Marjaana Varmavuori haluaa toimia ay-liikkeessä, vaikka elää pahimpia ruuhkavuosia. ”Ei minun olisi järkeä tehdä toimittajan työtäkään, jollei median toimintaedellytyksistä huolehdita.”

Kiireinen äänitorvi

JOURNALISTI
25.5.2018

Marja Honkonen, teksti
Susa Junnola, kuva

HSJ:stä tuli enemmän kuin osiensa summa, sanoo puheenjohtaja Marjaana Varmavuori. Uusia yhdistysfuusioita ei ole juuri näköpiirissä.

Kun Suomen Aikakauslehdentoimittajain liitto ja Helsingin Sanomalehtimiesyhdistys marraskuussa 2016 panivat hynttyyt yhteen, yhdistyksissä pelättiin jäsenkatoa. Toisin kävi.

”Osallistuvien ihmisten määrä ei ole SAL plus HSY, vaan jotain enemmän”, sanoo maaliskuussa Helsingin Seudun Journalistien puheenjohtajaksi valittu Marjaana Varmavuori.

Helsingin Sanomien kaupunkitoimittajana työskentelevän Varmavuoren näkökulmasta sekä yhdistyminen että uuden yhdistyksen toiminta ovat käynnistyneet sutjakkaasti. Koulutuksiin on tunkua ja eri jäsenryhmistä on mukana hyvin ihmisiä.

Hän kuitenkin tietää, että yhdistymisen takana ovat vuosien keskustelut. Otollisen ajan koittamiseen johti myös työnkuvien muutos.

”Raja uutistyön ja aikakauslehtityön välillä on liudentunut”, Varmavuori sanoo.

Identiteettien sijaan työtä yhdistymisessä teetti lopulta yhdistysbyrokratia, jonka hoitamisessa Journalistiliitto auttoi.

 

HSJ on esimerkki onnistuneesta järjestöjen yhdistymisestä, joka lopulta jäi ainoaksi Journalistiliiton kuluneella valtuustokaudella. Myös kaksi RTTL:n yhdistystä, MTV:n Ohjelmatyöntekijät ja Yhdistyneet Mediatyöntekijät pohtivat yhdistymistä, mutta prosessi on kesken.

Odotuksia oli enemmälle: valtuusto perusti vuonna 2015 yhdistysrakenteen uudelleenarviointivaliokunnan, jonka tavoitteena oli taata eri yhdistysten jäsenille samat palvelut.

Yhteistä visiota ei kuitenkaan löytynyt. Liiton valtuusto keskusteli asiasta 17. toukokuuta.

Liiton palvelujohtaja Simon Huldénin mukaan keskustelu uudistuksista jatkuu, mutta hän korostaa, että keskeistä on yhdistysten oma tahto. Hän kääntäisi katseet organisaatiorajoista siihen, millaista toimintaa jäsenet kaipaavat.

Tarkasti liitossa aiotaan seurata, miten Ruotsin liiton organisaation uudistus toteutuu.

”Monella yhdistyksellä on hienoa, aktiivista toimintaa”, Huldén muistuttaa. Niissä resepti on usein riittävä koko ja monipuolinen jäsenistö.

 

Varmavuori haluaa HSJ:n toimivan entistä paremmin jäsentensä äänitorvena.

Pohtimista on muun muassa toimitusosastojen roolissa. Ne luottamusmiesten ohella ratkaisevat, miltä liiton toiminta näyttää työpaikoilla.

”Ihmiset pitää saada tuntemaan liitto omakseen. Siinä yhdistysten ja liiton pitää skarpata.”



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta