Asennemuutto. Jussi Konttinen on palaamassa kirjoitusvapaaltaan Siperiasta Suomeen. ”Venäjä antaa paljon aihetta kirjoittaa kriittisesti, ja välillä kritiikki uppoaa Suomessa liiankin otolliseen maaperään. Hyvä kysymys on, ollaanko valmiita kirjoittamaan yhtä kriittisesti Suomesta. Pitää yrittää olla täällä yhtä tinkimätön kuin siellä.”

Jalkautumisen jälkeen

Jussi Konttinen, 44

Helsingin Sanomien sunnuntaisivujen toimittaja.

Vuodet 2016–2018 Jakutiassa Itä-Siperiassa. Kirjoittaa kirjaa Uralin takaisesta Venäjästä.

Aikaisemmin työskennellyt 2002–2008 Helsingin Sanomien vakituisena avustajana Pietarissa. Asunut, työskennellyt ja opiskellut Venäjällä ja Ukrainassa kymmenen vuotta.

JOURNALISTI
25.5.2018

Nina Erho, teksti
Riitta Supperi, kuva

Jussi Konttinen vietti kolmetoista tuntia siperialaisen äänestyspaikan tuulikaapissa. ”Jos kaikki Venäjällä vaaleja seuraavat ulkomaiset toimittajat jalkautuisivat näin, saisimme mittavaa dataa siitä, miten vaalitulos missäkin hoidetaan”, hän sanoo.

”Olen tehnyt Siperiassa kirjaa ja silloin tällöin juttuja, mutta en juuri politiikasta, koska en ole uutistoimittaja eikä siellä ole samanlaista kovaa politiikkaa kuin Moskovassa. Venäjän presidentinvaaleista halusin kirjoittaa, koska niissä valta sinetöitiin taas kuudeksi vuodeksi”, sanoo Helsingin Sanomien toimittaja Jussi Konttinen maaliskuisesta jutustaan siperialaiselta äänestyspaikalta.

”Sain idean juttuun Reutersilta, joka jalkautui duuman vaaleissa 2016 kolmelle satunnaisesti valitulle äänestyspaikalle. Kävi niin, että niillä myös virallinen äänestysaktiivisuus oli paljon pienempi kuin muilla samalla alueella, eli journalismilla näytti olevan vaikutusta.

Itse vietin kolmetoista tuntia äänestyspaikan tuulikaapissa. Laskelmani erosivat virallisista sekä äänestysprosentin että -tuloksen osalta. Jos kaikki Venäjällä vaaleja seuraavat ulkomaiset toimittajat jalkautuisivat näin, saisimme mittavaa dataa siitä, miten vaalitulos missäkin hoidetaan.

Olin varautunut juttuni kiistämiseen Venäjällä, mutta se onkin vaiettu. Valtiolliseen mediakorporaatioon kuuluva inosmi.ru-saitti on kääntänyt ja julkaissut kaikki muut kirjoitukseni Siperiasta mutta ei vaalijuttua. Yhtäältä kääntäminen on varkautta, jonka vuoksi olen tahtomattani myös venäläisessä mediassa töissä. Toisaalta jutuilleni on syntynyt kokonaan toinen, iso yleisö, mikä on imartelevaa. Minua on myös haastateltu venäläiseen mediaan, toisinaan kyllä kysymättä minulta mitään.

Venäjän reaktioita juttuihin ei voi pelätä, muutoin tätä työtä ei voi tehdä, ja paikallisten riippumattomuuteen pyrkivien toimittajien olosuhteet ovat vaikeammat. Yleensä työtäni ei ole häiritty, mutta maaliskuussa en päässytkään sovitusti venäläisten tutkijoiden mukana arktiselle alueelle, mikä ilmoitettiin lähtöpäivänä.

Virkamiesten haastattelu on vaikeaa, minkä vuoksi jutuissa puhuvat muut. Moni haastateltava vitsailee Suomelle vakoilemisesta. Viime aikoina useampi on kysynyt myös, etten kai ole Venäjän turvallisuuspalvelun värväämä.”

Jussi Konttinen, 44

Helsingin Sanomien sunnuntaisivujen toimittaja.

Vuodet 2016–2018 Jakutiassa Itä-Siperiassa. Kirjoittaa kirjaa Uralin takaisesta Venäjästä.

Aikaisemmin työskennellyt 2002–2008 Helsingin Sanomien vakituisena avustajana Pietarissa. Asunut, työskennellyt ja opiskellut Venäjällä ja Ukrainassa kymmenen vuotta.

Arja Paanasen valinta

Ilta-Sanomien erikoistoimittaja Arja Paananen valitsi esiteltäväksi toimittaja Jussi Konttisen 25. maaliskuuta Helsingin Sanomissa julkaistun jutun siperialaiselta äänestyspaikalta:

”Konttinen tekee nautittavan tarkkaa hidasta journalismia Venäjältä. Hänen jutuissaan on aina inhimillinen ja hieman humoristinen ote, vaikka aiheet olisivatkin vakavia. Hän on nykyajan suomalainen tutkimusmatkailija.

Konttinen kaivautuu jutuissaan syvemmälle kuin mihin päivänpäällinen Venäjä-uutisointi antaa mahdollisuuden. Maaliskuun presidentinvaaleissa hän vietti koko päivän jamalilaisen öljykaupungin äänestyspaikalla ja havainnollisti, kuinka vilppi tehdään takamailla. Konttisen fanit odottavat jo Siperia-kirjaa.”



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta