Kun mainonta sakkaa, rahat pitää tehdä sisällöillä

Mediayhtiöt tekivät kelpo tuloksia, mutta arviot tulevasta ovat vaisuja. Medialiiton Vesa-Pekka Kangaskorpi arvioi levikkituottojen merkityksen kasvavan.
JOURNALISTI
25.5.2018

Marja Honkonen, teksti
Johanna Sarajärvi, grafiikka

Mediayritysten markkinoista toinen eli mainonta ei elpynyt viime vuonna, vaikka Suomen talous piristyi. Mediamainonta pysyi viime vuonna aiemmissa luvuissa, ja painetun median osuus laski reiluun kolmannekseen.

Siksi rahaa pitäisi saada nykyistä enemmän niiltä toisilta markkinoilta, sisällöistä.

”Meidän pitää pystyä tekemään niin laadukkaita tuotteita, että asiakas on niistä valmis maksamaan. Levikkituottojen merkitys on kasvanut lehdillä todella paljon”, Medialiiton puheenjohtaja, Keskisuomalaisen konsernijohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi sanoo.

Kehitys on samanlaista esimerkiksi Tanskassa. Siellä mainostulot ovat pysyneet viime vuosina lähes ennallaan, nettimainonnan osuus on jo puolet ja ulkomaille päätyvän mainosrahan määrä kasvaa.

Uudessa ajassa voi pärjätä, mutta se vaatii koko ajan enemmän työtä, Kangaskorpi sanoo.

”Toimituksia ei voi supistaa ja köyhdyttää sisällöllisesti ja laadullisesti. Pitää löytyä muita keinoja tehostaa.”

 

Monella yrityksellä on vielä tekemistä siinä, että sisällöistä saataisiin lisää rahaa. Media Audit Finlandin toukokuussa päivittämän tilaston mukaan vain harvan lehden kokonaislevikki kasvoi viime vuonna.

Kun mainonta samalla sakkaa, pörssin mediayhtiöiden arviot tulevasta pysyvät vaisuina – hyvistäkin talousluvuista huolimatta.

Esimerkiksi Keskisuomalainen kasvatti viime vuonna sekä liikevaihtoaan että -voittoaan ja miltei tuplasi osakekohtaisen tuloksensa.

Alma Media jatkoi kasvuaan. Sanoman Suomen liiketoimintojen kannattavuus parani, ja koko yhtiön tulos koheni, kun siitä luetaan pois Hollannin televisiotoiminnan myyntitappiot.

Pohjois-Karjalan Kirjapainoa lukuun ottamatta kaikki pörssin mediayhtiöt korottivat osinkojaan. Tilinpäätöksissä ja tämän vuoden ensimmäisissä osavuosikatsauksissa tarjoillaan silti muuttumattomia näkymiä ja epävarmuutta.

Kangaskorven mukaan parhaiten pärjäävät yhtiöt, joiden digiansainta vetää. Keskisuomalaisen tulosta avittivat onnistuneet yritysostot, joista Mediatalo Esa -kauppa näkyy viime vuoden luvuissa.

Kangaskorpi uumoilee, että alalla tapahtuu yhdistymisiä jatkossakin; liikevaihdot eivät juuri kasva.

 

Työntekijöille epävarmuus ja yritysostot näkyvät yt-neuvotteluina. Niitä on käyty myös Keskisuomalaisen lehdissä, muun muassa Savon Sanomissa ja Etelä-Suomen Sanomissa.

Konsernijohtaja Kangaskorpi sanoo ymmärtävänsä, että tilanne on toimituksille raskas.

”Ihmisiltä vaaditaan koko ajan enemmän, mutta jatkuvuuden turvaamiseksi se on välttämätöntä.”

Hänen mukaansa Mediatalo Esassa olisi ilman yhtiöjärjestelyjä jouduttu tekemään paljon isompia saneerauksia.

 

Oma lukunsa on valtion rooli. Siitä linjataan mediapoliittisessa ohjelmassa, jolle on otettu lisäaika. Sen piti valmistua 1. kesäkuuta.

Journalistiliitolla ja Medialiitolla on alan toimintaedellytysten parantamiseksi monia samoja toiveita, kuten erilaiset veroratkaisut.

”Tukien pitää olla yhtiöille tasapuolisia”, Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho sanoo.

”Nolla-alv turvaisi kaikkein parhaiten toimialan jatkoedellytyksiä”, Kangaskorpi sanoo.

Ratkaista pitää myös jakeluun liittyviä kysymyksiä. Osaltaan pakettiin kytkeytyy STT:n tukeminen.

Kangaskorpi vaatii lisäksi Ylen ja kaupallisen median ”työnjaon selkeyttämistä”.

”Jos Keskisuomalainen ja Etelä-Suomen Sanomat haluavat pärjätä sisällöillään, meillä pitää olla työrauha. Jos Yleltä tulee liikaa päällekkäistä tarjontaa, siitä on hankala saada hintaa.”


Lue lisää: Talousasiantuntija Arto Suninen - "Henkilöstö aidosti ideoimaan"



15 2018
Arkisto

Sanan saattajat

Kristillinen media on huono bisnes, jota tehdään kutsumuksen voimalla. Aivan erityisen hankala sitä on tehdä niin, että se kelpaisi kaikille, sanoo alan konkari Kirsi Rostamo.

Elämäntapajohtaja

Journalistiliiton puheenjohtajaksi uudelleen valittu Hanne Aho uskoo liiton jäsenmäärän kääntyvän nousuun.

Aishi Zidania kiitettiin palkintoperusteissa myös siitä, etteivät painostus, uutistyön vääristely-yritykset ja nettiviha ole lannistaneet häntä. Jarno Liskin todettiin tekevän monin paikoin riskialtista tutkivaa journalismia sinnikkäästi ja peräänantamattomasti ilman työsuhteen turvaa.

Sananvapauden käyttäjät

Kun ympäristö painostaa, Aishi Zidan ja Jarno Liski nojaavat journalistin perustehtävään. Työ palkittiin Sananvapauden miekalla.

KSF Medias fjolårsresultat, ett minus på 4,2 miljoner euro, var bättre än på många år. Nya vd:n Anna Hellersedt litar på att det nu är en bra tidpunkt för bolaget att införa en ny betallösning för digital journalistik.

Efter stormen

KSF Medias nya vd Anna Hellerstedt betonar öppen kommunikation inom bolaget och vill förankra stora linjer hos personalen. Främsta löfte hittills: mer fokus på journalistiken – hur det ska förverkligas har vi inte ännu sett.

Tv-ohjaaja ja toimittaja Marja Jaakola on halunnut olla työvuosien jälkeen kuin kuka tahansa. Hän ei ole työskennellyt eläkkeellä. Kuva: Liisa Huima

Ei ole valtaa loistoa

Eläkkeellä identiteetti on rakennettava uudelleen. Toimittajalle se voi olla vaikeaa.

Liikaa keskustelua

Medioiden verkkokeskusteluissa vihan lietsomisen ja asiallisen kommentoinnin välissä on leveä vyöhyke, jolla delete-nappia painetaan liian harvoin, kirjoittaa Asko Lehtonen.

Älä soita sille enää koskaan!

Mediayhtiö harkitsi kieltävänsä tuurajia käyttämästä lähdesuojan alaisia tietoja muissa töissä. Ajatus lähteiden ”omistamisesta” on omituinen, kokenut oikeustoimittaja sanoo.

Jouluihminen. A-lehtien tuottaja Elisa Miinin aloittaa jouluvalmistelut jo elokuussa ja lopettaa joulunvieton tapaninpäivänä. ”Ajatukseni kääntyvät välipäivinä jo pois joulusta ja kohti uutta vuotta, kun olen jo joulua pitkään siinä vaiheessa viettänyt.”

Glögiä jo elokuussa

A-lehtien tuottaja Elisa Miininin kotona on kaksi joulukuusta. Toiseen niistä saa koskea vain hän.

Pekka Vahvasen Kone kaikkivaltias -kirja on saanut kehuja siitä, että ’joku on tätä järjettömyyttä vastaan’. Toisaalta se on kirvoittanut kritiikkiä etenkin teknologiapiireistä. ”Uskon, että kun tunnepitoista kritiikkiä saa, on osunut johonkin oikeaan kohtaan.”

Kadonneen onnen jäljillä

Tutkimusten valossa teknologis-taloudellinen kehitys ei ole enää vuosikymmeniin tehnyt meistä onnellisempia, sanoo digitalisaation ongelmista kirjan kirjoittanut Pekka Vahvanen.

Milloin freelancer on jäävi?

Mikä on eettinen aikaväli jutulle tiettyyn lehteen ja jutulle saman lehden kustantajasta? Vaikuttaako juttutyyppi asiaan? Vastausten pohtimiseen tarvitaan lisää konkreettisia eväitä, kirjoittaa Anna-Sofia Nieminen.

Edellistä työtä jatkamaan

Tiina Ojutkangas aloittaa tammikuussa Kokkolassa ilmestyvän Keskipohjanmaan päätoimittajana.

Dags att tända lyset

På redaktionerna i Finland finns en hel del att lära av Demokratijouren, om hur man bygger upp konkreta rutiner som förebygger hot och hat, skriver Johan Svenlin.

Perehdy tietoturvaan tänään

Vaikka et työskentelisi erityistä tietoturvaa vaativien lähteiden ja aiheiden parissa, ala perehtyä niiden suojaamiseen nyt. Toimittajan salausopas kertoo, miksi se kannattaa.

75 prosenttia

Mistä tietää, että vaalit ovat lähestymässä? Yksi varma merkki on numerohokemien vyöry journalistisiin teksteihin, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Liftaamalla ehtii paremmin

Kirjaan uppoutunut Juha Mäkinen ei huomannut nousta bussiin, mutta onneksi juttukeikalle ehtii toisellakin tavalla.

Otavamedia jatkaa yt-kierrosta ensi vuonna

Otavamedia aloittaa yt-neuvottelut kuvaryhmässään 2. tammikuuta 2019. Yt-neuvotteluja on viime viikkona päättynyt Otavamediassa, Sanoma Media Finlandissa, Aamulehdessä ja A-lehdissä.

Färre fotografer på Hufvudstadsbladet

”Jag är övertygad om att läsarna inte kommer att uppleva någon försämring av bildjournalistiken i HBL framöver”, säger chefredaktör Susanna Landor.

Håkans leder Studentbladet

Som chefredaktör vill Håkans bland annat närma sig studentkårer som tidigare lämnat Svenska studerandes intresseorganisation.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta