Onnettomuudet ydinsisältönä

Maailman pohjoisin lehti, Huippuvuorilla ilmestyvä Svalbardposten on kokoaan suurempi. Sitä luetaan tarkasti myös hallitustasolla Oslossa.

Kaukana kaikesta. Huippuvuoret on omintakeinen, eristäytynyt arktinen saaristo. Longyearbyenissä on tarjolla lähes kaikki nykyajan palvelut – painettua ja digitaalista mediaa myöten.

Svalbardposten

Perustettu 1947.

Ilmestyy kerran viikossa, torstaisin. Painetaan Tromssassa.

Levikki 2 500 kappaletta, tilaajia on mantereella enemmän kuin Huippuvuorilla.

Kustantaja Stiftelsen Svalbardposten -säätiö, jonka omistaa Norjan oikeusministeriö.

Liikevaihto vuonna 2017 665 000 euroa, liikevoitto 6 700 euroa voittoa.

Kuusi työntekijää, joista toimittajia neljä. Päätoimittajalla kahden vuoden määräaikainen työsopimus, joka voi jatkua enintään kahdella lisävuodella.

Kilpailija: nettisivusto Icepeople julkaisee englanniksi uutisia Huippuvuorilta, ylläpitäjänä toimittaja Mark Sabbatini.

JOURNALISTI
25.5.2018

Lina Laurent, teksti
Karl Vilhjálmsson, kuvat

Kehystetyt lehtileikkeet ja etusivut koristavat toimituksen sisäänkäyntiä. Uutinen vuodelta 1995: jääkarhu tappoi nuoren naisen. Reportaasi seuraavalta vuodelta: venäläinen matkustajakone tuhoutui ja 141 henkilöä kuoli.

Kehyksissä on myös palkinto, jonka lehti sai reportaasistaan Stille morgon (Hiljainen aamu). Juttu julkaistiin 21. joulukuuta 2016, tasan vuosi yksitoista omakotitaloa tuhonneen lumivyöryn jälkeen. Vyöryssä kuoli kaksi ihmistä, se jätti kipeät arvet pieneen yhdyskuntaan.

Onnettomuudet ovat Svalbardpostenin ydinsisältöä.

”Uusi onnettomuus tulee. Se on ainoa asia, josta voimme olla varmoja”, sanoo päätoimittaja Hilde Røsvik.

 

Maailman pohjoisin sanomalehti Svalbardposten ilmestyy Longyearbyenissä, Huippuvuorten hallinnollisessa keskuksessa, jossa asuu 2 200 ihmistä. Pohjoisnavalle on 1 300 kilometriä, kirjapainoon Tromssaan lähes tuhat kilometriä. Osloon, jossa lehdellä on tärkeitä lukijoita, on 2 000 kilometriä.

Huippuvuorten talvi on pimeä, kaamos kestää neljä kuukautta. Kesällä seutu kylpee ylenpalttisessa valossa, kun aurinko ei kuukausiin laske. Ympärillä lainehtii Jäämeri.

Huippuvuorten historia suorastaa tulvii tarinoita ihmisistä, jotka ovat etsineet rikkauksia ja seikkailuja näiltä kylmiltä vesiltä ja rannoilta. Valaanpyytäjien, tutkimusmatkailijoiden, malminetsijöiden ja hiilikaivostyöläisten tarinoissa on yksi yhteinen nimittäjä yli muiden: moneen niistä liittyy onnettomuus.

Paikallisen sanomalehden sisältö on osa tätä jatkumoa. Kun jotain onnetonta tapahtuu, lehti kirjaa sen uutiseksi. Luonto on monessa uutisessa isossa roolissa: jääkarhun, lumen, jään tai ankaran sään muodossa.

 

Huippuvuoret kuuluu vuonna 1920 tehdyn kansainvälisen sopimuksen mukaisesti Norjalle, mutta sopimusmaat voivat harjoittaa sen alueella taloudellista ja tieteellistä toimintaa. Näin siellä on Neuvostoliiton perintönä myös 500 asukkaan venäläisyhteisö, Barentsburg.

Norjalla on aivan erityisiä intressejä Huippuvuorilla, tämä näkyy myös paikallislehdessä.

”Monelle norjalaiselle poliitikoille meidän lehtemme on ensisijainen tietolähde Huippuvuorten ja arktisen alueen asioissa. Siksi on erityisen tärkeää, että hoidamme työmme hyvin ja perusteellisesti”, sanoo päätoimittaja Røsvik.

Svalbardposten on ainoa norjalainen journalistinen media Huippuvuorilla, mikä tuo mukanaan vastuuta”, Røsvik sanoo.

Siksi hän yrittää myös auttaa muita toimittajia uutistilanteissa. Kun venäläinen helikopteri syöksyi mereen Huippuvuorilla lokakuussa 2017, ”kaikki” soittivat Svalbardposteniin. Näin tekivät muun muassa Norjan yleisradio NRK ja brittien BBC, jotka halusivat sekä tietoja että kuvamateriaalia.

Monet toimittajat pitävät Svalbardpostenia yleisenä tietotoimistona ja taustamateriaalin tuottajana. Heille Røsvik joutuu välillä sanomaan ei.

”Emme kerta kaikkiaan ehdi. Minun lisäkseni meillä on kolme muuta toimittajaa. Meidän pitää keskittyä omaan työhömme.”

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

”Uskon, että Svalbardpostenilla on paljon enemmän vaikutusvaltaa kuin tavallisella paikallislehdellä mantereella”, sanoo päätoimittaja Hilde Røsvik. Huippuvuorilla on erikoisasema Norjan politiikassa. Toimitus ryhmäkuvassa: Christopher Engås, Hilde Røsvik, Kent Roar Nybø and Line Nagell Ylvisåker.

 

Lehden tärkeys korostuu onnettomuusuutisoinnissa, mutta toimitus keskittyy myös muuhun paikallisjournalismiin. Juuri nyt ajankohtaisia asioita ovat asuntopula, isot lapsiryhmät päiväkodissa ja eläinlääkäripäivystyksen puute.

Røsvikin mukaan lehti panostaa myös tutkivaan journalismiin, mikä herättää suurta kiinnostusta pienessä yhteisössä, kenties myös kiihkeitä tuntoja. Lehti on tehnyt juttusarjaa matkaoppaiden työoloista. Tutkittujen yritysten joukossa on takuulla myös niitä, jotka mainostavat lehdessä.

”Täällä asuvat odottavat meiltä kriittisyyttä, ja heitä emme petä. Vapaa-ajalla voimme seurustella ja pitää hauskaa keskenämme, asiat käsitellään työssä ja työajalla.”

Svalbardpostenille tärkeitä ovat myös isot aiheet, kuten ilmastonmuutos ja Norjan valtion suunnitelmat Huippuvuorten kehittämisestä.

”Täällä on erittäin mielenkiintoista toimittaa sanomalehteä. Usein tuntuu siltä, että tänne tulee enemmän kansainvälisiä tutkijoita ja päättäjiä kuin Osloon”, Røsvik sanoo.

Svalbardposten

Perustettu 1947.

Ilmestyy kerran viikossa, torstaisin. Painetaan Tromssassa.

Levikki 2 500 kappaletta, tilaajia on mantereella enemmän kuin Huippuvuorilla.

Kustantaja Stiftelsen Svalbardposten -säätiö, jonka omistaa Norjan oikeusministeriö.

Liikevaihto vuonna 2017 665 000 euroa, liikevoitto 6 700 euroa voittoa.

Kuusi työntekijää, joista toimittajia neljä. Päätoimittajalla kahden vuoden määräaikainen työsopimus, joka voi jatkua enintään kahdella lisävuodella.

Kilpailija: nettisivusto Icepeople julkaisee englanniksi uutisia Huippuvuorilta, ylläpitäjänä toimittaja Mark Sabbatini.



15 2018
Arkisto

Sanan saattajat

Kristillinen media on huono bisnes, jota tehdään kutsumuksen voimalla. Aivan erityisen hankala sitä on tehdä niin, että se kelpaisi kaikille, sanoo alan konkari Kirsi Rostamo.

Elämäntapajohtaja

Journalistiliiton puheenjohtajaksi uudelleen valittu Hanne Aho uskoo liiton jäsenmäärän kääntyvän nousuun.

Aishi Zidania kiitettiin palkintoperusteissa myös siitä, etteivät painostus, uutistyön vääristely-yritykset ja nettiviha ole lannistaneet häntä. Jarno Liskin todettiin tekevän monin paikoin riskialtista tutkivaa journalismia sinnikkäästi ja peräänantamattomasti ilman työsuhteen turvaa.

Sananvapauden käyttäjät

Kun ympäristö painostaa, Aishi Zidan ja Jarno Liski nojaavat journalistin perustehtävään. Työ palkittiin Sananvapauden miekalla.

KSF Medias fjolårsresultat, ett minus på 4,2 miljoner euro, var bättre än på många år. Nya vd:n Anna Hellersedt litar på att det nu är en bra tidpunkt för bolaget att införa en ny betallösning för digital journalistik.

Efter stormen

KSF Medias nya vd Anna Hellerstedt betonar öppen kommunikation inom bolaget och vill förankra stora linjer hos personalen. Främsta löfte hittills: mer fokus på journalistiken – hur det ska förverkligas har vi inte ännu sett.

Tv-ohjaaja ja toimittaja Marja Jaakola on halunnut olla työvuosien jälkeen kuin kuka tahansa. Hän ei ole työskennellyt eläkkeellä. Kuva: Liisa Huima

Ei ole valtaa loistoa

Eläkkeellä identiteetti on rakennettava uudelleen. Toimittajalle se voi olla vaikeaa.

Liikaa keskustelua

Medioiden verkkokeskusteluissa vihan lietsomisen ja asiallisen kommentoinnin välissä on leveä vyöhyke, jolla delete-nappia painetaan liian harvoin, kirjoittaa Asko Lehtonen.

Älä soita sille enää koskaan!

Mediayhtiö harkitsi kieltävänsä tuurajia käyttämästä lähdesuojan alaisia tietoja muissa töissä. Ajatus lähteiden ”omistamisesta” on omituinen, kokenut oikeustoimittaja sanoo.

Jouluihminen. A-lehtien tuottaja Elisa Miinin aloittaa jouluvalmistelut jo elokuussa ja lopettaa joulunvieton tapaninpäivänä. ”Ajatukseni kääntyvät välipäivinä jo pois joulusta ja kohti uutta vuotta, kun olen jo joulua pitkään siinä vaiheessa viettänyt.”

Glögiä jo elokuussa

A-lehtien tuottaja Elisa Miininin kotona on kaksi joulukuusta. Toiseen niistä saa koskea vain hän.

Pekka Vahvasen Kone kaikkivaltias -kirja on saanut kehuja siitä, että ’joku on tätä järjettömyyttä vastaan’. Toisaalta se on kirvoittanut kritiikkiä etenkin teknologiapiireistä. ”Uskon, että kun tunnepitoista kritiikkiä saa, on osunut johonkin oikeaan kohtaan.”

Kadonneen onnen jäljillä

Tutkimusten valossa teknologis-taloudellinen kehitys ei ole enää vuosikymmeniin tehnyt meistä onnellisempia, sanoo digitalisaation ongelmista kirjan kirjoittanut Pekka Vahvanen.

Milloin freelancer on jäävi?

Mikä on eettinen aikaväli jutulle tiettyyn lehteen ja jutulle saman lehden kustantajasta? Vaikuttaako juttutyyppi asiaan? Vastausten pohtimiseen tarvitaan lisää konkreettisia eväitä, kirjoittaa Anna-Sofia Nieminen.

Edellistä työtä jatkamaan

Tiina Ojutkangas aloittaa tammikuussa Kokkolassa ilmestyvän Keskipohjanmaan päätoimittajana.

Dags att tända lyset

På redaktionerna i Finland finns en hel del att lära av Demokratijouren, om hur man bygger upp konkreta rutiner som förebygger hot och hat, skriver Johan Svenlin.

Perehdy tietoturvaan tänään

Vaikka et työskentelisi erityistä tietoturvaa vaativien lähteiden ja aiheiden parissa, ala perehtyä niiden suojaamiseen nyt. Toimittajan salausopas kertoo, miksi se kannattaa.

75 prosenttia

Mistä tietää, että vaalit ovat lähestymässä? Yksi varma merkki on numerohokemien vyöry journalistisiin teksteihin, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Liftaamalla ehtii paremmin

Kirjaan uppoutunut Juha Mäkinen ei huomannut nousta bussiin, mutta onneksi juttukeikalle ehtii toisellakin tavalla.

Otavamedia jatkaa yt-kierrosta ensi vuonna

Otavamedia aloittaa yt-neuvottelut kuvaryhmässään 2. tammikuuta 2019. Yt-neuvotteluja on viime viikkona päättynyt Otavamediassa, Sanoma Media Finlandissa, Aamulehdessä ja A-lehdissä.

Färre fotografer på Hufvudstadsbladet

”Jag är övertygad om att läsarna inte kommer att uppleva någon försämring av bildjournalistiken i HBL framöver”, säger chefredaktör Susanna Landor.

Håkans leder Studentbladet

Som chefredaktör vill Håkans bland annat närma sig studentkårer som tidigare lämnat Svenska studerandes intresseorganisation.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta