Henkilöstö aidosti ideoimaan

Arto Suninen

Liiketaloustieteilijä ja -kouluttaja, joka on seurannut media-alaa pitkään ja pitänyt talouskoulutuksia yrityksissä ja ammattiliitoissa.

Kirjoittanut yli tuhat julkaistua tilinpäätösartikkelia ja kirjan Talous ja työsuhdeturva yhdessä Seppo Koskisen ja Olavi Höltän kanssa (Oikeuskoulutus, 1993).

Valmiina tuore käsikirjoitus kirjasta, jossa on talous- ja lakitietoa paikallisille sopijoille.

JOURNALISTI
25.5.2018

Nina Erho, teksti
Kai Widell, kuva

Kun tieto yhtiön taloudesta ja tuntuma työnteon arjesta yhdistyvät, syntyy ideoita työntekijöille mieleisistä ja yhtiölle tuottoisista järjestelyistä, liiketaloustieteilijä Arto Suninen sanoo.

Jos olet töissä isossa suomenkielisessä lehtitalossa, työnantajallasi menee edelleen ihan hyvin. Kaikki perinteisen talousanalyysin tunnukset ovat tyydyttäviä, hyviä ja jopa kiitettäviä, vaikka levikit pääasiassa laskevat, sanoo liiketaloustieteilijä Arto Suninen viime vuoden tulosluvuista.

”Levikkien lasku on tietenkin huolestuttavaa, koska moni vahva lehti tuo suuren osuuden konserninsa liikevaihdosta ja jopa kannattelee sitä.”

Osa taloista on jo löytänyt uusia polkuja, kuten Alma Media digitaaliset markkinapaikat ja Keskisuomalainen kiinteistöjen vuokraamisen. Yhtiöt ovat vakavaraisia, mutta siitä seuraava mahdollisuus itsenäisyyteen voi olla huonokin juttu pikku maassa, jossa asiakkaita oli jo ennen levikkien laskua kullakin vähän.

”Digitaaliseen skaalaamiseen pitäisi löytää mahdollisuuksia. Yksi malli on, että tietyllä vuosimaksulla saisi lukea kaikkia lehtiä netissä. Edullinenkin sähköinen tuote voi tulevaisuudessa tuoda enemmän arvonlisäystä kuin perinteisiin lehtiin perustuva ansaintalogiikka.”

 

Suninen tietää, että henkilöstön on vaikea vaikuttaa siihen, miten työnantaja käyttää sisään tulevan rahan.

Tyypillisesti henkilöstö puhuu kiireestä ja jaksamisesta, työnantaja henkilöstöstä kustannuseränä, jota karsitaan yt-neuvotteluilla.

”Pitäisi enemmän tunnustaa, että arvonlisäys tulee henkilöstön kautta. Kun toimintaa ei ole helppo kasvattaa, pitäisi yhdessä henkilöstön kanssa miettiä, miten arvonlisäystä voidaan tehdä tuottavammin kuin aikaisemmin.”

Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi tilaisuuksia, joissa henkilöstö ja ylin johto tai omistajat kohtaavat suoraan. Kun tieto yhtiön taloudesta ja tuntemus työnteon todellisuudesta yhdistyvät, tuloksena on Sunisen kokemuksen mukaan hyviä ideoita työntekijöille mieleisistä ja yhtiölle tuottoisista järjestelyistä.

”Joihinkin elämäntilanteisiin voi esimerkiksi sopia poikkeava työaika, jonka ansiosta tiloista ja koneista saadaan irti enemmän.”

 

Joustoista puhuessaan ay-liikkeessäkin työskennellyt Suninen tietää liikkuvansa aralla alueella. Koska puhe paikallisen sopimisen lisäämisestä ei kuitenkaan ole loppumassa, nyt olisi hänestä hyvä aika mediataloissakin miettiä, mitä se voisi tarkoittaa.

Työehtosopimukset säätelevät tietyt asiat, mutta taloudesta tiedottaminen ja tuottavuuden nostaminen työpaikkatasolla eivät ole niiden piirissä.

Iso, myös yhtiöiden omistajia koskeva perustelu mediatoimialan aidolle kehittämiselle on, että tiedonvälitys jatkuu aina.

”Mutta koko yhteiskunnan toimivuuden takia sitä ei voi jättää pelkästään kansalaisyhteiskunnan varaan.”

 


Lue lisää: Kun mainonta sakkaa, rahat pitää tehdä sisällöillä 

Arto Suninen

Liiketaloustieteilijä ja -kouluttaja, joka on seurannut media-alaa pitkään ja pitänyt talouskoulutuksia yrityksissä ja ammattiliitoissa.

Kirjoittanut yli tuhat julkaistua tilinpäätösartikkelia ja kirjan Talous ja työsuhdeturva yhdessä Seppo Koskisen ja Olavi Höltän kanssa (Oikeuskoulutus, 1993).

Valmiina tuore käsikirjoitus kirjasta, jossa on talous- ja lakitietoa paikallisille sopijoille.



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta