Liittolaiseksi kouluihin

Martta Kallionpää aloittaa syksyllä Journalistiliiton uudessa opiskelijalähettilään työssä.

Martta Kallionpää, 25, aloittaa syksyllä Journalistiliiton uudessa opiskelijalähettilään työssä. Hän opiskelee viestintää Helsingin yliopistossa ja on opiskellut myös HaagaHeliassa. Kallionpää on työskennellyt Ylen Lasten ja nuorten toimituksessa sekä vapaana toimittajana. Tulevan kesän hän työskentelee A-studiossa.

JOURNALISTI
25.5.2018

Nina Erho, teksti

Miksi halusit opiskelijalähettilääksi?

Opiskelijat ja liitto voisivat hyötyä toisistaan, mutta liitto ei ehkä oikein tiedä, miten saavuttaa opiskelijat. Opiskelijoille tulee harvoin mieleen, että yksinäiseen puurtamiseen voisi saada tukea ammattiliitosta.

 

Miten opiskelijat tavoitettaisiin paremmin?

Opiskelijoiden omat järjestöt ajavat heidän asiaansa juuri opiskelijoina, jolloin ei välttämättä kaivata ammattiliittoa. Ehkä työhön siirtymiseen liittyvät palvelut toimisivat, esimerkiksi CV-pajat tai verkostoitumistilaisuudet työnantajien kanssa.

 

Mitä aiot uudessa työssäsi ensimmäiseksi tehdä?

Keskustella työnantajan kanssa, mitä pestiltä halutaan. Opiskelijajäsenten hankintaa totta kai, mutta toivon, että liitto haluaisi myös enemmän tietoa siitä, mitä opiskelijat haluavat.

 

Miksi itse liityit liittoon?

Tein alan töitä jo ennen kuin aloitin Haaga-Heliassa, mutta kuulin liitosta vasta siellä ainejärjestön kautta. Ensimmäisen opiskeluvuoden ilmainen jäsenyys painaa paljon tilanteessa, jossa ei akuutisti tarvitse liitolta mitään, mutta se kuulostaa kiinnostavalta.

 

Miksi olet pysynyt jäsenenä?

Freetöissä on hyötyä Mediakunnasta. Jos tapahtuu jotain huonoa, liitolta voi saada apua. Koulutuksista saa kosketusta journalismin käytäntöihin, vaikka viestinnän opintoni ovat teoriapainotteisia.

 

Mitä olisit toivonut liitolta enemmän?

Opiskelijoiden edunvalvontaan ja koulutuspolitiikkaan liittyviä ulostuloja.

 

Mitkä ovat vahvuutesi uudessa työssä?

Olen opiskellut ammattikorkeakoulussa ja yliopistossa, journalismia ja viestintää. Vaikka opiskelen Helsingissä, olen kotoisin Tampereelta ja suku on vielä pohjoisemmasta. Tiedän siis, että muuallakin on media-alaa.

 

Mikä tulee olemaan vaikeaa?

Alalla on monta koulua, joissa opiskellaan eri näkökulmista. Jos täytyy muodostaa yksi ”opiskelijoiden ääni”, miten olla reilu ja todenmukainen?

 

Miksi halusit journalistiksi?

Aloitin Ylessä, kun työmahdollisuus ja ajatus välivuodesta opiskelussa kohtasivat. Työssä huomasin tykkääväni alasta erittäin paljon. Journalismin perusperiaatteet ovat ihailtavia ja sellaisia, joihin kannattaa pyrkiä.

 

Miten yhdistät työn ja opinnot?

En ota liikaa painetta tavoiteajassa valmistumisesta. Työkokemus auttaa miettimään opintojen jälkeistä suuntaa.

 

Mitä teet vapaa-aikana?

Harrastan astangajoogaa ja seinäkiipeilyä ja toivon jatkuvasti, että niille olisi enemmän aikaa.

Martta Kallionpää, 25, aloittaa syksyllä Journalistiliiton uudessa opiskelijalähettilään työssä. Hän opiskelee viestintää Helsingin yliopistossa ja on opiskellut myös HaagaHeliassa. Kallionpää on työskennellyt Ylen Lasten ja nuorten toimituksessa sekä vapaana toimittajana. Tulevan kesän hän työskentelee A-studiossa.



15 2018
Arkisto

Sanan saattajat

Kristillinen media on huono bisnes, jota tehdään kutsumuksen voimalla. Aivan erityisen hankala sitä on tehdä niin, että se kelpaisi kaikille, sanoo alan konkari Kirsi Rostamo.

Elämäntapajohtaja

Journalistiliiton puheenjohtajaksi uudelleen valittu Hanne Aho uskoo liiton jäsenmäärän kääntyvän nousuun.

Aishi Zidania kiitettiin palkintoperusteissa myös siitä, etteivät painostus, uutistyön vääristely-yritykset ja nettiviha ole lannistaneet häntä. Jarno Liskin todettiin tekevän monin paikoin riskialtista tutkivaa journalismia sinnikkäästi ja peräänantamattomasti ilman työsuhteen turvaa.

Sananvapauden käyttäjät

Kun ympäristö painostaa, Aishi Zidan ja Jarno Liski nojaavat journalistin perustehtävään. Työ palkittiin Sananvapauden miekalla.

KSF Medias fjolårsresultat, ett minus på 4,2 miljoner euro, var bättre än på många år. Nya vd:n Anna Hellersedt litar på att det nu är en bra tidpunkt för bolaget att införa en ny betallösning för digital journalistik.

Efter stormen

KSF Medias nya vd Anna Hellerstedt betonar öppen kommunikation inom bolaget och vill förankra stora linjer hos personalen. Främsta löfte hittills: mer fokus på journalistiken – hur det ska förverkligas har vi inte ännu sett.

Tv-ohjaaja ja toimittaja Marja Jaakola on halunnut olla työvuosien jälkeen kuin kuka tahansa. Hän ei ole työskennellyt eläkkeellä. Kuva: Liisa Huima

Ei ole valtaa loistoa

Eläkkeellä identiteetti on rakennettava uudelleen. Toimittajalle se voi olla vaikeaa.

Liikaa keskustelua

Medioiden verkkokeskusteluissa vihan lietsomisen ja asiallisen kommentoinnin välissä on leveä vyöhyke, jolla delete-nappia painetaan liian harvoin, kirjoittaa Asko Lehtonen.

Älä soita sille enää koskaan!

Mediayhtiö harkitsi kieltävänsä tuurajia käyttämästä lähdesuojan alaisia tietoja muissa töissä. Ajatus lähteiden ”omistamisesta” on omituinen, kokenut oikeustoimittaja sanoo.

Jouluihminen. A-lehtien tuottaja Elisa Miinin aloittaa jouluvalmistelut jo elokuussa ja lopettaa joulunvieton tapaninpäivänä. ”Ajatukseni kääntyvät välipäivinä jo pois joulusta ja kohti uutta vuotta, kun olen jo joulua pitkään siinä vaiheessa viettänyt.”

Glögiä jo elokuussa

A-lehtien tuottaja Elisa Miininin kotona on kaksi joulukuusta. Toiseen niistä saa koskea vain hän.

Pekka Vahvasen Kone kaikkivaltias -kirja on saanut kehuja siitä, että ’joku on tätä järjettömyyttä vastaan’. Toisaalta se on kirvoittanut kritiikkiä etenkin teknologiapiireistä. ”Uskon, että kun tunnepitoista kritiikkiä saa, on osunut johonkin oikeaan kohtaan.”

Kadonneen onnen jäljillä

Tutkimusten valossa teknologis-taloudellinen kehitys ei ole enää vuosikymmeniin tehnyt meistä onnellisempia, sanoo digitalisaation ongelmista kirjan kirjoittanut Pekka Vahvanen.

Milloin freelancer on jäävi?

Mikä on eettinen aikaväli jutulle tiettyyn lehteen ja jutulle saman lehden kustantajasta? Vaikuttaako juttutyyppi asiaan? Vastausten pohtimiseen tarvitaan lisää konkreettisia eväitä, kirjoittaa Anna-Sofia Nieminen.

Edellistä työtä jatkamaan

Tiina Ojutkangas aloittaa tammikuussa Kokkolassa ilmestyvän Keskipohjanmaan päätoimittajana.

Dags att tända lyset

På redaktionerna i Finland finns en hel del att lära av Demokratijouren, om hur man bygger upp konkreta rutiner som förebygger hot och hat, skriver Johan Svenlin.

Perehdy tietoturvaan tänään

Vaikka et työskentelisi erityistä tietoturvaa vaativien lähteiden ja aiheiden parissa, ala perehtyä niiden suojaamiseen nyt. Toimittajan salausopas kertoo, miksi se kannattaa.

75 prosenttia

Mistä tietää, että vaalit ovat lähestymässä? Yksi varma merkki on numerohokemien vyöry journalistisiin teksteihin, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Liftaamalla ehtii paremmin

Kirjaan uppoutunut Juha Mäkinen ei huomannut nousta bussiin, mutta onneksi juttukeikalle ehtii toisellakin tavalla.

Otavamedia jatkaa yt-kierrosta ensi vuonna

Otavamedia aloittaa yt-neuvottelut kuvaryhmässään 2. tammikuuta 2019. Yt-neuvotteluja on viime viikkona päättynyt Otavamediassa, Sanoma Media Finlandissa, Aamulehdessä ja A-lehdissä.

Färre fotografer på Hufvudstadsbladet

”Jag är övertygad om att läsarna inte kommer att uppleva någon försämring av bildjournalistiken i HBL framöver”, säger chefredaktör Susanna Landor.

Håkans leder Studentbladet

Som chefredaktör vill Håkans bland annat närma sig studentkårer som tidigare lämnat Svenska studerandes intresseorganisation.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta