Omalla asialla

Journalistin aseman käyttäminen omaksi hyödyksi on noloa, vaikka kyse olisi vain ilmaisen pääsylipun saamisesta.

Journalistin ohje 4

Journalisti ei saa käyttää asemaansa väärin. Hänen ei pidä käsitellä aiheita, joihin liittyy henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuus eikä vaatia tai vastaanottaa etuja, jotka voivat vaarantaa riippumattomuuden tai ammattietiikan.

JOURNALISTI
25.5.2018

Manu Marttinen, teksti
Annakaisa Jormanainen, kuvitus

Moni toimittaja ottanut ammattinsa esiin tilanteessa, jossa on ajatellut saavansa siitä henkilökohtaista hyötyä.

Tyypillisiä ovat tilanteet, joissa toimittaja mankuu itselleen ilmaiseksi, sisäänpääsylippuja museoon tai keikalle tai vaatii parempaa palvelua vihjailemalla negatiivisella julkisuudella. Takavuosien tympeimmissä tapauksissa toimittajat kiilailivat yökerhojen jonojen ohi pressikortit heiluen.

JSN on antanut toimittajan asemaa koskevan pykälän rikkomisesta useita langettavia päätöksiä. Tapauksia on monenlaisia. Esimerkiksi Me Naiset julkaisi 2014 kiittävän kritiikin uudesta televisiosarjasta, mutta ei kertonut lukijoille, että arvion kirjoittanut toimittaja oli yksi sarjan käsikirjoittajista.

Helsingin Sanomien julkaisemassa blogikirjoituksessa kehuttiin mainosmaisesti luksushotellia. Kirjoittajan ylistävät kommentit ja läheinen suhde hotellin pitäjään vaaransivat toimittajan ja julkaisijan riippumattomuuden ja ammattietiikan, JSN linjasi.

Journalistin ohjeessa numero 4 todetaan, ettei journalistin pidä käsitellä aiheita, joihin liittyy henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuus eikä vaatia tai vastaanottaa etuja, jotka voivat vaarantaa riippumattomuuden tai ammattietiikan.

 

JSN antoi 17. toukokuuta journalistin aseman väärinkäyttämisestä langettavan Yleisradiolle. Ylen toimittaja Sanna Ukkola oli työstään saamiensa kriittisten twiittien vuoksi yhteydessä yleisön edustajan työnantajaan. JSN:n mukaan toimittajalla oli vahingoittamistarkoitus, kun hän toivoi, että asiasta keskusteltaisiin palautteen antajan työpaikalla.

Lisäksi hän leimasi Ylen julkaisemassa kolumnissa palautetta antaneen yleisön edustajan nettihäiriköksi.

”Tällainen toimintatapa on omiaan rajoittamaan sananvapautta, jota journalistien tulisi kaikin keinoin puolustaa”, JSN toteaa perusteluissaan.

Ukkola on saanut toimittajanuransa aikana vihapalautetta ja suoranaista nettikiusausta enemmän kuin moni muu toimittaja. Tässä tapauksessa twiitit olivat kuitenkin vain kärjekkäitä ja satiirisia kommentteja.

 

JSN teki hyvän ratkaisun antaessaan Ylelle langettavan päätöksen. Toimittajan täytyy kestää kriittistä palautetta, vaikka palautteen vyöryessä miten korpeaisi. Toimittajan täytyy olla vähän yli-ihminen: pysyä tyynenä ja asiallisena, vaikka yleisölta tuleva palaute olisi täysin luokatonta.

JSN:n päätöksen perusteluissa on yksi poikkeuksellinen kohta: ”Toimittajan epäasiallinen yhteydenotto ei kuitenkaan ollut Ylen vastuulla eikä sitä voinut tulkita Journalistin ohjeiden näkökulmasta.”

Työnantaja ei ole vastuussa siitä, mitä toimittaja tekee vapaa-ajallaan, eikä JSN:n tehtävä ole valvoa toimittajien käytöstä vaan hyvää journalistista tapaa. Perussopimuksen mukaan neuvosto voi käsitellä myös journalistien menettelyä tietojen hankinnan yhteydessä.

Neuvosto paheksuu perusteluissaan myös Ukkolan käytöstä, vaikka langettava tulikin Ukkolan kolumnin julkaisusta.

Ironista tapauksessa on se, että jos Ukkola ei olisi kirjoittanut asiasta kolumnia, JSN ei olisi voinut käsitellä asiaa lainkaan.

Vaikka langettava päätös kirpaiseekin julkaisijaa ja toimittajaa, on alalle eduksi, että sitä on käsitelty laajasti julkisuudessa.

Siitä meidän kaikkien on syytä ottaa opiksi ainakin muistamalla yksinkertainen työnjako: julkaisija vastaa siitä, mitä julkaistaan, mutta omaan käytökseensä voi vaikuttaa vain itse.

Journalistin ohje 4

Journalisti ei saa käyttää asemaansa väärin. Hänen ei pidä käsitellä aiheita, joihin liittyy henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuus eikä vaatia tai vastaanottaa etuja, jotka voivat vaarantaa riippumattomuuden tai ammattietiikan.



2 2019
Arkisto
Suomenmaan Pekka Pohjolainen ja Demokraatin Johannes Ijäs Eduskuntatalon mediatiloissa. Toimittajat kiittelevät talon työskentelyolosuhteita.

Politiikkaa 24/7

Vaalikeväänä käyvät kuumina sekä poliitikot että puoluelehdet. ”Aatteellisissa mutta itsenäisissä” lehdissä työpaikan tulevaisuuden saattaa ratkaista vaalitulos tai viestintätuen uudelleenjärjestely. Journalisti seurasi Demokraatin ja Suomenmaan toimittajien päivää eduskunnassa.

Peili konfliktille

Pertti Pesosen dokumentin televisioesitys sensuroitiin Venezuelassa. Espanjassa somekohina alkoi Katalonian poliittisia vankeja käsittelevästä dokumentista.

Kalevan palkaton harjoittelu kummastuttaa

Ilmaista harjoittelijaa etsii usein järjestö tai pieni yritys, ei suuri lehtitalo. Kesäsijaisia palkataan kuten aiemminkin.

Mihin ylioppilaslehtiä tarvitaan?

Suomen lehdistössä on meneillään uuvuttava samankaltaistumiskehitys. Omistus keskittyy, samoin uutistuotanto. Tällaisessa ilmapiirissä soisi edes omaäänisten ylioppilaslehtien menestyvän, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Meidän puolesta kyselijät

Tiia Rantanen ja Anna Karhunen ovat ystäviä, joista tuli työkavereita. Läheisyydestä on hyötyä, kun työ on jutustella noloista aiheista kaiken kansan kuullen.

Sexualbrotten, som blev en invandringsdebatt

De stora finländska medierna utmärkte sig inte i rapporteringen om sexualbrotten i Uleåborg. Det säger professor och medieforskare Anu Koivunen, som analyserat en del av materialet.

Sanonta on Antti Grundsténin mielestä ärsyttävä mutta hänen tekemisen tapaansa hyvin kuvaava. Kuva otettiin A-lehtien studiolla ”rakennusnurkassa”, jossa Grundstén tapaa nojailla tikkaisiin ja miettiä seuraavia kuvauksia lavastaja Tuomas Norteman kanssa.

Yllätyksiä olla pitää

Imagen AD Antti Grundstén on valmis perustelemaan haastateltaville, miksi jutun kuvat ovat juuri sellaiset kuin ovat.

Sankari ja nolla

Matti Nykäsen viimeinen palvelus medialle oli tarjota kierros itsetutkiskelua. Enää tuskin tulee julkkista, joka saisi synkän puolensa samaan tapaan anteeksi, sanoo kulttuurihistorian tutkija.

Vaikka kaikki laukut ovat Emmi Tuomistolle käyttöesineitä, Louis Vuittoneitaan hän ei viskaa auton lattialle tai anna koiriensa Ollin ja Mimin talloa. Vuittonin ruudullisen ”Alman” hän hankki marraskuussa, etualan ”Neverfullin” vuodelta 2011 ihan hiljattain.

Liekeissä laukuista

Emmi Tuomisto osti viime vuonna 16 laukkua. Silti arjen juhlaksi riittää myös ihanuuksien bongailu netistä ja toisten olkapäiltä.

Tuuraajasta päätoimittajaksi

Satu Kangas-Viljamäki aloitti 11. helmikuuta päätoimittajana kaupunkilehti Selänteessä.

Kati Koivikko on ollut Sanoma Prolla 11 vuotta. Entisestä kuvatoimittajasta on tullut ”hybridituotteiden” tekijä. ”Oman työn aikatauluttamista vaaditaan aiempaa enemmän, mutta minusta on ihana ajatella isoja kokonaisuuksia.”

Kuvin kiinni ajassa

Oppimateriaalikuvittamisen rima on noussut, väittää visualisti Kati Koivikko. ”Aapinen on herkin tuote”, hän sanoo.

Liitto vei oikeuteen 50 riitaa

Vanhin liiton viime vuonna selvittämä riita sai alkunsa vuonna 2013.

Aina ei mene putkeen

”Usein kaikki menee kuvauskeikalla putkeen. Joskus taas ei mene.” Lauri Rotko kertaa kolumnissaan kolme klassikkoa.

Ontuva taleban

Kun poliitikkojen sanomisista kerrotaan, avattakoon riittävästi, millaista myrkkyä sanat ovat syöneet, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Hullun hommaa

Ajattelin että jestas; nyt on aamiaisaika ja minä könyän 300 metrin syvyydessä ikiroudan alla seuranani ventovieras kaivosmies, kirjoittaa Maria Paldanius.

Painavia rivejä johtamisesta

Siinä missä moni johtamiskirja kertoo ”keissejä”, Teija Rantalan Pieni kirja johtamisesta kertoo vain sen, mitä niistä on opittu, kirjoittaa Nina Erho.

Vem visar vägen i klimatjournalistiken?

Kan ett mediehus på en sida uppmana till större och fler åtgärder för att minska klimatavtrycket och på en annan uppmana samma läsare att resa iväg på en nöjesresa till andra sidan jorden, frågar Lina Laurent.

Klimatkris och bränder när svenska Gräv firar 30 år

Affischnamnet är Martha Mendoza från AP. Som vanligt kommer det att delas ut guldspadar inom olika kategorier för insatser inom grävande journalistik.

Dahlén tar över på Ålandstidningen

Daniel Dahlén kommer närmast från Ålcom, där han varit VD. Han har ingen tidigare erfarenhet av att leda publicistisk verksamhet.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta