Henkilöstö aidosti ideoimaan

Arto Suninen

Liiketaloustieteilijä ja -kouluttaja, joka on seurannut media-alaa pitkään ja pitänyt talouskoulutuksia yrityksissä ja ammattiliitoissa.

Kirjoittanut yli tuhat julkaistua tilinpäätösartikkelia ja kirjan Talous ja työsuhdeturva yhdessä Seppo Koskisen ja Olavi Höltän kanssa (Oikeuskoulutus, 1993).

Valmiina tuore käsikirjoitus kirjasta, jossa on talous- ja lakitietoa paikallisille sopijoille.

JOURNALISTI
25.5.2018

Nina Erho, teksti
Kai Widell, kuva

Kun tieto yhtiön taloudesta ja tuntuma työnteon arjesta yhdistyvät, syntyy ideoita työntekijöille mieleisistä ja yhtiölle tuottoisista järjestelyistä, liiketaloustieteilijä Arto Suninen sanoo.

Jos olet töissä isossa suomenkielisessä lehtitalossa, työnantajallasi menee edelleen ihan hyvin. Kaikki perinteisen talousanalyysin tunnukset ovat tyydyttäviä, hyviä ja jopa kiitettäviä, vaikka levikit pääasiassa laskevat, sanoo liiketaloustieteilijä Arto Suninen viime vuoden tulosluvuista.

”Levikkien lasku on tietenkin huolestuttavaa, koska moni vahva lehti tuo suuren osuuden konserninsa liikevaihdosta ja jopa kannattelee sitä.”

Osa taloista on jo löytänyt uusia polkuja, kuten Alma Media digitaaliset markkinapaikat ja Keskisuomalainen kiinteistöjen vuokraamisen. Yhtiöt ovat vakavaraisia, mutta siitä seuraava mahdollisuus itsenäisyyteen voi olla huonokin juttu pikku maassa, jossa asiakkaita oli jo ennen levikkien laskua kullakin vähän.

”Digitaaliseen skaalaamiseen pitäisi löytää mahdollisuuksia. Yksi malli on, että tietyllä vuosimaksulla saisi lukea kaikkia lehtiä netissä. Edullinenkin sähköinen tuote voi tulevaisuudessa tuoda enemmän arvonlisäystä kuin perinteisiin lehtiin perustuva ansaintalogiikka.”

 

Suninen tietää, että henkilöstön on vaikea vaikuttaa siihen, miten työnantaja käyttää sisään tulevan rahan.

Tyypillisesti henkilöstö puhuu kiireestä ja jaksamisesta, työnantaja henkilöstöstä kustannuseränä, jota karsitaan yt-neuvotteluilla.

”Pitäisi enemmän tunnustaa, että arvonlisäys tulee henkilöstön kautta. Kun toimintaa ei ole helppo kasvattaa, pitäisi yhdessä henkilöstön kanssa miettiä, miten arvonlisäystä voidaan tehdä tuottavammin kuin aikaisemmin.”

Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi tilaisuuksia, joissa henkilöstö ja ylin johto tai omistajat kohtaavat suoraan. Kun tieto yhtiön taloudesta ja tuntemus työnteon todellisuudesta yhdistyvät, tuloksena on Sunisen kokemuksen mukaan hyviä ideoita työntekijöille mieleisistä ja yhtiölle tuottoisista järjestelyistä.

”Joihinkin elämäntilanteisiin voi esimerkiksi sopia poikkeava työaika, jonka ansiosta tiloista ja koneista saadaan irti enemmän.”

 

Joustoista puhuessaan ay-liikkeessäkin työskennellyt Suninen tietää liikkuvansa aralla alueella. Koska puhe paikallisen sopimisen lisäämisestä ei kuitenkaan ole loppumassa, nyt olisi hänestä hyvä aika mediataloissakin miettiä, mitä se voisi tarkoittaa.

Työehtosopimukset säätelevät tietyt asiat, mutta taloudesta tiedottaminen ja tuottavuuden nostaminen työpaikkatasolla eivät ole niiden piirissä.

Iso, myös yhtiöiden omistajia koskeva perustelu mediatoimialan aidolle kehittämiselle on, että tiedonvälitys jatkuu aina.

”Mutta koko yhteiskunnan toimivuuden takia sitä ei voi jättää pelkästään kansalaisyhteiskunnan varaan.”

 


Lue lisää: Kun mainonta sakkaa, rahat pitää tehdä sisällöillä 

Arto Suninen

Liiketaloustieteilijä ja -kouluttaja, joka on seurannut media-alaa pitkään ja pitänyt talouskoulutuksia yrityksissä ja ammattiliitoissa.

Kirjoittanut yli tuhat julkaistua tilinpäätösartikkelia ja kirjan Talous ja työsuhdeturva yhdessä Seppo Koskisen ja Olavi Höltän kanssa (Oikeuskoulutus, 1993).

Valmiina tuore käsikirjoitus kirjasta, jossa on talous- ja lakitietoa paikallisille sopijoille.



3 2020
Arkisto

Kriisioloissa medialta vaaditaan malttia

Koronauutisoinnissa sekä toimittajien että yleisön on pakko oppia sietämään epävarmuutta ja muuttuvia tilanteita. Ja myös mediayhtiöiden on joustettava, kirjoittaa Maria Pettersson.

Päivi Anttikoski otti selfien Valtio­neuvoston linnan wc-tiloissa. Ennen ­koronaviruksen leviämistä ja valmiuslain käyttöönottoa siihen oli vielä aikaa.

Suosittelet kaikille toimittajille viestintäjohtajan uraa, Päivi Anttikoski

Valtioneuvoston viestintäjohtaja haluaa järjestää tiedotustilaisuuksia ihmisille eikä toimittajille.

Uutissatiiri viihdyttää ja viettelee, mutta se ei ole journalismia

”Satiirissa voidaan myös tarjota oikeamielistä identiteettiä katsojille”, kirjoittaa Janne Zareff.

Finländska medier dryper av vita räddare

När medierna lyfter upp en enskild person som hjälte kan det bidra till ökad volontärturism, skriver Liselott Lindström.

Koronaviruksen lyhennys voi olla uhkapeliä

”Vaikka 'koronan uhrien' ei tulkittaisikaan viittaavan pöytäpeliriippuvuuteen, myös otsikoissa olisi tyylikkäintä puhua (korona)viruksesta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Hovioikeus pohtii Janitskinin kuoleman vaikutusta tuomioon

MV-lehteen liittyvä oikeudenkäynti saattaa venyä jopa syksyyn.

Freelancer sairastaa omaan laskuunsa

”Freelancerin pitäisi saada työstään riittävä korvaus, joka riittää työterveyshuollon ja sairauspäivärahan maksamiseen”, kirjoittaa Hanna Kaisa Hellsten.

Yt-neuvottelut ovat neuvottelut, eivät sanelua, muistutti käräjäoikeus

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi helmikuussa Helsingin Evankelisen Opiston maksamaan korvauksia journalistisen alan opettajan työsuhteen päättämisriidassa. Oikeus arvioi sitä, käytiinkö yt-neuvottelut laillisesti.

Monipuolinen toimittaja ja tarkka vesipallotuomari

Kuolleita: Toimittaja Pasi Natunen 15. 7. 1967 Kuopio – 4. 2. 2020 Tuusula

Sanojen taitaja ja älykäs keskustelija

Kuolleita: Kulttuuritoimittaja Katriina Laine 27. 8. 1943 Pori – 4. 2. 2020 Pori

Uutisia Raumalta viideltä vuosikymmeneltä

Kuolleita: Uutispäällikkö Maija-Liisa Tuominen 5. 4. 1926 Kokemäki – 22. 2. 2020 Rauma

Ahkera ja leppoisa elävän kuvan ammattilainen

Kuolleita: Ohjaaja ja leikkaaja Matti Markkanen 26. 8. 1945 Kotka – 6. 11. 2019 Mikkeli

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta