Nuorille, ei nuorista

JOURNALISTI
25.5.2018

Anna-Sofia Nieminen

sohvi.nieminen@gmail.com

Kirjoittaja on Improbaturin päätoimittaja ja vapaa toimittaja.

On hyvä, että nuoria koskevat asiat pääsevät esille. Vielä parempi olisi, jos juttuja suunnattaisiin enemmän heille itselleen, kirjoittaa Anna-Sofia Nieminen.

Päätoimittamaani Improbaturiin tulee silloin tällöin juttuideoita, joissa voi olla todella kiinnostava aihe, mutta joiden näkökulma ei sellaisenaan istu lukiolaisille suunnattuun lehteen. Näissä ideoissa kyllä käsitellään lukiolaisten tai yleisemmin nuorten elämää – mutta puhutellaan jotakuta ihan muuta.

Monissa muissa lehdissä näkee paljonkin tällaisia juttuja. Milloin käsitellään muutoksia lukioissa ja ammattikouluissa, milloin ihmetellään parikymppisten vähäistä äänestysaktiivisuutta. Puhutaan nuorista, mutta ei nuorille.

On hyvä, että nuoria koskevat asiat pääsevät esille. Vielä parempi olisi, jos juttuja suunnattaisiin enemmän heille itselleen.

Media-alalla pohditaan jatkuvasti, miten nuoria saataisiin tilaajiksi ja lukijoiksi. Minua ei oikeastaan kummastuta, jos nuori ei kiinnostu vaikkapa alueensa maakuntalehdestä. Jos tuntuu, että lehdessä puhutaan enimmäkseen vähän ohi itsestäni, miksi tilaisin lehden?

Toki esimerkiksi maakuntalehtien on tarkoitus puhutella koko alueensa väkeä eikä pelkästään tiettyä sukupolvea. Mutta kun iso osa jutuista on selkeästi suunnattu vaikkapa työssäkäyville tai perheenäideille, yhtä lailla juttuja voisi suunnata enemmän toisen asteen opiskelijoille tai parikymppisille.

En tarkoita, että pitäisi tubettaa ja snäpätä, vaan ihan vain kohdistaa juttuja nuorille.

Yksinkertaisimmillaan toimittaja voisi pysähtyä miettimään, mikä käsiteltävässä aiheessa on nuorelle oleellista. Entä kenen haastattelun nuori voisi haluta lukea aiheesta? Millaiset perustiedot nuorella todennäköisesti on aiheesta? Millainen näkökulma voisi herättää nuoren kiinnostuksen?

Eikä kaikkien nuorille suunnattujen juttujen tarvitse kertoa riparista, lukiosta, armeijasta tai muista perinteisistä nuorten aiheista. Ihan yhtä lailla on tärkeää kertoa vaaleista tai sote-uudistuksesta. Millaisia juttuja voisi kirjoittaa, jotta parikymppiset kiinnostuisivat vaaleista? Mitä nuorten kannattaisi tietää sote-uudistuksesta?

Uskon, että perinteiselle, nuorille suunnatulle journalismille on kysyntää. Viime Journalistissa kerrottiin juuri, että jopa Demin printti on nuorelle yleisölle hyvin tärkeä. Improbaturin lukijatutkimuksissa printti nousee kirkkaasti ykköseksi.



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta