Nuorille, ei nuorista

JOURNALISTI
25.5.2018

Anna-Sofia Nieminen

sohvi.nieminen@gmail.com

Kirjoittaja on Improbaturin päätoimittaja ja vapaa toimittaja.

On hyvä, että nuoria koskevat asiat pääsevät esille. Vielä parempi olisi, jos juttuja suunnattaisiin enemmän heille itselleen, kirjoittaa Anna-Sofia Nieminen.

Päätoimittamaani Improbaturiin tulee silloin tällöin juttuideoita, joissa voi olla todella kiinnostava aihe, mutta joiden näkökulma ei sellaisenaan istu lukiolaisille suunnattuun lehteen. Näissä ideoissa kyllä käsitellään lukiolaisten tai yleisemmin nuorten elämää – mutta puhutellaan jotakuta ihan muuta.

Monissa muissa lehdissä näkee paljonkin tällaisia juttuja. Milloin käsitellään muutoksia lukioissa ja ammattikouluissa, milloin ihmetellään parikymppisten vähäistä äänestysaktiivisuutta. Puhutaan nuorista, mutta ei nuorille.

On hyvä, että nuoria koskevat asiat pääsevät esille. Vielä parempi olisi, jos juttuja suunnattaisiin enemmän heille itselleen.

Media-alalla pohditaan jatkuvasti, miten nuoria saataisiin tilaajiksi ja lukijoiksi. Minua ei oikeastaan kummastuta, jos nuori ei kiinnostu vaikkapa alueensa maakuntalehdestä. Jos tuntuu, että lehdessä puhutaan enimmäkseen vähän ohi itsestäni, miksi tilaisin lehden?

Toki esimerkiksi maakuntalehtien on tarkoitus puhutella koko alueensa väkeä eikä pelkästään tiettyä sukupolvea. Mutta kun iso osa jutuista on selkeästi suunnattu vaikkapa työssäkäyville tai perheenäideille, yhtä lailla juttuja voisi suunnata enemmän toisen asteen opiskelijoille tai parikymppisille.

En tarkoita, että pitäisi tubettaa ja snäpätä, vaan ihan vain kohdistaa juttuja nuorille.

Yksinkertaisimmillaan toimittaja voisi pysähtyä miettimään, mikä käsiteltävässä aiheessa on nuorelle oleellista. Entä kenen haastattelun nuori voisi haluta lukea aiheesta? Millaiset perustiedot nuorella todennäköisesti on aiheesta? Millainen näkökulma voisi herättää nuoren kiinnostuksen?

Eikä kaikkien nuorille suunnattujen juttujen tarvitse kertoa riparista, lukiosta, armeijasta tai muista perinteisistä nuorten aiheista. Ihan yhtä lailla on tärkeää kertoa vaaleista tai sote-uudistuksesta. Millaisia juttuja voisi kirjoittaa, jotta parikymppiset kiinnostuisivat vaaleista? Mitä nuorten kannattaisi tietää sote-uudistuksesta?

Uskon, että perinteiselle, nuorille suunnatulle journalismille on kysyntää. Viime Journalistissa kerrottiin juuri, että jopa Demin printti on nuorelle yleisölle hyvin tärkeä. Improbaturin lukijatutkimuksissa printti nousee kirkkaasti ykköseksi.



3 2021
Arkisto

Vaalikoneet vaikuttavat äänestyspäätöksiin. Millaista valtaa käyttävät koneiden tekijät?

Vaalikone ei ole lelu, vaan journalistinen tuote. Esimerkiksi Ylen vaalikoneen takana on kymmeniä tekijöitä, kymmeniä sivuja väitteitä ja yli puolen vuoden työ. Miten vaalikone rakennetaan reilusti? Miten siitä pitäisi kertoa käyttäjille?

Journalistiliitto on aina vaatinut mahdottomia

Loma, viisipäiväinen työviikko tai työehtosopimukset tuntuivat mahdottomilta ajatuksilta ennen kuin riittävä määrä ihmisiä alkoi vaatia niitä. ”Ei riitä, että jäämme vain puolustamaan saavutettuja etuja”, kirjoittaa Maria Pettersson.

Ilahduit, kun viisi alaistasi lähti kilpailevaan lehteen, Arno Ahosniemi

Kauppalehden vastaava päätoimittaja esittää olevansa ikäistään vanhempi mies, joka odottaa turhaan työtarjousta Etelärannasta.

Koskelan surman uutisoinnissa jäi kertomatta, kuka leikkasi lapsilta

”Helsingistä piirtyy uutisten kautta omituinen kuva kaupunkina, jossa jokin mystinen luonnonvoima kasvattaa luokkakokoja ja näkymätön käsi silppuaa erityisopetuksen kelvottomaan kuntoon”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Historian ensimmäinen toimittajien työehtosopimus on ­allekirjoitettu! Edessä työnantajan Åke Heiniö ja Arvi V. Mäkinen sekä työntekijöitä edustanut Jyrki Juuti, takana Pauli Strandén ja Esko Muinonen vuonna 1967. Kuva: Uuskuva. SJL. KA.

Satavuotias Journalistiliitto aloitti pienenä herrakerhona ja kasvoi vahvaksi ammattiliitoksi

Journalistiliitto on taistellut journalistien oikeuksien ja paremman journalismin puolesta jo vuosisadan - työnantajan ja itse tsaarin vastustuksesta huolimatta.

Konflikten tar kontextens plats

”Nyhetsmedier kan inte bortförklara sitt ansvar för förvirringen genom att peka finger mot myndigheter och politiker”, skriver Dan Lolax.

Auttaisiko työvälinepooli, jos etätyö jää pysyväksi?

Ergonomisen työskentelyn järjestäminen ei ole yksin työntekijän vastuulla – ei työpaikalla eikä kotona työskennellessä, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Tuomas Aalto.

Virus muuntuu, mutta sitä ei muunneta

”Joskus kieleen vakiintuu yhdyssanoja, jotka tarkoittavat keskenään samaa, vaikka niiden osat ovat eri järjestyksessä ja toinen on muutenkin saattanut vaikuttaa toista epäloogisemmalta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Pikkukengillä potku omaan takapuoleen

Kiitos siististä sisätyöstä, ajatteli Heikki Kuutti hyisenä pakkaspäivänä. Sitten uutispäällikkö sai juttuidean.

Journalistien työttömyyskassa Finka sulautuu osaksi uutta jättikassaa

Uudesta kassasta tulee Suomen kolmanneksi suurin työttömyyskassa. Kolmen kassan yhdistyminen tuo liitolle säästöjä ja lisää kassan yhteiskunnallista vaikutusvaltaa.

Näin tekijänoikeusrahat kiertävät

Tekijänoikeusjärjestö Kopioston kautta kulkee vuosittain noin 50 miljoonaa euroa, jotka se jakaa eteenpäin tekijänoikeuksien haltijoille.

Nitrodiskotaiteilija on poissa

Taittaja-graafikko Hannu Marttinen 12. 9. 1945 Helsinki – 10. 2. 2021 Hämeenlinna

Pienestä naisesta jäi iso jälki

Toimittaja Leena Seretin 11. 11. 1959 Kemi – 28. 1. 2021 Sipoo

Päätoimittaja puolusti koskiluontoa ja periaatteitaan

Päätoimittaja Seppo Vento 13. 6. 1930 Vesanto – 9. 2. 2021 Joensuu

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta