Liittolaiseksi kouluihin

Martta Kallionpää, 25, aloittaa syksyllä Journalistiliiton uudessa opiskelijalähettilään työssä. Hän opiskelee viestintää Helsingin yliopistossa ja on opiskellut myös HaagaHeliassa. Kallionpää on työskennellyt Ylen Lasten ja nuorten toimituksessa sekä vapaana toimittajana. Tulevan kesän hän työskentelee A-studiossa.

JOURNALISTI
25.5.2018

Nina Erho, teksti

Martta Kallionpää aloittaa syksyllä Journalistiliiton uudessa opiskelijalähettilään työssä.

Miksi halusit opiskelijalähettilääksi?

Opiskelijat ja liitto voisivat hyötyä toisistaan, mutta liitto ei ehkä oikein tiedä, miten saavuttaa opiskelijat. Opiskelijoille tulee harvoin mieleen, että yksinäiseen puurtamiseen voisi saada tukea ammattiliitosta.

 

Miten opiskelijat tavoitettaisiin paremmin?

Opiskelijoiden omat järjestöt ajavat heidän asiaansa juuri opiskelijoina, jolloin ei välttämättä kaivata ammattiliittoa. Ehkä työhön siirtymiseen liittyvät palvelut toimisivat, esimerkiksi CV-pajat tai verkostoitumistilaisuudet työnantajien kanssa.

 

Mitä aiot uudessa työssäsi ensimmäiseksi tehdä?

Keskustella työnantajan kanssa, mitä pestiltä halutaan. Opiskelijajäsenten hankintaa totta kai, mutta toivon, että liitto haluaisi myös enemmän tietoa siitä, mitä opiskelijat haluavat.

 

Miksi itse liityit liittoon?

Tein alan töitä jo ennen kuin aloitin Haaga-Heliassa, mutta kuulin liitosta vasta siellä ainejärjestön kautta. Ensimmäisen opiskeluvuoden ilmainen jäsenyys painaa paljon tilanteessa, jossa ei akuutisti tarvitse liitolta mitään, mutta se kuulostaa kiinnostavalta.

 

Miksi olet pysynyt jäsenenä?

Freetöissä on hyötyä Mediakunnasta. Jos tapahtuu jotain huonoa, liitolta voi saada apua. Koulutuksista saa kosketusta journalismin käytäntöihin, vaikka viestinnän opintoni ovat teoriapainotteisia.

 

Mitä olisit toivonut liitolta enemmän?

Opiskelijoiden edunvalvontaan ja koulutuspolitiikkaan liittyviä ulostuloja.

 

Mitkä ovat vahvuutesi uudessa työssä?

Olen opiskellut ammattikorkeakoulussa ja yliopistossa, journalismia ja viestintää. Vaikka opiskelen Helsingissä, olen kotoisin Tampereelta ja suku on vielä pohjoisemmasta. Tiedän siis, että muuallakin on media-alaa.

 

Mikä tulee olemaan vaikeaa?

Alalla on monta koulua, joissa opiskellaan eri näkökulmista. Jos täytyy muodostaa yksi ”opiskelijoiden ääni”, miten olla reilu ja todenmukainen?

 

Miksi halusit journalistiksi?

Aloitin Ylessä, kun työmahdollisuus ja ajatus välivuodesta opiskelussa kohtasivat. Työssä huomasin tykkääväni alasta erittäin paljon. Journalismin perusperiaatteet ovat ihailtavia ja sellaisia, joihin kannattaa pyrkiä.

 

Miten yhdistät työn ja opinnot?

En ota liikaa painetta tavoiteajassa valmistumisesta. Työkokemus auttaa miettimään opintojen jälkeistä suuntaa.

 

Mitä teet vapaa-aikana?

Harrastan astangajoogaa ja seinäkiipeilyä ja toivon jatkuvasti, että niille olisi enemmän aikaa.

Martta Kallionpää, 25, aloittaa syksyllä Journalistiliiton uudessa opiskelijalähettilään työssä. Hän opiskelee viestintää Helsingin yliopistossa ja on opiskellut myös HaagaHeliassa. Kallionpää on työskennellyt Ylen Lasten ja nuorten toimituksessa sekä vapaana toimittajana. Tulevan kesän hän työskentelee A-studiossa.



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta