Aika leijua, takaisin luontoon

JOURNALISTI
15.6.2018

Markku Lappalainen

Pääkirjoitus.

Työni Journalistin päätoimittajana on ohi, kun tämä lehti ilmestyy. Jään lomille ja vapaille, joilta jatkan omille poluilleni – eläkkeelle.

Takanani on neljä vuosikymmentä unelmieni ammatissa. Kirjailija Paavo Haavikkoa vapaasti muunnellen: työ on sama mutta eri, samoin sen tekijä – sama mies mutta eri. Alan parhaat perinteet ovat kestäviä, mutta toimintaympäristö ja työnteon käytännöt muuttuvat. Tekijä kasvaa työnsä mukana.

Nämä vuosikymmenet olen kuulunut myös journalistien ammattiliittoon, jonka toiminnassa olen ollut aktiivina eri tasoilla. Paikallistasolla toimin MTV:ssä ja Turun Sanomissa, liiton hallituksessa edustin Turun Sanomalehtimiesyhdistystä. Kymmenen freelancevuoteni aikanakin suhteeni liittoon oli tiivis. Tammikuusta 2009 lähtien olen liiton palkollisena päätoimittanut Journalistia.

Journalistiliitossa yhdistyvät aineellinen ja ammatillinen edunvalvonta. Liitto neuvottelee tessit, antaa työoikeudellista lakiapua ja tukee jäseniään työelämän käänteissä. Liitto on myös yhteisö, joka vaalii jäsentensä ammatillista identiteettiä ja ammattietiikkaa.

Tämä luontevasti toteutuva kaksoisrooli tekee Journalistiliitosta erityisen. Kaikissa liiton tilaisuuksissa ihmiset puhuvat intohimoisesti myös työstä – eivät pelkästään sen tekemisen ehdoista. Lehtiä tehdään, verkkoa päivitetään ja ohjelmia toimitetaan vähintään tauoilla ja illan tullen. Kuulostellaan kollegoiden kuulumisia, päivitetään tietoja – uteliaisuus yhdistää meitä.

Journalisti on toimittajalleen aitiopaikka rakastamaansa työhön ja sen tekijöihin. Lehdentekijät elävät lukijoittensa kanssa myötämäet ja vastoinkäymiset.

Hyvien uutisten jano on kova, mutta varjojakin on valaistava. On riemukasta kertoa siitä palosta, jolla kollegat tekevät työtään vaikeissa tilanteissa ja kehittelevät uutta palvellakseen yleisöjään. Kurjista asioista ei ole kiva kertoa, mutta sekin on tehtävä, vaikka sielusta vihlaisee. Totuutta ei lähestytä miellyttämällä.

Oman ulottuvuutensa tämän lehden toimittamiseen tuo se tosiseikka, että leivomme leipää leipureille. Puhelin soi ja sähköposti kilahtaa herkästi. Tämä ammattikunta osaa sanoittaa viestinsä, nuolet löytävät maalinsa kiemurtelematta.

Journalistin tekijällä jalat pysyvät maassa. Minun on aika leijua teilleni, takaisin luontoon, hyvillä mielin.

Orkesterille ja yleisölle kiitos

Journalismi on eräänlaista orkesterisoittoa. Journalisti on pieni kamariorkesteri, jossa jokaisella soittajalla on oma roolinsa. Lehti on tekijöittensä näköinen, monimuotoinen palapeli.

Kiitän Journalistin toimitusta omistautumisesta ja erinomaisesta yhteistyöstä. Toimitussihteeri Manu Marttinen, toimittajat Nina Erho ja Marja Honkonen sekä ulkoasutoimittaja Heli Saarelaa sijaistava Kai Widell soittavat taidolla tässä bändissä. Heille kiitollisena ojennan tahtipuikon Maria Petterssonille.

Kiitos myös muille Journalistiin sisältöä tekeville ja tehneille. Kirjoittajia, kuvaajia ja kuvittajia on vuosien saatossa kertynyt useita satoja.

Lehti elää lukijasuhteesta, se Journalistilla on tiivis. Lukijatutkimus ja muu palaute kertovat, että olemme saaneet soittomme soimaan. Suurkiitos yleisölle!



8 2020
Arkisto

Harva meistä on korvaamaton superneuvottelija

Työehtosopimukset ovat siitä käteviä, että niiden ansiosta tavan ihmisen ei juuri koskaan tarvitse huolehtia lomista, työajasta, vähimmäispalkasta tai siitä, maksetaanko sairauden ajalta palkkaa, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Onneksi minä en joudu jakamaan mediatukia

”Mediatukea olisi rehdimpää perustella työpaikkojen säilymisellä kuin demokratialla”, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Vapaapäivien pitäminen on sinulle lähinnä uuvuttavaa, Minna Holopainen

STT:n vastaava päätoimittaja Minna Holopainen tekee töitä melkein koko ajan ja on mahdollisesti itsekin tekoäly.

Näin syntyy Trendin syysmuotijuttu

Trendi tilasi stylisti ja valokuvaaja -työparilta helmikuussa syysmuotijutun. Kesällä kuvaaja ja malli vaihtuivat koronan takia. Juttu kuvattiin elokuussa kotieläintilalla.

Kielenhuollon päämaja ei ole käymässä turhaksi

”On viisainta, ettei yleiskielessä sooloilu karkaa käsistä. Tämä aika ei varsinaisesti kaipaa lisää ymmärryksen puutetta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vi måste respektera – och kredda varandra

”Vi måste respektera varandras arbete och kredda den som kreddas bör”, skriver Felicia Bredenberg.

Koronasta vauhtia muutoksiin

”Voisiko pandemiakurjuuden keskeltä löytyä jotain hyvääkin? Voidaanko esimerkiksi itsensä työllistäjille saada vihdoin pandemian vauhdittamana turvatumpi asema”, kysyy Suomen freelance-journalistien uusi puheenjohtaja Maria Markus.

Munkit ja possut

Kesätoimittaja Ilkka Vänttisen kuvissa näkyi sikoja juuri niin kuin pitikin – ja lisäksi jotain aivan muuta.

Uutistoimistotuki ehkä osaksi median koronatukea – tuen haku on alkanut

Median koronatukea voi saada journalistisen työn kustannuksiin. Myöntämisen ehtona on mainosmyynnin lasku. Erillistä uutistoimintaan suunnattua tukea on saanut aiemmin muun muassa STT.

Etävaltuusto nosti hien otsalle

Kuuluuko? Näkyykö? Journalistiliiton historian ensimmäisessä valtuuston hybridikokouksessa teknisiä pulmia ratkottiin lennosta, kirjoittaa Kira Närhi.

Herrasmies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Matti Vainio 20. 6. 1935 Sortavala – 5. 9. 2020 Hämeenlinna

Arvostettu monitoiminainen

Kuolleita: Toimittaja Liisa Laine Oulu 25. 3. 1936 – 8. 8. 2020 Helsinki

Hjärtat klappade för nyheter och rättvisa

Döda: Journalisten Ia Henriksson 5. 1. 1974 Helsingfors – 11. 7. 2020 Helsingfors

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta