En minä, vaan tämä ammatti

Vihapuheen ilmiöllistäminen auttaa, kun toimittaja on verkkoraivon kohteena, sanoo itsekin solvatuksi joutunut Suvi-Tuulia Nykänen.

Suvi-Tuulia Nykänen

24-vuotias Länsi-Savon uutistoimittaja.

Työskennellyt myös Keskisuomalaisessa, Sunnuntaisuomalaisessa ja Iltalehdessä.

Valmistunut Jyväskylän yliopistosta filosofian maisteriksi pääaineenaan journalistiikka.

Nykäsen pro gradu -tutkielma ”Vihapuhe ja toimittajien selviämiskeinot” hyväksyttiin toukokuussa. Tutkimukseen haastatellut toimittajat eivät liity julkisuudessa olleisiin oikeustapauksiin.

JOURNALISTI
15.6.2018

Marja Honkonen, teksti
Risto Hämäläinen, kuva

Kun Suvi-Tuulia Nykänen joutui pari vuotta sitten keväällä maahanmuuttoa sivuavien juttujensa takia verkkovihan kohteeksi, se tuntui hirveältä – ja epäreilulta.

”Jos jutuissa ei ole mitään oikaistavaa, siinä loppuvat median keinot tehdä asialle mitään”, hän sanoo.

Iltalehdessä tuolloin työskennellyttä Nykästä muun muassa kutsuttiin MV-lehdessä ”maksetuksi valehtelijaksi”. Sähköpostitse hänen ulkonäköään haukuttiin ja hänen toivottiin joutuvan raiskatuksi.

Nykänen ei antanut solvausten vaikuttaa työhönsä, mutta ne tekivät olon epämukavaksi.

”Aamulla pelotti avata sähköposti.”

 

Kokemukset kääntyivät ideaksi journalistiikan opinnäytteelle. Pro gradu -tutkielmassaan Nykänen selvitti, miten tavalliset ”rivitoimittajat” käsittelevät vihapuheen kohteeksi joutumista.

Seitsemässä nimettömänä tehdyssä syvähaastattelussa nousi esiin itsellekin tuttuja selviytymiskeinoja. Useat haastateltavista pyrkivät esimerkiksi ilmiöllistämään vihapuheen: se en ole minä, vaan tämä ammatti.

”Kyse on vaikuttamisesta, jolla pyritään siihen, etteivät toimittajat kirjoittaisi tietyistä asioista tietyllä tavalla”, Nykänen sanoo.

Muita keinoja olivat läheisille ja kollegoille puhuminen, sosiaalisen median tilien rajoittaminen ja numeron salaaminen.

Tutkielman otos on pieni, mutta Nykänen uskoo sen kuvaavan tilannetta etenkin suurimmissa mediataloissa.

Vihapuheen kohteeksi voi joutua odottamatta. Siksi Nykänen toivoisi, että asiasta keskusteltaisiin jo toimittajakoulutuksessa.

”Samalla tavalla kuin puhutaan muustakin painostuksesta, pitäisi puhua tästäkin.”

 

Haastattelujen perusteella työnantajilla on ryhdistäytymisen paikka. Haastateltavista neljä kyseenalaisti esimiestensä ammattitaidon, koska nämä eivät olleet suhtautuneet vihapalautteeseen riittävän vakavasti.

Siksi Nykänen summasi viiden kohdan ohjeet sekä toimittajille että pomoille. Vähintä, mitä toimituksissa pitäisi tehdä, olisi kirjata edes jonkinlaiset toimintaohjeet.

”Jos ilmoitat asiasta esimiehelle ja hän vastaa sähköpostiin vain, että ’ok’, se ei riitä.”

 

Vihapuheeseen liittyvät oikeudenkäynnit Nykänen näkee tärkeinä. Ne ovat oikeusvaltion osoitus siitä, missä raja menee.

Suuri merkitys on silti pienilläkin eleillä, kuten sillä, kun vihakampanjoinnin kohteena ollut toimittaja Rebekka Härkönen kutsuttiin pudottamaan aloituskiekko jääkiekkopeliin.

”Kun katsoin sitä telkkarista, aloin itkeä”, Nykänen kertoo.

”Vihapuheen kohteena ollessa tuntuu kuin kaikki vihaisivat minua ja juttuani. Eihän se niin ole.”

Suvi-Tuulia Nykänen

24-vuotias Länsi-Savon uutistoimittaja.

Työskennellyt myös Keskisuomalaisessa, Sunnuntaisuomalaisessa ja Iltalehdessä.

Valmistunut Jyväskylän yliopistosta filosofian maisteriksi pääaineenaan journalistiikka.

Nykäsen pro gradu -tutkielma ”Vihapuhe ja toimittajien selviämiskeinot” hyväksyttiin toukokuussa. Tutkimukseen haastatellut toimittajat eivät liity julkisuudessa olleisiin oikeustapauksiin.

Miten toimia, kun joutuu vihapuheen kohteeksi?

Suvi-Tuulia Nykänen kirjasi tekemiensä haastatteluiden pohjalta viisi vinkkiä toimittajille ja viisi esimiehille. 

Ohjeet toimittajille

  1. Kerro esimiehellesi. Viekää asia tarvittaessa eteenpäin esimerkiksi työpaikan turvallisuuspäällikölle tai suoraan poliisille.
  2. Laita oma puhelinnumerosi salaiseksi. 
  3. Tarkasta sosiaaliset mediasi ja niiden yksityisyysasetukset.
  4. Juttele kollegojen kanssa ja sovi mahdollisista hätäkeinoista. 
  5. Älä ota tilannetta henkilökohtaisesti. 

Ohjeet esimiehille

  1. Älä syyllistä puheillasi toimittajaa. Kuuntele ja kysy, tarvitseeko toimittaja ulkopuolista apua.
  2. Huolehdi kokemattomien toimittajien kouluttamisesta
  3. Tarjoa työntekijöillesi kollegiaalista apua
  4. Luo toimintaohjeet vihapuheeseen reagointiin
  5. Noudata luomiasi toimintaohjeita

Ohjeista laajemmin ja Nykäsen gradun kokonaisuudessaan voi lukea Jyväskylän yliopiston JYX-julkaisuarkistosta.



13 2018
Arkisto

Kuolet jos et lopeta

The New York Timesille työskennellyt toimittaja Mohamed Ibrahim oli työmatkalla Suomessa, kun asemiehet uhkasivat Somaliassa tappaa hänen perheensä hänen työnsä takia. Journalisti tapasi kolme Suomesta turvapaikkaa hakenutta journalistia. Ammatti tai vainon riskiryhmään kuuluminen eivät takaa turvapaikkaa Suomesta.

Poromiehen ääni

Saamelaiset kaipaavat perusteellisempaa ajankohtaisjournalismia. Aslak Paltto selvittää tapahtumien taustoja omassa A-studiossaan.

Surmattua bulgarialaistoimittaja Viktoria Marinovaa muistettiin hänen kotikaupungissaan Rusessa, missä hautajaiset pidettiin 12. lokakuuta. Suuren kansainvälisen huomion saanut surma ei maan viranomaisten mukaan liity Marinovan työhön.

Pahalta näyttää, Eurooppa

EU-tukien tutkiminen on tarkoittanut journalisteille putkareissuja Bulgariassa ja Kreikassa. Bulgarialainen tutkiva journalisti toivoo, että maassa surmatun televisiotoimittajan tapaus tutkittaisiin tarkemmin.

Ping, te siellä!

Nuorimmat ikäluokat lipuvat salakavalasti tubekanaville journalismin ulottumattomiin. Ja tämä on ihan meidän syytämme, kirjoittaa Elina Grundström.

Vihakampanja käynnistyy - toimi näin

Miten toimia, kun toimittaja joutuu masinoidun verkkovihan kohteeksi? Ota talteen Journalisti-lehden ohjeet vihakampanjan varalta kohteelle, esimiehille ja kollegoille.

Härliga, jobbiga möte

Vad gör egentligen en producent? Den där spindeln i nätet som borde ha koll på precis allt och som är den person en redaktör kan ty sig till i vått och torrt. Journalisten följde med Kia Svaetichin, innehållsproducent för kulturaktualiteter på Svenska Yle, under en arbetsdag.

Opiskelija Ilmo Ilkka on käyttänyt useita päiviä työnhakuun: ”Muistan, että viime vuonnakin harjoitustoimituksessa oli iso porukka kirjoittelemassa hakemuksia itsenäisyyspäivänä.”

Aikaistuva kesätyöhaku stressaa opiskelijoita

Kesätoimittajahaut aikaistuvat vuosi vuodelta opiskelijoiden harmiksi. Työnantajista osa on valmis siirtämään hakujen aloittamista myöhäisempään ajankohtaan.

Liiton vuosikokouksen yhteydessä toimittajien edustajat kokoontuivat yhteiselle illalliselle. Kuva on vuodelta 1931, jolloin liitto täytti kymmenen vuotta.

Journalistiliiton kaksijakoinen tarina

Journalistiliiton uusi historiateos kertoo, miten herrakerhosta kasvoi vahva ammattiliitto. Jäsenmäärä, vastuut ja itsetunto vahvistuivat, mutta työehtosopimuksia väännettäessä tekijänoikeudet ja freelancerit jäivät sivuun.

Riikka Kaartinen innostui yleistajuisesta kirjoittamisesta Suomen Luonnon #muutos-verkkolehden kautta ja päätyi lopulta toimittajaksi. ”Taustani ansiosta ymmärrän tutkijoiden kieltä ja niitä epävarmuuksia, joita tieteeseen liittyy. Toisaalta vaatii opettelua hyväksyä, että kaikkia tutkijalle merkittäviä yksityiskohtia ei voi jutuissa kertoa.”

Ankerias ihmisen jaloissa

Riikka Kaartisen ankeriasjuttu vaati runsaat taustatyöt. ”Vaikuttavin hetki oli, kun löysin Europolin ja Euroopan ankeriastyöryhmän dokumentit eurooppalaisen ankeriaan salakaupasta ja tajusin, miten valtavaa se on sekä volyymiltaan että rahavirroiltaan.”

Kuntalehden päätoimittajan Marja Honkakorven ympärillä ei ole toimitusta. Lehden tekijät ovat freelancereita, jotka työskentelevät kuka missäkin.

Sote siivittää Kuntalehteä

Päätoimittaja Marja Honkakorpi johtaa virtuaalitoimitusta, jonka asiantuntemusta arvostetaan.

Itse olet ekoterroristi

Mitä median pitäisi tehdä ilmastoasiassa? ”Jos uskaltaisin, ehdottaisin ansaintamallienkin uhalla jotain radikaalimpaa. Että ei vain 'oteta huomioon', vaan lopetetaan kaman mainostaminen, autoarvostelut, matkailulehdet ja grillireseptit”, kirjoittaa Marja Honkonen.

Maaseudun kuvaaja

Sanne Katainen aloitti 1. marraskuuta Maaseudun Tulevaisuuden vakituisena kuvaajana. Hänestä kamera on tasa-arvon väline.

Vesa-Matti Väärä iloitsee telinevoimisteluharjoituksissa sekä omasta kehityksestään että muiden onnistumisista.

Puhtia permannolta

Pää menee harjoituksissa tempuista sekaisin, mutta telinevoimistelun ansiosta Vesa-Matti Väärän on keikoilla helpompi ryömiä ottamaan kuvia.

Marko Laitalan mukaan liiton varainhoitajan toimeksiantoon kuuluu poistaa eettisiä ohjeita rikkovat yritykset liiton sijoitussalkusta.

Miljoonasalkulle uusi koti

Journalistiliiton sijoituksista 18 miljoonaa euroa on kiinni rahastoissa. Varoista kolmannes on ollut rahanpesuskandaalissa ryvettyneen Danske Bankin hoidossa.

Laajeneva haitari

Ruuat kallistuvat, hinnat nousevat, tapahtuu jopa suuria harppauksia ylöspäin! Missä luuraa taloustekstin ihminen, kysyy Vesa Heikkinen.

När verktygsbacken tryter

Det är intressant att den journalistiska analysen av Touko Aalto direkt gick till hur hård politiken är, skriver Dan Lolax. ”Kanske är vi också ointresserade av andra svar.”

Stalinin väikkyvät nimilistat

Jaana-Stiina Alakorpi sai tehtäväkseen haastatella Stalinin kuolemanleiriltä selviytyneen urhon ja päätti tehdä todella riipaisevan jutun.

Pitkä katse ja nähdyn tulkinta

Eeva Lennon kirjoittaa olevansa parantumaton journalisti, jota henkilökohtainen kokemus ilman faktoja ja historiallisia puitteita ei tyydytä – ja hyvä niin. Hänen toimittajaelämäkertansa ei sorru uskottavuutta rapauttavaan egoiluun.

Otavamediassa jo neljännet yt-neuvottelut

Otavamedia on aloittanut jo neljännet yt-neuvottelut tänä vuonna. Sen lisäksi neuvotteluja käydään A-lehdissä, Aamulehdessä ja Sanoma Media Finlandissa. Allerin neuvottelut johtivat 11 työntekijän irtisanomiseen, Kainuun Sanomien neuvottelut pitkiin lomautuksiin.

Saariselän mökkien hinnat ja varaaminen muuttuvat

Journalistiliiton Tunturimaja- ja Uutistunturi-lomahuoneistojen välitystä ja avainpalvelua hoitaa jatkossa Saariselän Keskusvaraamo. Muutoksen yhteydessä Journalistiliitto ottaa käyttöön uuden nettivarausjärjestelmän. Myös huoneiden hinnoittelu ja varausehdot muuttuvat.

Journalistiliitto: Alv-rahat työpaikoiksi

”Verohelpotus ei voi valua vain tärkeään kehitystyöhön tai omistajille. Osan rahasta on näyttävä uusina työpaikkoina. Päätöksellä tavoitellaan hyvää journalismia. Se tarvitsee tekijänsä”, sanoo puheenjohtaja Hanne Aho.

#visakvitton tvingar fram penningbesked

Journalisterna har bett de svenska Europaparlamentarikerna att redovisa för hur de använder sina ”kontorspengar”. Nu verkar envisheten ha haft effekt.

Hot tema på svenska seminariet

Journalistförbundets svenska seminarium ordnas i Tammerfors den 23 – 24 november.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta