja viranomaisten yhteistyötä”, sanoo hankepäällikkö Milla Aaltonen.

Oikeudenkäynti alkoi 13. kesäkuuta

Johan Bäckmania syytetään törkeistä kunnianloukkauksista ja vainoamisesta.

Ilja Janitskinia syytetään törkeistä kunnianloukkauksista, laittomasta uhkauksesta, salassapitorikoksista, tekijänoikeusrikoksista, kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, rahankeräysrikoksista ja rahapelirikoksista.



15 2018
Arkisto

Sanan saattajat

Kristillinen media on huono bisnes, jota tehdään kutsumuksen voimalla. Aivan erityisen hankala sitä on tehdä niin, että se kelpaisi kaikille, sanoo alan konkari Kirsi Rostamo.

Elämäntapajohtaja

Journalistiliiton puheenjohtajaksi uudelleen valittu Hanne Aho uskoo liiton jäsenmäärän kääntyvän nousuun.

Aishi Zidania kiitettiin palkintoperusteissa myös siitä, etteivät painostus, uutistyön vääristely-yritykset ja nettiviha ole lannistaneet häntä. Jarno Liskin todettiin tekevän monin paikoin riskialtista tutkivaa journalismia sinnikkäästi ja peräänantamattomasti ilman työsuhteen turvaa.

Sananvapauden käyttäjät

Kun ympäristö painostaa, Aishi Zidan ja Jarno Liski nojaavat journalistin perustehtävään. Työ palkittiin Sananvapauden miekalla.

KSF Medias fjolårsresultat, ett minus på 4,2 miljoner euro, var bättre än på många år. Nya vd:n Anna Hellersedt litar på att det nu är en bra tidpunkt för bolaget att införa en ny betallösning för digital journalistik.

Efter stormen

KSF Medias nya vd Anna Hellerstedt betonar öppen kommunikation inom bolaget och vill förankra stora linjer hos personalen. Främsta löfte hittills: mer fokus på journalistiken – hur det ska förverkligas har vi inte ännu sett.

Tv-ohjaaja ja toimittaja Marja Jaakola on halunnut olla työvuosien jälkeen kuin kuka tahansa. Hän ei ole työskennellyt eläkkeellä. Kuva: Liisa Huima

Ei ole valtaa loistoa

Eläkkeellä identiteetti on rakennettava uudelleen. Toimittajalle se voi olla vaikeaa.

Liikaa keskustelua

Medioiden verkkokeskusteluissa vihan lietsomisen ja asiallisen kommentoinnin välissä on leveä vyöhyke, jolla delete-nappia painetaan liian harvoin, kirjoittaa Asko Lehtonen.

Älä soita sille enää koskaan!

Mediayhtiö harkitsi kieltävänsä tuurajia käyttämästä lähdesuojan alaisia tietoja muissa töissä. Ajatus lähteiden ”omistamisesta” on omituinen, kokenut oikeustoimittaja sanoo.

Jouluihminen. A-lehtien tuottaja Elisa Miinin aloittaa jouluvalmistelut jo elokuussa ja lopettaa joulunvieton tapaninpäivänä. ”Ajatukseni kääntyvät välipäivinä jo pois joulusta ja kohti uutta vuotta, kun olen jo joulua pitkään siinä vaiheessa viettänyt.”

Glögiä jo elokuussa

A-lehtien tuottaja Elisa Miininin kotona on kaksi joulukuusta. Toiseen niistä saa koskea vain hän.

Pekka Vahvasen Kone kaikkivaltias -kirja on saanut kehuja siitä, että ’joku on tätä järjettömyyttä vastaan’. Toisaalta se on kirvoittanut kritiikkiä etenkin teknologiapiireistä. ”Uskon, että kun tunnepitoista kritiikkiä saa, on osunut johonkin oikeaan kohtaan.”

Kadonneen onnen jäljillä

Tutkimusten valossa teknologis-taloudellinen kehitys ei ole enää vuosikymmeniin tehnyt meistä onnellisempia, sanoo digitalisaation ongelmista kirjan kirjoittanut Pekka Vahvanen.

Milloin freelancer on jäävi?

Mikä on eettinen aikaväli jutulle tiettyyn lehteen ja jutulle saman lehden kustantajasta? Vaikuttaako juttutyyppi asiaan? Vastausten pohtimiseen tarvitaan lisää konkreettisia eväitä, kirjoittaa Anna-Sofia Nieminen.

Edellistä työtä jatkamaan

Tiina Ojutkangas aloittaa tammikuussa Kokkolassa ilmestyvän Keskipohjanmaan päätoimittajana.

Dags att tända lyset

På redaktionerna i Finland finns en hel del att lära av Demokratijouren, om hur man bygger upp konkreta rutiner som förebygger hot och hat, skriver Johan Svenlin.

Perehdy tietoturvaan tänään

Vaikka et työskentelisi erityistä tietoturvaa vaativien lähteiden ja aiheiden parissa, ala perehtyä niiden suojaamiseen nyt. Toimittajan salausopas kertoo, miksi se kannattaa.

75 prosenttia

Mistä tietää, että vaalit ovat lähestymässä? Yksi varma merkki on numerohokemien vyöry journalistisiin teksteihin, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Liftaamalla ehtii paremmin

Kirjaan uppoutunut Juha Mäkinen ei huomannut nousta bussiin, mutta onneksi juttukeikalle ehtii toisellakin tavalla.

Otavamedia jatkaa yt-kierrosta ensi vuonna

Otavamedia aloittaa yt-neuvottelut kuvaryhmässään 2. tammikuuta 2019. Yt-neuvotteluja on viime viikkona päättynyt Otavamediassa, Sanoma Media Finlandissa, Aamulehdessä ja A-lehdissä.

Färre fotografer på Hufvudstadsbladet

”Jag är övertygad om att läsarna inte kommer att uppleva någon försämring av bildjournalistiken i HBL framöver”, säger chefredaktör Susanna Landor.

Håkans leder Studentbladet

Som chefredaktör vill Håkans bland annat närma sig studentkårer som tidigare lämnat Svenska studerandes intresseorganisation.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta