Omalla asialla

Journalistin ohje 4

Journalisti ei saa käyttää asemaansa väärin. Hänen ei pidä käsitellä aiheita, joihin liittyy henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuus eikä vaatia tai vastaanottaa etuja, jotka voivat vaarantaa riippumattomuuden tai ammattietiikan.

JOURNALISTI
25.5.2018

Manu Marttinen, teksti
Annakaisa Jormanainen, kuvitus

Journalistin aseman käyttäminen omaksi hyödyksi on noloa, vaikka kyse olisi vain ilmaisen pääsylipun saamisesta.

Moni toimittaja ottanut ammattinsa esiin tilanteessa, jossa on ajatellut saavansa siitä henkilökohtaista hyötyä.

Tyypillisiä ovat tilanteet, joissa toimittaja mankuu itselleen ilmaiseksi, sisäänpääsylippuja museoon tai keikalle tai vaatii parempaa palvelua vihjailemalla negatiivisella julkisuudella. Takavuosien tympeimmissä tapauksissa toimittajat kiilailivat yökerhojen jonojen ohi pressikortit heiluen.

JSN on antanut toimittajan asemaa koskevan pykälän rikkomisesta useita langettavia päätöksiä. Tapauksia on monenlaisia. Esimerkiksi Me Naiset julkaisi 2014 kiittävän kritiikin uudesta televisiosarjasta, mutta ei kertonut lukijoille, että arvion kirjoittanut toimittaja oli yksi sarjan käsikirjoittajista.

Helsingin Sanomien julkaisemassa blogikirjoituksessa kehuttiin mainosmaisesti luksushotellia. Kirjoittajan ylistävät kommentit ja läheinen suhde hotellin pitäjään vaaransivat toimittajan ja julkaisijan riippumattomuuden ja ammattietiikan, JSN linjasi.

Journalistin ohjeessa numero 4 todetaan, ettei journalistin pidä käsitellä aiheita, joihin liittyy henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuus eikä vaatia tai vastaanottaa etuja, jotka voivat vaarantaa riippumattomuuden tai ammattietiikan.

 

JSN antoi 17. toukokuuta journalistin aseman väärinkäyttämisestä langettavan Yleisradiolle. Ylen toimittaja Sanna Ukkola oli työstään saamiensa kriittisten twiittien vuoksi yhteydessä yleisön edustajan työnantajaan. JSN:n mukaan toimittajalla oli vahingoittamistarkoitus, kun hän toivoi, että asiasta keskusteltaisiin palautteen antajan työpaikalla.

Lisäksi hän leimasi Ylen julkaisemassa kolumnissa palautetta antaneen yleisön edustajan nettihäiriköksi.

”Tällainen toimintatapa on omiaan rajoittamaan sananvapautta, jota journalistien tulisi kaikin keinoin puolustaa”, JSN toteaa perusteluissaan.

Ukkola on saanut toimittajanuransa aikana vihapalautetta ja suoranaista nettikiusausta enemmän kuin moni muu toimittaja. Tässä tapauksessa twiitit olivat kuitenkin vain kärjekkäitä ja satiirisia kommentteja.

 

JSN teki hyvän ratkaisun antaessaan Ylelle langettavan päätöksen. Toimittajan täytyy kestää kriittistä palautetta, vaikka palautteen vyöryessä miten korpeaisi. Toimittajan täytyy olla vähän yli-ihminen: pysyä tyynenä ja asiallisena, vaikka yleisölta tuleva palaute olisi täysin luokatonta.

JSN:n päätöksen perusteluissa on yksi poikkeuksellinen kohta: ”Toimittajan epäasiallinen yhteydenotto ei kuitenkaan ollut Ylen vastuulla eikä sitä voinut tulkita Journalistin ohjeiden näkökulmasta.”

Työnantaja ei ole vastuussa siitä, mitä toimittaja tekee vapaa-ajallaan, eikä JSN:n tehtävä ole valvoa toimittajien käytöstä vaan hyvää journalistista tapaa. Perussopimuksen mukaan neuvosto voi käsitellä myös journalistien menettelyä tietojen hankinnan yhteydessä.

Neuvosto paheksuu perusteluissaan myös Ukkolan käytöstä, vaikka langettava tulikin Ukkolan kolumnin julkaisusta.

Ironista tapauksessa on se, että jos Ukkola ei olisi kirjoittanut asiasta kolumnia, JSN ei olisi voinut käsitellä asiaa lainkaan.

Vaikka langettava päätös kirpaiseekin julkaisijaa ja toimittajaa, on alalle eduksi, että sitä on käsitelty laajasti julkisuudessa.

Siitä meidän kaikkien on syytä ottaa opiksi ainakin muistamalla yksinkertainen työnjako: julkaisija vastaa siitä, mitä julkaistaan, mutta omaan käytökseensä voi vaikuttaa vain itse.

Journalistin ohje 4

Journalisti ei saa käyttää asemaansa väärin. Hänen ei pidä käsitellä aiheita, joihin liittyy henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuus eikä vaatia tai vastaanottaa etuja, jotka voivat vaarantaa riippumattomuuden tai ammattietiikan.



9 2020
Arkisto

Rikkaiden omaisuudesta pitäisi julkaista tietoja paljon avoimemmin

Median tulee pystyä perustelemaan kirkkaasti, miksi ihmisten verotietoja on tärkeää julkaista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Sinua masentaa, että Iltalehden lukijoita kiinnostaa tosi-tv eikä EU, Erja Yläjärvi

Iltalehden vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi viihtyy hyvin pomona eikä muista itsekään, mistä aiheista teki toimittajana juttuja.

Onko media oppinut virheistään, kun taloustuhon siivoaminen alkaa?

”Kun talous viimeksi horjui, suomalainen media epäonnistui tehtävässään. Se johtui siitä, että tiedotusvälineissä luotettiin järkähtämättä korkeisiin herroihin, joille oli suotu virat”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Biden ja Trump suomeksi pikavauhdilla

Yleisradion pikatoiminnan tiimi kääntää vaaliväittelyt ja Oscar-gaalat suomeksi muutamassa tunnissa. Esimerkiksi Trumpin ja Bidenin toinen väittely alkoi Suomen aikaa 23. lokakuuta kello 04 ja tekstitetty lähetys TV:ssä kello 12.40.

”Suomeen tarvitaan ehdottomasti pysyvä mediatukijärjestelmä muiden Pohjoismaiden tapaan”, Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho sanoo.

Koronatukea haettiin ainakin 271 tiedotusvälineelle

Suurin osa hakijoista on pieniä sanomalehtitaloja. Viestintäministeriön asettama työryhmä pohtii myös pysyvää mediatukea.

Työlainsäädäntö suojaa myös poikkeusoloissa

”Alan uusiin työsopimuksiin on keväästä alkaen ilmestynyt erilaisia covid-19-pykäliä. Kirjaukset ovat kuitenkin pääosin lain ja työehtosopimusten vastaisia ja siksi mitättömiä”, kirjoittaa juristi Mari Marttila.

Kuusi tapaa miellyttää johtolauseneurootikkoa

”Älä ole asenteellinen. Ainakaan neutraaliksi tarkoitettu uutisproosa ei tarvitse sellaisia verbejä kuin jyrähtää”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Ackrediteringsbusinessen blomstrar i Afrika

Det här betyder delvis att det är få frilansar som har råd och möjlighet att rapportera från Afrika. Samtidigt är det bra att komma ihåg att det här är verkligheten för största delen av de afrikanska journalisterna, skriver Liselott Lindström.

Voimistelunopettajasta tuli toimittaja

Toimittaja Esko Kähkönen 20. 4. 1927 Rovaniemi – 28. 9. 2020 Rovaniemi

”Imatran aluepäällikkö” ja ay-vaikuttaja on poissa

Toimittaja Heikki Luukkanen 25. 11. 1946 Ruokolahti – 27. 9. 2020 Helsinki

Yksin ei tarvitse selviytyä

Jokaisessa neuvottelussa ei voi voittaa, mutta mitään ei saa, jos ei uskalla pyytää, kirjoittaa Mediakunnan Johanna Sillanpää.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta