Kiireinen äänitorvi

HSJ:stä tuli enemmän kuin osiensa summa, sanoo puheenjohtaja Marjaana Varmavuori. Uusia yhdistysfuusioita ei ole juuri näköpiirissä.

Marjaana Varmavuori haluaa toimia ay-liikkeessä, vaikka elää pahimpia ruuhkavuosia. ”Ei minun olisi järkeä tehdä toimittajan työtäkään, jollei median toimintaedellytyksistä huolehdita.”

JOURNALISTI
25.5.2018

Marja Honkonen, teksti
Susa Junnola, kuva

Kun Suomen Aikakauslehdentoimittajain liitto ja Helsingin Sanomalehtimiesyhdistys marraskuussa 2016 panivat hynttyyt yhteen, yhdistyksissä pelättiin jäsenkatoa. Toisin kävi.

”Osallistuvien ihmisten määrä ei ole SAL plus HSY, vaan jotain enemmän”, sanoo maaliskuussa Helsingin Seudun Journalistien puheenjohtajaksi valittu Marjaana Varmavuori.

Helsingin Sanomien kaupunkitoimittajana työskentelevän Varmavuoren näkökulmasta sekä yhdistyminen että uuden yhdistyksen toiminta ovat käynnistyneet sutjakkaasti. Koulutuksiin on tunkua ja eri jäsenryhmistä on mukana hyvin ihmisiä.

Hän kuitenkin tietää, että yhdistymisen takana ovat vuosien keskustelut. Otollisen ajan koittamiseen johti myös työnkuvien muutos.

”Raja uutistyön ja aikakauslehtityön välillä on liudentunut”, Varmavuori sanoo.

Identiteettien sijaan työtä yhdistymisessä teetti lopulta yhdistysbyrokratia, jonka hoitamisessa Journalistiliitto auttoi.

 

HSJ on esimerkki onnistuneesta järjestöjen yhdistymisestä, joka lopulta jäi ainoaksi Journalistiliiton kuluneella valtuustokaudella. Myös kaksi RTTL:n yhdistystä, MTV:n Ohjelmatyöntekijät ja Yhdistyneet Mediatyöntekijät pohtivat yhdistymistä, mutta prosessi on kesken.

Odotuksia oli enemmälle: valtuusto perusti vuonna 2015 yhdistysrakenteen uudelleenarviointivaliokunnan, jonka tavoitteena oli taata eri yhdistysten jäsenille samat palvelut.

Yhteistä visiota ei kuitenkaan löytynyt. Liiton valtuusto keskusteli asiasta 17. toukokuuta.

Liiton palvelujohtaja Simon Huldénin mukaan keskustelu uudistuksista jatkuu, mutta hän korostaa, että keskeistä on yhdistysten oma tahto. Hän kääntäisi katseet organisaatiorajoista siihen, millaista toimintaa jäsenet kaipaavat.

Tarkasti liitossa aiotaan seurata, miten Ruotsin liiton organisaation uudistus toteutuu.

”Monella yhdistyksellä on hienoa, aktiivista toimintaa”, Huldén muistuttaa. Niissä resepti on usein riittävä koko ja monipuolinen jäsenistö.

 

Varmavuori haluaa HSJ:n toimivan entistä paremmin jäsentensä äänitorvena.

Pohtimista on muun muassa toimitusosastojen roolissa. Ne luottamusmiesten ohella ratkaisevat, miltä liiton toiminta näyttää työpaikoilla.

”Ihmiset pitää saada tuntemaan liitto omakseen. Siinä yhdistysten ja liiton pitää skarpata.”



14 2018
Arkisto

Synkkä salaisuus

Toimittaja Ari Lahdenmäki on kirjoittanut lukuisia juttuja etiikasta ja naisten oikeuksista. Marraskuussa hän sai kaksi tuomiota seksuaalirikoksista. Journalisti haastatteli kahtatoista naista, jotka kertovat lisää Lahdenmäen pimeästä puolesta.

Akateeminen iltapäivälehtimies

Pasi Kivioja ennustaa väitöskirjassaan painettujen iltapäivälehtien loppua.

Villille tv-alalle toivotaan tes-suitsia

Elokuva- ja tv-alan työehtosopimuksesta halutaan yleissitova. Journalistiliitto toivoo päätöksen kohentavan alan palkkatasoa.

Utu-uutiset sumentavat todellisuuden

Uutiset kauppakeskuksen vaikeuksista tai alhaisen syntyvyyden aiheuttamasta huoltosuhdehuolesta eivät ole valheita. Silti ne vääristävät asioiden mittakaavan valeuutisille ominaiseen tapaan, kirjoittaa Janne Saarikivi.

Stor i truten. Mikael Sjövall är tillbaka i rollen som journalist och uppskattar möjligheten att ställa också de obekväma frågorna. ”Jag har alltid haft svårt att arbeta med tillrättalagd information där man på skyler över obekväma saker och bäddar in sanningen i begreppsliga rökridåer.”

En reporter som skyr rökridåer

Propagandabranschen kändes som en tvångströja för Mikael Sjövall. Som journalist får han ställa de besvärliga frågorna och berätta sanningen utan att bädda in den.

Vaikuttajasta vuorovaikuttajaksi

Yle tavoittelee tiiviimpää yleisösuhdetta sallimalla uutisten kommentoinnin. Suunnitelmissa on, että toimittajat käyttävät jatkossa osan työajastaan yleisön kanssa keskusteluun. Kyse voi olla uutistyön murroksesta, jossa toimittajien ammatti-identiteettiä määritellään uudelleen.

Toimittaja Tapio Mainio (oik.) työskentelee eläkeläisenä yhtä paljon kuin päivätyössä Helsingin Sanomissa. Nyt toimeksiantajia on useita. Yksi niistä on Kauppalehti, johon hän haastatteli metsänomistaja Jorma Seppästä Suomussalmella.

Samalla viivalla

Moni toimittaja jatkaa työntekoa eläkkeelle jäätyään. Töitä tekemällä voi päästä samaan ansiotasoon kuin aktiiviuran aikana.

Valokuvan puolustaja. Marina Ekroos perusti startupin suojellakseen valokuvakulttuuria, mutta ei ehdi itse enää juurikaan kuvata.

Oikeutta valokuville

Valokuvaaja Marina Ekroos haluaa pelastaa maailman huonosti rajatuilta valokuvilta.

Av kärlek till värvet

I Sverige visar en utredning att mediehusen de senaste åren kraftigt har dumpat frilansarnas arvoden. Något stort engagemang från dem som har fasta jobb har veterligen inte hörts av, skriver Jeannette Björkvist.

Raimo Tyykiluodon on 12 diktaattoria -sarjaa tehdessään pitänyt miettiä, miten kertoa diktaattorien teoista sekä aiheen vaatimalla vakavuudella että koukuttaen kuuntelijat. ”Kaikkea ei pidä kertoa paasaten sormi pystyssä, vaan kuuntelijalle pitää antaa mahdollisuus oivaltaa. Silloin asiat jäävät parhaiten mieleen.”

Sairaan kiinnostavat diktaattorit

Raimo Tyykiluoto mietti aloittaessaan 12 diktaattoria -radiosarjan tekemistä, miten kertoa julmuuksista pröystäilemättä. ”Sarjassa on myös tragikoomisuutta, joka tekee siitä kuunneltavan”, hän kertoo.

Vaarallinen suhde

Kriitikot usein tuntevat oman taiteenlajinsa tekijöitä. Milloin suhde on liian läheinen?

Koska Anni Kuittisen kansantanssiryhmän Motoran Pelmakat jäsenet asuvat eri paikkakunnilla ryhmä harjoittelee vain kerran kuussa. Intensiivisinä tanssiviikonloppuina harjoitustunteja kertyy yhteensä 10 – 14.

Ylpeästi kansantanssija

Anni Kuittinen haluaa murtaa kansantanssia koskevia ennakkoluuloja.

Nopea paluu journalistiksi

Sanna Keskinen, 44, aloittaa tammikuussa Kainuun Sanomien päätoimittajana.

Mediakunta hallituksen tärkein onnistuminen

Journalistiliitto saa joulukuussa uuden valtuuston ja hallituksen. Journalisti selvitti, missä nykyinen hallitus on mielestään onnistunut ja missä jäi parantamisen varaa.

Lapsuuden loppu

Kolmas kerta voisi sanoa toden, mutta sitä toimittaja Simo Ahtee ei uskalla Don Rosan haastattelussa yrittää.

Kieli, alkeet

Se että ihmiset käyttävät vapaamuotoisessa ilmaisussaan englanninkielisiä sanoja ja puhekielisiä muotoja, ei ole kielen rappiota. Se on tavallista kielellistä vaihtelua, kielen rikkautta, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Karhea kirja rikostoimittamisesta

Mielenkiintoisinta Oikeustoimittajien 30-vuotisjuhlakirjassa, Etusivun rikoksissa on juttuprosessien avaaminen ja toimittajan työhön liittyvät inhimilliset yksityiskohdat, kirjoittaa Marja Honkonen.

Höga inkomster med två roller

Personer som både är vd och chefredaktör, så kallade publishers, ligger på topp när man jämför förvärvsinkomsterna 2017 bland mediecheferna i Svenskfinland.

Othman fortsätter skriva

I veckan firades Henrik ”Otis” Othmans sista arbetsdag på Österbottens Tidning (ÖT). Othman hann jobba på ÖT, tidigare Jakobstads Tidning, i nästan 40 år. Han kommer som pensionär att titulera sig publicist.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta