Vaikea setämies

JOURNALISTI
25.5.2018

Vesa Heikkinen

vesa.pekka.heikkinen@luukku.com

Kirjoittaja on suomen kielen dosentti ja tietokirjailija.

Setämies-sanaa käytetään ajoittain purkamaan perinteisiä sukupuoliin liittyviä rooleja, mutta toimiiko se? kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Setämies-sanaan törmää tätä nykyä aiempaa useammin. Sosiaalisen median aineistosta tekemieni havaintojen perusteella setämies on yleistynyt erityisesti keskustelupalstoilla.

Tiedotteissa, kolumneissa ja uutisissa sana on edelleen harvinainen. Setämies ei ole vielä saanut paikkaa suomen yleiskielessä. Setämiestä ei ole otettu suomen yleiskieltä kuvaavaan sanakirjaan.

Sosiaalisessa mediassa setämies-sanaa käytetään tyypillisesti sellaisissa yhteyksissä, joissa puhutaan sukupuolesta, iästä ja ulkonäöstä sekä seksistä tai seksuaalisuudesta. Näissä teksteissä käytetään yleisesti kielteisiä tunteita ilmaisevia ja muuten negatiivisesti arvottavia adjektiiveja.

Somen setämies on vähintäänkin urpo vallanhaalija. Usein idiootti miesselittäjä. Välillä pervo käppäukko.

Setämies-sanaa käytetään somessa ajoittain siten, että sen avulla pyritään purkamaan perinteisiä sukupuoliin liittyviä rooleja ja muita sukupuolittavia merkityksiä. Käyttö on osin ironistakin.

Jonkinlaiseen setämies-sanan kriittiseen tarkasteluun ja tasa-arvon edistämiseen ilmeisesti pyrittiin myös Ylen 9. toukokuuta julkaisemassa nettiuutisessa Kuinka pärjätä setämiehen kanssa työpaikalla? Näissä pyrinnöissä epäonnistuttiin.

Monen oli vaikea nähdä, millaista tasa-arvoa tällaisella nimeämisellä ja asenteella edistetään. Teksti oli omiaan pönkittämään oletuksia kahdesta sukupuolesta sekä työpaikan ”tärkeistä herroista” ja ”mahtailevista vanhemmista miehistä”.

Tekstissä esitellään asiantuntijana ”setäkuiskaaja”. Sellaisesta puhuminen vie ajatukset suorastaan hurjille urille. Tiedämme koira- ja hevoskuiskaajat, mutta onko hankala setämieskin eläin?



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta