Oman kuorman puristuksessa

Juho Kuorikoski, 34

Tekniikan insinööri Seinäjoen ammattikorkeakoulusta 2008. Filosofian maisteri viestintätieteistä Vaasan yliopistosta 2012.

Päätoimittaja Järviseudun Sanomissa 1. tammikuuta 2017 alkaen.

Pelit-lehden vakituinen avustaja vuodesta 2009.

Pohjalaisen toimittaja 2010–2015.

Tietokirjat Sinivalkoinen pelikirja (2014), Suuret seikkailupelit (2015), X-COM-tietokonepelien klassikot (2016), Commodore 64 – Tasavallan tietokone (2017), Hirsitalo muuttaa (2018), Pelitaiteen manifesti (lokakuussa 2018).

Osakkaana Platonic Partnership -pelistudiossa, jonka ensimmäinen peli kesällä 2017 julkaistu Lydia, joka voitti huhtikuussa 2018 The Finnish Game Awardsin Vuoden 2017 luova saavutus -palkinnon sekä Pelit-lehden lukijaäänestyksen.

JOURNALISTI
25.5.2018

Jukka Vuorio, teksti
Juha Harju, kuva

Juho Kuorikoski sai viime hetkellä diagnoosin kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä. Vaikka tieto sairaudesta oli aluksi kova järkytys, oikea lääkitys todennäköisesti pelasti hänen henkensä.

Syksyllä 2017 paikallislehti Järviseudun Sanomien päätoimittaja Juho Kuorikoski teki kolmen ihmisen työt.

Hän johti toimitusta, kävi juttukeikoilla, pyöritti verkon uutiskonetta ja taittoi lehteä. Työpäivät venyivät pitkiksi, etenkin kun toimituksesta poistuminen vei hänet vain työstä toiseen. Viikonloput, illat ja yöt Kuorikoski takoi tietokirjoja, avusti Pelit-lehteä, rakensi omakotitaloa sekä veti omaa tietokonepelistudiotaan.

Samalla toimittaja kehitteli suunnitelmaa päiviensä päättämiseksi.

”Lokakuuhun mennessä olin suunnitellut aika tarkkaan, että miten lähtisin tästä maailmasta. Jos tämä meno olisi jatkunut vielä vuoden tai kaksi, olisin ihan varmasti heittänyt henkeni”, Kuorikoski sanoo.

Ahkeraksi työhevoseksi itsensä mieltänyt Kuorikoski oli sairastanut jo useamman vuoden ajan kakkostyypin kaksisuuntaista mielialahäiriötä. Diagnoosin hän sai vasta helmikuussa 2018.

Kaksisuuntainen mielialahäiriö on suurilta osin periytyvä sairaus, ja ylenpalttinen työkuorma on eräs sairauden laukaisevista riskitekijöistä. Kuorikosken työmäärä oli ”aivan järjetön”, kuten hän itse sitä luonnehtii.

 

Lappajärvellä ja sen ympäryskunnissa ilmestyvä Järviseudun Sanomat on tyypillinen paikallislehti, jonka toimituksessa työskentelevät päätoimittaja Kuorikosken lisäksi ilmoitusvalmistaja ja konttoristi. Jokaisessa alueen kunnassa toimii lisäksi pitäjätoimittajaksi kutsuttu avustaja.

Paikallislehtiä tehdään Suomessa ohuilla henkilöresursseilla. Vaikka väki toimituksissa vähenee, työn määrä voi verkon vaatimusten myötä jopa kasvaa.

”Kyllä meilläkin mennään tietyllä tavoin riskirajoilla. Tietyssä mielessä diagnosoimattomasta sairaudestani oli hyötyä lehdelle.”

Kakkostyypin kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä hypomaaniset toimeliaisuuden kaudet vuorottelevat syvien masennusjaksojen kanssa. Hypomania on maniaa lievempi jakso, jonka aikana korostuvat innostuminen sekä ärtyneisyys ja unettomuus.

Kuorikosken sairaudessa tarmokas toimeliaisuus limittyi takakireään ärtyneisyyteen. Toimeliaisuuden jaksojen päätteeksi Kuorikoski vaipui masennukseen, joka kerta kerralta paheni.

Neljän viime vuoden aikana Kuorikoski on tehnyt viisi tietokirjaa, kuudes ja viimeinen ilmestyy kuluvan vuoden lokakuussa. Kuorikoskelle tyypillisesti jokainen projekti on valmistunut lyhyessä ajassa.

Toimeliaana kautena hän on tuntenut itsensä yli-ihmiseksi, joka saa valmiiksi kaiken mihin tarttuu. Kirjatekstiä syntyi monena yönä 20 – 30 sivua yhdellä istumalla.

”Kun on riittävän väsynyt ja uppoutuu työhön tarpeeksi, tuntuu kuin rinnassa palaisi. Silloin koko muu maailma katoaa ympäriltä ja on vain projekti ja minä.”

 

Ylikierroksilla käynyt toimittaja koki ympäröivän yhteiskunnan niin työelämässä kuin kaikilta muiltakin osin käsittämättömän verkkaiseksi. Hän itse oli tottunut paiskimaan töitä vuorokauden ympäri, ja hämmästeli usein, miksi muut eivät tee niin.

”Ärsytti, kun kaikki ihmiset tuntuivat käyvän niin hitaalla. Liikennevaloissa ja kassajonossa joutui puremaan hampaita yhteen, kun ihmisten verkkaisuus otti päähän.”

Kuorikoski hakeutui masennuksen ja ahdistuksen vuoksi lääkäriin ensimmäisen kerran lokakuussa 2017. Ensimmäinen diagnoosi ja siihen kuulunut lääkitys eivät onnistuneet.

”Vartin terveyskeskuskäynnin jälkeen lääkäri totesi minun sairastavan masennusta, joten sain lääkkeet siihen. Mutta sairauteni on sellainen, että masennuslääkkeet saattavat aiheuttaa hypomanian laukeamisen.”

Juuri niin kävi. Masennuslääkkeet auttoivat hänet pahimman rotkon yli, mutta paha olo ei hävinnyt. Lääkkeiden myötä paino nousi muutamassa kuukaudessa yli 20 kiloa.

Ja ideoita alkoi vilistä. Viikko lääkekuurin aloittamisesta Kuorikoski sai idean tietokonepelien taidetta käsittelevästä tietokirjasta. Kirjan teksti oli valmis kahdessa kuukaudessa.

Kun Kuorikoski sai tuoreimman kirjatekstinsä valmiiksi, oli lääkkeistä huolimatta masennusjakson vuoro. Se iski Kuorikosken mieleen synkemmin kuin kertaakaan aiemmin.

Silloin Kuorikosken puoliso varasi ahdistuneelle miehelleen ajan yksityiselle psykiatrian erikoislääkärille, jolta apu löytyi terveyskeskusta paremmin. Tieto kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä oli toimittajalle aluksi järkytys, mutta sitä seurasi iso helpotus. Kun lääkitys saatiin uuden diagnoosin myötä kohdalleen, Kuorikoski ymmärsi, että ei olekaan syntyjään ilkeä, vaan taustalla on sairaus.

”Ajattelen, että en ole voinut itse vaikuttaa tämän sairauden syntyyn millään tavalla, vaan se tulee perimästä. Sairaus on osa minua, mutta se ei määrittele sitä kuka tai minkälainen olen.”

Kuorikoski haluaa nyt puhua aiheesta julkisesti siksi, että toivoo samankaltaisten asioiden kanssa kipuilevien ihmisten voivan pysäyttää oma kierteensä jo aiemmin.

”Mielenterveyden ongelmat ovat Suomessa aivan turhaan tabu. Protestanttisessa työkulttuurissa on totuttu ajattelemaan, että täytyy vain painaa pää rintaan ja jaksaa. Toivon jokaisen ymmärtävän, ettei sairaudessa ole mitään hävettävää.”

Lääkityksen ja terapian avulla Kuorikosken työkyky säilyy, ja omalle työnantajalleen hän jakaa kiitosta.

”Kun sain diagnoosin, kerroin siitä mediatalon toimitusjohtajalle. Hänellä ei ollut asian kanssa ongelmia, eikä työyhteisössä kukaan muukaan ole suhtautunut siihen nyreästi.”

Enää työ ei ole Kuorikosken tärkein asia. Tilalle ovat tulleet ennen kaikkea oma perhe sekä kuntosaliharrastus.

”Työ on kuitenkin vain työtä, ei sillä kannata polttaa itseään loppuun.”


Apua itsetuhoisiin ajatuksiin voi hakea esimerkiksi Mielenterveysseuran valtakunnallisesta Kriisipuhelimesta (puhelin 010 195 202) tai verkkokriisikeskus Tukinet.fi:stä.

Juho Kuorikoski, 34

Tekniikan insinööri Seinäjoen ammattikorkeakoulusta 2008. Filosofian maisteri viestintätieteistä Vaasan yliopistosta 2012.

Päätoimittaja Järviseudun Sanomissa 1. tammikuuta 2017 alkaen.

Pelit-lehden vakituinen avustaja vuodesta 2009.

Pohjalaisen toimittaja 2010–2015.

Tietokirjat Sinivalkoinen pelikirja (2014), Suuret seikkailupelit (2015), X-COM-tietokonepelien klassikot (2016), Commodore 64 – Tasavallan tietokone (2017), Hirsitalo muuttaa (2018), Pelitaiteen manifesti (lokakuussa 2018).

Osakkaana Platonic Partnership -pelistudiossa, jonka ensimmäinen peli kesällä 2017 julkaistu Lydia, joka voitti huhtikuussa 2018 The Finnish Game Awardsin Vuoden 2017 luova saavutus -palkinnon sekä Pelit-lehden lukijaäänestyksen.



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta