Myös positiivista. Lapin Kansan saametuottaja Outi Paadar hämmästyy usein, mitkä saamelaisaiheet nousevat suomenkielisiin otsikoihin. ”Ymmärrän, että negatiiviset asiat korostuvat, mutta saamelaisalueilla tapahtuu paljon positiivista. Esimerkiksi Inarin kirkonkylä on kasvukeskus, jossa työpaikat lisääntyvät.”

Saameksi kirjoittaminen vapauttaa

JOURNALISTI
25.5.2018

Minttu-Maaria Partanen, teksti
Jouni Porsanger, kuva

Outi Paadar varmistaa, että saamelaisten ääni kuuluu pohjoisessa. ”Olisi hienoa, jos Kalevassakin näkyisi saamenkielisiä uutisia.”

”Ei missään nimessä Lapin Kansaan, ennemmin Kalevaan tai Hesariin”, saamelaiset sanoivat.

Vuonna 2012 Outi Paadar edisti saamelaisyhdistyksessä sitä, että opetus- ja kulttuuriministeriön vähemmistökielten lehdistötuki myönnettiin saamenkieliselle toimittajalle. Saamelaisten suhteet Lapin Kansaan olivat tulehtuneet, joten he eivät halunneet pestiä aluksi lehteen.

”Saamelaisista heidän ääntään ei kuultu esimerkiksi metsäuutisoinnissa”, Paadar sanoo.

Vuonna 2016 Paadar päätyi itse ministeriön tukemaan tehtävään. Hän vastaa kaikesta: on toimittaja, valokuvaaja, tuottaja ja uutispäällikkö. Lehden Sagat-nettisivuille juttuja ilmestyy pari viikossa, printtilehteen viikoittain. Jutuissa on suomenkielinen tiivistelmä, mutta muuten ne ovat pohjoissaameksi. Saameksi kirjoittamisen hän kokee vapauttavana.

”Minun ei tarvitse toimia kulttuuritulkkina valtaväestölle. Olen kasvanut saamen kulttuuriin, joten en edes osaisi sitä tehdä kovin hyvin.”

Paadar ei saa juuri palautetta saamenkielisistä jutuistaan, mutta suomenkieliset uutiset aiheuttavat kipakkaakin palautetta esimerkiksi porojen petokorvauksista.

 

Paadar seuraa saamelaisuutisia Ruotsista, Norjasta ja Suomesta. Kerran kuussa hän matkustaa Rovaniemeltä juttukeikalle Inariin tai Utsjoelle. Toive olisi muuttaa Inarin kirkonkylälle, mutta sieltä on mahdotonta saada asuntoa.

”Harmittaa, että luovuin Inarin asunnostani. Kuvien saamista helpottaisi, jos asuisin lähempänä saamelaisalueita.”

Aiheista ei ole pulaa, sillä saamelaisalueilla tehdään metsähakkuita ja saamelaiskäräjälaki uudistuu. Kulttuuritapahtumia on saamelaisten määrään nähden uskomattoman paljon.

”Kun tulen lomalta töihin, aiheita on kasautunut niin paljon, etten tiedä, mistä aloittaa.”

Kaleva osti Lapin Kansan Alma Medialta tänä vuonna, mikä johti toimituksen yt-neuvotteluihin. Muutoksia työhönsä Paadar ei ole vielä havainnut.

”Olisi hienoa, jos Kalevassakin näkyisi saamenkielisiä uutisia.”



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta