Lisää laatua ja syvyyttä

JOURNALISTI
25.5.2018

Markku Lappalainen

markku.lappalainen@journalistiliitto.fi

Pääkirjoitus.

Moni on huolissaan mediakritiikistä, ja syystäkin. Määrässä löytyy, kun somessa tapahtuva melskaus otetaan huomioon, enemmän kuin koskaan. Laadun laita on toisin.

Yle on päättänyt lopettaa mediakritiikin näkyvimpiin lippulaivoihin lukeutuneen Pressiklubinsa. Kevyet mullat sille. Ohjelmilla on elinkaarensa, ja epäilemättä Timo Harakan, Ruben Stillerin ja viimeksi Sanna Ukkolan juontama Pressiklubi on monen muodonmuutoksen jälkeen tullut tiensä päähän.

Yle lakkautti vuodenvaihteessa radiossa pitkään pyörineen Julkinen sana -ohjelmansa ilman suurempaa julkista huomiota. Järjestelmällinen mediakritiikki näyttää olevan vastatuulessa, vaikka sen tarve vain kasvaa.

Tiedotusvälineiden sisällön ja toiminnan julkinen arviointi on tärkeä tehtävä kaikille medioille. Oman ja naapurien – kilpailijoiden – toiminnan kriittinen tarkastelu on myös mitä parhainta mediakasvatusta.

Mediakritiikkiä ei sovi jättää pelkästään alan ulkopuolisille kriitikoille ja kaiken maailman kiilusilmille, vaikka heidänkin arvioitaan kannattaa tutkia vakavin mielin. Ne kuvastavat hyvin sitä, miten kärkkäimmät yleisön edustajat tarkastelevat median toimintaa.

Ammatillinen mediakritiikki – journalismi journalismista – pureutuu mielipidettä syvemmin median toimintaan. Se selvittää, miten ammatin ideaalit toteutuvat journalistien arjessa. Se tutkii muun muassa tehtyjen valintojen kestävyyttä, lähteiden käyttöä ja syntyvän kuvan oikeellisuutta. Se kysyy, millä perusteilla sisällöt on asetettu mittasuhteisiinsa.

Erityisen tärkeää on arvioida jatkuvasti syntyvien kohujen anatomiaa varsinkin silloin, kun koko media näyttää yhtenä kuorona laulavan samaa laulua.

Vaikeampaa mutta vähintään yhtä tärkeää on selvittää sitä, millaiset asiat jäävät kohujen katveeseen tai eivät ylipäänsä nouse julkisuuteen. Sanonta ”suuret kalat kutevat hiljaisissa vesissä” pitää paikkansa myös tiedonvälityksessä.

Valeuutisten, uhkailun ja painostuksen lisääntyessä on äärimmäisen tärkeää vahvistaa mediakritiikkiä, parantaa sen laatua ja tuoda siihen syvyyttä. Se vaatii myös asianmukaista panostusta. Perusteltu kritiikki edellyttää omistautumista aiheelle, tutkimista ja taustojen selvittelyä.

Kaiken kiireen keskeltä julki heitetty mielipide ei täytä vakavasti otettavan kritiikin tunnusmerkkejä. Pahimmillaan se toimii itseään vastaan.

Ohi on hyvässä hengessä

Journalistiliiton valtuuston kokouksessa Vantaalla 17. – 18. toukokuuta oli hieman haikeutta ilmassa. Kokous oli nelivuotiskauden viimeinen. Moni nykyisen valtuuston jäsen luovuttaa viestikapulan seuraajalleen joulukuun kokoukseen.

Media-alan vaikeudet ovat leimanneet valtuuston keskusteluja koko toimikauden ajan. Monet valtuutetut ovat kohdanneet työelämän varjopuolet henkilökohtaisesti. Joiltakin työt ovat loppuneet, useammilta työkavereita on irtisanottu, työkuorma on kasvanut ja tehtävät ovat muuttuneet.

On kunnioitettavaa, että tästä huolimatta he ovat jaksaneet uurastaa yhteiseksi hyväksi. Ilman aktiivisia jäseniä ammattijärjestön toiminnasta puuttuisi jotain olennaista: henki, joka motivoi muita ponnistelemaan vaikeinakin aikoina.

Valtuuston työskentelyä seuranneet voivat todeta: järjestön henki on hyvä.



8 2020
Arkisto

Harva meistä on korvaamaton superneuvottelija

Työehtosopimukset ovat siitä käteviä, että niiden ansiosta tavan ihmisen ei juuri koskaan tarvitse huolehtia lomista, työajasta, vähimmäispalkasta tai siitä, maksetaanko sairauden ajalta palkkaa, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Onneksi minä en joudu jakamaan mediatukia

”Mediatukea olisi rehdimpää perustella työpaikkojen säilymisellä kuin demokratialla”, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Vapaapäivien pitäminen on sinulle lähinnä uuvuttavaa, Minna Holopainen

STT:n vastaava päätoimittaja Minna Holopainen tekee töitä melkein koko ajan ja on mahdollisesti itsekin tekoäly.

Näin syntyy Trendin syysmuotijuttu

Trendi tilasi stylisti ja valokuvaaja -työparilta helmikuussa syysmuotijutun. Kesällä kuvaaja ja malli vaihtuivat koronan takia. Juttu kuvattiin elokuussa kotieläintilalla.

Kielenhuollon päämaja ei ole käymässä turhaksi

”On viisainta, ettei yleiskielessä sooloilu karkaa käsistä. Tämä aika ei varsinaisesti kaipaa lisää ymmärryksen puutetta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vi måste respektera – och kredda varandra

”Vi måste respektera varandras arbete och kredda den som kreddas bör”, skriver Felicia Bredenberg.

Koronasta vauhtia muutoksiin

”Voisiko pandemiakurjuuden keskeltä löytyä jotain hyvääkin? Voidaanko esimerkiksi itsensä työllistäjille saada vihdoin pandemian vauhdittamana turvatumpi asema”, kysyy Suomen freelance-journalistien uusi puheenjohtaja Maria Markus.

Munkit ja possut

Kesätoimittaja Ilkka Vänttisen kuvissa näkyi sikoja juuri niin kuin pitikin – ja lisäksi jotain aivan muuta.

Uutistoimistotuki ehkä osaksi median koronatukea – tuen haku on alkanut

Median koronatukea voi saada journalistisen työn kustannuksiin. Myöntämisen ehtona on mainosmyynnin lasku. Erillistä uutistoimintaan suunnattua tukea on saanut aiemmin muun muassa STT.

Etävaltuusto nosti hien otsalle

Kuuluuko? Näkyykö? Journalistiliiton historian ensimmäisessä valtuuston hybridikokouksessa teknisiä pulmia ratkottiin lennosta, kirjoittaa Kira Närhi.

Herrasmies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Matti Vainio 20. 6. 1935 Sortavala – 5. 9. 2020 Hämeenlinna

Arvostettu monitoiminainen

Kuolleita: Toimittaja Liisa Laine Oulu 25. 3. 1936 – 8. 8. 2020 Helsinki

Hjärtat klappade för nyheter och rättvisa

Döda: Journalisten Ia Henriksson 5. 1. 1974 Helsingfors – 11. 7. 2020 Helsingfors

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta