Hiljaista sympatiaa

Psyykkisen järkytyksen kokeneen haastattelussa on hyvä osata kuunnella. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala kohtasivat naisia, jotka olivat koululaisina joutuneet opettajan seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi.

Palkittua uutistyötä. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala saivat yhdessä STT:n työryhmän kanssa Bonnier-palkinnon seksuaalista häirintää ja ahdistelua käsittelevistä jutuistaan. Palkintoraati kiitteli tekijöitä huolellisesta, sinnikkäästä ja rohkeasta uutistyöstä.

JOURNALISTI
15.6.2018

Vera Miettinen, teksti
Jussi Vierimaa, kuva

”Naisen itkun ja ahdistuksen sävyttämä puhelinkeskustelu - -. Ensimmäistä kertaa nämä rankat ja sysipimeät tapahtumat muodostuivat sanoiksi”, Turun Sanomien toimittaja Annamari Nurminen kirjoitti maaliskuussa 2018.

Turun Luostarivuoren koulun seksuaaliset hyväksikäytöt paljastuivat viime vuoden lopulla, kun Nurminen kyseli Facebookissa julkaistun kommentin taustoja.

Kommentin kirjoittaja lupasi toimittajien pyynnöstä selvittää, olisiko joku uhreista valmis kertomaan oman tarinansa. Asiasta viestiteltiin tiiviisti joulun pyhinä. Kun Nurminen palasi lomien jälkeen töihin, sähköpostissa odotti 32 tarinaa seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Tarinoiden kertojista neljä valittiin haastateltavaksi. Haastatteluja teki myös toimittaja Esko Pihkala.

”Rankkoja kokeneita on kyllä tullut vastaan ennenkin, mutta en ollut aiemmin haastatellut ketään näin kipeistä asioista. Ja vielä niin, että uhri ei ole yli 20 vuoden aikana kertonut asiasta kenellekään”, Pihkala sanoo.

Haastateltavien tunnemyrsky oli valtava. Osa heistä ajatteli, ettei tarinoita taaskaan uskota, ja osa pelkäsi henkilöllisyytensä paljastumista.

”Ensimmäiset puhelut koskivat lähinnä sitä. Vakuuttelin haastateltaville, että edes lehden päätoimittaja ei saa tietää heidän nimiään. Ja vakuuttelin myös monta kertaa, että kyllä me tämän jutun aiomme tehdä”, Nurminen kertoo.

 

Uhrien haastattelut poikkesivat toimittajien aiemmista kokemuksista.

”En ole koskaan urani aikana ollut missään haastattelussa niin pitkään hiljaa. Vaikka monta kysymystä rullasi päässä koko ajan ja teki mieli kysyä, niin jotenkin tilannetaju sanoi, että haastateltavalle pitää antaa aikaa”, Nurminen kertoo.

Haastattelun aikana piti varoa, ettei haastateltava tulkitse kysymystä syyllistäväksi, ja etteivät kysymykset rikkoisi yhtään enempää.

Nurmisen piti myös pohtia, miten hän voi hienotunteisesti tarkistaa haastateltavan kertomuksia asettamatta tätä kuitenkaan tukalaan tilanteeseen.

”Kysyin tarkentavia kysymyksiä eri kantilta. Koko ajan oli kuitenkin mielessä, että keskustelu loppuu siihen, jos sanon jotain väärää.”

 

Esko Pihkala haastatteli uhria, joka oli 12-vuotiaana joutunut opettajan seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi. Pihkalan mielestä teko lähenteli raiskausta. Nainen kertoi toimittajalle kokemuksistaan rohkeasti.

”Uskon, että olisin saanut vieläkin tarkemman teonkuvauksen, jos vain olisin kysynyt. Haastattelu sujui kuitenkin niin hyvin, että en halunnut tehdä mitään, mikä olisi voinut järkyttää haastateltavaa tai vaarantaa rakennetun luottamuksen.”

Toimittajien mukaan luottamus haastateltaviin syntyi jo aika alussa, siinä vaiheessa, kun Journalistin ohjeista puhuttiin. Samalla myös suhde haastateltaviin tarkentui.

 

Vaikka Nurminen oli yhteydessä joihinkin haastateltaviin myös jälkeenpäin, rajat olivat selvät.

”Toimittaja ei ole terapeutti, mutta tietynlainen vastuu siinä on, kun availee haavoja. Ei voi vain sanoa haastattelun jälkeen kiitos ja näkemiin.”

Jutun julkaisun jälkeen eräs haastateltava viestitteli Nurmiselle, ja he keskustelivat puhelimessa monta kertaa. Uhrien välisistä keskusteluista Nurminen kuitenkin jättäytyi taka-alalle.

Pihkala sanoo, että hän ei aiheettomasti lähentyisi liikaa haastateltavan kanssa.

”En myöskään ala itkemään tai olemaan haastateltavalle olkapää. Siinä saattaisivat mennä roolit sekaisin. Enkä missään nimessä esittäisi tuntevani asiasta yhtä suurta tuskaa kuin uhri tai hänen läheisensä.”

Nurminen on samaa mieltä.

”Toimittajan yliempaattisuus kääntää helposti huolen pois haastateltavasta. Voin kyllä tunnustaa, että olen ollut vedet silmissä, ja mielestäni toimittajan kuuluukin paljastaa aidot tunteensa.”

Ne pitäisi kuitenkin pitää kurissa.

”Hiljainen ja aito sympatia on parasta. Ja jos haastateltava alkaa itkeä, kunnioitan sitä ja annan hänelle aikaa koota itsensä. Sanon, että meillä ei ole mihinkään kiire, anna itkun tulla.”

Journalistin otteella

”Haluatko kuulla minun tarinani? Se on rajumpi kuin yksikään lehdessä ollut. Olen yksi heistä, ja olen kantanut tätä kaikkea sisälläni yli 20 vuotta kertomatta kenellekään. Nyt sen on aika päästä ulos.”

Tällaisen viestin yksi uhreista lähetti Annamari Nurmiselle samana aamuna, kun ensimmäinen uutinen aiheesta julkaistiin Turun Sanomissa. Nainen kertoi kokemuksistaan Nurmiselle puhelimitse.

”Asiat ovat vaikeita, mutta Annamarille oli helppo puhua. Hän oli lämmin, ymmärtäväinen ja meidän uhrien puolella.”

Sydämellisyydestä huolimatta Nurmisen tiukka journalistinen ote jäi haastateltavan mieleen.

”Tässä ei ollut kuitenkaan mitään ristiriitaisuutta. Annamari käänsi monta kiveä yksityiskohtien tarkistamiseksi, mutta hän teki sen inhimillisesti.”

Haastateltava sanoo, että Nurmisen empaattisuus kuului äänensävyssä ja sanavalinnoissa. Tuntui siltä, että ihminen puhui ihmiselle.

”Annamari kertoi sopivasti myös omasta elämästään. Luottamus syntyi nopeasti, koska hän ei hiostanut tai painostanut minua puhumaan.”

Vera Miettinen



1 2019
Arkisto

Kasvukipuja

Voimisteluvalmentamista käsitelleestä Urheilulehden jutusta syntyi jälkipyykki, jonka takia Urheilutoimittajain liitosta erosi jäseniä. Se kertoo urheilujournalismin muutoksesta, joka on ollut tuloillaan pitkään.

Vihaviestien vyörytyksessä

Oikeustoimittaja Päivi Happonen ihmetteli Ylen blogissa Oulun poliisin tiedotuslinjaa. Poliisi kritisoi Happosta Twitterissä ja se aiheutti vihaviestien tulvan.

IS:ssa uutisia tekevät kaikki osastot. ”Sanoisin, että osastojen välillä on enemmän yhteistyötä kuin kilpailua. Yleensä IS:n saamasta uutisesta iloitaan osastorajojen yli”, sanoo Ilta-Sanomien uutispäällikkö Elina Koivisto (toinen oikealta). Kuvassa myös politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala, Uutis- ja yhteiskuntatoimituksen esimies Miia Honkanen, rikostoimittaja Niko Ranta, urheilun esimies Vesa Rantanen ja toimittaja Miikka Hujanen.

STT:n siteerausmäärät romahtivat

STT:n eniten siteeraamien viestimien kärkikymmenikkö pysyi lähes ennallaan, mutta siteerausten määrä laski yli kolmanneksen. Kärjessä jatkavat Yle ja HS. Ilta-Sanomat kipusi neljänneksi, ja Maaseudun Tulevaisuus nousi ensi kertaa kymmenen joukkoon.

Uudelleenjärjestelyjen jälkeen pääkirjoituksia kirjoittavat Aamulehdessä toimituksen johtoryhmä, uutispäälliköt ja osa toimittajista, sanoo päätoimittaja Jussi Tuulensuu. ”Linjan noudattamisesta vastaa päätoimittaja, joka myös muodostaa tarvittaessa lehden kannan merkittävimpiin aiheisiin.” Kuvassa Yleisradio haastattelee Tuulensuuta Aamulehden yt-neuvottelujen seurauksista 29. marraskuuta.

Kuka päättää lehden linjan?

Aamulehti lakkautti pääkirjoituksista huolehtineen artikkelitoimituksensa ja vähensi pääkirjoitusten määrää. Satakunnan Kansa luopui erityisistä pääkirjoittajista jo vuonna 2015. Mitä tekevät muut maakuntalehdet?

Uutiset vaikuttavat vaaleihin

Vaikka vaalitentteihin valittaisiin kuinka hienoja ja tärkeitä teemoja, ne eivät välttämättä jätä äänestäjien tietoisuuteen edes haaleaa muistijälkeä. Uutiset jättävät, kirjoittaa Elina Grundström.

För tio år sedan var Jannike Store planeringschef på Radio Vega. I dag är hon teatertekniker på Unga Teatern och elektriker med det egna bolaget ”Käringen med strömmen”. På teatern gör hon allt från scenografier till kluriga tekniska lösningar. Hon har bland annat konstruerat radiostyrda höns (Pettson och Findus) och självlysande äpplen (Mio min Mio).

”De mest givande kaffepauserna finns på raksan”

De bytte bransch, men har haft stor nytta av sin journalistiska bakgrund. Möt Jannike Store, Eva Hagman och Sanne Wikström som alla valde ”Plan B”.

Jussi Turunen valmistui Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampukselta teologian maisteriksi neljä vuotta sitten, mutta palasi tekemään ylioppilaslehti Uljasta. Vaikka lehden äkillinen lakkauttaminen oli erikoinen kokemus, Turusen paloa journalistin työhön se ei sammuttanut.

Ei niin uljas loppu

Ylioppilaslehti Uljas lakkautettiin vain 34 päivää uuden päätoimittajan palkkaamisen jälkeen. Turun ja Tampereen ylioppilaslehdissä tilanne elää, mutta Oulun lehti sai rehtorista ystävän.

Valtaa vain muiden myöntyessä

Kun tietokirjailija väittää omiaan, kustannustoimittaja korjaa keskustellen. Antti Heikkilän kohukirjan kaltaisen teoksen kustannuspäätöstä hänen on kuitenkin vaikea muuttaa muuksi.

Tuija Siltamäki saatteli Aviisin määrittelemättömän mittaiselle ilmestymistauolle. Hänet kuvattiin tammikuussa Tampereen ylioppilaskunnan toimistossa, josta melkein koko henkilökunta on muuttanut korkeakoulujen yhdistyessä syntyneen uuden ylioppilaskunnan tiloihin Hervantaan.

Kuin viimeistä Aviisia

Tuija Siltamäki päätoimitti mahdollisesti maailmanhistorian viimeisen Aviisin. ”Ylioppilaslehtien tulevaisuudessa huolettaa halu sitoutua yhteisiin asioihin, jotka eivät ole joka hetki mieluisia.”

Airin Bahmani kirjoitti Syyrian sota -kirjaa Kansalliskirjaston rauhassa.

Kenttätöissä Irakissa

Toimittaja Airin Bahmani haastattelee Lähi-idässä Syyrian sodan uhreja, poliitikkoja ja feministejä.

Av-kääntäjä Jukka Sorsa pelkää, että av-kääntämisestä on tulossa matalapalkka-ala, jolle ei kannata kouluttautua. Hänen työnsä Pre-Textin työsuhteisena freelancerina ovat vähentyneet viime vuosina.

Kolmen kastin kääntäjät

Av-kääntäjä Jukka Sorsa haluaa tes-neuvotteluissa kohentaa erityisesti ei-työsuhteisten freelancereiden asemaa. He ovat kääntäjistä heikoimmassa asemassa.

Kuvat kätevästi Etuovesta tai Oikotieltä

Moni toimitus poimii ilmaiskuvia juttuihinsa asunnonvälityssivustoilta. Käyttöehdot antavat konserneille oikeuden kuvien julkaisuun ilman eri korvausta.

Cheerleadingissä ei ole pakollisia liikkeitä, vaan jokainen esitys on erilainen. Tämä tekee arvostelusta haastavaa. Cheerleading-tuomari Anne Achtén kanssa harjoittelemassa oli helsinkiläisen Funky Team Gorillaz -joukkueen jäseniä.

Tyylipisteiden jakaja

Radiotuottaja Anne Achté arvioi olevansa Euroopan ahkerin cheerleading-tuomari.

Palvelujournalismia aikuistuville

Säde Mäkipää, 26, on aloittanut Improbatur-lehden päätoimittajana.

Ormen äter sin svans

Varför väcker Liike Nyt intresse? För att nyhetsmedierna bevakar den. Vi är en orm som äter sin egen svans, skriver Dan Lolax.

Ihan vain eduskuntavaalit

Kun me toimittajat nimeämme vaalit, kyse on tarinan käännekohdan etsimisestä. Mutta tiedättekö mitä? Vallankumousta ei ole tulossa, Janne Zareff kirjoittaa.

Gallupin aika

Kapeneeko puolueen etumatka toiseen tai hiipuuko puolueen kannatus vielä silläkin hetkellä, kun lukija lukee gallup-uutista, kysyy Vesa Heikkinen.

Tyhmänä uskaltaa

Kun Teollisuusneuvos ehdotti löylyjen jälkeen, että myös Aamulehti kutsuisi koripallojoukkuetta Nansoksi, Matti Mörttinen ei epäillyt vastata suorasukaisesti.

Tärkeä, mutta aina epävarma näyttö

Kari Raivion Näytön paikka -kirja korostaa tutkitun tiedon tärkeyttä, mutta muistuttaa sen iäti epävarmasta luonteesta – siitä, miten huonosti se sopii journalismin joko-tai-maailmaan, kirjoittaa Marja Honkonen.

Linda Pelkonen voitti hovissa

Helsingin hovioikeus on tuominnut toimittaja Linda Pelkoselle lukuisia kertoja soitelleen miehen laittomasta uhkauksesta sakkoihin.

Psykologiliitto antoi potkut päätoimittajalleen

Hannele Peltosen potkujen taustalla ovat päätoimittajan ja lehteä kustantavan Psykologiliiton johdon väliset jännitteet, joista Journalisti kertoi viime syksynä.

Ommöblering i HSS-toppen

HSS Media byter vd. Under rekryteringsprocessen sköts jobbet av Vasabladets chefredaktör Niklas Nyberg.

Gardberg: Viktigt ha stöd då det stormar

Yle Spotlights Annvi Gardberg har tilldelats Topeliuspriset. Journalisten bad Gardberg om tre tips på hur en journalist klarar sig då det stormar som hårdast.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta