Kun mainonta sakkaa, rahat pitää tehdä sisällöillä

Mediayhtiöt tekivät kelpo tuloksia, mutta arviot tulevasta ovat vaisuja. Medialiiton Vesa-Pekka Kangaskorpi arvioi levikkituottojen merkityksen kasvavan.
JOURNALISTI
25.5.2018

Marja Honkonen, teksti
Johanna Sarajärvi, grafiikka

Mediayritysten markkinoista toinen eli mainonta ei elpynyt viime vuonna, vaikka Suomen talous piristyi. Mediamainonta pysyi viime vuonna aiemmissa luvuissa, ja painetun median osuus laski reiluun kolmannekseen.

Siksi rahaa pitäisi saada nykyistä enemmän niiltä toisilta markkinoilta, sisällöistä.

”Meidän pitää pystyä tekemään niin laadukkaita tuotteita, että asiakas on niistä valmis maksamaan. Levikkituottojen merkitys on kasvanut lehdillä todella paljon”, Medialiiton puheenjohtaja, Keskisuomalaisen konsernijohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi sanoo.

Kehitys on samanlaista esimerkiksi Tanskassa. Siellä mainostulot ovat pysyneet viime vuosina lähes ennallaan, nettimainonnan osuus on jo puolet ja ulkomaille päätyvän mainosrahan määrä kasvaa.

Uudessa ajassa voi pärjätä, mutta se vaatii koko ajan enemmän työtä, Kangaskorpi sanoo.

”Toimituksia ei voi supistaa ja köyhdyttää sisällöllisesti ja laadullisesti. Pitää löytyä muita keinoja tehostaa.”

 

Monella yrityksellä on vielä tekemistä siinä, että sisällöistä saataisiin lisää rahaa. Media Audit Finlandin toukokuussa päivittämän tilaston mukaan vain harvan lehden kokonaislevikki kasvoi viime vuonna.

Kun mainonta samalla sakkaa, pörssin mediayhtiöiden arviot tulevasta pysyvät vaisuina – hyvistäkin talousluvuista huolimatta.

Esimerkiksi Keskisuomalainen kasvatti viime vuonna sekä liikevaihtoaan että -voittoaan ja miltei tuplasi osakekohtaisen tuloksensa.

Alma Media jatkoi kasvuaan. Sanoman Suomen liiketoimintojen kannattavuus parani, ja koko yhtiön tulos koheni, kun siitä luetaan pois Hollannin televisiotoiminnan myyntitappiot.

Pohjois-Karjalan Kirjapainoa lukuun ottamatta kaikki pörssin mediayhtiöt korottivat osinkojaan. Tilinpäätöksissä ja tämän vuoden ensimmäisissä osavuosikatsauksissa tarjoillaan silti muuttumattomia näkymiä ja epävarmuutta.

Kangaskorven mukaan parhaiten pärjäävät yhtiöt, joiden digiansainta vetää. Keskisuomalaisen tulosta avittivat onnistuneet yritysostot, joista Mediatalo Esa -kauppa näkyy viime vuoden luvuissa.

Kangaskorpi uumoilee, että alalla tapahtuu yhdistymisiä jatkossakin; liikevaihdot eivät juuri kasva.

 

Työntekijöille epävarmuus ja yritysostot näkyvät yt-neuvotteluina. Niitä on käyty myös Keskisuomalaisen lehdissä, muun muassa Savon Sanomissa ja Etelä-Suomen Sanomissa.

Konsernijohtaja Kangaskorpi sanoo ymmärtävänsä, että tilanne on toimituksille raskas.

”Ihmisiltä vaaditaan koko ajan enemmän, mutta jatkuvuuden turvaamiseksi se on välttämätöntä.”

Hänen mukaansa Mediatalo Esassa olisi ilman yhtiöjärjestelyjä jouduttu tekemään paljon isompia saneerauksia.

 

Oma lukunsa on valtion rooli. Siitä linjataan mediapoliittisessa ohjelmassa, jolle on otettu lisäaika. Sen piti valmistua 1. kesäkuuta.

Journalistiliitolla ja Medialiitolla on alan toimintaedellytysten parantamiseksi monia samoja toiveita, kuten erilaiset veroratkaisut.

”Tukien pitää olla yhtiöille tasapuolisia”, Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho sanoo.

”Nolla-alv turvaisi kaikkein parhaiten toimialan jatkoedellytyksiä”, Kangaskorpi sanoo.

Ratkaista pitää myös jakeluun liittyviä kysymyksiä. Osaltaan pakettiin kytkeytyy STT:n tukeminen.

Kangaskorpi vaatii lisäksi Ylen ja kaupallisen median ”työnjaon selkeyttämistä”.

”Jos Keskisuomalainen ja Etelä-Suomen Sanomat haluavat pärjätä sisällöillään, meillä pitää olla työrauha. Jos Yleltä tulee liikaa päällekkäistä tarjontaa, siitä on hankala saada hintaa.”


Lue lisää: Talousasiantuntija Arto Suninen - "Henkilöstö aidosti ideoimaan"



11 2018
Arkisto
Valmis julkisuuteen. ”Ajattelen, että tarvittaessa minun täytyy kestää tämä julkisuus monestakin syystä. Kyse on päätoimittajan asemasta, journalistien työstä ja ammattietiikasta, riippumattomasta journalismista ja liiton jäsenten sananvapaudesta”, Psykologi-lehden päätoimittaja Hannele Peltonen sanoo.

Psykologi-lehden päätoimittaja puolusti journalismia ja väsyi

Psykologiliiton julkaiseman lehden päätoimittaja Hannele Peltonen uupui, kun liiton johto halusi jatkuvasti puuttua lehden tekemiseen ja sisältöihin. Ongelmia voi syntyä järjestö- ja yrityslehdissä, joiden työnantajat eivät tunne journalismin sääntöjä.

Haluatko Psykologin päätoimittajaksi, Annarilla Ahtola?

Psykologi-lehden päätoimittaja uupui, koska Psykologiliiton johto puuttui jatkuvasti lehden tekemiseen ja sisältöihin. Journalisti kysyi puheenjohtaja Annarilla Ahtolalta, mistä on kyse.

”Taas joku mies tekee vuoden jotain”

Timo Korpi aloitti päästöpaaston, jotta ilmastokriisi saisi paikan Uutisten ja Urheiluruudun välistä.

Väger varje ord. Rubrikerna i digitala medier begränsas inte av samma krav som i tryckta medier. ”Den traditionella trestegsraketen i ingressen funkar inte digitalt, i stället ska rubriken fånga det mest intressanta i nyheten”, säger Annakaisa Suni, nyhetschef på Hufvudstadsbladet.

Lång rubrik på webben ger klick

Vi tar in en stor del av våra nyheter via små skärmar, men fortfarande följer många artiklar samma mönster som tryckta nyheter. Först nu satsar mediehusen på fortbildning i webbjournalistik.

Kirjoittava toimittaja äänessä. Etelä-Suomen Sanomissa työskentelevä Nina Räty piipahtaa kerran tunnissa toimituksen studioon lukemaan radiouutiset.

Maakuntalehdet mielivät radioaalloille

Lehtiyhtiöt hakevat joukolla toimilupia. Radio houkuttelee liiketoimintana, koska siellä mainokset myyvät edelleen hyvin.

Ei mikään kahvinkeittäjä. Palestiinalaiseen työelämään sopeutuminen kesti aikansa, mutta nyt Mimmi Nietula on tottunut verkkaisempaan työtahtiin. Nietula joutui taistelemaan paikastaan miesvaltaisessa työ-yhteisössä, mutta kahvinkeittäjänä häntä ei enää pidä kukaan.

Pesti pyhällä maalla

Videokuvaaja ja toimittaja Mimmi Nietula, 38, on työskennellyt kymmenen vuotta Palestiinassa ja Israelissa. Työhön kuuluu saippuasarjojen kuvaamista, kyynelkaasua ja kumiluoteja.

Leskimies torilla

Niinistö oli ensin sitä mieltä, että toimittajan pitää jäädä oven taakse, mutta muutti kuitenkin mielensä: istu nyt siinä, kun olet niin kaukaa tullut, kirjoittaa Asko Lehtonen kolumnissaan.

Yleisön keskellä. ”Metodi ei ratkaise normaaleihin uutisjuttuihin liittyvien keskustelujen ongelmia, mutta voi auttaa nostamaan valikoiduista aiheista esiin uutta”, sanoo toimittaja Maija Aalto. Hän osallistui Helsingin Sanomien Erätauko-kokeiluihin, joissa verkkokeskustelua ohjattiin tietoisesti rakentavaan suuntaan.

Mielipiteistä kokemuksiin

Erätauko-metodi voi auttaa selvittämään sen, mitä journalistit eivät itse keksi kysyä. Helsingin Sanomat testasi Sitran paremman keskustelun työkaluja verkossa.

Keksitystä paisui iso uutinen

Kun alaikäinen kertoo joutuneensa rikoksen uhriksi, uutisia pitäisi malttaa harkita ja vanhempien kertoma tulisi tarkistaa tavallistakin huolellisemmin.

Kuvauspaikoilla. Louhimiehen Tuntemattoman Äänislinnan paraati -kohtaus kuvattiin näissä Suomenlinnan maisemissa syksyllä 2016. ”Kun Tuntematon oli tekeillä, puolustin hanketta, vaikka minullakin oli sen mielekkyydestä epäilyksiä. Kulttuurijournalismissa keskeneräisten hankkeiden arvioiminen ei ole kovin hedelmällistä, koska kukaan ei vielä tiedä, millaisia oivalluksia tekijöillä on aiheesta”, Kalle Kinnunen sanoo.

Tuntematon toisin silmin

Kalle Kinnunen kirjoittaa blogiaan silloin, kun alalla tapahtuu. ”Kirjoitusta aloittaessani ajattelen usein, että se on yksi ajatus ja 20 minuutissa ulkona, mutta sitten teksti kaipaakin vielä jonkun tason lisää.”

Sisällön pitää olla priimaa

Noora Susi on aloittanut Sanoma Pron äidinkielen toimituksen kustannuspäällikkönä.

Paluumuuttaja Ylitorniolta. Vihreän Langan politiikan toimittaja Jenni Leukumaavaara asettui Helsinkiin asumaan, mutta tuskin koskaan täysin helsinkiläistyy. Hän toivoo, että voisi osan ajasta etätyöskennellä kotiseuduillaan.

Koko maan asuttaja

Vihreän Langan toimittaja Jenni Leukumaavaara palasi kotiseudulleen pohjoiseen ja huomasi, että haluaa asua Helsingissä.

Koneet rivissä. Somerolaisilla on tapana kerätä kaikenlaista, sanoo toimittaja Armas Töykkälä, joka on hurahtanut kirjoituskoneiden keräämiseen.

Hamstraaja pelasti kirjoituskoneet

Somerolaisessa navetassa lojui linnunkakan alla tuhat kirjoituskonetta. Armas Töykkälän oli pakko puuttua asiaan.

Täällä valvon minä. Yt-neuvottelut pyörivät välillä öisinkin Otavamedian pääluottamusmies Tuomo Lappalaisen mielessä, mutta töissä hän yrittää pitää kiinni normaaleista rutiineista. ”Se on myös keino saada ajatukset hetkeksi pois yt-rumbasta.”

Yt-rumba kiertää Otavamediassa

Tuomo Lappalainen sanoo, että jatkuvat yt-neuvottelut käyvät raskaiksi työntekijöille.

Ilmojen ässä

Hanna-Kaisa Hämäläinen kiipesi avohelikopterin kyytiin kuvatakseen laskuvarjohyppääjiä. Sitten hänelle aiemmin hassutellut pilotti jähmettyi.

Kiltit kärpäset

Uutisessa on siis ihan ookoo väittää, että hirvikärpäset ovat kilttejä tai äkäisiä, vaikka oikeastaan ne käyttäytyvät tylsästi: lajilleen tyypillisesti, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Paremmintietäjät

Arvaan jo, millaisen vastaanoton tämä kirjoitukseni saa, kirjoittaa Janne Zareff.

Fattiga ska inte ha husdjur

Det är den enskilda journalisten som övertalar folk att medverka och som står med ett moraliskt ansvar för hur intervjuobjektet behandlas efter gjort jobb. Mer sällan är det journalisten som bestämmer över kommentarspolitiken, skriver Jeanette Björkqvist.

Portinvartijasta vaikuttajaksi

Totuuden jälkeinen aika -kirja on kuin syventävä kurssi mediaympäristön muutoksesta, kirjoittaa Nina Erho.

Ahon jatko varmistumassa

Radio- ja televisiotoimittajien liitto RTTL tukee Journalistiliiton nykyistä puheenjohtajaa Hanne Ahoa jatkokaudelle. Hänen takanaan ovat myös lehdistön järjestöt.

KSF Media minskade minuset

KSF Medias bokslut för 2017 visar att förlusten minskat med cirka fyra miljoner euro. Under 2017 minskade mediekoncernens personal med 63 personer.

SLP Kustannuksen irtisanotuille korvauksia

Kainuun Sanomia ja paikallislehtiä julkaiseva SLP Kustannus Oy joutuu maksamaan kuudelle irtisanomalleen työntekijälle korvauksia.

Många lediga jobb på Svenska Yle

Svenska Yle räknar med att göra kring 20 nya tillsvidareanställningar i år.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta