Myös positiivista. Lapin Kansan saametuottaja Outi Paadar hämmästyy usein, mitkä saamelaisaiheet nousevat suomenkielisiin otsikoihin. ”Ymmärrän, että negatiiviset asiat korostuvat, mutta saamelaisalueilla tapahtuu paljon positiivista. Esimerkiksi Inarin kirkonkylä on kasvukeskus, jossa työpaikat lisääntyvät.”

Saameksi kirjoittaminen vapauttaa

JOURNALISTI
25.5.2018

Minttu-Maaria Partanen, teksti
Jouni Porsanger, kuva

Outi Paadar varmistaa, että saamelaisten ääni kuuluu pohjoisessa. ”Olisi hienoa, jos Kalevassakin näkyisi saamenkielisiä uutisia.”

”Ei missään nimessä Lapin Kansaan, ennemmin Kalevaan tai Hesariin”, saamelaiset sanoivat.

Vuonna 2012 Outi Paadar edisti saamelaisyhdistyksessä sitä, että opetus- ja kulttuuriministeriön vähemmistökielten lehdistötuki myönnettiin saamenkieliselle toimittajalle. Saamelaisten suhteet Lapin Kansaan olivat tulehtuneet, joten he eivät halunneet pestiä aluksi lehteen.

”Saamelaisista heidän ääntään ei kuultu esimerkiksi metsäuutisoinnissa”, Paadar sanoo.

Vuonna 2016 Paadar päätyi itse ministeriön tukemaan tehtävään. Hän vastaa kaikesta: on toimittaja, valokuvaaja, tuottaja ja uutispäällikkö. Lehden Sagat-nettisivuille juttuja ilmestyy pari viikossa, printtilehteen viikoittain. Jutuissa on suomenkielinen tiivistelmä, mutta muuten ne ovat pohjoissaameksi. Saameksi kirjoittamisen hän kokee vapauttavana.

”Minun ei tarvitse toimia kulttuuritulkkina valtaväestölle. Olen kasvanut saamen kulttuuriin, joten en edes osaisi sitä tehdä kovin hyvin.”

Paadar ei saa juuri palautetta saamenkielisistä jutuistaan, mutta suomenkieliset uutiset aiheuttavat kipakkaakin palautetta esimerkiksi porojen petokorvauksista.

 

Paadar seuraa saamelaisuutisia Ruotsista, Norjasta ja Suomesta. Kerran kuussa hän matkustaa Rovaniemeltä juttukeikalle Inariin tai Utsjoelle. Toive olisi muuttaa Inarin kirkonkylälle, mutta sieltä on mahdotonta saada asuntoa.

”Harmittaa, että luovuin Inarin asunnostani. Kuvien saamista helpottaisi, jos asuisin lähempänä saamelaisalueita.”

Aiheista ei ole pulaa, sillä saamelaisalueilla tehdään metsähakkuita ja saamelaiskäräjälaki uudistuu. Kulttuuritapahtumia on saamelaisten määrään nähden uskomattoman paljon.

”Kun tulen lomalta töihin, aiheita on kasautunut niin paljon, etten tiedä, mistä aloittaa.”

Kaleva osti Lapin Kansan Alma Medialta tänä vuonna, mikä johti toimituksen yt-neuvotteluihin. Muutoksia työhönsä Paadar ei ole vielä havainnut.

”Olisi hienoa, jos Kalevassakin näkyisi saamenkielisiä uutisia.”



4 2020
Arkisto

Lomauttaminen koronakiireen keskellä on moraalitonta, mahdollisesti jopa laitonta

Näyttää siltä, että moni mediayritys on ilmoittanut lomautuksista ja käynyt yt-neuvottelut ”varmuuden vuoksi”. Aikeissa on paljon moraalitonta ja mahdollisesti myös laitonta, kirjoittaa Maria Pettersson.

Tuomas Peltomäki työskentelee nyt kotonaan Hyvinkäällä. Seurana Nuka-koira.

Kollegan haastatteleminen on parasta journalismia, Tuomas Peltomäki

Nyt-liitteen esimies tietää, ettei Twitterissä selviä hengissä, ellei osaa näytellä tyhmää.

Mitt i vårt livs största story

”Det som händer ställer journalisten i svår position. Vi vinner ingenting på att skapa oro, men är trots allt satta till att granska makten, att ställa våra frågor i en situation där entydlig forskning saknas”, skiver Mikaela Löv.

Näin tehdään valaistus elokuvaan

Elokuvan valaistus on tarkkaa sunnittelua. Matleena Kuusela kertoo, miten työ eteni kesällä ensi-iltansa saavan Eden-elokuvan kohdalla.

Porsastelu päätyy joskus uutisiinkin

”Asiallisen uutistyylin ammattilaisillakin tuntuu olevan sisimmässään sokea piste yksittäisille värittyneille sanoille”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Uutismies jakoi ympärilleen hyvää mieltä

Kuolleita: Toimittaja Jussi Salokorpi 2.3.1964 Vaasa – 23.3.2020 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta