Kun mainonta sakkaa, rahat pitää tehdä sisällöillä

Mediayhtiöt tekivät kelpo tuloksia, mutta arviot tulevasta ovat vaisuja. Medialiiton Vesa-Pekka Kangaskorpi arvioi levikkituottojen merkityksen kasvavan.
JOURNALISTI
25.5.2018

Marja Honkonen, teksti
Johanna Sarajärvi, grafiikka

Mediayritysten markkinoista toinen eli mainonta ei elpynyt viime vuonna, vaikka Suomen talous piristyi. Mediamainonta pysyi viime vuonna aiemmissa luvuissa, ja painetun median osuus laski reiluun kolmannekseen.

Siksi rahaa pitäisi saada nykyistä enemmän niiltä toisilta markkinoilta, sisällöistä.

”Meidän pitää pystyä tekemään niin laadukkaita tuotteita, että asiakas on niistä valmis maksamaan. Levikkituottojen merkitys on kasvanut lehdillä todella paljon”, Medialiiton puheenjohtaja, Keskisuomalaisen konsernijohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi sanoo.

Kehitys on samanlaista esimerkiksi Tanskassa. Siellä mainostulot ovat pysyneet viime vuosina lähes ennallaan, nettimainonnan osuus on jo puolet ja ulkomaille päätyvän mainosrahan määrä kasvaa.

Uudessa ajassa voi pärjätä, mutta se vaatii koko ajan enemmän työtä, Kangaskorpi sanoo.

”Toimituksia ei voi supistaa ja köyhdyttää sisällöllisesti ja laadullisesti. Pitää löytyä muita keinoja tehostaa.”

 

Monella yrityksellä on vielä tekemistä siinä, että sisällöistä saataisiin lisää rahaa. Media Audit Finlandin toukokuussa päivittämän tilaston mukaan vain harvan lehden kokonaislevikki kasvoi viime vuonna.

Kun mainonta samalla sakkaa, pörssin mediayhtiöiden arviot tulevasta pysyvät vaisuina – hyvistäkin talousluvuista huolimatta.

Esimerkiksi Keskisuomalainen kasvatti viime vuonna sekä liikevaihtoaan että -voittoaan ja miltei tuplasi osakekohtaisen tuloksensa.

Alma Media jatkoi kasvuaan. Sanoman Suomen liiketoimintojen kannattavuus parani, ja koko yhtiön tulos koheni, kun siitä luetaan pois Hollannin televisiotoiminnan myyntitappiot.

Pohjois-Karjalan Kirjapainoa lukuun ottamatta kaikki pörssin mediayhtiöt korottivat osinkojaan. Tilinpäätöksissä ja tämän vuoden ensimmäisissä osavuosikatsauksissa tarjoillaan silti muuttumattomia näkymiä ja epävarmuutta.

Kangaskorven mukaan parhaiten pärjäävät yhtiöt, joiden digiansainta vetää. Keskisuomalaisen tulosta avittivat onnistuneet yritysostot, joista Mediatalo Esa -kauppa näkyy viime vuoden luvuissa.

Kangaskorpi uumoilee, että alalla tapahtuu yhdistymisiä jatkossakin; liikevaihdot eivät juuri kasva.

 

Työntekijöille epävarmuus ja yritysostot näkyvät yt-neuvotteluina. Niitä on käyty myös Keskisuomalaisen lehdissä, muun muassa Savon Sanomissa ja Etelä-Suomen Sanomissa.

Konsernijohtaja Kangaskorpi sanoo ymmärtävänsä, että tilanne on toimituksille raskas.

”Ihmisiltä vaaditaan koko ajan enemmän, mutta jatkuvuuden turvaamiseksi se on välttämätöntä.”

Hänen mukaansa Mediatalo Esassa olisi ilman yhtiöjärjestelyjä jouduttu tekemään paljon isompia saneerauksia.

 

Oma lukunsa on valtion rooli. Siitä linjataan mediapoliittisessa ohjelmassa, jolle on otettu lisäaika. Sen piti valmistua 1. kesäkuuta.

Journalistiliitolla ja Medialiitolla on alan toimintaedellytysten parantamiseksi monia samoja toiveita, kuten erilaiset veroratkaisut.

”Tukien pitää olla yhtiöille tasapuolisia”, Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho sanoo.

”Nolla-alv turvaisi kaikkein parhaiten toimialan jatkoedellytyksiä”, Kangaskorpi sanoo.

Ratkaista pitää myös jakeluun liittyviä kysymyksiä. Osaltaan pakettiin kytkeytyy STT:n tukeminen.

Kangaskorpi vaatii lisäksi Ylen ja kaupallisen median ”työnjaon selkeyttämistä”.

”Jos Keskisuomalainen ja Etelä-Suomen Sanomat haluavat pärjätä sisällöillään, meillä pitää olla työrauha. Jos Yleltä tulee liikaa päällekkäistä tarjontaa, siitä on hankala saada hintaa.”


Lue lisää: Talousasiantuntija Arto Suninen - "Henkilöstö aidosti ideoimaan"



8 2018
Arkisto

Kollegojen kuteet

Kuusi media-alan ammattilaista näyttää ja kertoo, miten he pukeutuvat töihin. Kerro sinäkin Twitterissä hashtagilla #paallakoska.

Kansalaiset mukaan. ”Toivon, että suuri yleisö antaisi henkistä tukea työlle, jossa moniarvoista viestintää pidetään yllä”, sanoo Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio.

Maalitus on koko yhteiskunnan asia

Helsingin käräjäoikeudessa käsitellään parhaillaan syytteitä toimittajiin ja mediaan kohdistuneista rikoksista. Haitalliseen vaikuttamiseen voisi puuttua terävämmin.

En minä, vaan tämä ammatti

Vihapuheen ilmiöllistäminen auttaa, kun toimittaja on verkkoraivon kohteena, sanoo itsekin solvatuksi joutunut Suvi-Tuulia Nykänen.

Myllytys koettelee sananvapautta

Toimituksien supistukset ja ulkopuolinen painostus leimaavat journalistien arkea, kirjoittaa päätoimittaja Markku Lappalainen.

Pieni kohu-opas

”Kohujournalismissa media itse määrittelee asian kohuksi ja etäännyttää näin itsensä vastuusta kytkeä aihe tosimaailman tapahtumiin”, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Palkittua uutistyötä. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala saivat yhdessä STT:n työryhmän kanssa Bonnier-palkinnon seksuaalista häirintää ja ahdistelua käsittelevistä jutuistaan. Palkintoraati kiitteli tekijöitä huolellisesta, sinnikkäästä ja rohkeasta uutistyöstä.

Hiljaista sympatiaa

Psyykkisen järkytyksen kokeneen haastattelussa on hyvä osata kuunnella. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala kohtasivat naisia, jotka olivat koululaisina joutuneet opettajan seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi.

Myy, opasta ja ole uskottava

Verkossa yleisö tarvitsee perusteluita ja kädestä pitämistä – ja toimittaja rohkeutta etsiä omaa ääntään, sanoo verkkokerronnasta kirjan tehnyt Terhi Upola.

Slutspurt i juni. För en förlagsredaktör är sommaren en intensiv period. Alla böcker som ska ut till höstens bokmässor måste gå i tryck senast under juni. ”Innan boken går i tryck kan man vara lite hysterisk och dubbelkolla att allt är okej. Sedan tar man det lugnt tills den ska recenseras”, säger Myrika Ekbom.

Hängmattan hägrar också för förlagsredaktören

Alla texter som ska ges ut i bokform behöver redigeras av proffs. Den som försöker ta en genväg riskerar att boken blir full av stavfel och upprepningar.

Mielipide vastaan fakta

Kielteiseen valoon joutuneelle pitää antaa mahdollisuus samanaikaiseen kuulemiseen tai vastineeseen.

Täältä ja muualta. ”Kymmenkunta vuotta sitten matkat nähtiin lähinnä kustannuseränä, mutta viime vuosina olen käynyt ulkomailla  juttukeikoilla noin neljä kertaa vuodessa”, sanoo Keskisuomalaisen Janne Yläjoki. ”On sisäistetty, että uskottavaan ulkomaanjournalismiin tarvitaan muutakin kuin sitä, että kirjoitetaan neljän seinän sisällä.”

Oman näkökulman perässä

Keskisuomalaisen ulkomaantoimittaja Janne Yläjoki yrittää löytää aiheita, joita isot koneistot eivät käsittele. ”Meillä ei voi olla aamulla verkossa ihan samaa kuin mitä tv-uutisissa on toisteltu edellisenä iltana.”

Lisää rahaa, suojaa ja oikeuksia

Nykyinen hallitus ei ole ollut media-alalle erityisen hyvä, sanoo Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho. Digi-alv:n alentaminen olisi tärkein parannus.

Vaikeudet ongelmissa?

Suurissa ongelmissa -ilmaus yleistyy julkisessa kielenkäytössä, myös journalistisissa teksteissä, kirjoittaa Vesa Heikkinen. ”Yhtäältä kyse on kieleen kuuluvasta sanojen merkitysten vähittäisestä muuttumisesta, toisaalta tälle ajalle ominaisesta tavasta tarkastella maailmanmenoa.”

Kesäkeikalla. Ensimmäinen kesä toimittajana on vienyt Tuuli Rantasaloa monenlaisille juttukeikoille. 4. kesäkuuta hän haastatteli Paiholassa, Pielisjoen rannalla kesäkahvilaa pitäviä 4H-yrittäjiä (oik.) Johanna Väänästä, Maria Mäkeä ja Salla Karhua.

Hankalinta on tiivistää oleellinen

Ensimmäisessä oman alan työpaikassaan Tuuli Rantasalo jännitti etukäteen, odotetaanko harjoittelijan olevan valmis toimittaja.

1918 – med respekt

”När uppmärksammandet av inbördeskriget 1918 sparkade igång i januari i år var jag skeptisk: skulle vi klara av detta efter all #suomi100-hype?” skriver Magnus Londen.

Onnellinen yrittäjä

Freelancetyössä vuorottelevat epävarmuus - ja ylityöllistyminen. ”Silloin on niin lopussa, että vain turkulaisesta kasvattajaseurasta hankittu rutiini pelastaa”, kirjoittaa Lauri Rotko.

Ikuisesti pahoillani, Paula

Epäkohtelias vastaus puhelinmyyjälle oli maksaa Manu Haapalaiselle Paula Koivuniemen haastattelun.

Puheenaiheita takomaan

Susanne Salmi aloittaa Ylioppilaslehden päätoimittajana elokuussa.

Itse kasvatettu. Leikkokukkien lisäksi Satu Koivisto kasvattaa siirtolapuutarhassaan ruokakasveja. ”Esimerkiksi oman kasvihuoneen kurkku on uskomattoman makea ja rapea verrattuna kaupan kurkkuun.”

Ruuan alkulähteillä

Päätoimittaja Satu Koivisto rentoutuu ruokakasvien kauneuden äärellä siirtolapuutarhassa.

Tosielämän toimittajadraama

Viime vuonna kuvattu Vuosi New York Timesin toimituksessa näyttää ja kuulostaa parhailta tv-draamoilta – eikä välty niiden kliseiltä, kirjoittaa Marja Honkonen

Bra start för Medielaget

I slutet av 2017 hade andelslaget 172 medlemmar vilket var nästan 100 fler än vad man räknat med.

Hangöseminariet i september

Ekonomijournalistik, frilansliv, riksdagsvalet i Sverige och yttrandefriheten i Ryssland är huvudteman på årets publicistseminarium i Hangö.

Poimuri

Mediasta sanottua.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta