Saameksi kirjoittaminen vapauttaa

Outi Paadar varmistaa, että saamelaisten ääni kuuluu pohjoisessa. ”Olisi hienoa, jos Kalevassakin näkyisi saamenkielisiä uutisia.”

Myös positiivista. Lapin Kansan saametuottaja Outi Paadar hämmästyy usein, mitkä saamelaisaiheet nousevat suomenkielisiin otsikoihin. ”Ymmärrän, että negatiiviset asiat korostuvat, mutta saamelaisalueilla tapahtuu paljon positiivista. Esimerkiksi Inarin kirkonkylä on kasvukeskus, jossa työpaikat lisääntyvät.”

JOURNALISTI
25.5.2018

Minttu-Maaria Partanen, teksti
Jouni Porsanger, kuva

”Ei missään nimessä Lapin Kansaan, ennemmin Kalevaan tai Hesariin”, saamelaiset sanoivat.

Vuonna 2012 Outi Paadar edisti saamelaisyhdistyksessä sitä, että opetus- ja kulttuuriministeriön vähemmistökielten lehdistötuki myönnettiin saamenkieliselle toimittajalle. Saamelaisten suhteet Lapin Kansaan olivat tulehtuneet, joten he eivät halunneet pestiä aluksi lehteen.

”Saamelaisista heidän ääntään ei kuultu esimerkiksi metsäuutisoinnissa”, Paadar sanoo.

Vuonna 2016 Paadar päätyi itse ministeriön tukemaan tehtävään. Hän vastaa kaikesta: on toimittaja, valokuvaaja, tuottaja ja uutispäällikkö. Lehden Sagat-nettisivuille juttuja ilmestyy pari viikossa, printtilehteen viikoittain. Jutuissa on suomenkielinen tiivistelmä, mutta muuten ne ovat pohjoissaameksi. Saameksi kirjoittamisen hän kokee vapauttavana.

”Minun ei tarvitse toimia kulttuuritulkkina valtaväestölle. Olen kasvanut saamen kulttuuriin, joten en edes osaisi sitä tehdä kovin hyvin.”

Paadar ei saa juuri palautetta saamenkielisistä jutuistaan, mutta suomenkieliset uutiset aiheuttavat kipakkaakin palautetta esimerkiksi porojen petokorvauksista.

 

Paadar seuraa saamelaisuutisia Ruotsista, Norjasta ja Suomesta. Kerran kuussa hän matkustaa Rovaniemeltä juttukeikalle Inariin tai Utsjoelle. Toive olisi muuttaa Inarin kirkonkylälle, mutta sieltä on mahdotonta saada asuntoa.

”Harmittaa, että luovuin Inarin asunnostani. Kuvien saamista helpottaisi, jos asuisin lähempänä saamelaisalueita.”

Aiheista ei ole pulaa, sillä saamelaisalueilla tehdään metsähakkuita ja saamelaiskäräjälaki uudistuu. Kulttuuritapahtumia on saamelaisten määrään nähden uskomattoman paljon.

”Kun tulen lomalta töihin, aiheita on kasautunut niin paljon, etten tiedä, mistä aloittaa.”

Kaleva osti Lapin Kansan Alma Medialta tänä vuonna, mikä johti toimituksen yt-neuvotteluihin. Muutoksia työhönsä Paadar ei ole vielä havainnut.

”Olisi hienoa, jos Kalevassakin näkyisi saamenkielisiä uutisia.”



15 2018
Arkisto

Sanan saattajat

Kristillinen media on huono bisnes, jota tehdään kutsumuksen voimalla. Aivan erityisen hankala sitä on tehdä niin, että se kelpaisi kaikille, sanoo alan konkari Kirsi Rostamo.

Elämäntapajohtaja

Journalistiliiton puheenjohtajaksi uudelleen valittu Hanne Aho uskoo liiton jäsenmäärän kääntyvän nousuun.

Aishi Zidania kiitettiin palkintoperusteissa myös siitä, etteivät painostus, uutistyön vääristely-yritykset ja nettiviha ole lannistaneet häntä. Jarno Liskin todettiin tekevän monin paikoin riskialtista tutkivaa journalismia sinnikkäästi ja peräänantamattomasti ilman työsuhteen turvaa.

Sananvapauden käyttäjät

Kun ympäristö painostaa, Aishi Zidan ja Jarno Liski nojaavat journalistin perustehtävään. Työ palkittiin Sananvapauden miekalla.

KSF Medias fjolårsresultat, ett minus på 4,2 miljoner euro, var bättre än på många år. Nya vd:n Anna Hellersedt litar på att det nu är en bra tidpunkt för bolaget att införa en ny betallösning för digital journalistik.

Efter stormen

KSF Medias nya vd Anna Hellerstedt betonar öppen kommunikation inom bolaget och vill förankra stora linjer hos personalen. Främsta löfte hittills: mer fokus på journalistiken – hur det ska förverkligas har vi inte ännu sett.

Tv-ohjaaja ja toimittaja Marja Jaakola on halunnut olla työvuosien jälkeen kuin kuka tahansa. Hän ei ole työskennellyt eläkkeellä. Kuva: Liisa Huima

Ei ole valtaa loistoa

Eläkkeellä identiteetti on rakennettava uudelleen. Toimittajalle se voi olla vaikeaa.

Liikaa keskustelua

Medioiden verkkokeskusteluissa vihan lietsomisen ja asiallisen kommentoinnin välissä on leveä vyöhyke, jolla delete-nappia painetaan liian harvoin, kirjoittaa Asko Lehtonen.

Älä soita sille enää koskaan!

Mediayhtiö harkitsi kieltävänsä tuurajia käyttämästä lähdesuojan alaisia tietoja muissa töissä. Ajatus lähteiden ”omistamisesta” on omituinen, kokenut oikeustoimittaja sanoo.

Jouluihminen. A-lehtien tuottaja Elisa Miinin aloittaa jouluvalmistelut jo elokuussa ja lopettaa joulunvieton tapaninpäivänä. ”Ajatukseni kääntyvät välipäivinä jo pois joulusta ja kohti uutta vuotta, kun olen jo joulua pitkään siinä vaiheessa viettänyt.”

Glögiä jo elokuussa

A-lehtien tuottaja Elisa Miininin kotona on kaksi joulukuusta. Toiseen niistä saa koskea vain hän.

Pekka Vahvasen Kone kaikkivaltias -kirja on saanut kehuja siitä, että ’joku on tätä järjettömyyttä vastaan’. Toisaalta se on kirvoittanut kritiikkiä etenkin teknologiapiireistä. ”Uskon, että kun tunnepitoista kritiikkiä saa, on osunut johonkin oikeaan kohtaan.”

Kadonneen onnen jäljillä

Tutkimusten valossa teknologis-taloudellinen kehitys ei ole enää vuosikymmeniin tehnyt meistä onnellisempia, sanoo digitalisaation ongelmista kirjan kirjoittanut Pekka Vahvanen.

Milloin freelancer on jäävi?

Mikä on eettinen aikaväli jutulle tiettyyn lehteen ja jutulle saman lehden kustantajasta? Vaikuttaako juttutyyppi asiaan? Vastausten pohtimiseen tarvitaan lisää konkreettisia eväitä, kirjoittaa Anna-Sofia Nieminen.

Edellistä työtä jatkamaan

Tiina Ojutkangas aloittaa tammikuussa Kokkolassa ilmestyvän Keskipohjanmaan päätoimittajana.

Dags att tända lyset

På redaktionerna i Finland finns en hel del att lära av Demokratijouren, om hur man bygger upp konkreta rutiner som förebygger hot och hat, skriver Johan Svenlin.

Perehdy tietoturvaan tänään

Vaikka et työskentelisi erityistä tietoturvaa vaativien lähteiden ja aiheiden parissa, ala perehtyä niiden suojaamiseen nyt. Toimittajan salausopas kertoo, miksi se kannattaa.

75 prosenttia

Mistä tietää, että vaalit ovat lähestymässä? Yksi varma merkki on numerohokemien vyöry journalistisiin teksteihin, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Liftaamalla ehtii paremmin

Kirjaan uppoutunut Juha Mäkinen ei huomannut nousta bussiin, mutta onneksi juttukeikalle ehtii toisellakin tavalla.

Otavamedia jatkaa yt-kierrosta ensi vuonna

Otavamedia aloittaa yt-neuvottelut kuvaryhmässään 2. tammikuuta 2019. Yt-neuvotteluja on viime viikkona päättynyt Otavamediassa, Sanoma Media Finlandissa, Aamulehdessä ja A-lehdissä.

Färre fotografer på Hufvudstadsbladet

”Jag är övertygad om att läsarna inte kommer att uppleva någon försämring av bildjournalistiken i HBL framöver”, säger chefredaktör Susanna Landor.

Håkans leder Studentbladet

Som chefredaktör vill Håkans bland annat närma sig studentkårer som tidigare lämnat Svenska studerandes intresseorganisation.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta