Oman kuorman puristuksessa

Juho Kuorikoski, 34

Tekniikan insinööri Seinäjoen ammattikorkeakoulusta 2008. Filosofian maisteri viestintätieteistä Vaasan yliopistosta 2012.

Päätoimittaja Järviseudun Sanomissa 1. tammikuuta 2017 alkaen.

Pelit-lehden vakituinen avustaja vuodesta 2009.

Pohjalaisen toimittaja 2010–2015.

Tietokirjat Sinivalkoinen pelikirja (2014), Suuret seikkailupelit (2015), X-COM-tietokonepelien klassikot (2016), Commodore 64 – Tasavallan tietokone (2017), Hirsitalo muuttaa (2018), Pelitaiteen manifesti (lokakuussa 2018).

Osakkaana Platonic Partnership -pelistudiossa, jonka ensimmäinen peli kesällä 2017 julkaistu Lydia, joka voitti huhtikuussa 2018 The Finnish Game Awardsin Vuoden 2017 luova saavutus -palkinnon sekä Pelit-lehden lukijaäänestyksen.

JOURNALISTI
25.5.2018

Jukka Vuorio, teksti
Juha Harju, kuva

Juho Kuorikoski sai viime hetkellä diagnoosin kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä. Vaikka tieto sairaudesta oli aluksi kova järkytys, oikea lääkitys todennäköisesti pelasti hänen henkensä.

Syksyllä 2017 paikallislehti Järviseudun Sanomien päätoimittaja Juho Kuorikoski teki kolmen ihmisen työt.

Hän johti toimitusta, kävi juttukeikoilla, pyöritti verkon uutiskonetta ja taittoi lehteä. Työpäivät venyivät pitkiksi, etenkin kun toimituksesta poistuminen vei hänet vain työstä toiseen. Viikonloput, illat ja yöt Kuorikoski takoi tietokirjoja, avusti Pelit-lehteä, rakensi omakotitaloa sekä veti omaa tietokonepelistudiotaan.

Samalla toimittaja kehitteli suunnitelmaa päiviensä päättämiseksi.

”Lokakuuhun mennessä olin suunnitellut aika tarkkaan, että miten lähtisin tästä maailmasta. Jos tämä meno olisi jatkunut vielä vuoden tai kaksi, olisin ihan varmasti heittänyt henkeni”, Kuorikoski sanoo.

Ahkeraksi työhevoseksi itsensä mieltänyt Kuorikoski oli sairastanut jo useamman vuoden ajan kakkostyypin kaksisuuntaista mielialahäiriötä. Diagnoosin hän sai vasta helmikuussa 2018.

Kaksisuuntainen mielialahäiriö on suurilta osin periytyvä sairaus, ja ylenpalttinen työkuorma on eräs sairauden laukaisevista riskitekijöistä. Kuorikosken työmäärä oli ”aivan järjetön”, kuten hän itse sitä luonnehtii.

 

Lappajärvellä ja sen ympäryskunnissa ilmestyvä Järviseudun Sanomat on tyypillinen paikallislehti, jonka toimituksessa työskentelevät päätoimittaja Kuorikosken lisäksi ilmoitusvalmistaja ja konttoristi. Jokaisessa alueen kunnassa toimii lisäksi pitäjätoimittajaksi kutsuttu avustaja.

Paikallislehtiä tehdään Suomessa ohuilla henkilöresursseilla. Vaikka väki toimituksissa vähenee, työn määrä voi verkon vaatimusten myötä jopa kasvaa.

”Kyllä meilläkin mennään tietyllä tavoin riskirajoilla. Tietyssä mielessä diagnosoimattomasta sairaudestani oli hyötyä lehdelle.”

Kakkostyypin kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä hypomaaniset toimeliaisuuden kaudet vuorottelevat syvien masennusjaksojen kanssa. Hypomania on maniaa lievempi jakso, jonka aikana korostuvat innostuminen sekä ärtyneisyys ja unettomuus.

Kuorikosken sairaudessa tarmokas toimeliaisuus limittyi takakireään ärtyneisyyteen. Toimeliaisuuden jaksojen päätteeksi Kuorikoski vaipui masennukseen, joka kerta kerralta paheni.

Neljän viime vuoden aikana Kuorikoski on tehnyt viisi tietokirjaa, kuudes ja viimeinen ilmestyy kuluvan vuoden lokakuussa. Kuorikoskelle tyypillisesti jokainen projekti on valmistunut lyhyessä ajassa.

Toimeliaana kautena hän on tuntenut itsensä yli-ihmiseksi, joka saa valmiiksi kaiken mihin tarttuu. Kirjatekstiä syntyi monena yönä 20 – 30 sivua yhdellä istumalla.

”Kun on riittävän väsynyt ja uppoutuu työhön tarpeeksi, tuntuu kuin rinnassa palaisi. Silloin koko muu maailma katoaa ympäriltä ja on vain projekti ja minä.”

 

Ylikierroksilla käynyt toimittaja koki ympäröivän yhteiskunnan niin työelämässä kuin kaikilta muiltakin osin käsittämättömän verkkaiseksi. Hän itse oli tottunut paiskimaan töitä vuorokauden ympäri, ja hämmästeli usein, miksi muut eivät tee niin.

”Ärsytti, kun kaikki ihmiset tuntuivat käyvän niin hitaalla. Liikennevaloissa ja kassajonossa joutui puremaan hampaita yhteen, kun ihmisten verkkaisuus otti päähän.”

Kuorikoski hakeutui masennuksen ja ahdistuksen vuoksi lääkäriin ensimmäisen kerran lokakuussa 2017. Ensimmäinen diagnoosi ja siihen kuulunut lääkitys eivät onnistuneet.

”Vartin terveyskeskuskäynnin jälkeen lääkäri totesi minun sairastavan masennusta, joten sain lääkkeet siihen. Mutta sairauteni on sellainen, että masennuslääkkeet saattavat aiheuttaa hypomanian laukeamisen.”

Juuri niin kävi. Masennuslääkkeet auttoivat hänet pahimman rotkon yli, mutta paha olo ei hävinnyt. Lääkkeiden myötä paino nousi muutamassa kuukaudessa yli 20 kiloa.

Ja ideoita alkoi vilistä. Viikko lääkekuurin aloittamisesta Kuorikoski sai idean tietokonepelien taidetta käsittelevästä tietokirjasta. Kirjan teksti oli valmis kahdessa kuukaudessa.

Kun Kuorikoski sai tuoreimman kirjatekstinsä valmiiksi, oli lääkkeistä huolimatta masennusjakson vuoro. Se iski Kuorikosken mieleen synkemmin kuin kertaakaan aiemmin.

Silloin Kuorikosken puoliso varasi ahdistuneelle miehelleen ajan yksityiselle psykiatrian erikoislääkärille, jolta apu löytyi terveyskeskusta paremmin. Tieto kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä oli toimittajalle aluksi järkytys, mutta sitä seurasi iso helpotus. Kun lääkitys saatiin uuden diagnoosin myötä kohdalleen, Kuorikoski ymmärsi, että ei olekaan syntyjään ilkeä, vaan taustalla on sairaus.

”Ajattelen, että en ole voinut itse vaikuttaa tämän sairauden syntyyn millään tavalla, vaan se tulee perimästä. Sairaus on osa minua, mutta se ei määrittele sitä kuka tai minkälainen olen.”

Kuorikoski haluaa nyt puhua aiheesta julkisesti siksi, että toivoo samankaltaisten asioiden kanssa kipuilevien ihmisten voivan pysäyttää oma kierteensä jo aiemmin.

”Mielenterveyden ongelmat ovat Suomessa aivan turhaan tabu. Protestanttisessa työkulttuurissa on totuttu ajattelemaan, että täytyy vain painaa pää rintaan ja jaksaa. Toivon jokaisen ymmärtävän, ettei sairaudessa ole mitään hävettävää.”

Lääkityksen ja terapian avulla Kuorikosken työkyky säilyy, ja omalle työnantajalleen hän jakaa kiitosta.

”Kun sain diagnoosin, kerroin siitä mediatalon toimitusjohtajalle. Hänellä ei ollut asian kanssa ongelmia, eikä työyhteisössä kukaan muukaan ole suhtautunut siihen nyreästi.”

Enää työ ei ole Kuorikosken tärkein asia. Tilalle ovat tulleet ennen kaikkea oma perhe sekä kuntosaliharrastus.

”Työ on kuitenkin vain työtä, ei sillä kannata polttaa itseään loppuun.”


Apua itsetuhoisiin ajatuksiin voi hakea esimerkiksi Mielenterveysseuran valtakunnallisesta Kriisipuhelimesta (puhelin 010 195 202) tai verkkokriisikeskus Tukinet.fi:stä.

Juho Kuorikoski, 34

Tekniikan insinööri Seinäjoen ammattikorkeakoulusta 2008. Filosofian maisteri viestintätieteistä Vaasan yliopistosta 2012.

Päätoimittaja Järviseudun Sanomissa 1. tammikuuta 2017 alkaen.

Pelit-lehden vakituinen avustaja vuodesta 2009.

Pohjalaisen toimittaja 2010–2015.

Tietokirjat Sinivalkoinen pelikirja (2014), Suuret seikkailupelit (2015), X-COM-tietokonepelien klassikot (2016), Commodore 64 – Tasavallan tietokone (2017), Hirsitalo muuttaa (2018), Pelitaiteen manifesti (lokakuussa 2018).

Osakkaana Platonic Partnership -pelistudiossa, jonka ensimmäinen peli kesällä 2017 julkaistu Lydia, joka voitti huhtikuussa 2018 The Finnish Game Awardsin Vuoden 2017 luova saavutus -palkinnon sekä Pelit-lehden lukijaäänestyksen.



6 2019
Arkisto
Ylessä työskentelevät Seurin veljekset löysivät toisensa aikuisuuden kynnyksellä. Ville (oik.) vei Ollin alaikäisenä Helsingin baareihin.” kuva: Jaakko Martikainen

Miltä tuntuu, kun haastateltavat kuvittelevat jatkuvasti puhuvansa veljelle?

Tai kun joutuu kilpailemaan perheenjäsenen kanssa saman alan työpaikoista? Toimittajina työskentelevät sisarusparit avasivat perhe- ja työsuhteitaan.

Jos työnantaja ei ole uskollinen, ei työntekijänkään tarvitse olla

”Työntekijän ei ole järkevää sitoutua tai joustaa enempää kuin työpaikka on valmis sitoutumaan ja joustamaan”, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Ylelle vinoilu loppuu sinun vahtivuorollasi, Johanna Lahti?

Johanna Lahti aloittaa marraskuussa Ilta-Sanomien uutena vastaavana päätoimittajana. ”Kiroiluni on asettunut sellaiselle tasolle, että minut voi päästää huoletta myös kalustettuihin huoneisiin.”

Lukijat maksavat luottamuksesta, epäpuhtaasta journalismista ja fermentointikursseista

Journalismia on aina rahoitettu muullakin kuin hardcore-uutisilla. Journalistien on vain vaikea myöntää sitä, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Näin syntyvät media-alan työehtosopimukset

Paljonko saat palkkaa, kuinka pitkä lomasi on ja joudutko tekemään kiky-tunteja? Muun muassa nämä kysymykset ratkaistaan syksyn ja talven tes-neuvotteluissa. Näin neuvotteluvalmistelut etenevät.

Maryan Abdulkarim on muun muassa kolumnisti, käsikirjoittaja, kirjailija ja taiteilija. ”Tätä urapolkua en osannut suunnitella, vaan asiat ovat seuranneet toisiaan. Kun joku pyytää mukaan johonkin, mietin aina, olenko riittävän hyvä tähän. Mutta kun epäilyistään huolimatta lähtee mukaan, huomaa, että okei – minusta on myös tähän.”

Miksi vähemmistön asiat näyttäytyvät enemmistön kiusana, kysyy Maryan Abdulkarim

”Sysäys ajatusteni sanallistamiseen oli Helsingin Sanomien juttu, jossa lukija kysyi, miksi suihku ja vessanpönttö sijoitetaan kylpyhuoneessa vierekkäin niin, että sukat kastuvat, ja arkkitehti vastasi, että esteettömyysmääräysten takia.”

Pari klikkausta voittaa pään raapimisen

”Arvailu ja kritiikitön googlailu ovat journalismissa edelleen turhan yleisiä menetelmiä varsinkin kiireessä. Ilahduttavan moni toimittaja on kuitenkin vähitellen löytänyt luotettavat verkkopalvelut”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Emojier som journalistik

”Uppdateringen är mångas första kontakt med den journalistik som följer och att fånga läsarens uppmärksamhet är i det här fallet att färga den”, skriver Dan Lolax.

Huolellinen töistä sopiminen helpottaa asiakkaan ja freelancerin elämää

Vaikka ulkoistettaessa työstä halutaan eroon, työn suunnittelu ei saisi päättyä ostajan päässä siihen, kun päätös ulkoistamisesta tehdään, kirjoittaa Hanna Kokkonen.

Raskaus ei ole syy olla jatkamatta määräaikaisuutta

”Raskauden tai äitiyden takia voi tulla helposti syrjityksi huomaamattaan. Aina työnantajakaan ei ymmärrä tekevänsä väärin”, kirjoittaa Journalistiliiton lakimies Rami Lindström.

Tommy Pohjola on kokenut penkoja

Tommy Pohjola aloittaa Journalistin määräaikaisena toimittajana 2. syyskuuta.

Alaston paparazzi nappasi uutiskuvan

”Vielä vettä tippuen kaivoin kameran laukusta, vaihdoin zoomin ja otin matalan tähtäysasennon kylmälle ikkunalaudalle”, kirjoittaa Jukka Järvelä.

Intohimoinen tekniikkatoimittaja

Kuolleita: Toimittaja Tero Lehto 25. 5. 1978 Espoo – 3. 7. 2019 Helsinki

Kotiseutu- ja paikallislehtimies

Kuolleita: paikallislehtimies Kurt Ratia 28. 9. 1943 Lahti – 11. 3. 2019 Hyvinkää

Intohimona radio

Kuolleita: toimittaja Heikki Peltonen 27. 6. 1947 Uusikaupunki – 3. 7. 2019 Merikarvia

Toimittajasta jäi muisto itärajalle

Kuolleita: toimittaja Urho Kinnunen 28. 6. 1930 Ilomantsi – 18. 6. 2019 Ilomantsi

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta