Onnettomuudet ydinsisältönä

Maailman pohjoisin lehti, Huippuvuorilla ilmestyvä Svalbardposten on kokoaan suurempi. Sitä luetaan tarkasti myös hallitustasolla Oslossa.

Kaukana kaikesta. Huippuvuoret on omintakeinen, eristäytynyt arktinen saaristo. Longyearbyenissä on tarjolla lähes kaikki nykyajan palvelut – painettua ja digitaalista mediaa myöten.

JOURNALISTI
25.5.2018

Lina Laurent, teksti
Karl Vilhjálmsson, kuvat

Kehystetyt lehtileikkeet ja etusivut koristavat toimituksen sisäänkäyntiä. Uutinen vuodelta 1995: jääkarhu tappoi nuoren naisen. Reportaasi seuraavalta vuodelta: venäläinen matkustajakone tuhoutui ja 141 henkilöä kuoli.

Kehyksissä on myös palkinto, jonka lehti sai reportaasistaan Stille morgon (Hiljainen aamu). Juttu julkaistiin 21. joulukuuta 2016, tasan vuosi yksitoista omakotitaloa tuhonneen lumivyöryn jälkeen. Vyöryssä kuoli kaksi ihmistä, se jätti kipeät arvet pieneen yhdyskuntaan.

Onnettomuudet ovat Svalbardpostenin ydinsisältöä.

”Uusi onnettomuus tulee. Se on ainoa asia, josta voimme olla varmoja”, sanoo päätoimittaja Hilde Røsvik.

 

Maailman pohjoisin sanomalehti Svalbardposten ilmestyy Longyearbyenissä, Huippuvuorten hallinnollisessa keskuksessa, jossa asuu 2 200 ihmistä. Pohjoisnavalle on 1 300 kilometriä, kirjapainoon Tromssaan lähes tuhat kilometriä. Osloon, jossa lehdellä on tärkeitä lukijoita, on 2 000 kilometriä.

Huippuvuorten talvi on pimeä, kaamos kestää neljä kuukautta. Kesällä seutu kylpee ylenpalttisessa valossa, kun aurinko ei kuukausiin laske. Ympärillä lainehtii Jäämeri.

Huippuvuorten historia suorastaa tulvii tarinoita ihmisistä, jotka ovat etsineet rikkauksia ja seikkailuja näiltä kylmiltä vesiltä ja rannoilta. Valaanpyytäjien, tutkimusmatkailijoiden, malminetsijöiden ja hiilikaivostyöläisten tarinoissa on yksi yhteinen nimittäjä yli muiden: moneen niistä liittyy onnettomuus.

Paikallisen sanomalehden sisältö on osa tätä jatkumoa. Kun jotain onnetonta tapahtuu, lehti kirjaa sen uutiseksi. Luonto on monessa uutisessa isossa roolissa: jääkarhun, lumen, jään tai ankaran sään muodossa.

 

Huippuvuoret kuuluu vuonna 1920 tehdyn kansainvälisen sopimuksen mukaisesti Norjalle, mutta sopimusmaat voivat harjoittaa sen alueella taloudellista ja tieteellistä toimintaa. Näin siellä on Neuvostoliiton perintönä myös 500 asukkaan venäläisyhteisö, Barentsburg.

Norjalla on aivan erityisiä intressejä Huippuvuorilla, tämä näkyy myös paikallislehdessä.

”Monelle norjalaiselle poliitikoille meidän lehtemme on ensisijainen tietolähde Huippuvuorten ja arktisen alueen asioissa. Siksi on erityisen tärkeää, että hoidamme työmme hyvin ja perusteellisesti”, sanoo päätoimittaja Røsvik.

Svalbardposten on ainoa norjalainen journalistinen media Huippuvuorilla, mikä tuo mukanaan vastuuta”, Røsvik sanoo.

Siksi hän yrittää myös auttaa muita toimittajia uutistilanteissa. Kun venäläinen helikopteri syöksyi mereen Huippuvuorilla lokakuussa 2017, ”kaikki” soittivat Svalbardposteniin. Näin tekivät muun muassa Norjan yleisradio NRK ja brittien BBC, jotka halusivat sekä tietoja että kuvamateriaalia.

Monet toimittajat pitävät Svalbardpostenia yleisenä tietotoimistona ja taustamateriaalin tuottajana. Heille Røsvik joutuu välillä sanomaan ei.

”Emme kerta kaikkiaan ehdi. Minun lisäkseni meillä on kolme muuta toimittajaa. Meidän pitää keskittyä omaan työhömme.”

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

”Uskon, että Svalbardpostenilla on paljon enemmän vaikutusvaltaa kuin tavallisella paikallislehdellä mantereella”, sanoo päätoimittaja Hilde Røsvik. Huippuvuorilla on erikoisasema Norjan politiikassa. Toimitus ryhmäkuvassa: Christopher Engås, Hilde Røsvik, Kent Roar Nybø and Line Nagell Ylvisåker.

 

Lehden tärkeys korostuu onnettomuusuutisoinnissa, mutta toimitus keskittyy myös muuhun paikallisjournalismiin. Juuri nyt ajankohtaisia asioita ovat asuntopula, isot lapsiryhmät päiväkodissa ja eläinlääkäripäivystyksen puute.

Røsvikin mukaan lehti panostaa myös tutkivaan journalismiin, mikä herättää suurta kiinnostusta pienessä yhteisössä, kenties myös kiihkeitä tuntoja. Lehti on tehnyt juttusarjaa matkaoppaiden työoloista. Tutkittujen yritysten joukossa on takuulla myös niitä, jotka mainostavat lehdessä.

”Täällä asuvat odottavat meiltä kriittisyyttä, ja heitä emme petä. Vapaa-ajalla voimme seurustella ja pitää hauskaa keskenämme, asiat käsitellään työssä ja työajalla.”

Svalbardpostenille tärkeitä ovat myös isot aiheet, kuten ilmastonmuutos ja Norjan valtion suunnitelmat Huippuvuorten kehittämisestä.

”Täällä on erittäin mielenkiintoista toimittaa sanomalehteä. Usein tuntuu siltä, että tänne tulee enemmän kansainvälisiä tutkijoita ja päättäjiä kuin Osloon”, Røsvik sanoo.

Svalbardposten

Perustettu 1947.

Ilmestyy kerran viikossa, torstaisin. Painetaan Tromssassa.

Levikki 2 500 kappaletta, tilaajia on mantereella enemmän kuin Huippuvuorilla.

Kustantaja Stiftelsen Svalbardposten -säätiö, jonka omistaa Norjan oikeusministeriö.

Liikevaihto vuonna 2017 665 000 euroa, liikevoitto 6 700 euroa voittoa.

Kuusi työntekijää, joista toimittajia neljä. Päätoimittajalla kahden vuoden määräaikainen työsopimus, joka voi jatkua enintään kahdella lisävuodella.

Kilpailija: nettisivusto Icepeople julkaisee englanniksi uutisia Huippuvuorilta, ylläpitäjänä toimittaja Mark Sabbatini.

Svalbardposten

Perustettu 1947.

Ilmestyy kerran viikossa, torstaisin. Painetaan Tromssassa.

Levikki 2 500 kappaletta, tilaajia on mantereella enemmän kuin Huippuvuorilla.

Kustantaja Stiftelsen Svalbardposten -säätiö, jonka omistaa Norjan oikeusministeriö.

Liikevaihto vuonna 2017 665 000 euroa, liikevoitto 6 700 euroa voittoa.

Kuusi työntekijää, joista toimittajia neljä. Päätoimittajalla kahden vuoden määräaikainen työsopimus, joka voi jatkua enintään kahdella lisävuodella.

Kilpailija: nettisivusto Icepeople julkaisee englanniksi uutisia Huippuvuorilta, ylläpitäjänä toimittaja Mark Sabbatini.



8 2018
Arkisto

Kollegojen kuteet

Kuusi media-alan ammattilaista näyttää ja kertoo, miten he pukeutuvat töihin. Kerro sinäkin Twitterissä hashtagilla #paallakoska.

Kansalaiset mukaan. ”Toivon, että suuri yleisö antaisi henkistä tukea työlle, jossa moniarvoista viestintää pidetään yllä”, sanoo Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio.

Maalitus on koko yhteiskunnan asia

Helsingin käräjäoikeudessa käsitellään parhaillaan syytteitä toimittajiin ja mediaan kohdistuneista rikoksista. Haitalliseen vaikuttamiseen voisi puuttua terävämmin.

En minä, vaan tämä ammatti

Vihapuheen ilmiöllistäminen auttaa, kun toimittaja on verkkoraivon kohteena, sanoo itsekin solvatuksi joutunut Suvi-Tuulia Nykänen.

Myllytys koettelee sananvapautta

Toimituksien supistukset ja ulkopuolinen painostus leimaavat journalistien arkea, kirjoittaa päätoimittaja Markku Lappalainen.

Pieni kohu-opas

”Kohujournalismissa media itse määrittelee asian kohuksi ja etäännyttää näin itsensä vastuusta kytkeä aihe tosimaailman tapahtumiin”, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Palkittua uutistyötä. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala saivat yhdessä STT:n työryhmän kanssa Bonnier-palkinnon seksuaalista häirintää ja ahdistelua käsittelevistä jutuistaan. Palkintoraati kiitteli tekijöitä huolellisesta, sinnikkäästä ja rohkeasta uutistyöstä.

Hiljaista sympatiaa

Psyykkisen järkytyksen kokeneen haastattelussa on hyvä osata kuunnella. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala kohtasivat naisia, jotka olivat koululaisina joutuneet opettajan seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi.

Myy, opasta ja ole uskottava

Verkossa yleisö tarvitsee perusteluita ja kädestä pitämistä – ja toimittaja rohkeutta etsiä omaa ääntään, sanoo verkkokerronnasta kirjan tehnyt Terhi Upola.

Slutspurt i juni. För en förlagsredaktör är sommaren en intensiv period. Alla böcker som ska ut till höstens bokmässor måste gå i tryck senast under juni. ”Innan boken går i tryck kan man vara lite hysterisk och dubbelkolla att allt är okej. Sedan tar man det lugnt tills den ska recenseras”, säger Myrika Ekbom.

Hängmattan hägrar också för förlagsredaktören

Alla texter som ska ges ut i bokform behöver redigeras av proffs. Den som försöker ta en genväg riskerar att boken blir full av stavfel och upprepningar.

Mielipide vastaan fakta

Kielteiseen valoon joutuneelle pitää antaa mahdollisuus samanaikaiseen kuulemiseen tai vastineeseen.

Täältä ja muualta. ”Kymmenkunta vuotta sitten matkat nähtiin lähinnä kustannuseränä, mutta viime vuosina olen käynyt ulkomailla  juttukeikoilla noin neljä kertaa vuodessa”, sanoo Keskisuomalaisen Janne Yläjoki. ”On sisäistetty, että uskottavaan ulkomaanjournalismiin tarvitaan muutakin kuin sitä, että kirjoitetaan neljän seinän sisällä.”

Oman näkökulman perässä

Keskisuomalaisen ulkomaantoimittaja Janne Yläjoki yrittää löytää aiheita, joita isot koneistot eivät käsittele. ”Meillä ei voi olla aamulla verkossa ihan samaa kuin mitä tv-uutisissa on toisteltu edellisenä iltana.”

Lisää rahaa, suojaa ja oikeuksia

Nykyinen hallitus ei ole ollut media-alalle erityisen hyvä, sanoo Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho. Digi-alv:n alentaminen olisi tärkein parannus.

Vaikeudet ongelmissa?

Suurissa ongelmissa -ilmaus yleistyy julkisessa kielenkäytössä, myös journalistisissa teksteissä, kirjoittaa Vesa Heikkinen. ”Yhtäältä kyse on kieleen kuuluvasta sanojen merkitysten vähittäisestä muuttumisesta, toisaalta tälle ajalle ominaisesta tavasta tarkastella maailmanmenoa.”

Kesäkeikalla. Ensimmäinen kesä toimittajana on vienyt Tuuli Rantasaloa monenlaisille juttukeikoille. 4. kesäkuuta hän haastatteli Paiholassa, Pielisjoen rannalla kesäkahvilaa pitäviä 4H-yrittäjiä (oik.) Johanna Väänästä, Maria Mäkeä ja Salla Karhua.

Hankalinta on tiivistää oleellinen

Ensimmäisessä oman alan työpaikassaan Tuuli Rantasalo jännitti etukäteen, odotetaanko harjoittelijan olevan valmis toimittaja.

1918 – med respekt

”När uppmärksammandet av inbördeskriget 1918 sparkade igång i januari i år var jag skeptisk: skulle vi klara av detta efter all #suomi100-hype?” skriver Magnus Londen.

Onnellinen yrittäjä

Freelancetyössä vuorottelevat epävarmuus - ja ylityöllistyminen. ”Silloin on niin lopussa, että vain turkulaisesta kasvattajaseurasta hankittu rutiini pelastaa”, kirjoittaa Lauri Rotko.

Ikuisesti pahoillani, Paula

Epäkohtelias vastaus puhelinmyyjälle oli maksaa Manu Haapalaiselle Paula Koivuniemen haastattelun.

Puheenaiheita takomaan

Susanne Salmi aloittaa Ylioppilaslehden päätoimittajana elokuussa.

Itse kasvatettu. Leikkokukkien lisäksi Satu Koivisto kasvattaa siirtolapuutarhassaan ruokakasveja. ”Esimerkiksi oman kasvihuoneen kurkku on uskomattoman makea ja rapea verrattuna kaupan kurkkuun.”

Ruuan alkulähteillä

Päätoimittaja Satu Koivisto rentoutuu ruokakasvien kauneuden äärellä siirtolapuutarhassa.

Tosielämän toimittajadraama

Viime vuonna kuvattu Vuosi New York Timesin toimituksessa näyttää ja kuulostaa parhailta tv-draamoilta – eikä välty niiden kliseiltä, kirjoittaa Marja Honkonen

Bra start för Medielaget

I slutet av 2017 hade andelslaget 172 medlemmar vilket var nästan 100 fler än vad man räknat med.

Hangöseminariet i september

Ekonomijournalistik, frilansliv, riksdagsvalet i Sverige och yttrandefriheten i Ryssland är huvudteman på årets publicistseminarium i Hangö.

Poimuri

Mediasta sanottua.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta