Omalla asialla

Journalistin ohje 4

Journalisti ei saa käyttää asemaansa väärin. Hänen ei pidä käsitellä aiheita, joihin liittyy henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuus eikä vaatia tai vastaanottaa etuja, jotka voivat vaarantaa riippumattomuuden tai ammattietiikan.

JOURNALISTI
25.5.2018

Manu Marttinen, teksti
Annakaisa Jormanainen, kuvitus

Journalistin aseman käyttäminen omaksi hyödyksi on noloa, vaikka kyse olisi vain ilmaisen pääsylipun saamisesta.

Moni toimittaja ottanut ammattinsa esiin tilanteessa, jossa on ajatellut saavansa siitä henkilökohtaista hyötyä.

Tyypillisiä ovat tilanteet, joissa toimittaja mankuu itselleen ilmaiseksi, sisäänpääsylippuja museoon tai keikalle tai vaatii parempaa palvelua vihjailemalla negatiivisella julkisuudella. Takavuosien tympeimmissä tapauksissa toimittajat kiilailivat yökerhojen jonojen ohi pressikortit heiluen.

JSN on antanut toimittajan asemaa koskevan pykälän rikkomisesta useita langettavia päätöksiä. Tapauksia on monenlaisia. Esimerkiksi Me Naiset julkaisi 2014 kiittävän kritiikin uudesta televisiosarjasta, mutta ei kertonut lukijoille, että arvion kirjoittanut toimittaja oli yksi sarjan käsikirjoittajista.

Helsingin Sanomien julkaisemassa blogikirjoituksessa kehuttiin mainosmaisesti luksushotellia. Kirjoittajan ylistävät kommentit ja läheinen suhde hotellin pitäjään vaaransivat toimittajan ja julkaisijan riippumattomuuden ja ammattietiikan, JSN linjasi.

Journalistin ohjeessa numero 4 todetaan, ettei journalistin pidä käsitellä aiheita, joihin liittyy henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuus eikä vaatia tai vastaanottaa etuja, jotka voivat vaarantaa riippumattomuuden tai ammattietiikan.

 

JSN antoi 17. toukokuuta journalistin aseman väärinkäyttämisestä langettavan Yleisradiolle. Ylen toimittaja Sanna Ukkola oli työstään saamiensa kriittisten twiittien vuoksi yhteydessä yleisön edustajan työnantajaan. JSN:n mukaan toimittajalla oli vahingoittamistarkoitus, kun hän toivoi, että asiasta keskusteltaisiin palautteen antajan työpaikalla.

Lisäksi hän leimasi Ylen julkaisemassa kolumnissa palautetta antaneen yleisön edustajan nettihäiriköksi.

”Tällainen toimintatapa on omiaan rajoittamaan sananvapautta, jota journalistien tulisi kaikin keinoin puolustaa”, JSN toteaa perusteluissaan.

Ukkola on saanut toimittajanuransa aikana vihapalautetta ja suoranaista nettikiusausta enemmän kuin moni muu toimittaja. Tässä tapauksessa twiitit olivat kuitenkin vain kärjekkäitä ja satiirisia kommentteja.

 

JSN teki hyvän ratkaisun antaessaan Ylelle langettavan päätöksen. Toimittajan täytyy kestää kriittistä palautetta, vaikka palautteen vyöryessä miten korpeaisi. Toimittajan täytyy olla vähän yli-ihminen: pysyä tyynenä ja asiallisena, vaikka yleisölta tuleva palaute olisi täysin luokatonta.

JSN:n päätöksen perusteluissa on yksi poikkeuksellinen kohta: ”Toimittajan epäasiallinen yhteydenotto ei kuitenkaan ollut Ylen vastuulla eikä sitä voinut tulkita Journalistin ohjeiden näkökulmasta.”

Työnantaja ei ole vastuussa siitä, mitä toimittaja tekee vapaa-ajallaan, eikä JSN:n tehtävä ole valvoa toimittajien käytöstä vaan hyvää journalistista tapaa. Perussopimuksen mukaan neuvosto voi käsitellä myös journalistien menettelyä tietojen hankinnan yhteydessä.

Neuvosto paheksuu perusteluissaan myös Ukkolan käytöstä, vaikka langettava tulikin Ukkolan kolumnin julkaisusta.

Ironista tapauksessa on se, että jos Ukkola ei olisi kirjoittanut asiasta kolumnia, JSN ei olisi voinut käsitellä asiaa lainkaan.

Vaikka langettava päätös kirpaiseekin julkaisijaa ja toimittajaa, on alalle eduksi, että sitä on käsitelty laajasti julkisuudessa.

Siitä meidän kaikkien on syytä ottaa opiksi ainakin muistamalla yksinkertainen työnjako: julkaisija vastaa siitä, mitä julkaistaan, mutta omaan käytökseensä voi vaikuttaa vain itse.

Journalistin ohje 4

Journalisti ei saa käyttää asemaansa väärin. Hänen ei pidä käsitellä aiheita, joihin liittyy henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuus eikä vaatia tai vastaanottaa etuja, jotka voivat vaarantaa riippumattomuuden tai ammattietiikan.



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta