Lisää laatua ja syvyyttä

Pääkirjoitus.
JOURNALISTI
25.5.2018

Markku Lappalainen

markku.lappalainen@journalistiliitto.fi

Moni on huolissaan mediakritiikistä, ja syystäkin. Määrässä löytyy, kun somessa tapahtuva melskaus otetaan huomioon, enemmän kuin koskaan. Laadun laita on toisin.

Yle on päättänyt lopettaa mediakritiikin näkyvimpiin lippulaivoihin lukeutuneen Pressiklubinsa. Kevyet mullat sille. Ohjelmilla on elinkaarensa, ja epäilemättä Timo Harakan, Ruben Stillerin ja viimeksi Sanna Ukkolan juontama Pressiklubi on monen muodonmuutoksen jälkeen tullut tiensä päähän.

Yle lakkautti vuodenvaihteessa radiossa pitkään pyörineen Julkinen sana -ohjelmansa ilman suurempaa julkista huomiota. Järjestelmällinen mediakritiikki näyttää olevan vastatuulessa, vaikka sen tarve vain kasvaa.

Tiedotusvälineiden sisällön ja toiminnan julkinen arviointi on tärkeä tehtävä kaikille medioille. Oman ja naapurien – kilpailijoiden – toiminnan kriittinen tarkastelu on myös mitä parhainta mediakasvatusta.

Mediakritiikkiä ei sovi jättää pelkästään alan ulkopuolisille kriitikoille ja kaiken maailman kiilusilmille, vaikka heidänkin arvioitaan kannattaa tutkia vakavin mielin. Ne kuvastavat hyvin sitä, miten kärkkäimmät yleisön edustajat tarkastelevat median toimintaa.

Ammatillinen mediakritiikki – journalismi journalismista – pureutuu mielipidettä syvemmin median toimintaan. Se selvittää, miten ammatin ideaalit toteutuvat journalistien arjessa. Se tutkii muun muassa tehtyjen valintojen kestävyyttä, lähteiden käyttöä ja syntyvän kuvan oikeellisuutta. Se kysyy, millä perusteilla sisällöt on asetettu mittasuhteisiinsa.

Erityisen tärkeää on arvioida jatkuvasti syntyvien kohujen anatomiaa varsinkin silloin, kun koko media näyttää yhtenä kuorona laulavan samaa laulua.

Vaikeampaa mutta vähintään yhtä tärkeää on selvittää sitä, millaiset asiat jäävät kohujen katveeseen tai eivät ylipäänsä nouse julkisuuteen. Sanonta ”suuret kalat kutevat hiljaisissa vesissä” pitää paikkansa myös tiedonvälityksessä.

Valeuutisten, uhkailun ja painostuksen lisääntyessä on äärimmäisen tärkeää vahvistaa mediakritiikkiä, parantaa sen laatua ja tuoda siihen syvyyttä. Se vaatii myös asianmukaista panostusta. Perusteltu kritiikki edellyttää omistautumista aiheelle, tutkimista ja taustojen selvittelyä.

Kaiken kiireen keskeltä julki heitetty mielipide ei täytä vakavasti otettavan kritiikin tunnusmerkkejä. Pahimmillaan se toimii itseään vastaan.

Ohi on hyvässä hengessä

Journalistiliiton valtuuston kokouksessa Vantaalla 17. – 18. toukokuuta oli hieman haikeutta ilmassa. Kokous oli nelivuotiskauden viimeinen. Moni nykyisen valtuuston jäsen luovuttaa viestikapulan seuraajalleen joulukuun kokoukseen.

Media-alan vaikeudet ovat leimanneet valtuuston keskusteluja koko toimikauden ajan. Monet valtuutetut ovat kohdanneet työelämän varjopuolet henkilökohtaisesti. Joiltakin työt ovat loppuneet, useammilta työkavereita on irtisanottu, työkuorma on kasvanut ja tehtävät ovat muuttuneet.

On kunnioitettavaa, että tästä huolimatta he ovat jaksaneet uurastaa yhteiseksi hyväksi. Ilman aktiivisia jäseniä ammattijärjestön toiminnasta puuttuisi jotain olennaista: henki, joka motivoi muita ponnistelemaan vaikeinakin aikoina.

Valtuuston työskentelyä seuranneet voivat todeta: järjestön henki on hyvä.



8 2018
Arkisto

Kollegojen kuteet

Kuusi media-alan ammattilaista näyttää ja kertoo, miten he pukeutuvat töihin. Kerro sinäkin Twitterissä hashtagilla #paallakoska.

Kansalaiset mukaan. ”Toivon, että suuri yleisö antaisi henkistä tukea työlle, jossa moniarvoista viestintää pidetään yllä”, sanoo Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio.

Maalitus on koko yhteiskunnan asia

Helsingin käräjäoikeudessa käsitellään parhaillaan syytteitä toimittajiin ja mediaan kohdistuneista rikoksista. Haitalliseen vaikuttamiseen voisi puuttua terävämmin.

En minä, vaan tämä ammatti

Vihapuheen ilmiöllistäminen auttaa, kun toimittaja on verkkoraivon kohteena, sanoo itsekin solvatuksi joutunut Suvi-Tuulia Nykänen.

Myllytys koettelee sananvapautta

Toimituksien supistukset ja ulkopuolinen painostus leimaavat journalistien arkea, kirjoittaa päätoimittaja Markku Lappalainen.

Pieni kohu-opas

”Kohujournalismissa media itse määrittelee asian kohuksi ja etäännyttää näin itsensä vastuusta kytkeä aihe tosimaailman tapahtumiin”, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Palkittua uutistyötä. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala saivat yhdessä STT:n työryhmän kanssa Bonnier-palkinnon seksuaalista häirintää ja ahdistelua käsittelevistä jutuistaan. Palkintoraati kiitteli tekijöitä huolellisesta, sinnikkäästä ja rohkeasta uutistyöstä.

Hiljaista sympatiaa

Psyykkisen järkytyksen kokeneen haastattelussa on hyvä osata kuunnella. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala kohtasivat naisia, jotka olivat koululaisina joutuneet opettajan seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi.

Myy, opasta ja ole uskottava

Verkossa yleisö tarvitsee perusteluita ja kädestä pitämistä – ja toimittaja rohkeutta etsiä omaa ääntään, sanoo verkkokerronnasta kirjan tehnyt Terhi Upola.

Slutspurt i juni. För en förlagsredaktör är sommaren en intensiv period. Alla böcker som ska ut till höstens bokmässor måste gå i tryck senast under juni. ”Innan boken går i tryck kan man vara lite hysterisk och dubbelkolla att allt är okej. Sedan tar man det lugnt tills den ska recenseras”, säger Myrika Ekbom.

Hängmattan hägrar också för förlagsredaktören

Alla texter som ska ges ut i bokform behöver redigeras av proffs. Den som försöker ta en genväg riskerar att boken blir full av stavfel och upprepningar.

Mielipide vastaan fakta

Kielteiseen valoon joutuneelle pitää antaa mahdollisuus samanaikaiseen kuulemiseen tai vastineeseen.

Täältä ja muualta. ”Kymmenkunta vuotta sitten matkat nähtiin lähinnä kustannuseränä, mutta viime vuosina olen käynyt ulkomailla  juttukeikoilla noin neljä kertaa vuodessa”, sanoo Keskisuomalaisen Janne Yläjoki. ”On sisäistetty, että uskottavaan ulkomaanjournalismiin tarvitaan muutakin kuin sitä, että kirjoitetaan neljän seinän sisällä.”

Oman näkökulman perässä

Keskisuomalaisen ulkomaantoimittaja Janne Yläjoki yrittää löytää aiheita, joita isot koneistot eivät käsittele. ”Meillä ei voi olla aamulla verkossa ihan samaa kuin mitä tv-uutisissa on toisteltu edellisenä iltana.”

Lisää rahaa, suojaa ja oikeuksia

Nykyinen hallitus ei ole ollut media-alalle erityisen hyvä, sanoo Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho. Digi-alv:n alentaminen olisi tärkein parannus.

Vaikeudet ongelmissa?

Suurissa ongelmissa -ilmaus yleistyy julkisessa kielenkäytössä, myös journalistisissa teksteissä, kirjoittaa Vesa Heikkinen. ”Yhtäältä kyse on kieleen kuuluvasta sanojen merkitysten vähittäisestä muuttumisesta, toisaalta tälle ajalle ominaisesta tavasta tarkastella maailmanmenoa.”

Kesäkeikalla. Ensimmäinen kesä toimittajana on vienyt Tuuli Rantasaloa monenlaisille juttukeikoille. 4. kesäkuuta hän haastatteli Paiholassa, Pielisjoen rannalla kesäkahvilaa pitäviä 4H-yrittäjiä (oik.) Johanna Väänästä, Maria Mäkeä ja Salla Karhua.

Hankalinta on tiivistää oleellinen

Ensimmäisessä oman alan työpaikassaan Tuuli Rantasalo jännitti etukäteen, odotetaanko harjoittelijan olevan valmis toimittaja.

1918 – med respekt

”När uppmärksammandet av inbördeskriget 1918 sparkade igång i januari i år var jag skeptisk: skulle vi klara av detta efter all #suomi100-hype?” skriver Magnus Londen.

Onnellinen yrittäjä

Freelancetyössä vuorottelevat epävarmuus - ja ylityöllistyminen. ”Silloin on niin lopussa, että vain turkulaisesta kasvattajaseurasta hankittu rutiini pelastaa”, kirjoittaa Lauri Rotko.

Ikuisesti pahoillani, Paula

Epäkohtelias vastaus puhelinmyyjälle oli maksaa Manu Haapalaiselle Paula Koivuniemen haastattelun.

Puheenaiheita takomaan

Susanne Salmi aloittaa Ylioppilaslehden päätoimittajana elokuussa.

Itse kasvatettu. Leikkokukkien lisäksi Satu Koivisto kasvattaa siirtolapuutarhassaan ruokakasveja. ”Esimerkiksi oman kasvihuoneen kurkku on uskomattoman makea ja rapea verrattuna kaupan kurkkuun.”

Ruuan alkulähteillä

Päätoimittaja Satu Koivisto rentoutuu ruokakasvien kauneuden äärellä siirtolapuutarhassa.

Tosielämän toimittajadraama

Viime vuonna kuvattu Vuosi New York Timesin toimituksessa näyttää ja kuulostaa parhailta tv-draamoilta – eikä välty niiden kliseiltä, kirjoittaa Marja Honkonen

Bra start för Medielaget

I slutet av 2017 hade andelslaget 172 medlemmar vilket var nästan 100 fler än vad man räknat med.

Hangöseminariet i september

Ekonomijournalistik, frilansliv, riksdagsvalet i Sverige och yttrandefriheten i Ryssland är huvudteman på årets publicistseminarium i Hangö.

Poimuri

Mediasta sanottua.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta