Lisää laatua ja syvyyttä

Pääkirjoitus.
JOURNALISTI
25.5.2018

Markku Lappalainen

markku.lappalainen@journalistiliitto.fi

Moni on huolissaan mediakritiikistä, ja syystäkin. Määrässä löytyy, kun somessa tapahtuva melskaus otetaan huomioon, enemmän kuin koskaan. Laadun laita on toisin.

Yle on päättänyt lopettaa mediakritiikin näkyvimpiin lippulaivoihin lukeutuneen Pressiklubinsa. Kevyet mullat sille. Ohjelmilla on elinkaarensa, ja epäilemättä Timo Harakan, Ruben Stillerin ja viimeksi Sanna Ukkolan juontama Pressiklubi on monen muodonmuutoksen jälkeen tullut tiensä päähän.

Yle lakkautti vuodenvaihteessa radiossa pitkään pyörineen Julkinen sana -ohjelmansa ilman suurempaa julkista huomiota. Järjestelmällinen mediakritiikki näyttää olevan vastatuulessa, vaikka sen tarve vain kasvaa.

Tiedotusvälineiden sisällön ja toiminnan julkinen arviointi on tärkeä tehtävä kaikille medioille. Oman ja naapurien – kilpailijoiden – toiminnan kriittinen tarkastelu on myös mitä parhainta mediakasvatusta.

Mediakritiikkiä ei sovi jättää pelkästään alan ulkopuolisille kriitikoille ja kaiken maailman kiilusilmille, vaikka heidänkin arvioitaan kannattaa tutkia vakavin mielin. Ne kuvastavat hyvin sitä, miten kärkkäimmät yleisön edustajat tarkastelevat median toimintaa.

Ammatillinen mediakritiikki – journalismi journalismista – pureutuu mielipidettä syvemmin median toimintaan. Se selvittää, miten ammatin ideaalit toteutuvat journalistien arjessa. Se tutkii muun muassa tehtyjen valintojen kestävyyttä, lähteiden käyttöä ja syntyvän kuvan oikeellisuutta. Se kysyy, millä perusteilla sisällöt on asetettu mittasuhteisiinsa.

Erityisen tärkeää on arvioida jatkuvasti syntyvien kohujen anatomiaa varsinkin silloin, kun koko media näyttää yhtenä kuorona laulavan samaa laulua.

Vaikeampaa mutta vähintään yhtä tärkeää on selvittää sitä, millaiset asiat jäävät kohujen katveeseen tai eivät ylipäänsä nouse julkisuuteen. Sanonta ”suuret kalat kutevat hiljaisissa vesissä” pitää paikkansa myös tiedonvälityksessä.

Valeuutisten, uhkailun ja painostuksen lisääntyessä on äärimmäisen tärkeää vahvistaa mediakritiikkiä, parantaa sen laatua ja tuoda siihen syvyyttä. Se vaatii myös asianmukaista panostusta. Perusteltu kritiikki edellyttää omistautumista aiheelle, tutkimista ja taustojen selvittelyä.

Kaiken kiireen keskeltä julki heitetty mielipide ei täytä vakavasti otettavan kritiikin tunnusmerkkejä. Pahimmillaan se toimii itseään vastaan.

Ohi on hyvässä hengessä

Journalistiliiton valtuuston kokouksessa Vantaalla 17. – 18. toukokuuta oli hieman haikeutta ilmassa. Kokous oli nelivuotiskauden viimeinen. Moni nykyisen valtuuston jäsen luovuttaa viestikapulan seuraajalleen joulukuun kokoukseen.

Media-alan vaikeudet ovat leimanneet valtuuston keskusteluja koko toimikauden ajan. Monet valtuutetut ovat kohdanneet työelämän varjopuolet henkilökohtaisesti. Joiltakin työt ovat loppuneet, useammilta työkavereita on irtisanottu, työkuorma on kasvanut ja tehtävät ovat muuttuneet.

On kunnioitettavaa, että tästä huolimatta he ovat jaksaneet uurastaa yhteiseksi hyväksi. Ilman aktiivisia jäseniä ammattijärjestön toiminnasta puuttuisi jotain olennaista: henki, joka motivoi muita ponnistelemaan vaikeinakin aikoina.

Valtuuston työskentelyä seuranneet voivat todeta: järjestön henki on hyvä.



14 2018
Arkisto

Synkkä salaisuus

Toimittaja Ari Lahdenmäki on kirjoittanut lukuisia juttuja etiikasta ja naisten oikeuksista. Marraskuussa hän sai kaksi tuomiota seksuaalirikoksista. Journalisti haastatteli kahtatoista naista, jotka kertovat lisää Lahdenmäen pimeästä puolesta.

Akateeminen iltapäivälehtimies

Pasi Kivioja ennustaa väitöskirjassaan painettujen iltapäivälehtien loppua.

Villille tv-alalle toivotaan tes-suitsia

Elokuva- ja tv-alan työehtosopimuksesta halutaan yleissitova. Journalistiliitto toivoo päätöksen kohentavan alan palkkatasoa.

Utu-uutiset sumentavat todellisuuden

Uutiset kauppakeskuksen vaikeuksista tai alhaisen syntyvyyden aiheuttamasta huoltosuhdehuolesta eivät ole valheita. Silti ne vääristävät asioiden mittakaavan valeuutisille ominaiseen tapaan, kirjoittaa Janne Saarikivi.

Stor i truten. Mikael Sjövall är tillbaka i rollen som journalist och uppskattar möjligheten att ställa också de obekväma frågorna. ”Jag har alltid haft svårt att arbeta med tillrättalagd information där man på skyler över obekväma saker och bäddar in sanningen i begreppsliga rökridåer.”

En reporter som skyr rökridåer

Propagandabranschen kändes som en tvångströja för Mikael Sjövall. Som journalist får han ställa de besvärliga frågorna och berätta sanningen utan att bädda in den.

Vaikuttajasta vuorovaikuttajaksi

Yle tavoittelee tiiviimpää yleisösuhdetta sallimalla uutisten kommentoinnin. Suunnitelmissa on, että toimittajat käyttävät jatkossa osan työajastaan yleisön kanssa keskusteluun. Kyse voi olla uutistyön murroksesta, jossa toimittajien ammatti-identiteettiä määritellään uudelleen.

Toimittaja Tapio Mainio (oik.) työskentelee eläkeläisenä yhtä paljon kuin päivätyössä Helsingin Sanomissa. Nyt toimeksiantajia on useita. Yksi niistä on Kauppalehti, johon hän haastatteli metsänomistaja Jorma Seppästä Suomussalmella.

Samalla viivalla

Moni toimittaja jatkaa työntekoa eläkkeelle jäätyään. Töitä tekemällä voi päästä samaan ansiotasoon kuin aktiiviuran aikana.

Valokuvan puolustaja. Marina Ekroos perusti startupin suojellakseen valokuvakulttuuria, mutta ei ehdi itse enää juurikaan kuvata.

Oikeutta valokuville

Valokuvaaja Marina Ekroos haluaa pelastaa maailman huonosti rajatuilta valokuvilta.

Av kärlek till värvet

I Sverige visar en utredning att mediehusen de senaste åren kraftigt har dumpat frilansarnas arvoden. Något stort engagemang från dem som har fasta jobb har veterligen inte hörts av, skriver Jeannette Björkvist.

Raimo Tyykiluodon on 12 diktaattoria -sarjaa tehdessään pitänyt miettiä, miten kertoa diktaattorien teoista sekä aiheen vaatimalla vakavuudella että koukuttaen kuuntelijat. ”Kaikkea ei pidä kertoa paasaten sormi pystyssä, vaan kuuntelijalle pitää antaa mahdollisuus oivaltaa. Silloin asiat jäävät parhaiten mieleen.”

Sairaan kiinnostavat diktaattorit

Raimo Tyykiluoto mietti aloittaessaan 12 diktaattoria -radiosarjan tekemistä, miten kertoa julmuuksista pröystäilemättä. ”Sarjassa on myös tragikoomisuutta, joka tekee siitä kuunneltavan”, hän kertoo.

Vaarallinen suhde

Kriitikot usein tuntevat oman taiteenlajinsa tekijöitä. Milloin suhde on liian läheinen?

Koska Anni Kuittisen kansantanssiryhmän Motoran Pelmakat jäsenet asuvat eri paikkakunnilla ryhmä harjoittelee vain kerran kuussa. Intensiivisinä tanssiviikonloppuina harjoitustunteja kertyy yhteensä 10 – 14.

Ylpeästi kansantanssija

Anni Kuittinen haluaa murtaa kansantanssia koskevia ennakkoluuloja.

Nopea paluu journalistiksi

Sanna Keskinen, 44, aloittaa tammikuussa Kainuun Sanomien päätoimittajana.

Mediakunta hallituksen tärkein onnistuminen

Journalistiliitto saa joulukuussa uuden valtuuston ja hallituksen. Journalisti selvitti, missä nykyinen hallitus on mielestään onnistunut ja missä jäi parantamisen varaa.

Lapsuuden loppu

Kolmas kerta voisi sanoa toden, mutta sitä toimittaja Simo Ahtee ei uskalla Don Rosan haastattelussa yrittää.

Kieli, alkeet

Se että ihmiset käyttävät vapaamuotoisessa ilmaisussaan englanninkielisiä sanoja ja puhekielisiä muotoja, ei ole kielen rappiota. Se on tavallista kielellistä vaihtelua, kielen rikkautta, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Karhea kirja rikostoimittamisesta

Mielenkiintoisinta Oikeustoimittajien 30-vuotisjuhlakirjassa, Etusivun rikoksissa on juttuprosessien avaaminen ja toimittajan työhön liittyvät inhimilliset yksityiskohdat, kirjoittaa Marja Honkonen.

Höga inkomster med två roller

Personer som både är vd och chefredaktör, så kallade publishers, ligger på topp när man jämför förvärvsinkomsterna 2017 bland mediecheferna i Svenskfinland.

Othman fortsätter skriva

I veckan firades Henrik ”Otis” Othmans sista arbetsdag på Österbottens Tidning (ÖT). Othman hann jobba på ÖT, tidigare Jakobstads Tidning, i nästan 40 år. Han kommer som pensionär att titulera sig publicist.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta