Oman kuorman puristuksessa

Juho Kuorikoski sai viime hetkellä diagnoosin kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä. Vaikka tieto sairaudesta oli aluksi kova järkytys, oikea lääkitys todennäköisesti pelasti hänen henkensä.

Juho Kuorikoski, 34

Tekniikan insinööri Seinäjoen ammattikorkeakoulusta 2008. Filosofian maisteri viestintätieteistä Vaasan yliopistosta 2012.

Päätoimittaja Järviseudun Sanomissa 1. tammikuuta 2017 alkaen.

Pelit-lehden vakituinen avustaja vuodesta 2009.

Pohjalaisen toimittaja 2010–2015.

Tietokirjat Sinivalkoinen pelikirja (2014), Suuret seikkailupelit (2015), X-COM-tietokonepelien klassikot (2016), Commodore 64 – Tasavallan tietokone (2017), Hirsitalo muuttaa (2018), Pelitaiteen manifesti (lokakuussa 2018).

Osakkaana Platonic Partnership -pelistudiossa, jonka ensimmäinen peli kesällä 2017 julkaistu Lydia, joka voitti huhtikuussa 2018 The Finnish Game Awardsin Vuoden 2017 luova saavutus -palkinnon sekä Pelit-lehden lukijaäänestyksen.

JOURNALISTI
25.5.2018

Jukka Vuorio, teksti
Juha Harju, kuva

Syksyllä 2017 paikallislehti Järviseudun Sanomien päätoimittaja Juho Kuorikoski teki kolmen ihmisen työt.

Hän johti toimitusta, kävi juttukeikoilla, pyöritti verkon uutiskonetta ja taittoi lehteä. Työpäivät venyivät pitkiksi, etenkin kun toimituksesta poistuminen vei hänet vain työstä toiseen. Viikonloput, illat ja yöt Kuorikoski takoi tietokirjoja, avusti Pelit-lehteä, rakensi omakotitaloa sekä veti omaa tietokonepelistudiotaan.

Samalla toimittaja kehitteli suunnitelmaa päiviensä päättämiseksi.

”Lokakuuhun mennessä olin suunnitellut aika tarkkaan, että miten lähtisin tästä maailmasta. Jos tämä meno olisi jatkunut vielä vuoden tai kaksi, olisin ihan varmasti heittänyt henkeni”, Kuorikoski sanoo.

Ahkeraksi työhevoseksi itsensä mieltänyt Kuorikoski oli sairastanut jo useamman vuoden ajan kakkostyypin kaksisuuntaista mielialahäiriötä. Diagnoosin hän sai vasta helmikuussa 2018.

Kaksisuuntainen mielialahäiriö on suurilta osin periytyvä sairaus, ja ylenpalttinen työkuorma on eräs sairauden laukaisevista riskitekijöistä. Kuorikosken työmäärä oli ”aivan järjetön”, kuten hän itse sitä luonnehtii.

 

Lappajärvellä ja sen ympäryskunnissa ilmestyvä Järviseudun Sanomat on tyypillinen paikallislehti, jonka toimituksessa työskentelevät päätoimittaja Kuorikosken lisäksi ilmoitusvalmistaja ja konttoristi. Jokaisessa alueen kunnassa toimii lisäksi pitäjätoimittajaksi kutsuttu avustaja.

Paikallislehtiä tehdään Suomessa ohuilla henkilöresursseilla. Vaikka väki toimituksissa vähenee, työn määrä voi verkon vaatimusten myötä jopa kasvaa.

”Kyllä meilläkin mennään tietyllä tavoin riskirajoilla. Tietyssä mielessä diagnosoimattomasta sairaudestani oli hyötyä lehdelle.”

Kakkostyypin kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä hypomaaniset toimeliaisuuden kaudet vuorottelevat syvien masennusjaksojen kanssa. Hypomania on maniaa lievempi jakso, jonka aikana korostuvat innostuminen sekä ärtyneisyys ja unettomuus.

Kuorikosken sairaudessa tarmokas toimeliaisuus limittyi takakireään ärtyneisyyteen. Toimeliaisuuden jaksojen päätteeksi Kuorikoski vaipui masennukseen, joka kerta kerralta paheni.

Neljän viime vuoden aikana Kuorikoski on tehnyt viisi tietokirjaa, kuudes ja viimeinen ilmestyy kuluvan vuoden lokakuussa. Kuorikoskelle tyypillisesti jokainen projekti on valmistunut lyhyessä ajassa.

Toimeliaana kautena hän on tuntenut itsensä yli-ihmiseksi, joka saa valmiiksi kaiken mihin tarttuu. Kirjatekstiä syntyi monena yönä 20 – 30 sivua yhdellä istumalla.

”Kun on riittävän väsynyt ja uppoutuu työhön tarpeeksi, tuntuu kuin rinnassa palaisi. Silloin koko muu maailma katoaa ympäriltä ja on vain projekti ja minä.”

 

Ylikierroksilla käynyt toimittaja koki ympäröivän yhteiskunnan niin työelämässä kuin kaikilta muiltakin osin käsittämättömän verkkaiseksi. Hän itse oli tottunut paiskimaan töitä vuorokauden ympäri, ja hämmästeli usein, miksi muut eivät tee niin.

”Ärsytti, kun kaikki ihmiset tuntuivat käyvän niin hitaalla. Liikennevaloissa ja kassajonossa joutui puremaan hampaita yhteen, kun ihmisten verkkaisuus otti päähän.”

Kuorikoski hakeutui masennuksen ja ahdistuksen vuoksi lääkäriin ensimmäisen kerran lokakuussa 2017. Ensimmäinen diagnoosi ja siihen kuulunut lääkitys eivät onnistuneet.

”Vartin terveyskeskuskäynnin jälkeen lääkäri totesi minun sairastavan masennusta, joten sain lääkkeet siihen. Mutta sairauteni on sellainen, että masennuslääkkeet saattavat aiheuttaa hypomanian laukeamisen.”

Juuri niin kävi. Masennuslääkkeet auttoivat hänet pahimman rotkon yli, mutta paha olo ei hävinnyt. Lääkkeiden myötä paino nousi muutamassa kuukaudessa yli 20 kiloa.

Ja ideoita alkoi vilistä. Viikko lääkekuurin aloittamisesta Kuorikoski sai idean tietokonepelien taidetta käsittelevästä tietokirjasta. Kirjan teksti oli valmis kahdessa kuukaudessa.

Kun Kuorikoski sai tuoreimman kirjatekstinsä valmiiksi, oli lääkkeistä huolimatta masennusjakson vuoro. Se iski Kuorikosken mieleen synkemmin kuin kertaakaan aiemmin.

Silloin Kuorikosken puoliso varasi ahdistuneelle miehelleen ajan yksityiselle psykiatrian erikoislääkärille, jolta apu löytyi terveyskeskusta paremmin. Tieto kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä oli toimittajalle aluksi järkytys, mutta sitä seurasi iso helpotus. Kun lääkitys saatiin uuden diagnoosin myötä kohdalleen, Kuorikoski ymmärsi, että ei olekaan syntyjään ilkeä, vaan taustalla on sairaus.

”Ajattelen, että en ole voinut itse vaikuttaa tämän sairauden syntyyn millään tavalla, vaan se tulee perimästä. Sairaus on osa minua, mutta se ei määrittele sitä kuka tai minkälainen olen.”

Kuorikoski haluaa nyt puhua aiheesta julkisesti siksi, että toivoo samankaltaisten asioiden kanssa kipuilevien ihmisten voivan pysäyttää oma kierteensä jo aiemmin.

”Mielenterveyden ongelmat ovat Suomessa aivan turhaan tabu. Protestanttisessa työkulttuurissa on totuttu ajattelemaan, että täytyy vain painaa pää rintaan ja jaksaa. Toivon jokaisen ymmärtävän, ettei sairaudessa ole mitään hävettävää.”

Lääkityksen ja terapian avulla Kuorikosken työkyky säilyy, ja omalle työnantajalleen hän jakaa kiitosta.

”Kun sain diagnoosin, kerroin siitä mediatalon toimitusjohtajalle. Hänellä ei ollut asian kanssa ongelmia, eikä työyhteisössä kukaan muukaan ole suhtautunut siihen nyreästi.”

Enää työ ei ole Kuorikosken tärkein asia. Tilalle ovat tulleet ennen kaikkea oma perhe sekä kuntosaliharrastus.

”Työ on kuitenkin vain työtä, ei sillä kannata polttaa itseään loppuun.”


Apua itsetuhoisiin ajatuksiin voi hakea esimerkiksi Mielenterveysseuran valtakunnallisesta Kriisipuhelimesta (puhelin 010 195 202) tai verkkokriisikeskus Tukinet.fi:stä.

Juho Kuorikoski, 34

Tekniikan insinööri Seinäjoen ammattikorkeakoulusta 2008. Filosofian maisteri viestintätieteistä Vaasan yliopistosta 2012.

Päätoimittaja Järviseudun Sanomissa 1. tammikuuta 2017 alkaen.

Pelit-lehden vakituinen avustaja vuodesta 2009.

Pohjalaisen toimittaja 2010–2015.

Tietokirjat Sinivalkoinen pelikirja (2014), Suuret seikkailupelit (2015), X-COM-tietokonepelien klassikot (2016), Commodore 64 – Tasavallan tietokone (2017), Hirsitalo muuttaa (2018), Pelitaiteen manifesti (lokakuussa 2018).

Osakkaana Platonic Partnership -pelistudiossa, jonka ensimmäinen peli kesällä 2017 julkaistu Lydia, joka voitti huhtikuussa 2018 The Finnish Game Awardsin Vuoden 2017 luova saavutus -palkinnon sekä Pelit-lehden lukijaäänestyksen.



15 2018
Arkisto

Sanan saattajat

Kristillinen media on huono bisnes, jota tehdään kutsumuksen voimalla. Aivan erityisen hankala sitä on tehdä niin, että se kelpaisi kaikille, sanoo alan konkari Kirsi Rostamo.

Elämäntapajohtaja

Journalistiliiton puheenjohtajaksi uudelleen valittu Hanne Aho uskoo liiton jäsenmäärän kääntyvän nousuun.

Aishi Zidania kiitettiin palkintoperusteissa myös siitä, etteivät painostus, uutistyön vääristely-yritykset ja nettiviha ole lannistaneet häntä. Jarno Liskin todettiin tekevän monin paikoin riskialtista tutkivaa journalismia sinnikkäästi ja peräänantamattomasti ilman työsuhteen turvaa.

Sananvapauden käyttäjät

Kun ympäristö painostaa, Aishi Zidan ja Jarno Liski nojaavat journalistin perustehtävään. Työ palkittiin Sananvapauden miekalla.

KSF Medias fjolårsresultat, ett minus på 4,2 miljoner euro, var bättre än på många år. Nya vd:n Anna Hellersedt litar på att det nu är en bra tidpunkt för bolaget att införa en ny betallösning för digital journalistik.

Efter stormen

KSF Medias nya vd Anna Hellerstedt betonar öppen kommunikation inom bolaget och vill förankra stora linjer hos personalen. Främsta löfte hittills: mer fokus på journalistiken – hur det ska förverkligas har vi inte ännu sett.

Tv-ohjaaja ja toimittaja Marja Jaakola on halunnut olla työvuosien jälkeen kuin kuka tahansa. Hän ei ole työskennellyt eläkkeellä. Kuva: Liisa Huima

Ei ole valtaa loistoa

Eläkkeellä identiteetti on rakennettava uudelleen. Toimittajalle se voi olla vaikeaa.

Liikaa keskustelua

Medioiden verkkokeskusteluissa vihan lietsomisen ja asiallisen kommentoinnin välissä on leveä vyöhyke, jolla delete-nappia painetaan liian harvoin, kirjoittaa Asko Lehtonen.

Älä soita sille enää koskaan!

Mediayhtiö harkitsi kieltävänsä tuurajia käyttämästä lähdesuojan alaisia tietoja muissa töissä. Ajatus lähteiden ”omistamisesta” on omituinen, kokenut oikeustoimittaja sanoo.

Jouluihminen. A-lehtien tuottaja Elisa Miinin aloittaa jouluvalmistelut jo elokuussa ja lopettaa joulunvieton tapaninpäivänä. ”Ajatukseni kääntyvät välipäivinä jo pois joulusta ja kohti uutta vuotta, kun olen jo joulua pitkään siinä vaiheessa viettänyt.”

Glögiä jo elokuussa

A-lehtien tuottaja Elisa Miininin kotona on kaksi joulukuusta. Toiseen niistä saa koskea vain hän.

Pekka Vahvasen Kone kaikkivaltias -kirja on saanut kehuja siitä, että ’joku on tätä järjettömyyttä vastaan’. Toisaalta se on kirvoittanut kritiikkiä etenkin teknologiapiireistä. ”Uskon, että kun tunnepitoista kritiikkiä saa, on osunut johonkin oikeaan kohtaan.”

Kadonneen onnen jäljillä

Tutkimusten valossa teknologis-taloudellinen kehitys ei ole enää vuosikymmeniin tehnyt meistä onnellisempia, sanoo digitalisaation ongelmista kirjan kirjoittanut Pekka Vahvanen.

Milloin freelancer on jäävi?

Mikä on eettinen aikaväli jutulle tiettyyn lehteen ja jutulle saman lehden kustantajasta? Vaikuttaako juttutyyppi asiaan? Vastausten pohtimiseen tarvitaan lisää konkreettisia eväitä, kirjoittaa Anna-Sofia Nieminen.

Edellistä työtä jatkamaan

Tiina Ojutkangas aloittaa tammikuussa Kokkolassa ilmestyvän Keskipohjanmaan päätoimittajana.

Dags att tända lyset

På redaktionerna i Finland finns en hel del att lära av Demokratijouren, om hur man bygger upp konkreta rutiner som förebygger hot och hat, skriver Johan Svenlin.

Perehdy tietoturvaan tänään

Vaikka et työskentelisi erityistä tietoturvaa vaativien lähteiden ja aiheiden parissa, ala perehtyä niiden suojaamiseen nyt. Toimittajan salausopas kertoo, miksi se kannattaa.

75 prosenttia

Mistä tietää, että vaalit ovat lähestymässä? Yksi varma merkki on numerohokemien vyöry journalistisiin teksteihin, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Liftaamalla ehtii paremmin

Kirjaan uppoutunut Juha Mäkinen ei huomannut nousta bussiin, mutta onneksi juttukeikalle ehtii toisellakin tavalla.

Otavamedia jatkaa yt-kierrosta ensi vuonna

Otavamedia aloittaa yt-neuvottelut kuvaryhmässään 2. tammikuuta 2019. Yt-neuvotteluja on viime viikkona päättynyt Otavamediassa, Sanoma Media Finlandissa, Aamulehdessä ja A-lehdissä.

Färre fotografer på Hufvudstadsbladet

”Jag är övertygad om att läsarna inte kommer att uppleva någon försämring av bildjournalistiken i HBL framöver”, säger chefredaktör Susanna Landor.

Håkans leder Studentbladet

Som chefredaktör vill Håkans bland annat närma sig studentkårer som tidigare lämnat Svenska studerandes intresseorganisation.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta