Henkilöstö aidosti ideoimaan

Kun tieto yhtiön taloudesta ja tuntuma työnteon arjesta yhdistyvät, syntyy ideoita työntekijöille mieleisistä ja yhtiölle tuottoisista järjestelyistä, liiketaloustieteilijä Arto Suninen sanoo.

Arto Suninen

Liiketaloustieteilijä ja -kouluttaja, joka on seurannut media-alaa pitkään ja pitänyt talouskoulutuksia yrityksissä ja ammattiliitoissa.

Kirjoittanut yli tuhat julkaistua tilinpäätösartikkelia ja kirjan Talous ja työsuhdeturva yhdessä Seppo Koskisen ja Olavi Höltän kanssa (Oikeuskoulutus, 1993).

Valmiina tuore käsikirjoitus kirjasta, jossa on talous- ja lakitietoa paikallisille sopijoille.

JOURNALISTI
25.5.2018

Nina Erho, teksti
Kai Widell, kuva

Jos olet töissä isossa suomenkielisessä lehtitalossa, työnantajallasi menee edelleen ihan hyvin. Kaikki perinteisen talousanalyysin tunnukset ovat tyydyttäviä, hyviä ja jopa kiitettäviä, vaikka levikit pääasiassa laskevat, sanoo liiketaloustieteilijä Arto Suninen viime vuoden tulosluvuista.

”Levikkien lasku on tietenkin huolestuttavaa, koska moni vahva lehti tuo suuren osuuden konserninsa liikevaihdosta ja jopa kannattelee sitä.”

Osa taloista on jo löytänyt uusia polkuja, kuten Alma Media digitaaliset markkinapaikat ja Keskisuomalainen kiinteistöjen vuokraamisen. Yhtiöt ovat vakavaraisia, mutta siitä seuraava mahdollisuus itsenäisyyteen voi olla huonokin juttu pikku maassa, jossa asiakkaita oli jo ennen levikkien laskua kullakin vähän.

”Digitaaliseen skaalaamiseen pitäisi löytää mahdollisuuksia. Yksi malli on, että tietyllä vuosimaksulla saisi lukea kaikkia lehtiä netissä. Edullinenkin sähköinen tuote voi tulevaisuudessa tuoda enemmän arvonlisäystä kuin perinteisiin lehtiin perustuva ansaintalogiikka.”

 

Suninen tietää, että henkilöstön on vaikea vaikuttaa siihen, miten työnantaja käyttää sisään tulevan rahan.

Tyypillisesti henkilöstö puhuu kiireestä ja jaksamisesta, työnantaja henkilöstöstä kustannuseränä, jota karsitaan yt-neuvotteluilla.

”Pitäisi enemmän tunnustaa, että arvonlisäys tulee henkilöstön kautta. Kun toimintaa ei ole helppo kasvattaa, pitäisi yhdessä henkilöstön kanssa miettiä, miten arvonlisäystä voidaan tehdä tuottavammin kuin aikaisemmin.”

Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi tilaisuuksia, joissa henkilöstö ja ylin johto tai omistajat kohtaavat suoraan. Kun tieto yhtiön taloudesta ja tuntemus työnteon todellisuudesta yhdistyvät, tuloksena on Sunisen kokemuksen mukaan hyviä ideoita työntekijöille mieleisistä ja yhtiölle tuottoisista järjestelyistä.

”Joihinkin elämäntilanteisiin voi esimerkiksi sopia poikkeava työaika, jonka ansiosta tiloista ja koneista saadaan irti enemmän.”

 

Joustoista puhuessaan ay-liikkeessäkin työskennellyt Suninen tietää liikkuvansa aralla alueella. Koska puhe paikallisen sopimisen lisäämisestä ei kuitenkaan ole loppumassa, nyt olisi hänestä hyvä aika mediataloissakin miettiä, mitä se voisi tarkoittaa.

Työehtosopimukset säätelevät tietyt asiat, mutta taloudesta tiedottaminen ja tuottavuuden nostaminen työpaikkatasolla eivät ole niiden piirissä.

Iso, myös yhtiöiden omistajia koskeva perustelu mediatoimialan aidolle kehittämiselle on, että tiedonvälitys jatkuu aina.

”Mutta koko yhteiskunnan toimivuuden takia sitä ei voi jättää pelkästään kansalaisyhteiskunnan varaan.”

 


Lue lisää: Kun mainonta sakkaa, rahat pitää tehdä sisällöillä 

Arto Suninen

Liiketaloustieteilijä ja -kouluttaja, joka on seurannut media-alaa pitkään ja pitänyt talouskoulutuksia yrityksissä ja ammattiliitoissa.

Kirjoittanut yli tuhat julkaistua tilinpäätösartikkelia ja kirjan Talous ja työsuhdeturva yhdessä Seppo Koskisen ja Olavi Höltän kanssa (Oikeuskoulutus, 1993).

Valmiina tuore käsikirjoitus kirjasta, jossa on talous- ja lakitietoa paikallisille sopijoille.



9 2018
Arkisto
Maisemakonttori. Pilvikki Kause työskentelee yhteisöllisessä työhuoneessa Porton keskustassa. Monet työkavereista ovat eri alojen ”läppärikulkureita”. Naapuritavernassa lounasta saa alle neljällä eurolla. ”Maisemat työhuoneen ikkunasta herättävät aina kateutta”, Kause kertoo.

Hankala alku löytöretkeilijöiden maassa

Muutto uuteen maahan oli vaikeampi kuin kokenut freelancetoimittaja Pilvikki Kause osasi odottaa. Arjen yksinhuoltajana, sairastellessa ja keikkojen harvetessa hän alkoi epäillä, osaako enää kirjoittaakaan.

Spotlights reporter Annvi Gardbergs program om silvervatten nominerades till Snöspaden 2017 bland annat för att hon lyckades lyfta upp och väcka en bred samhällsdebatt om ett tidigare relativt okänt problem.

Hårt efterspel i silvervattnets spår

Yle Spotlights Annvi Gardberg hade räknat med att hennes avslöjande om folk som dricker silvervatten kunde ge höga svallvågor. Men hon hade inte räknat med hur hårt hennes intervjuobjekt skulle drabbas.

Viranomainen vastaa, jos tietopyyntö miellyttää

Toimittajat kertovat viranomaisten vastaavan asiakirjapyyntöihin hyvin, mutta vaikeissa aiheissa ensimmäinen vastaus on usein ”ei”. Jos tiedot jäävät saamatta, harva tekee muuta kuin urputtaa kollegalle.

Tasa-arvobotti on saanut pohtimaan haastateltavien valintoja, Koillissanomien toimituspäällikkö Jenny Halvari kertoo. Vasemmalla kesätoimittaja Vappu Jaakkola.

Journalismi jää kauas tasa-arvosta

Tasa-arvokeskustelu ei ole lisännyt naisten määrää uutisissa. Heinäkuussa parhaiten pärjäsi Koillissanomat. Helsingin Sanomien 50–50-tavoite on kaukana.

Uudistusmielinen uutisjournalisti

Helsingin Sanomista Iltalehden vastaavaksi päätoimittajaksi siirtyvä Erja Yläjärvi uskoo sääuutisiin ja lifestyle-sisältöihin.

Tuntematon koodari

Moni ei edes tiedä, että suomalaiset mediat käyttävät itsekin algoritmeja ja tekevät niiden avulla journalistisia ratkaisuja. Usein ratkaisuja tekee tuntematon koodari, kirjoittaa Elina Grundström.

Kirstu kilisemään kaukomailla

Freelanceriksi ulkomaille, mutta miten? Kokeneet toimittajat kertovat viisi vinkkiä.

Eläkkeellä oleva Heikki Kotilainen toi keräämänsä kuvalakanat näytille Journalistiliiton tiloihin Hakaniemeen. Toistuvia kuvituskuvia hän on kerännyt parin vuoden ajan. Kotilainen ei halua esiintyä ”besserwisserinä”, vain ihmettelevänä ja vähän huvittuneena seuraajana. ”Ei uutiskuva-addiktio mihinkään katoa.”

Joka päivä sama kuva poliisimerkistä

Vanhaa kuvatoimittajaa ja kuvaajaa ihmetyttää sisällöttömien kuvien viljely verkkojutuissa.

Kun tutkijanura ei tuntunutkaan omalta, Laura Koponen ryhtyi hyödyntämään tietojaan tiedetoimittajana. Tähtitieteessä eniten uutta raportoitavaa kertyy astrobiologian ja eksoplaneettojen tutkimuksesta. ”Ehkä maapallon hankaluudet ajavat ajattelemaan elämän edellytyksiä muualla avaruudessa.” Kuva otettiin Helsingin observatoriossa, jossa on myös Koposen työnantajan Ursan tiloja.

Arjen ympyröitä ylemmäs

Tähdet ja avaruus -lehden toimitussihteeri Laura Koponen saa työssään pyöritellä kokonaisen universumin asioita. ”Vaikeinta on tieteen eturintamaan liittyvä epävarmuus, ja joudun usein kirjoittamaan ’mahdollisesti, kenties, saattaa olla’.”

Journalistiliiton uusi lakimies Rami Lindström odottaa innolla muun muassa tes-neuvotteluja, joista hänellä on aiempaakin kokemusta. ”Niissä täytyy ottaa isoja kokonaisuuksia haltuun, huomioida eri intressit ja löytää ratkaisuja nopeasti. Saan itsestäni eniten irti, kun työ on muuta kuin tasaista hallinnointia.”

Auttaminen on kivaa

Journalistiliiton uusi lakimies Rami Lindström selvittää ensitöikseen Ylen irtisanomisia.

Hyvä draivi viehättää Ylessä

Stefani Urmas on aloittanut Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan visuaalisuudesta vastaavana päällikkönä.

Ohjelmapäällikkö Nina Jokiaho nosti Radio Novan Suomen viime vuoden kuunnelluimmaksi kaupalliseksi radiokanavaksi.

Kuuntelijan kuuntelija

Radio Novan ohjelmapäällikkö Niina Jokiaho hilasi kanavan takaisin huipulle.

Kesä koko vuoden

Miten säilyttää lomaltapaluun olotila marraskuuhun? Nämä vinkit kirjautuvat vuodesta toiseen Nina Erhon ”kaikkien aikojen työhyvinvointisyksy” -listoille.

Stuntreportrar och föregångare

Det finns stuntreportage där det känns som om redaktörens eller redaktionens upplevelse spelar en större roll än publikens, skriver Lina Laurent.

Oikein ajoitetut sanat

Manu Marttinen ja joukko muita Taloussanomien määräaikaisia oli puimassa yt-neuvottelujen tilannetta, kun huoneeseen paukkasi vakitoimittaja kyselemään luottamusmieheltä omaa työasiaansa.

Karjalaisen tuottaja Laura Määttänen sai jo lapsena tuntuman ampumiseen, kun poliisi-isä vei hänet ampumaradalle.

Katse tähtäimeen ja mieli tyhjäksi

Laura Määttänen hakee mielen ja sormen harmoniaa urheiluammunnasta. Silloin ajatukset eivät ole otsikoinnissa.

Husiksen kulisseista

Staffan Bruunin kirja Mies joka rakasti uutisia on ”toimittajamuistelmat”, jonka loppu on omistettu Hbl:n poikkeuksellisen jyrkälle alamäelle.”Osa ilmiöistä on koko alalle tuttuja, mutta yksityiskohdat hätkähdyttävät”, kirjoittaa Nina Erho.

Somekansa sokissa

Sanakirja ei vielä tunne somekansaa, mutta sen suosio näyttää nousevan kohisten, kirjoittaa Vesa Heikkinen Kieli-kolumnissaan.

Ehdotus: SJL:n uudeksi nimeksi Mediantekijät

Tulevien vuosien taloutta ja toimintaa suunnitelleen työryhmän puheenjohtajan Lauri Lähteenmäen mukaan liiton satavuotisjuhla vuonna 2021 olisi hyvä ajankohta nimen vaihtamiselle.

Bernerin mediaryhmä jätti rahoituksen auki

”On riittämätöntä ja kestämätöntä, että esitetyille toimenpiteille ei ole varattu rahoitusta käytännöllisesti katsoen lainkaan”, SJL:n puheenjohtaja Hanne Aho sanoo.

Bärlund vill locka fler journalister

Från augusti är Johan Bärlund ny rektor för Social- och kommunalhögskolan i Helsingfors. Han ser det som en stor utmaning att åter få upp intresset för journalistikstudier.

HSS Media rekryterar reportrar

Senast i oktober kommer HSS Media att ha två nyanställda reportrar, varav en kommer att bli placerad i Vasa och en i Jakobstad.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta