Aika leijua, takaisin luontoon

Pääkirjoitus.
JOURNALISTI
15.6.2018

Markku Lappalainen

Työni Journalistin päätoimittajana on ohi, kun tämä lehti ilmestyy. Jään lomille ja vapaille, joilta jatkan omille poluilleni – eläkkeelle.

Takanani on neljä vuosikymmentä unelmieni ammatissa. Kirjailija Paavo Haavikkoa vapaasti muunnellen: työ on sama mutta eri, samoin sen tekijä – sama mies mutta eri. Alan parhaat perinteet ovat kestäviä, mutta toimintaympäristö ja työnteon käytännöt muuttuvat. Tekijä kasvaa työnsä mukana.

Nämä vuosikymmenet olen kuulunut myös journalistien ammattiliittoon, jonka toiminnassa olen ollut aktiivina eri tasoilla. Paikallistasolla toimin MTV:ssä ja Turun Sanomissa, liiton hallituksessa edustin Turun Sanomalehtimiesyhdistystä. Kymmenen freelancevuoteni aikanakin suhteeni liittoon oli tiivis. Tammikuusta 2009 lähtien olen liiton palkollisena päätoimittanut Journalistia.

Journalistiliitossa yhdistyvät aineellinen ja ammatillinen edunvalvonta. Liitto neuvottelee tessit, antaa työoikeudellista lakiapua ja tukee jäseniään työelämän käänteissä. Liitto on myös yhteisö, joka vaalii jäsentensä ammatillista identiteettiä ja ammattietiikkaa.

Tämä luontevasti toteutuva kaksoisrooli tekee Journalistiliitosta erityisen. Kaikissa liiton tilaisuuksissa ihmiset puhuvat intohimoisesti myös työstä – eivät pelkästään sen tekemisen ehdoista. Lehtiä tehdään, verkkoa päivitetään ja ohjelmia toimitetaan vähintään tauoilla ja illan tullen. Kuulostellaan kollegoiden kuulumisia, päivitetään tietoja – uteliaisuus yhdistää meitä.

Journalisti on toimittajalleen aitiopaikka rakastamaansa työhön ja sen tekijöihin. Lehdentekijät elävät lukijoittensa kanssa myötämäet ja vastoinkäymiset.

Hyvien uutisten jano on kova, mutta varjojakin on valaistava. On riemukasta kertoa siitä palosta, jolla kollegat tekevät työtään vaikeissa tilanteissa ja kehittelevät uutta palvellakseen yleisöjään. Kurjista asioista ei ole kiva kertoa, mutta sekin on tehtävä, vaikka sielusta vihlaisee. Totuutta ei lähestytä miellyttämällä.

Oman ulottuvuutensa tämän lehden toimittamiseen tuo se tosiseikka, että leivomme leipää leipureille. Puhelin soi ja sähköposti kilahtaa herkästi. Tämä ammattikunta osaa sanoittaa viestinsä, nuolet löytävät maalinsa kiemurtelematta.

Journalistin tekijällä jalat pysyvät maassa. Minun on aika leijua teilleni, takaisin luontoon, hyvillä mielin.

Orkesterille ja yleisölle kiitos

Journalismi on eräänlaista orkesterisoittoa. Journalisti on pieni kamariorkesteri, jossa jokaisella soittajalla on oma roolinsa. Lehti on tekijöittensä näköinen, monimuotoinen palapeli.

Kiitän Journalistin toimitusta omistautumisesta ja erinomaisesta yhteistyöstä. Toimitussihteeri Manu Marttinen, toimittajat Nina Erho ja Marja Honkonen sekä ulkoasutoimittaja Heli Saarelaa sijaistava Kai Widell soittavat taidolla tässä bändissä. Heille kiitollisena ojennan tahtipuikon Maria Petterssonille.

Kiitos myös muille Journalistiin sisältöä tekeville ja tehneille. Kirjoittajia, kuvaajia ja kuvittajia on vuosien saatossa kertynyt useita satoja.

Lehti elää lukijasuhteesta, se Journalistilla on tiivis. Lukijatutkimus ja muu palaute kertovat, että olemme saaneet soittomme soimaan. Suurkiitos yleisölle!



8 2018
Arkisto

Kollegojen kuteet

Kuusi media-alan ammattilaista näyttää ja kertoo, miten he pukeutuvat töihin. Kerro sinäkin Twitterissä hashtagilla #paallakoska.

Kansalaiset mukaan. ”Toivon, että suuri yleisö antaisi henkistä tukea työlle, jossa moniarvoista viestintää pidetään yllä”, sanoo Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio.

Maalitus on koko yhteiskunnan asia

Helsingin käräjäoikeudessa käsitellään parhaillaan syytteitä toimittajiin ja mediaan kohdistuneista rikoksista. Haitalliseen vaikuttamiseen voisi puuttua terävämmin.

En minä, vaan tämä ammatti

Vihapuheen ilmiöllistäminen auttaa, kun toimittaja on verkkoraivon kohteena, sanoo itsekin solvatuksi joutunut Suvi-Tuulia Nykänen.

Myllytys koettelee sananvapautta

Toimituksien supistukset ja ulkopuolinen painostus leimaavat journalistien arkea, kirjoittaa päätoimittaja Markku Lappalainen.

Pieni kohu-opas

”Kohujournalismissa media itse määrittelee asian kohuksi ja etäännyttää näin itsensä vastuusta kytkeä aihe tosimaailman tapahtumiin”, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Palkittua uutistyötä. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala saivat yhdessä STT:n työryhmän kanssa Bonnier-palkinnon seksuaalista häirintää ja ahdistelua käsittelevistä jutuistaan. Palkintoraati kiitteli tekijöitä huolellisesta, sinnikkäästä ja rohkeasta uutistyöstä.

Hiljaista sympatiaa

Psyykkisen järkytyksen kokeneen haastattelussa on hyvä osata kuunnella. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala kohtasivat naisia, jotka olivat koululaisina joutuneet opettajan seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi.

Myy, opasta ja ole uskottava

Verkossa yleisö tarvitsee perusteluita ja kädestä pitämistä – ja toimittaja rohkeutta etsiä omaa ääntään, sanoo verkkokerronnasta kirjan tehnyt Terhi Upola.

Slutspurt i juni. För en förlagsredaktör är sommaren en intensiv period. Alla böcker som ska ut till höstens bokmässor måste gå i tryck senast under juni. ”Innan boken går i tryck kan man vara lite hysterisk och dubbelkolla att allt är okej. Sedan tar man det lugnt tills den ska recenseras”, säger Myrika Ekbom.

Hängmattan hägrar också för förlagsredaktören

Alla texter som ska ges ut i bokform behöver redigeras av proffs. Den som försöker ta en genväg riskerar att boken blir full av stavfel och upprepningar.

Mielipide vastaan fakta

Kielteiseen valoon joutuneelle pitää antaa mahdollisuus samanaikaiseen kuulemiseen tai vastineeseen.

Täältä ja muualta. ”Kymmenkunta vuotta sitten matkat nähtiin lähinnä kustannuseränä, mutta viime vuosina olen käynyt ulkomailla  juttukeikoilla noin neljä kertaa vuodessa”, sanoo Keskisuomalaisen Janne Yläjoki. ”On sisäistetty, että uskottavaan ulkomaanjournalismiin tarvitaan muutakin kuin sitä, että kirjoitetaan neljän seinän sisällä.”

Oman näkökulman perässä

Keskisuomalaisen ulkomaantoimittaja Janne Yläjoki yrittää löytää aiheita, joita isot koneistot eivät käsittele. ”Meillä ei voi olla aamulla verkossa ihan samaa kuin mitä tv-uutisissa on toisteltu edellisenä iltana.”

Lisää rahaa, suojaa ja oikeuksia

Nykyinen hallitus ei ole ollut media-alalle erityisen hyvä, sanoo Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho. Digi-alv:n alentaminen olisi tärkein parannus.

Vaikeudet ongelmissa?

Suurissa ongelmissa -ilmaus yleistyy julkisessa kielenkäytössä, myös journalistisissa teksteissä, kirjoittaa Vesa Heikkinen. ”Yhtäältä kyse on kieleen kuuluvasta sanojen merkitysten vähittäisestä muuttumisesta, toisaalta tälle ajalle ominaisesta tavasta tarkastella maailmanmenoa.”

Kesäkeikalla. Ensimmäinen kesä toimittajana on vienyt Tuuli Rantasaloa monenlaisille juttukeikoille. 4. kesäkuuta hän haastatteli Paiholassa, Pielisjoen rannalla kesäkahvilaa pitäviä 4H-yrittäjiä (oik.) Johanna Väänästä, Maria Mäkeä ja Salla Karhua.

Hankalinta on tiivistää oleellinen

Ensimmäisessä oman alan työpaikassaan Tuuli Rantasalo jännitti etukäteen, odotetaanko harjoittelijan olevan valmis toimittaja.

1918 – med respekt

”När uppmärksammandet av inbördeskriget 1918 sparkade igång i januari i år var jag skeptisk: skulle vi klara av detta efter all #suomi100-hype?” skriver Magnus Londen.

Onnellinen yrittäjä

Freelancetyössä vuorottelevat epävarmuus - ja ylityöllistyminen. ”Silloin on niin lopussa, että vain turkulaisesta kasvattajaseurasta hankittu rutiini pelastaa”, kirjoittaa Lauri Rotko.

Ikuisesti pahoillani, Paula

Epäkohtelias vastaus puhelinmyyjälle oli maksaa Manu Haapalaiselle Paula Koivuniemen haastattelun.

Puheenaiheita takomaan

Susanne Salmi aloittaa Ylioppilaslehden päätoimittajana elokuussa.

Itse kasvatettu. Leikkokukkien lisäksi Satu Koivisto kasvattaa siirtolapuutarhassaan ruokakasveja. ”Esimerkiksi oman kasvihuoneen kurkku on uskomattoman makea ja rapea verrattuna kaupan kurkkuun.”

Ruuan alkulähteillä

Päätoimittaja Satu Koivisto rentoutuu ruokakasvien kauneuden äärellä siirtolapuutarhassa.

Tosielämän toimittajadraama

Viime vuonna kuvattu Vuosi New York Timesin toimituksessa näyttää ja kuulostaa parhailta tv-draamoilta – eikä välty niiden kliseiltä, kirjoittaa Marja Honkonen

Bra start för Medielaget

I slutet av 2017 hade andelslaget 172 medlemmar vilket var nästan 100 fler än vad man räknat med.

Hangöseminariet i september

Ekonomijournalistik, frilansliv, riksdagsvalet i Sverige och yttrandefriheten i Ryssland är huvudteman på årets publicistseminarium i Hangö.

Poimuri

Mediasta sanottua.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta