Oman kuorman puristuksessa

Juho Kuorikoski sai viime hetkellä diagnoosin kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä. Vaikka tieto sairaudesta oli aluksi kova järkytys, oikea lääkitys todennäköisesti pelasti hänen henkensä.

Juho Kuorikoski, 34

Tekniikan insinööri Seinäjoen ammattikorkeakoulusta 2008. Filosofian maisteri viestintätieteistä Vaasan yliopistosta 2012.

Päätoimittaja Järviseudun Sanomissa 1. tammikuuta 2017 alkaen.

Pelit-lehden vakituinen avustaja vuodesta 2009.

Pohjalaisen toimittaja 2010–2015.

Tietokirjat Sinivalkoinen pelikirja (2014), Suuret seikkailupelit (2015), X-COM-tietokonepelien klassikot (2016), Commodore 64 – Tasavallan tietokone (2017), Hirsitalo muuttaa (2018), Pelitaiteen manifesti (lokakuussa 2018).

Osakkaana Platonic Partnership -pelistudiossa, jonka ensimmäinen peli kesällä 2017 julkaistu Lydia, joka voitti huhtikuussa 2018 The Finnish Game Awardsin Vuoden 2017 luova saavutus -palkinnon sekä Pelit-lehden lukijaäänestyksen.

JOURNALISTI
25.5.2018

Jukka Vuorio, teksti
Juha Harju, kuva

Syksyllä 2017 paikallislehti Järviseudun Sanomien päätoimittaja Juho Kuorikoski teki kolmen ihmisen työt.

Hän johti toimitusta, kävi juttukeikoilla, pyöritti verkon uutiskonetta ja taittoi lehteä. Työpäivät venyivät pitkiksi, etenkin kun toimituksesta poistuminen vei hänet vain työstä toiseen. Viikonloput, illat ja yöt Kuorikoski takoi tietokirjoja, avusti Pelit-lehteä, rakensi omakotitaloa sekä veti omaa tietokonepelistudiotaan.

Samalla toimittaja kehitteli suunnitelmaa päiviensä päättämiseksi.

”Lokakuuhun mennessä olin suunnitellut aika tarkkaan, että miten lähtisin tästä maailmasta. Jos tämä meno olisi jatkunut vielä vuoden tai kaksi, olisin ihan varmasti heittänyt henkeni”, Kuorikoski sanoo.

Ahkeraksi työhevoseksi itsensä mieltänyt Kuorikoski oli sairastanut jo useamman vuoden ajan kakkostyypin kaksisuuntaista mielialahäiriötä. Diagnoosin hän sai vasta helmikuussa 2018.

Kaksisuuntainen mielialahäiriö on suurilta osin periytyvä sairaus, ja ylenpalttinen työkuorma on eräs sairauden laukaisevista riskitekijöistä. Kuorikosken työmäärä oli ”aivan järjetön”, kuten hän itse sitä luonnehtii.

 

Lappajärvellä ja sen ympäryskunnissa ilmestyvä Järviseudun Sanomat on tyypillinen paikallislehti, jonka toimituksessa työskentelevät päätoimittaja Kuorikosken lisäksi ilmoitusvalmistaja ja konttoristi. Jokaisessa alueen kunnassa toimii lisäksi pitäjätoimittajaksi kutsuttu avustaja.

Paikallislehtiä tehdään Suomessa ohuilla henkilöresursseilla. Vaikka väki toimituksissa vähenee, työn määrä voi verkon vaatimusten myötä jopa kasvaa.

”Kyllä meilläkin mennään tietyllä tavoin riskirajoilla. Tietyssä mielessä diagnosoimattomasta sairaudestani oli hyötyä lehdelle.”

Kakkostyypin kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä hypomaaniset toimeliaisuuden kaudet vuorottelevat syvien masennusjaksojen kanssa. Hypomania on maniaa lievempi jakso, jonka aikana korostuvat innostuminen sekä ärtyneisyys ja unettomuus.

Kuorikosken sairaudessa tarmokas toimeliaisuus limittyi takakireään ärtyneisyyteen. Toimeliaisuuden jaksojen päätteeksi Kuorikoski vaipui masennukseen, joka kerta kerralta paheni.

Neljän viime vuoden aikana Kuorikoski on tehnyt viisi tietokirjaa, kuudes ja viimeinen ilmestyy kuluvan vuoden lokakuussa. Kuorikoskelle tyypillisesti jokainen projekti on valmistunut lyhyessä ajassa.

Toimeliaana kautena hän on tuntenut itsensä yli-ihmiseksi, joka saa valmiiksi kaiken mihin tarttuu. Kirjatekstiä syntyi monena yönä 20 – 30 sivua yhdellä istumalla.

”Kun on riittävän väsynyt ja uppoutuu työhön tarpeeksi, tuntuu kuin rinnassa palaisi. Silloin koko muu maailma katoaa ympäriltä ja on vain projekti ja minä.”

 

Ylikierroksilla käynyt toimittaja koki ympäröivän yhteiskunnan niin työelämässä kuin kaikilta muiltakin osin käsittämättömän verkkaiseksi. Hän itse oli tottunut paiskimaan töitä vuorokauden ympäri, ja hämmästeli usein, miksi muut eivät tee niin.

”Ärsytti, kun kaikki ihmiset tuntuivat käyvän niin hitaalla. Liikennevaloissa ja kassajonossa joutui puremaan hampaita yhteen, kun ihmisten verkkaisuus otti päähän.”

Kuorikoski hakeutui masennuksen ja ahdistuksen vuoksi lääkäriin ensimmäisen kerran lokakuussa 2017. Ensimmäinen diagnoosi ja siihen kuulunut lääkitys eivät onnistuneet.

”Vartin terveyskeskuskäynnin jälkeen lääkäri totesi minun sairastavan masennusta, joten sain lääkkeet siihen. Mutta sairauteni on sellainen, että masennuslääkkeet saattavat aiheuttaa hypomanian laukeamisen.”

Juuri niin kävi. Masennuslääkkeet auttoivat hänet pahimman rotkon yli, mutta paha olo ei hävinnyt. Lääkkeiden myötä paino nousi muutamassa kuukaudessa yli 20 kiloa.

Ja ideoita alkoi vilistä. Viikko lääkekuurin aloittamisesta Kuorikoski sai idean tietokonepelien taidetta käsittelevästä tietokirjasta. Kirjan teksti oli valmis kahdessa kuukaudessa.

Kun Kuorikoski sai tuoreimman kirjatekstinsä valmiiksi, oli lääkkeistä huolimatta masennusjakson vuoro. Se iski Kuorikosken mieleen synkemmin kuin kertaakaan aiemmin.

Silloin Kuorikosken puoliso varasi ahdistuneelle miehelleen ajan yksityiselle psykiatrian erikoislääkärille, jolta apu löytyi terveyskeskusta paremmin. Tieto kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä oli toimittajalle aluksi järkytys, mutta sitä seurasi iso helpotus. Kun lääkitys saatiin uuden diagnoosin myötä kohdalleen, Kuorikoski ymmärsi, että ei olekaan syntyjään ilkeä, vaan taustalla on sairaus.

”Ajattelen, että en ole voinut itse vaikuttaa tämän sairauden syntyyn millään tavalla, vaan se tulee perimästä. Sairaus on osa minua, mutta se ei määrittele sitä kuka tai minkälainen olen.”

Kuorikoski haluaa nyt puhua aiheesta julkisesti siksi, että toivoo samankaltaisten asioiden kanssa kipuilevien ihmisten voivan pysäyttää oma kierteensä jo aiemmin.

”Mielenterveyden ongelmat ovat Suomessa aivan turhaan tabu. Protestanttisessa työkulttuurissa on totuttu ajattelemaan, että täytyy vain painaa pää rintaan ja jaksaa. Toivon jokaisen ymmärtävän, ettei sairaudessa ole mitään hävettävää.”

Lääkityksen ja terapian avulla Kuorikosken työkyky säilyy, ja omalle työnantajalleen hän jakaa kiitosta.

”Kun sain diagnoosin, kerroin siitä mediatalon toimitusjohtajalle. Hänellä ei ollut asian kanssa ongelmia, eikä työyhteisössä kukaan muukaan ole suhtautunut siihen nyreästi.”

Enää työ ei ole Kuorikosken tärkein asia. Tilalle ovat tulleet ennen kaikkea oma perhe sekä kuntosaliharrastus.

”Työ on kuitenkin vain työtä, ei sillä kannata polttaa itseään loppuun.”


Apua itsetuhoisiin ajatuksiin voi hakea esimerkiksi Mielenterveysseuran valtakunnallisesta Kriisipuhelimesta (puhelin 010 195 202) tai verkkokriisikeskus Tukinet.fi:stä.

Juho Kuorikoski, 34

Tekniikan insinööri Seinäjoen ammattikorkeakoulusta 2008. Filosofian maisteri viestintätieteistä Vaasan yliopistosta 2012.

Päätoimittaja Järviseudun Sanomissa 1. tammikuuta 2017 alkaen.

Pelit-lehden vakituinen avustaja vuodesta 2009.

Pohjalaisen toimittaja 2010–2015.

Tietokirjat Sinivalkoinen pelikirja (2014), Suuret seikkailupelit (2015), X-COM-tietokonepelien klassikot (2016), Commodore 64 – Tasavallan tietokone (2017), Hirsitalo muuttaa (2018), Pelitaiteen manifesti (lokakuussa 2018).

Osakkaana Platonic Partnership -pelistudiossa, jonka ensimmäinen peli kesällä 2017 julkaistu Lydia, joka voitti huhtikuussa 2018 The Finnish Game Awardsin Vuoden 2017 luova saavutus -palkinnon sekä Pelit-lehden lukijaäänestyksen.



11 2018
Arkisto
Valmis julkisuuteen. ”Ajattelen, että tarvittaessa minun täytyy kestää tämä julkisuus monestakin syystä. Kyse on päätoimittajan asemasta, journalistien työstä ja ammattietiikasta, riippumattomasta journalismista ja liiton jäsenten sananvapaudesta”, Psykologi-lehden päätoimittaja Hannele Peltonen sanoo.

Psykologi-lehden päätoimittaja puolusti journalismia ja väsyi

Psykologiliiton julkaiseman lehden päätoimittaja Hannele Peltonen uupui, kun liiton johto halusi jatkuvasti puuttua lehden tekemiseen ja sisältöihin. Ongelmia voi syntyä järjestö- ja yrityslehdissä, joiden työnantajat eivät tunne journalismin sääntöjä.

Haluatko Psykologin päätoimittajaksi, Annarilla Ahtola?

Psykologi-lehden päätoimittaja uupui, koska Psykologiliiton johto puuttui jatkuvasti lehden tekemiseen ja sisältöihin. Journalisti kysyi puheenjohtaja Annarilla Ahtolalta, mistä on kyse.

”Taas joku mies tekee vuoden jotain”

Timo Korpi aloitti päästöpaaston, jotta ilmastokriisi saisi paikan Uutisten ja Urheiluruudun välistä.

Väger varje ord. Rubrikerna i digitala medier begränsas inte av samma krav som i tryckta medier. ”Den traditionella trestegsraketen i ingressen funkar inte digitalt, i stället ska rubriken fånga det mest intressanta i nyheten”, säger Annakaisa Suni, nyhetschef på Hufvudstadsbladet.

Lång rubrik på webben ger klick

Vi tar in en stor del av våra nyheter via små skärmar, men fortfarande följer många artiklar samma mönster som tryckta nyheter. Först nu satsar mediehusen på fortbildning i webbjournalistik.

Kirjoittava toimittaja äänessä. Etelä-Suomen Sanomissa työskentelevä Nina Räty piipahtaa kerran tunnissa toimituksen studioon lukemaan radiouutiset.

Maakuntalehdet mielivät radioaalloille

Lehtiyhtiöt hakevat joukolla toimilupia. Radio houkuttelee liiketoimintana, koska siellä mainokset myyvät edelleen hyvin.

Ei mikään kahvinkeittäjä. Palestiinalaiseen työelämään sopeutuminen kesti aikansa, mutta nyt Mimmi Nietula on tottunut verkkaisempaan työtahtiin. Nietula joutui taistelemaan paikastaan miesvaltaisessa työ-yhteisössä, mutta kahvinkeittäjänä häntä ei enää pidä kukaan.

Pesti pyhällä maalla

Videokuvaaja ja toimittaja Mimmi Nietula, 38, on työskennellyt kymmenen vuotta Palestiinassa ja Israelissa. Työhön kuuluu saippuasarjojen kuvaamista, kyynelkaasua ja kumiluoteja.

Leskimies torilla

Niinistö oli ensin sitä mieltä, että toimittajan pitää jäädä oven taakse, mutta muutti kuitenkin mielensä: istu nyt siinä, kun olet niin kaukaa tullut, kirjoittaa Asko Lehtonen kolumnissaan.

Yleisön keskellä. ”Metodi ei ratkaise normaaleihin uutisjuttuihin liittyvien keskustelujen ongelmia, mutta voi auttaa nostamaan valikoiduista aiheista esiin uutta”, sanoo toimittaja Maija Aalto. Hän osallistui Helsingin Sanomien Erätauko-kokeiluihin, joissa verkkokeskustelua ohjattiin tietoisesti rakentavaan suuntaan.

Mielipiteistä kokemuksiin

Erätauko-metodi voi auttaa selvittämään sen, mitä journalistit eivät itse keksi kysyä. Helsingin Sanomat testasi Sitran paremman keskustelun työkaluja verkossa.

Keksitystä paisui iso uutinen

Kun alaikäinen kertoo joutuneensa rikoksen uhriksi, uutisia pitäisi malttaa harkita ja vanhempien kertoma tulisi tarkistaa tavallistakin huolellisemmin.

Kuvauspaikoilla. Louhimiehen Tuntemattoman Äänislinnan paraati -kohtaus kuvattiin näissä Suomenlinnan maisemissa syksyllä 2016. ”Kun Tuntematon oli tekeillä, puolustin hanketta, vaikka minullakin oli sen mielekkyydestä epäilyksiä. Kulttuurijournalismissa keskeneräisten hankkeiden arvioiminen ei ole kovin hedelmällistä, koska kukaan ei vielä tiedä, millaisia oivalluksia tekijöillä on aiheesta”, Kalle Kinnunen sanoo.

Tuntematon toisin silmin

Kalle Kinnunen kirjoittaa blogiaan silloin, kun alalla tapahtuu. ”Kirjoitusta aloittaessani ajattelen usein, että se on yksi ajatus ja 20 minuutissa ulkona, mutta sitten teksti kaipaakin vielä jonkun tason lisää.”

Sisällön pitää olla priimaa

Noora Susi on aloittanut Sanoma Pron äidinkielen toimituksen kustannuspäällikkönä.

Paluumuuttaja Ylitorniolta. Vihreän Langan politiikan toimittaja Jenni Leukumaavaara asettui Helsinkiin asumaan, mutta tuskin koskaan täysin helsinkiläistyy. Hän toivoo, että voisi osan ajasta etätyöskennellä kotiseuduillaan.

Koko maan asuttaja

Vihreän Langan toimittaja Jenni Leukumaavaara palasi kotiseudulleen pohjoiseen ja huomasi, että haluaa asua Helsingissä.

Koneet rivissä. Somerolaisilla on tapana kerätä kaikenlaista, sanoo toimittaja Armas Töykkälä, joka on hurahtanut kirjoituskoneiden keräämiseen.

Hamstraaja pelasti kirjoituskoneet

Somerolaisessa navetassa lojui linnunkakan alla tuhat kirjoituskonetta. Armas Töykkälän oli pakko puuttua asiaan.

Täällä valvon minä. Yt-neuvottelut pyörivät välillä öisinkin Otavamedian pääluottamusmies Tuomo Lappalaisen mielessä, mutta töissä hän yrittää pitää kiinni normaaleista rutiineista. ”Se on myös keino saada ajatukset hetkeksi pois yt-rumbasta.”

Yt-rumba kiertää Otavamediassa

Tuomo Lappalainen sanoo, että jatkuvat yt-neuvottelut käyvät raskaiksi työntekijöille.

Ilmojen ässä

Hanna-Kaisa Hämäläinen kiipesi avohelikopterin kyytiin kuvatakseen laskuvarjohyppääjiä. Sitten hänelle aiemmin hassutellut pilotti jähmettyi.

Kiltit kärpäset

Uutisessa on siis ihan ookoo väittää, että hirvikärpäset ovat kilttejä tai äkäisiä, vaikka oikeastaan ne käyttäytyvät tylsästi: lajilleen tyypillisesti, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Paremmintietäjät

Arvaan jo, millaisen vastaanoton tämä kirjoitukseni saa, kirjoittaa Janne Zareff.

Fattiga ska inte ha husdjur

Det är den enskilda journalisten som övertalar folk att medverka och som står med ett moraliskt ansvar för hur intervjuobjektet behandlas efter gjort jobb. Mer sällan är det journalisten som bestämmer över kommentarspolitiken, skriver Jeanette Björkqvist.

Portinvartijasta vaikuttajaksi

Totuuden jälkeinen aika -kirja on kuin syventävä kurssi mediaympäristön muutoksesta, kirjoittaa Nina Erho.

Ahon jatko varmistumassa

Radio- ja televisiotoimittajien liitto RTTL tukee Journalistiliiton nykyistä puheenjohtajaa Hanne Ahoa jatkokaudelle. Hänen takanaan ovat myös lehdistön järjestöt.

KSF Media minskade minuset

KSF Medias bokslut för 2017 visar att förlusten minskat med cirka fyra miljoner euro. Under 2017 minskade mediekoncernens personal med 63 personer.

SLP Kustannuksen irtisanotuille korvauksia

Kainuun Sanomia ja paikallislehtiä julkaiseva SLP Kustannus Oy joutuu maksamaan kuudelle irtisanomalleen työntekijälle korvauksia.

Många lediga jobb på Svenska Yle

Svenska Yle räknar med att göra kring 20 nya tillsvidareanställningar i år.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta