Kun mainonta sakkaa, rahat pitää tehdä sisällöillä

JOURNALISTI
25.5.2018

Marja Honkonen, teksti
Johanna Sarajärvi, grafiikka

Mediayhtiöt tekivät kelpo tuloksia, mutta arviot tulevasta ovat vaisuja. Medialiiton Vesa-Pekka Kangaskorpi arvioi levikkituottojen merkityksen kasvavan.

Mediayritysten markkinoista toinen eli mainonta ei elpynyt viime vuonna, vaikka Suomen talous piristyi. Mediamainonta pysyi viime vuonna aiemmissa luvuissa, ja painetun median osuus laski reiluun kolmannekseen.

Siksi rahaa pitäisi saada nykyistä enemmän niiltä toisilta markkinoilta, sisällöistä.

”Meidän pitää pystyä tekemään niin laadukkaita tuotteita, että asiakas on niistä valmis maksamaan. Levikkituottojen merkitys on kasvanut lehdillä todella paljon”, Medialiiton puheenjohtaja, Keskisuomalaisen konsernijohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi sanoo.

Kehitys on samanlaista esimerkiksi Tanskassa. Siellä mainostulot ovat pysyneet viime vuosina lähes ennallaan, nettimainonnan osuus on jo puolet ja ulkomaille päätyvän mainosrahan määrä kasvaa.

Uudessa ajassa voi pärjätä, mutta se vaatii koko ajan enemmän työtä, Kangaskorpi sanoo.

”Toimituksia ei voi supistaa ja köyhdyttää sisällöllisesti ja laadullisesti. Pitää löytyä muita keinoja tehostaa.”

 

Monella yrityksellä on vielä tekemistä siinä, että sisällöistä saataisiin lisää rahaa. Media Audit Finlandin toukokuussa päivittämän tilaston mukaan vain harvan lehden kokonaislevikki kasvoi viime vuonna.

Kun mainonta samalla sakkaa, pörssin mediayhtiöiden arviot tulevasta pysyvät vaisuina – hyvistäkin talousluvuista huolimatta.

Esimerkiksi Keskisuomalainen kasvatti viime vuonna sekä liikevaihtoaan että -voittoaan ja miltei tuplasi osakekohtaisen tuloksensa.

Alma Media jatkoi kasvuaan. Sanoman Suomen liiketoimintojen kannattavuus parani, ja koko yhtiön tulos koheni, kun siitä luetaan pois Hollannin televisiotoiminnan myyntitappiot.

Pohjois-Karjalan Kirjapainoa lukuun ottamatta kaikki pörssin mediayhtiöt korottivat osinkojaan. Tilinpäätöksissä ja tämän vuoden ensimmäisissä osavuosikatsauksissa tarjoillaan silti muuttumattomia näkymiä ja epävarmuutta.

Kangaskorven mukaan parhaiten pärjäävät yhtiöt, joiden digiansainta vetää. Keskisuomalaisen tulosta avittivat onnistuneet yritysostot, joista Mediatalo Esa -kauppa näkyy viime vuoden luvuissa.

Kangaskorpi uumoilee, että alalla tapahtuu yhdistymisiä jatkossakin; liikevaihdot eivät juuri kasva.

 

Työntekijöille epävarmuus ja yritysostot näkyvät yt-neuvotteluina. Niitä on käyty myös Keskisuomalaisen lehdissä, muun muassa Savon Sanomissa ja Etelä-Suomen Sanomissa.

Konsernijohtaja Kangaskorpi sanoo ymmärtävänsä, että tilanne on toimituksille raskas.

”Ihmisiltä vaaditaan koko ajan enemmän, mutta jatkuvuuden turvaamiseksi se on välttämätöntä.”

Hänen mukaansa Mediatalo Esassa olisi ilman yhtiöjärjestelyjä jouduttu tekemään paljon isompia saneerauksia.

 

Oma lukunsa on valtion rooli. Siitä linjataan mediapoliittisessa ohjelmassa, jolle on otettu lisäaika. Sen piti valmistua 1. kesäkuuta.

Journalistiliitolla ja Medialiitolla on alan toimintaedellytysten parantamiseksi monia samoja toiveita, kuten erilaiset veroratkaisut.

”Tukien pitää olla yhtiöille tasapuolisia”, Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho sanoo.

”Nolla-alv turvaisi kaikkein parhaiten toimialan jatkoedellytyksiä”, Kangaskorpi sanoo.

Ratkaista pitää myös jakeluun liittyviä kysymyksiä. Osaltaan pakettiin kytkeytyy STT:n tukeminen.

Kangaskorpi vaatii lisäksi Ylen ja kaupallisen median ”työnjaon selkeyttämistä”.

”Jos Keskisuomalainen ja Etelä-Suomen Sanomat haluavat pärjätä sisällöillään, meillä pitää olla työrauha. Jos Yleltä tulee liikaa päällekkäistä tarjontaa, siitä on hankala saada hintaa.”


Lue lisää: Talousasiantuntija Arto Suninen - "Henkilöstö aidosti ideoimaan"



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta