Liittolaiseksi kouluihin

Martta Kallionpää, 25, aloittaa syksyllä Journalistiliiton uudessa opiskelijalähettilään työssä. Hän opiskelee viestintää Helsingin yliopistossa ja on opiskellut myös HaagaHeliassa. Kallionpää on työskennellyt Ylen Lasten ja nuorten toimituksessa sekä vapaana toimittajana. Tulevan kesän hän työskentelee A-studiossa.

JOURNALISTI
25.5.2018

Nina Erho, teksti

Martta Kallionpää aloittaa syksyllä Journalistiliiton uudessa opiskelijalähettilään työssä.

Miksi halusit opiskelijalähettilääksi?

Opiskelijat ja liitto voisivat hyötyä toisistaan, mutta liitto ei ehkä oikein tiedä, miten saavuttaa opiskelijat. Opiskelijoille tulee harvoin mieleen, että yksinäiseen puurtamiseen voisi saada tukea ammattiliitosta.

 

Miten opiskelijat tavoitettaisiin paremmin?

Opiskelijoiden omat järjestöt ajavat heidän asiaansa juuri opiskelijoina, jolloin ei välttämättä kaivata ammattiliittoa. Ehkä työhön siirtymiseen liittyvät palvelut toimisivat, esimerkiksi CV-pajat tai verkostoitumistilaisuudet työnantajien kanssa.

 

Mitä aiot uudessa työssäsi ensimmäiseksi tehdä?

Keskustella työnantajan kanssa, mitä pestiltä halutaan. Opiskelijajäsenten hankintaa totta kai, mutta toivon, että liitto haluaisi myös enemmän tietoa siitä, mitä opiskelijat haluavat.

 

Miksi itse liityit liittoon?

Tein alan töitä jo ennen kuin aloitin Haaga-Heliassa, mutta kuulin liitosta vasta siellä ainejärjestön kautta. Ensimmäisen opiskeluvuoden ilmainen jäsenyys painaa paljon tilanteessa, jossa ei akuutisti tarvitse liitolta mitään, mutta se kuulostaa kiinnostavalta.

 

Miksi olet pysynyt jäsenenä?

Freetöissä on hyötyä Mediakunnasta. Jos tapahtuu jotain huonoa, liitolta voi saada apua. Koulutuksista saa kosketusta journalismin käytäntöihin, vaikka viestinnän opintoni ovat teoriapainotteisia.

 

Mitä olisit toivonut liitolta enemmän?

Opiskelijoiden edunvalvontaan ja koulutuspolitiikkaan liittyviä ulostuloja.

 

Mitkä ovat vahvuutesi uudessa työssä?

Olen opiskellut ammattikorkeakoulussa ja yliopistossa, journalismia ja viestintää. Vaikka opiskelen Helsingissä, olen kotoisin Tampereelta ja suku on vielä pohjoisemmasta. Tiedän siis, että muuallakin on media-alaa.

 

Mikä tulee olemaan vaikeaa?

Alalla on monta koulua, joissa opiskellaan eri näkökulmista. Jos täytyy muodostaa yksi ”opiskelijoiden ääni”, miten olla reilu ja todenmukainen?

 

Miksi halusit journalistiksi?

Aloitin Ylessä, kun työmahdollisuus ja ajatus välivuodesta opiskelussa kohtasivat. Työssä huomasin tykkääväni alasta erittäin paljon. Journalismin perusperiaatteet ovat ihailtavia ja sellaisia, joihin kannattaa pyrkiä.

 

Miten yhdistät työn ja opinnot?

En ota liikaa painetta tavoiteajassa valmistumisesta. Työkokemus auttaa miettimään opintojen jälkeistä suuntaa.

 

Mitä teet vapaa-aikana?

Harrastan astangajoogaa ja seinäkiipeilyä ja toivon jatkuvasti, että niille olisi enemmän aikaa.

Martta Kallionpää, 25, aloittaa syksyllä Journalistiliiton uudessa opiskelijalähettilään työssä. Hän opiskelee viestintää Helsingin yliopistossa ja on opiskellut myös HaagaHeliassa. Kallionpää on työskennellyt Ylen Lasten ja nuorten toimituksessa sekä vapaana toimittajana. Tulevan kesän hän työskentelee A-studiossa.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta