Kansalaiset mukaan. ”Toivon, että suuri yleisö antaisi henkistä tukea työlle, jossa moniarvoista viestintää pidetään yllä”, sanoo Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio.

Maalitus on koko yhteiskunnan asia

Oikeudenkäynti alkoi 13. kesäkuuta

Johan Bäckmania syytetään törkeistä kunnianloukkauksista ja vainoamisesta.

Ilja Janitskinia syytetään törkeistä kunnianloukkauksista, laittomasta uhkauksesta, salassapitorikoksista, tekijänoikeusrikoksista, kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, rahankeräysrikoksista ja rahapelirikoksista.

JOURNALISTI
15.6.2018

Nina Erho, teksti
Jussi Särkilahti, kuva

Helsingin käräjäoikeudessa käsitellään parhaillaan syytteitä toimittajiin ja mediaan kohdistuneista rikoksista. Haitalliseen vaikuttamiseen voisi puuttua terävämmin.

Keinot puuttua kampanjoihin, joissa iso joukko ihmisiä yllytetään toimittajan tai virkamiehen kimppuun, vaativat lisää pohdintaa, sanoo Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio.

”Nyt rikosoikeusjärjestelmä perustuu siihen, että asioita hahmotetaan yksittäisinä tekoina.”

Toisaalta lainsäädäntöämme on viime vuosina kehitetty niin, että painostamiseen päästään paremmin kiinni.

”Esimerkiksi vainoamisen kriminalisointi oli askel siihen suuntaan”, Nuotio sanoo.

Tällä viikolla alkaneessa oikeudenkäynnissä dosentti Johan Bäckmania syytettiin Ylen toimittajan Jessikka Aron vainoamisesta ja törkeästä kunnianloukkauksesta. Oikeus käsittelee myös laajaa MV-lehteen liittyvää rikosvyyhtiä.

 

Nuotion mielestä voisi harkita, että työtään tekevään toimittajaan kohdistettu laiton uhkaus muutettaisiin virallisen syytteen alaiseksi rikokseksi.

Nyt asianomistajan on itse vaadittava rangaistusta, ellei kyseessä ole erittäin tärkeä yleinen etu. Sellaista valtakunnansyyttäjä ei taannoin nähnyt Rebekka Härkösen häirintätapauksessa.

Nuotion mielestä ratkaisussa jäi huomiotta, että toimittaja ei ole satunnainen yksittäinen henkilö vaan sananvapausammatin edustaja.

”Pyrkimys hiljentää toimittajia on perustavanlaatuinen sananvapauskysymys. Jos toimittajia painostetaan, jotta tietynlaista tietoa tulisi vähemmän, jokaisen oikeus monipuoliseen tietoon vaarantuu.”

Periaatteessa moniäänisyyttä edustaa myös vaihtoehtomedia – mutta ei silloin, kun sitä tehdään laittomin keinoin.

”Vihakampanjat, salassa pidettävien tietojen julkistaminen ja kiihottaminen kansanryhmää vastaan eivät nauti sananvapauden suojaa.”

 

Poliisihallituksessa työskentelevä poliisiylitarkastaja Mikko Eränen pitää juuri nyt tärkeimpänä, että ilmi tulleet teot kulkevat tehokkaasti poliisilta syyttäjälle ja tuomioistuimeen ja rikosvastuu toteutuu.

Ongelmallisia ovat asianomistajarikokset, jotka voivat jäädä seuraamuksitta, jos uhrilta loppuvat voimat. Silloin kiusatun lisäksi ilman oikeutta jää yhteiskunta.

”Maalittaminen on yksilölle kohtuutonta, mutta pohjimmiltaan kyse on siitä, että yksilöiden kautta pyritään horjuttamaan instituutioiden luotettavuutta ja uskottavuutta. Tämä ei koske vain yksittäisiä toimittajia ja poliiseja vaan on paljon isompi asia.”

Eräsen mielestä keskustelun paikka voi olla myös siinä, pitäisikö epäasiallinen yksityistietojen käyttö kriminalisoida.

”Julkisesta lähteestä saatavilla olevan materiaalin levittäminen ei välttämättä suoraan täytä mitään rangaistavuutta, mutta jos tavoite on toisen mustamaalaaminen, onko keinovalikoima sen estämiseen riittävä?”

Ongelma vihapuheeseen liittyvien rikosilmoitusten etenemisessä kohti tuomioistuimen ratkaisuja on niiden iso ja muuttuva määrä.

Nyt kihlakunnansyyttäjä nosti syytteet rikoksista, joista epäiltynä MV-lehden perustaja Ilja Janitskin vangittiin, minkä lisäksi valtakunnansyyttäjä nosti syytteitä sananvapausrikoksista.

Koska rikosilmoituksia on yhteensä useita kymmeniä, oikeudenkäyntejä on todennäköisesti tulossa lisää.

 

Oikeusministeriössä on meneillään kaksivuotinen Against hate -hanke, jossa tuetaan sekä instituutioita että kansalaisia.

”Koulutamme viranomaisia, laajennamme viharikosraportointia poliisista syyttäjä- ja tuomioistuinlaitokseen, kehitämme työkalun vihapuheen tunnistamiseen sekä tiivistämme kansalaisjärjestöjen ja viranomaisten yhteistyötä”, sanoo hankepäällikkö Milla Aaltonen.

Oikeudenkäynti alkoi 13. kesäkuuta

Johan Bäckmania syytetään törkeistä kunnianloukkauksista ja vainoamisesta.

Ilja Janitskinia syytetään törkeistä kunnianloukkauksista, laittomasta uhkauksesta, salassapitorikoksista, tekijänoikeusrikoksista, kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, rahankeräysrikoksista ja rahapelirikoksista.



5 2021
Arkisto

Ensin ne hakivat journalistit. Silloin me sanoimme, että tämä ei käy.

Meidän suomalaisten pitää auttaa kollegoja muissa maissa. Se on oikein, mutta samalla autamme myös itseämme, kirjoittaa päätoimittaja Maria Pettersson.

Teit paikallisesta varuskunnasta 46-sivuisen erikoisliitteen, koska fanitat armeijaa, Pasi Koivumaa

Karjalaisen päätoimittaja on toimituksessa pidetty hahmo, mutta epäilee Stalinin ja Hitlerin ajatelleen itsestään samoin.

Näin saat kesätyöstäsi kaiken irti

Kokeneet toimittajat jakavat vinkit kesätyöntekijöille. Näillä pääset paremmin alkuun kesätöissä ja kenties koko urallasi.

Mitä journalistin pitää ymmärtää työnantajansa taloudesta?

Iso osinko voi olla hälytysmerkki – tai törkeilyä, jos yrityksessä on samaan aikaan menossa rankka säästöohjelma, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Journalisternas och hjälporganisationernas relation är problematisk

För några år sedan jobbade jag som frivillig informatör för en finsk organisation i Uganda. Det var en upplevelse jag aldrig skulle vilja ha ogjord – men inte heller göra om, skriver Liselott Lindström.

En onnistunut pilaamaan suomen kielen sääntöjä

Kun minut pyydettiin median edustajaksi suomen kielen lautakuntaan, eräs Helsingin Sanomien lukija ei vaikuttanut vilpittömän ilahtuneelta, kirjoittaa Ville Eloranta.

Kyselytunnilla valtuutetut kysyivät hallitukselta ja toimistolta liiton toimintaan ja linjauksiin liittyviä kysymyksiä. Puheenjohtaja Hanne Aho vastaa etäyhteyksin osallistuneille valtuutetuille.

Journalistiliiton kevätvaltuusto toivoi joustoa työhön

Valtuutetut toivoivat liiton edistävän etätyömahdollisuuksia myös korona-ajan jälkeen.

Media keskittyi – pitäisikö myös Journalistiliiton jäsenyhdistysten yhdistää voimansa?

Median ja työn muutokset vähentävät sijainnin merkitystä toiminnan järjestämisessä, kirjoittaa Tapio Räihä.

Kova kiire tarkastajan juttusille

Kun poliisi pysäytti toimittajan ja kuvaajan nopeusratsiaan, Mika Heikkilä turvautui pieneen valkoiseen valheeseen.

Luja ja luotettava pohjalainen

Toimittaja Päivi Leppilahti 23. 6. 1960 Teuva – 21. 3. 2021 Kankaanpää

Lehtikuvauksen uranuurtaja

Kuolleita: Kuvapäällikkö Antti Suominen 16. 9. 1938 Pori – 9. 4. 2021 Ulvila

Laajasti urheilusta ja liikunnasta

Kuolleita: Urheilutoimittaja Erkki Poutanen 19. 11. 1950 Jyväskylä – 4. 4. 2021 Tuusula

Monen lajin mestari

Kuolleita: Toimittaja Matti Korhonen 28. 11. 1928 Liminka – 1. 3. 2021 Oulu

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta