En minä, vaan tämä ammatti

Suvi-Tuulia Nykänen

24-vuotias Länsi-Savon uutistoimittaja.

Työskennellyt myös Keskisuomalaisessa, Sunnuntaisuomalaisessa ja Iltalehdessä.

Valmistunut Jyväskylän yliopistosta filosofian maisteriksi pääaineenaan journalistiikka.

Nykäsen pro gradu -tutkielma ”Vihapuhe ja toimittajien selviämiskeinot” hyväksyttiin toukokuussa. Tutkimukseen haastatellut toimittajat eivät liity julkisuudessa olleisiin oikeustapauksiin.

JOURNALISTI
15.6.2018

Marja Honkonen, teksti
Risto Hämäläinen, kuva

Vihapuheen ilmiöllistäminen auttaa, kun toimittaja on verkkoraivon kohteena, sanoo itsekin solvatuksi joutunut Suvi-Tuulia Nykänen.

Kun Suvi-Tuulia Nykänen joutui pari vuotta sitten keväällä maahanmuuttoa sivuavien juttujensa takia verkkovihan kohteeksi, se tuntui hirveältä – ja epäreilulta.

”Jos jutuissa ei ole mitään oikaistavaa, siinä loppuvat median keinot tehdä asialle mitään”, hän sanoo.

Iltalehdessä tuolloin työskennellyttä Nykästä muun muassa kutsuttiin MV-lehdessä ”maksetuksi valehtelijaksi”. Sähköpostitse hänen ulkonäköään haukuttiin ja hänen toivottiin joutuvan raiskatuksi.

Nykänen ei antanut solvausten vaikuttaa työhönsä, mutta ne tekivät olon epämukavaksi.

”Aamulla pelotti avata sähköposti.”

 

Kokemukset kääntyivät ideaksi journalistiikan opinnäytteelle. Pro gradu -tutkielmassaan Nykänen selvitti, miten tavalliset ”rivitoimittajat” käsittelevät vihapuheen kohteeksi joutumista.

Seitsemässä nimettömänä tehdyssä syvähaastattelussa nousi esiin itsellekin tuttuja selviytymiskeinoja. Useat haastateltavista pyrkivät esimerkiksi ilmiöllistämään vihapuheen: se en ole minä, vaan tämä ammatti.

”Kyse on vaikuttamisesta, jolla pyritään siihen, etteivät toimittajat kirjoittaisi tietyistä asioista tietyllä tavalla”, Nykänen sanoo.

Muita keinoja olivat läheisille ja kollegoille puhuminen, sosiaalisen median tilien rajoittaminen ja numeron salaaminen.

Tutkielman otos on pieni, mutta Nykänen uskoo sen kuvaavan tilannetta etenkin suurimmissa mediataloissa.

Vihapuheen kohteeksi voi joutua odottamatta. Siksi Nykänen toivoisi, että asiasta keskusteltaisiin jo toimittajakoulutuksessa.

”Samalla tavalla kuin puhutaan muustakin painostuksesta, pitäisi puhua tästäkin.”

 

Haastattelujen perusteella työnantajilla on ryhdistäytymisen paikka. Haastateltavista neljä kyseenalaisti esimiestensä ammattitaidon, koska nämä eivät olleet suhtautuneet vihapalautteeseen riittävän vakavasti.

Siksi Nykänen summasi viiden kohdan ohjeet sekä toimittajille että pomoille. Vähintä, mitä toimituksissa pitäisi tehdä, olisi kirjata edes jonkinlaiset toimintaohjeet.

”Jos ilmoitat asiasta esimiehelle ja hän vastaa sähköpostiin vain, että ’ok’, se ei riitä.”

 

Vihapuheeseen liittyvät oikeudenkäynnit Nykänen näkee tärkeinä. Ne ovat oikeusvaltion osoitus siitä, missä raja menee.

Suuri merkitys on silti pienilläkin eleillä, kuten sillä, kun vihakampanjoinnin kohteena ollut toimittaja Rebekka Härkönen kutsuttiin pudottamaan aloituskiekko jääkiekkopeliin.

”Kun katsoin sitä telkkarista, aloin itkeä”, Nykänen kertoo.

”Vihapuheen kohteena ollessa tuntuu kuin kaikki vihaisivat minua ja juttuani. Eihän se niin ole.”

Suvi-Tuulia Nykänen

24-vuotias Länsi-Savon uutistoimittaja.

Työskennellyt myös Keskisuomalaisessa, Sunnuntaisuomalaisessa ja Iltalehdessä.

Valmistunut Jyväskylän yliopistosta filosofian maisteriksi pääaineenaan journalistiikka.

Nykäsen pro gradu -tutkielma ”Vihapuhe ja toimittajien selviämiskeinot” hyväksyttiin toukokuussa. Tutkimukseen haastatellut toimittajat eivät liity julkisuudessa olleisiin oikeustapauksiin.

Miten toimia, kun joutuu vihapuheen kohteeksi?

Suvi-Tuulia Nykänen kirjasi tekemiensä haastatteluiden pohjalta viisi vinkkiä toimittajille ja viisi esimiehille. 

Ohjeet toimittajille

  1. Kerro esimiehellesi. Viekää asia tarvittaessa eteenpäin esimerkiksi työpaikan turvallisuuspäällikölle tai suoraan poliisille.
  2. Laita oma puhelinnumerosi salaiseksi. 
  3. Tarkasta sosiaaliset mediasi ja niiden yksityisyysasetukset.
  4. Juttele kollegojen kanssa ja sovi mahdollisista hätäkeinoista. 
  5. Älä ota tilannetta henkilökohtaisesti. 

Ohjeet esimiehille

  1. Älä syyllistä puheillasi toimittajaa. Kuuntele ja kysy, tarvitseeko toimittaja ulkopuolista apua.
  2. Huolehdi kokemattomien toimittajien kouluttamisesta
  3. Tarjoa työntekijöillesi kollegiaalista apua
  4. Luo toimintaohjeet vihapuheeseen reagointiin
  5. Noudata luomiasi toimintaohjeita

Ohjeista laajemmin ja Nykäsen gradun kokonaisuudessaan voi lukea Jyväskylän yliopiston JYX-julkaisuarkistosta.



10 2019
Arkisto

Ymmärrys ei lisäänny tiedonmuruja tuuttaamalla tai kollegaa nälvimällä

Kuluneiden parin viikon aikana me journalistit olemme onnistuneet julkaisemaan paljon tietoa, mutta ymmärryksen lisääminen on jäänyt jalkoihin, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson pääkirjoituksessaan.

Autoilua puolustavia ja maahanmuuttoa vastustavia toimittajia on liian vähän, Karri Kannala

Helsingin Uutisten päätoimittajalla on voimakkaita mielipiteitä, mutta usein hän jättää ne kertomatta.

MTV:n työehtosopimuksesta ovat neuvotelleet Ulla Rannikko (MTV, vasemmalla edessä), Jaakko Sainio (Palta) ja Heidi Aho (Palta), Tuomas Aalto (Journalistiliitto), Petri Savolainen (Journalistiliitto), Petteri Savolainen (MTV:n luottamusmies) ja Kari Pyrhönen (Media- ja ohjelmatyöntekijät).

Media-alan tes-neuvottelut etenevät hitaasti

Av-kääntäjien sopimusta jatkettiin vuodella.

Jospa lukija ei olekaan ensisijaisesti kuluttaja?

Viime vuosituhannella journalistit suhtautuivat yleisöön kuin opettamista vailla oleviin hallintoalamaisiin. Nyt hallintoalamaisesta on tullut kuluttaja, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Jouluradio on brändi ja mielentila

Kauppakeskus Redistä käsin toimivasta Jouluradiosta on kasvanut monikanavainen radiobrändi. Joululauluja kuunnellaan ympäri vuoden, kertoo toimituspäällikkö Riitta Kalliorinne.

Leena Hirvonen haluaa Nokian Uutisten lukijoiden aamukahvipöytään

Uusi päätoimittaja uskoo, että mikropaikallisen journalismin merkitys on entistä suurempi, kun kaikkea mahdollista on saatavilla.

Kuka johtaa työmarkkinateatteria?

”Työnantajat ajavat siis samaan aikaan vientivetoista mallia ja puhuvat paikallisen sopimisen puolesta. Kumpikaan ei kuitenkaan tosiasiassa tunnu maistuvan”, kirjoittaa Rami Lindström kolumnissaan.

Hej arbetsgivare! Frilansaren är den lojalaste arbetstagaren du kan få

Det känns ofta som om inte heller arbetsgivarna förstår att en frilans egentligen är billigare än en fast anställd då alla osynliga kostnader beaktas, skriver Liselott Lindström.

Haloo! Oletko pahassa paikassa?

Janne Flinkkilä ehti vain aloittaa puhelun, kun hän tajusi jo tehneensä ison mokan.

Toimittaja oli jämäkkä mentori

Kuolleita: Toimittaja Helena Vehkaoja-Mäkelä 3. 5. 1940 Ylistaro – 28. 10. 2019 Helsinki

Tiukka haastattelija

Toimittaja Leif Henry Salmén 19. 1. 1952 Helsinki – 19. 11. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta