Vaikea setämies

JOURNALISTI
25.5.2018

Vesa Heikkinen

vesa.pekka.heikkinen@luukku.com

Kirjoittaja on suomen kielen dosentti ja tietokirjailija.

Setämies-sanaa käytetään ajoittain purkamaan perinteisiä sukupuoliin liittyviä rooleja, mutta toimiiko se? kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Setämies-sanaan törmää tätä nykyä aiempaa useammin. Sosiaalisen median aineistosta tekemieni havaintojen perusteella setämies on yleistynyt erityisesti keskustelupalstoilla.

Tiedotteissa, kolumneissa ja uutisissa sana on edelleen harvinainen. Setämies ei ole vielä saanut paikkaa suomen yleiskielessä. Setämiestä ei ole otettu suomen yleiskieltä kuvaavaan sanakirjaan.

Sosiaalisessa mediassa setämies-sanaa käytetään tyypillisesti sellaisissa yhteyksissä, joissa puhutaan sukupuolesta, iästä ja ulkonäöstä sekä seksistä tai seksuaalisuudesta. Näissä teksteissä käytetään yleisesti kielteisiä tunteita ilmaisevia ja muuten negatiivisesti arvottavia adjektiiveja.

Somen setämies on vähintäänkin urpo vallanhaalija. Usein idiootti miesselittäjä. Välillä pervo käppäukko.

Setämies-sanaa käytetään somessa ajoittain siten, että sen avulla pyritään purkamaan perinteisiä sukupuoliin liittyviä rooleja ja muita sukupuolittavia merkityksiä. Käyttö on osin ironistakin.

Jonkinlaiseen setämies-sanan kriittiseen tarkasteluun ja tasa-arvon edistämiseen ilmeisesti pyrittiin myös Ylen 9. toukokuuta julkaisemassa nettiuutisessa Kuinka pärjätä setämiehen kanssa työpaikalla? Näissä pyrinnöissä epäonnistuttiin.

Monen oli vaikea nähdä, millaista tasa-arvoa tällaisella nimeämisellä ja asenteella edistetään. Teksti oli omiaan pönkittämään oletuksia kahdesta sukupuolesta sekä työpaikan ”tärkeistä herroista” ja ”mahtailevista vanhemmista miehistä”.

Tekstissä esitellään asiantuntijana ”setäkuiskaaja”. Sellaisesta puhuminen vie ajatukset suorastaan hurjille urille. Tiedämme koira- ja hevoskuiskaajat, mutta onko hankala setämieskin eläin?



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta