Henkilöstö aidosti ideoimaan

Kun tieto yhtiön taloudesta ja tuntuma työnteon arjesta yhdistyvät, syntyy ideoita työntekijöille mieleisistä ja yhtiölle tuottoisista järjestelyistä, liiketaloustieteilijä Arto Suninen sanoo.

Arto Suninen

Liiketaloustieteilijä ja -kouluttaja, joka on seurannut media-alaa pitkään ja pitänyt talouskoulutuksia yrityksissä ja ammattiliitoissa.

Kirjoittanut yli tuhat julkaistua tilinpäätösartikkelia ja kirjan Talous ja työsuhdeturva yhdessä Seppo Koskisen ja Olavi Höltän kanssa (Oikeuskoulutus, 1993).

Valmiina tuore käsikirjoitus kirjasta, jossa on talous- ja lakitietoa paikallisille sopijoille.

JOURNALISTI
25.5.2018

Nina Erho, teksti
Kai Widell, kuva

Jos olet töissä isossa suomenkielisessä lehtitalossa, työnantajallasi menee edelleen ihan hyvin. Kaikki perinteisen talousanalyysin tunnukset ovat tyydyttäviä, hyviä ja jopa kiitettäviä, vaikka levikit pääasiassa laskevat, sanoo liiketaloustieteilijä Arto Suninen viime vuoden tulosluvuista.

”Levikkien lasku on tietenkin huolestuttavaa, koska moni vahva lehti tuo suuren osuuden konserninsa liikevaihdosta ja jopa kannattelee sitä.”

Osa taloista on jo löytänyt uusia polkuja, kuten Alma Media digitaaliset markkinapaikat ja Keskisuomalainen kiinteistöjen vuokraamisen. Yhtiöt ovat vakavaraisia, mutta siitä seuraava mahdollisuus itsenäisyyteen voi olla huonokin juttu pikku maassa, jossa asiakkaita oli jo ennen levikkien laskua kullakin vähän.

”Digitaaliseen skaalaamiseen pitäisi löytää mahdollisuuksia. Yksi malli on, että tietyllä vuosimaksulla saisi lukea kaikkia lehtiä netissä. Edullinenkin sähköinen tuote voi tulevaisuudessa tuoda enemmän arvonlisäystä kuin perinteisiin lehtiin perustuva ansaintalogiikka.”

 

Suninen tietää, että henkilöstön on vaikea vaikuttaa siihen, miten työnantaja käyttää sisään tulevan rahan.

Tyypillisesti henkilöstö puhuu kiireestä ja jaksamisesta, työnantaja henkilöstöstä kustannuseränä, jota karsitaan yt-neuvotteluilla.

”Pitäisi enemmän tunnustaa, että arvonlisäys tulee henkilöstön kautta. Kun toimintaa ei ole helppo kasvattaa, pitäisi yhdessä henkilöstön kanssa miettiä, miten arvonlisäystä voidaan tehdä tuottavammin kuin aikaisemmin.”

Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi tilaisuuksia, joissa henkilöstö ja ylin johto tai omistajat kohtaavat suoraan. Kun tieto yhtiön taloudesta ja tuntemus työnteon todellisuudesta yhdistyvät, tuloksena on Sunisen kokemuksen mukaan hyviä ideoita työntekijöille mieleisistä ja yhtiölle tuottoisista järjestelyistä.

”Joihinkin elämäntilanteisiin voi esimerkiksi sopia poikkeava työaika, jonka ansiosta tiloista ja koneista saadaan irti enemmän.”

 

Joustoista puhuessaan ay-liikkeessäkin työskennellyt Suninen tietää liikkuvansa aralla alueella. Koska puhe paikallisen sopimisen lisäämisestä ei kuitenkaan ole loppumassa, nyt olisi hänestä hyvä aika mediataloissakin miettiä, mitä se voisi tarkoittaa.

Työehtosopimukset säätelevät tietyt asiat, mutta taloudesta tiedottaminen ja tuottavuuden nostaminen työpaikkatasolla eivät ole niiden piirissä.

Iso, myös yhtiöiden omistajia koskeva perustelu mediatoimialan aidolle kehittämiselle on, että tiedonvälitys jatkuu aina.

”Mutta koko yhteiskunnan toimivuuden takia sitä ei voi jättää pelkästään kansalaisyhteiskunnan varaan.”

 


Lue lisää: Kun mainonta sakkaa, rahat pitää tehdä sisällöillä 

Arto Suninen

Liiketaloustieteilijä ja -kouluttaja, joka on seurannut media-alaa pitkään ja pitänyt talouskoulutuksia yrityksissä ja ammattiliitoissa.

Kirjoittanut yli tuhat julkaistua tilinpäätösartikkelia ja kirjan Talous ja työsuhdeturva yhdessä Seppo Koskisen ja Olavi Höltän kanssa (Oikeuskoulutus, 1993).

Valmiina tuore käsikirjoitus kirjasta, jossa on talous- ja lakitietoa paikallisille sopijoille.



15 2018
Arkisto

Sanan saattajat

Kristillinen media on huono bisnes, jota tehdään kutsumuksen voimalla. Aivan erityisen hankala sitä on tehdä niin, että se kelpaisi kaikille, sanoo alan konkari Kirsi Rostamo.

Elämäntapajohtaja

Journalistiliiton puheenjohtajaksi uudelleen valittu Hanne Aho uskoo liiton jäsenmäärän kääntyvän nousuun.

Aishi Zidania kiitettiin palkintoperusteissa myös siitä, etteivät painostus, uutistyön vääristely-yritykset ja nettiviha ole lannistaneet häntä. Jarno Liskin todettiin tekevän monin paikoin riskialtista tutkivaa journalismia sinnikkäästi ja peräänantamattomasti ilman työsuhteen turvaa.

Sananvapauden käyttäjät

Kun ympäristö painostaa, Aishi Zidan ja Jarno Liski nojaavat journalistin perustehtävään. Työ palkittiin Sananvapauden miekalla.

KSF Medias fjolårsresultat, ett minus på 4,2 miljoner euro, var bättre än på många år. Nya vd:n Anna Hellersedt litar på att det nu är en bra tidpunkt för bolaget att införa en ny betallösning för digital journalistik.

Efter stormen

KSF Medias nya vd Anna Hellerstedt betonar öppen kommunikation inom bolaget och vill förankra stora linjer hos personalen. Främsta löfte hittills: mer fokus på journalistiken – hur det ska förverkligas har vi inte ännu sett.

Tv-ohjaaja ja toimittaja Marja Jaakola on halunnut olla työvuosien jälkeen kuin kuka tahansa. Hän ei ole työskennellyt eläkkeellä. Kuva: Liisa Huima

Ei ole valtaa loistoa

Eläkkeellä identiteetti on rakennettava uudelleen. Toimittajalle se voi olla vaikeaa.

Liikaa keskustelua

Medioiden verkkokeskusteluissa vihan lietsomisen ja asiallisen kommentoinnin välissä on leveä vyöhyke, jolla delete-nappia painetaan liian harvoin, kirjoittaa Asko Lehtonen.

Älä soita sille enää koskaan!

Mediayhtiö harkitsi kieltävänsä tuurajia käyttämästä lähdesuojan alaisia tietoja muissa töissä. Ajatus lähteiden ”omistamisesta” on omituinen, kokenut oikeustoimittaja sanoo.

Jouluihminen. A-lehtien tuottaja Elisa Miinin aloittaa jouluvalmistelut jo elokuussa ja lopettaa joulunvieton tapaninpäivänä. ”Ajatukseni kääntyvät välipäivinä jo pois joulusta ja kohti uutta vuotta, kun olen jo joulua pitkään siinä vaiheessa viettänyt.”

Glögiä jo elokuussa

A-lehtien tuottaja Elisa Miininin kotona on kaksi joulukuusta. Toiseen niistä saa koskea vain hän.

Pekka Vahvasen Kone kaikkivaltias -kirja on saanut kehuja siitä, että ’joku on tätä järjettömyyttä vastaan’. Toisaalta se on kirvoittanut kritiikkiä etenkin teknologiapiireistä. ”Uskon, että kun tunnepitoista kritiikkiä saa, on osunut johonkin oikeaan kohtaan.”

Kadonneen onnen jäljillä

Tutkimusten valossa teknologis-taloudellinen kehitys ei ole enää vuosikymmeniin tehnyt meistä onnellisempia, sanoo digitalisaation ongelmista kirjan kirjoittanut Pekka Vahvanen.

Milloin freelancer on jäävi?

Mikä on eettinen aikaväli jutulle tiettyyn lehteen ja jutulle saman lehden kustantajasta? Vaikuttaako juttutyyppi asiaan? Vastausten pohtimiseen tarvitaan lisää konkreettisia eväitä, kirjoittaa Anna-Sofia Nieminen.

Edellistä työtä jatkamaan

Tiina Ojutkangas aloittaa tammikuussa Kokkolassa ilmestyvän Keskipohjanmaan päätoimittajana.

Dags att tända lyset

På redaktionerna i Finland finns en hel del att lära av Demokratijouren, om hur man bygger upp konkreta rutiner som förebygger hot och hat, skriver Johan Svenlin.

Perehdy tietoturvaan tänään

Vaikka et työskentelisi erityistä tietoturvaa vaativien lähteiden ja aiheiden parissa, ala perehtyä niiden suojaamiseen nyt. Toimittajan salausopas kertoo, miksi se kannattaa.

75 prosenttia

Mistä tietää, että vaalit ovat lähestymässä? Yksi varma merkki on numerohokemien vyöry journalistisiin teksteihin, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Liftaamalla ehtii paremmin

Kirjaan uppoutunut Juha Mäkinen ei huomannut nousta bussiin, mutta onneksi juttukeikalle ehtii toisellakin tavalla.

Otavamedia jatkaa yt-kierrosta ensi vuonna

Otavamedia aloittaa yt-neuvottelut kuvaryhmässään 2. tammikuuta 2019. Yt-neuvotteluja on viime viikkona päättynyt Otavamediassa, Sanoma Media Finlandissa, Aamulehdessä ja A-lehdissä.

Färre fotografer på Hufvudstadsbladet

”Jag är övertygad om att läsarna inte kommer att uppleva någon försämring av bildjournalistiken i HBL framöver”, säger chefredaktör Susanna Landor.

Håkans leder Studentbladet

Som chefredaktör vill Håkans bland annat närma sig studentkårer som tidigare lämnat Svenska studerandes intresseorganisation.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta