En minä, vaan tämä ammatti

Vihapuheen ilmiöllistäminen auttaa, kun toimittaja on verkkoraivon kohteena, sanoo itsekin solvatuksi joutunut Suvi-Tuulia Nykänen.

Suvi-Tuulia Nykänen

24-vuotias Länsi-Savon uutistoimittaja.

Työskennellyt myös Keskisuomalaisessa, Sunnuntaisuomalaisessa ja Iltalehdessä.

Valmistunut Jyväskylän yliopistosta filosofian maisteriksi pääaineenaan journalistiikka.

Nykäsen pro gradu -tutkielma ”Vihapuhe ja toimittajien selviämiskeinot” hyväksyttiin toukokuussa. Tutkimukseen haastatellut toimittajat eivät liity julkisuudessa olleisiin oikeustapauksiin.

JOURNALISTI
15.6.2018

Marja Honkonen, teksti
Risto Hämäläinen, kuva

Kun Suvi-Tuulia Nykänen joutui pari vuotta sitten keväällä maahanmuuttoa sivuavien juttujensa takia verkkovihan kohteeksi, se tuntui hirveältä – ja epäreilulta.

”Jos jutuissa ei ole mitään oikaistavaa, siinä loppuvat median keinot tehdä asialle mitään”, hän sanoo.

Iltalehdessä tuolloin työskennellyttä Nykästä muun muassa kutsuttiin MV-lehdessä ”maksetuksi valehtelijaksi”. Sähköpostitse hänen ulkonäköään haukuttiin ja hänen toivottiin joutuvan raiskatuksi.

Nykänen ei antanut solvausten vaikuttaa työhönsä, mutta ne tekivät olon epämukavaksi.

”Aamulla pelotti avata sähköposti.”

 

Kokemukset kääntyivät ideaksi journalistiikan opinnäytteelle. Pro gradu -tutkielmassaan Nykänen selvitti, miten tavalliset ”rivitoimittajat” käsittelevät vihapuheen kohteeksi joutumista.

Seitsemässä nimettömänä tehdyssä syvähaastattelussa nousi esiin itsellekin tuttuja selviytymiskeinoja. Useat haastateltavista pyrkivät esimerkiksi ilmiöllistämään vihapuheen: se en ole minä, vaan tämä ammatti.

”Kyse on vaikuttamisesta, jolla pyritään siihen, etteivät toimittajat kirjoittaisi tietyistä asioista tietyllä tavalla”, Nykänen sanoo.

Muita keinoja olivat läheisille ja kollegoille puhuminen, sosiaalisen median tilien rajoittaminen ja numeron salaaminen.

Tutkielman otos on pieni, mutta Nykänen uskoo sen kuvaavan tilannetta etenkin suurimmissa mediataloissa.

Vihapuheen kohteeksi voi joutua odottamatta. Siksi Nykänen toivoisi, että asiasta keskusteltaisiin jo toimittajakoulutuksessa.

”Samalla tavalla kuin puhutaan muustakin painostuksesta, pitäisi puhua tästäkin.”

 

Haastattelujen perusteella työnantajilla on ryhdistäytymisen paikka. Haastateltavista neljä kyseenalaisti esimiestensä ammattitaidon, koska nämä eivät olleet suhtautuneet vihapalautteeseen riittävän vakavasti.

Siksi Nykänen summasi viiden kohdan ohjeet sekä toimittajille että pomoille. Vähintä, mitä toimituksissa pitäisi tehdä, olisi kirjata edes jonkinlaiset toimintaohjeet.

”Jos ilmoitat asiasta esimiehelle ja hän vastaa sähköpostiin vain, että ’ok’, se ei riitä.”

 

Vihapuheeseen liittyvät oikeudenkäynnit Nykänen näkee tärkeinä. Ne ovat oikeusvaltion osoitus siitä, missä raja menee.

Suuri merkitys on silti pienilläkin eleillä, kuten sillä, kun vihakampanjoinnin kohteena ollut toimittaja Rebekka Härkönen kutsuttiin pudottamaan aloituskiekko jääkiekkopeliin.

”Kun katsoin sitä telkkarista, aloin itkeä”, Nykänen kertoo.

”Vihapuheen kohteena ollessa tuntuu kuin kaikki vihaisivat minua ja juttuani. Eihän se niin ole.”

Suvi-Tuulia Nykänen

24-vuotias Länsi-Savon uutistoimittaja.

Työskennellyt myös Keskisuomalaisessa, Sunnuntaisuomalaisessa ja Iltalehdessä.

Valmistunut Jyväskylän yliopistosta filosofian maisteriksi pääaineenaan journalistiikka.

Nykäsen pro gradu -tutkielma ”Vihapuhe ja toimittajien selviämiskeinot” hyväksyttiin toukokuussa. Tutkimukseen haastatellut toimittajat eivät liity julkisuudessa olleisiin oikeustapauksiin.

Miten toimia, kun joutuu vihapuheen kohteeksi?

Suvi-Tuulia Nykänen kirjasi tekemiensä haastatteluiden pohjalta viisi vinkkiä toimittajille ja viisi esimiehille. 

Ohjeet toimittajille

  1. Kerro esimiehellesi. Viekää asia tarvittaessa eteenpäin esimerkiksi työpaikan turvallisuuspäällikölle tai suoraan poliisille.
  2. Laita oma puhelinnumerosi salaiseksi. 
  3. Tarkasta sosiaaliset mediasi ja niiden yksityisyysasetukset.
  4. Juttele kollegojen kanssa ja sovi mahdollisista hätäkeinoista. 
  5. Älä ota tilannetta henkilökohtaisesti. 

Ohjeet esimiehille

  1. Älä syyllistä puheillasi toimittajaa. Kuuntele ja kysy, tarvitseeko toimittaja ulkopuolista apua.
  2. Huolehdi kokemattomien toimittajien kouluttamisesta
  3. Tarjoa työntekijöillesi kollegiaalista apua
  4. Luo toimintaohjeet vihapuheeseen reagointiin
  5. Noudata luomiasi toimintaohjeita

Ohjeista laajemmin ja Nykäsen gradun kokonaisuudessaan voi lukea Jyväskylän yliopiston JYX-julkaisuarkistosta.



8 2018
Arkisto

Kollegojen kuteet

Kuusi media-alan ammattilaista näyttää ja kertoo, miten he pukeutuvat töihin. Kerro sinäkin Twitterissä hashtagilla #paallakoska.

Kansalaiset mukaan. ”Toivon, että suuri yleisö antaisi henkistä tukea työlle, jossa moniarvoista viestintää pidetään yllä”, sanoo Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio.

Maalitus on koko yhteiskunnan asia

Helsingin käräjäoikeudessa käsitellään parhaillaan syytteitä toimittajiin ja mediaan kohdistuneista rikoksista. Haitalliseen vaikuttamiseen voisi puuttua terävämmin.

En minä, vaan tämä ammatti

Vihapuheen ilmiöllistäminen auttaa, kun toimittaja on verkkoraivon kohteena, sanoo itsekin solvatuksi joutunut Suvi-Tuulia Nykänen.

Myllytys koettelee sananvapautta

Toimituksien supistukset ja ulkopuolinen painostus leimaavat journalistien arkea, kirjoittaa päätoimittaja Markku Lappalainen.

Pieni kohu-opas

”Kohujournalismissa media itse määrittelee asian kohuksi ja etäännyttää näin itsensä vastuusta kytkeä aihe tosimaailman tapahtumiin”, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Palkittua uutistyötä. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala saivat yhdessä STT:n työryhmän kanssa Bonnier-palkinnon seksuaalista häirintää ja ahdistelua käsittelevistä jutuistaan. Palkintoraati kiitteli tekijöitä huolellisesta, sinnikkäästä ja rohkeasta uutistyöstä.

Hiljaista sympatiaa

Psyykkisen järkytyksen kokeneen haastattelussa on hyvä osata kuunnella. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala kohtasivat naisia, jotka olivat koululaisina joutuneet opettajan seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi.

Myy, opasta ja ole uskottava

Verkossa yleisö tarvitsee perusteluita ja kädestä pitämistä – ja toimittaja rohkeutta etsiä omaa ääntään, sanoo verkkokerronnasta kirjan tehnyt Terhi Upola.

Slutspurt i juni. För en förlagsredaktör är sommaren en intensiv period. Alla böcker som ska ut till höstens bokmässor måste gå i tryck senast under juni. ”Innan boken går i tryck kan man vara lite hysterisk och dubbelkolla att allt är okej. Sedan tar man det lugnt tills den ska recenseras”, säger Myrika Ekbom.

Hängmattan hägrar också för förlagsredaktören

Alla texter som ska ges ut i bokform behöver redigeras av proffs. Den som försöker ta en genväg riskerar att boken blir full av stavfel och upprepningar.

Mielipide vastaan fakta

Kielteiseen valoon joutuneelle pitää antaa mahdollisuus samanaikaiseen kuulemiseen tai vastineeseen.

Täältä ja muualta. ”Kymmenkunta vuotta sitten matkat nähtiin lähinnä kustannuseränä, mutta viime vuosina olen käynyt ulkomailla  juttukeikoilla noin neljä kertaa vuodessa”, sanoo Keskisuomalaisen Janne Yläjoki. ”On sisäistetty, että uskottavaan ulkomaanjournalismiin tarvitaan muutakin kuin sitä, että kirjoitetaan neljän seinän sisällä.”

Oman näkökulman perässä

Keskisuomalaisen ulkomaantoimittaja Janne Yläjoki yrittää löytää aiheita, joita isot koneistot eivät käsittele. ”Meillä ei voi olla aamulla verkossa ihan samaa kuin mitä tv-uutisissa on toisteltu edellisenä iltana.”

Lisää rahaa, suojaa ja oikeuksia

Nykyinen hallitus ei ole ollut media-alalle erityisen hyvä, sanoo Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho. Digi-alv:n alentaminen olisi tärkein parannus.

Vaikeudet ongelmissa?

Suurissa ongelmissa -ilmaus yleistyy julkisessa kielenkäytössä, myös journalistisissa teksteissä, kirjoittaa Vesa Heikkinen. ”Yhtäältä kyse on kieleen kuuluvasta sanojen merkitysten vähittäisestä muuttumisesta, toisaalta tälle ajalle ominaisesta tavasta tarkastella maailmanmenoa.”

Kesäkeikalla. Ensimmäinen kesä toimittajana on vienyt Tuuli Rantasaloa monenlaisille juttukeikoille. 4. kesäkuuta hän haastatteli Paiholassa, Pielisjoen rannalla kesäkahvilaa pitäviä 4H-yrittäjiä (oik.) Johanna Väänästä, Maria Mäkeä ja Salla Karhua.

Hankalinta on tiivistää oleellinen

Ensimmäisessä oman alan työpaikassaan Tuuli Rantasalo jännitti etukäteen, odotetaanko harjoittelijan olevan valmis toimittaja.

1918 – med respekt

”När uppmärksammandet av inbördeskriget 1918 sparkade igång i januari i år var jag skeptisk: skulle vi klara av detta efter all #suomi100-hype?” skriver Magnus Londen.

Onnellinen yrittäjä

Freelancetyössä vuorottelevat epävarmuus - ja ylityöllistyminen. ”Silloin on niin lopussa, että vain turkulaisesta kasvattajaseurasta hankittu rutiini pelastaa”, kirjoittaa Lauri Rotko.

Ikuisesti pahoillani, Paula

Epäkohtelias vastaus puhelinmyyjälle oli maksaa Manu Haapalaiselle Paula Koivuniemen haastattelun.

Puheenaiheita takomaan

Susanne Salmi aloittaa Ylioppilaslehden päätoimittajana elokuussa.

Itse kasvatettu. Leikkokukkien lisäksi Satu Koivisto kasvattaa siirtolapuutarhassaan ruokakasveja. ”Esimerkiksi oman kasvihuoneen kurkku on uskomattoman makea ja rapea verrattuna kaupan kurkkuun.”

Ruuan alkulähteillä

Päätoimittaja Satu Koivisto rentoutuu ruokakasvien kauneuden äärellä siirtolapuutarhassa.

Tosielämän toimittajadraama

Viime vuonna kuvattu Vuosi New York Timesin toimituksessa näyttää ja kuulostaa parhailta tv-draamoilta – eikä välty niiden kliseiltä, kirjoittaa Marja Honkonen

Bra start för Medielaget

I slutet av 2017 hade andelslaget 172 medlemmar vilket var nästan 100 fler än vad man räknat med.

Hangöseminariet i september

Ekonomijournalistik, frilansliv, riksdagsvalet i Sverige och yttrandefriheten i Ryssland är huvudteman på årets publicistseminarium i Hangö.

Poimuri

Mediasta sanottua.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta