Mainettaan turvallisempi. Vikellys näyttää vaaralliselta, mutta lajia koko ikänsä harrastanut toimittaja Viivi Aaltovesi vakuuttaa, että se ei ole sitä.

Akrobatiaa hevosen selässä

Viivi Aaltovesi

26-vuotias Me Naisten verkkotoimittaja. Asuu Helsingissä.

Kotoisin Järvenpäästä.

Opiskellut tiedotusoppia Tampereen yliopistossa. Valmistui maisteriksi 2016.

Työskennellyt aiemmin Aamulehdessä ja Morossa.

Harrastaa tanssia, muun muassa twerkkausta ja dancehall queen styleä.

JOURNALISTI
25.5.2018

Heini Kilpamäki, teksti
Meeri Utti, kuva

Verkkotoimittaja Viivi Aaltovesi valmentaa vikellystä. Entinen kilpaurheilija tietää, miten kokonaisuuksia hallitaan ja erilaisia ihmisiä johdetaan – siitä on hyötyä myös toimittajan työssä.

Hevonen laukkaa ympyrää juoksuttajan pitäessä kiinni köydestä. Pian hevosen rinnalla juoksee nainen, joka tarraa kiinni hevosen vyöhön ja nostaa itsensä ratsun selkään.

Hän nousee seisomaan hevosen selässä, polvistuu sen kaulalle, laskee hetkeksi jalkansa maahan ja ponnistaa taas takaisin. Jos olisi kilpailuohjelma, taustalla soisi vielä musiikki.

Vikellys näyttää vaaralliselta tanssilta. Tai ainakin todella rohkealta tai vaikealta. Jotain mitä vain Peppi Pitkätossu voisi tehdä.

”Tätä luullaan usein vaaralliseksi lajiksi, mutta se ei ole. Pahin juttu, mitä minulle on tapahtunut, oli, kun reväytin lihaksen kerran venytellessä”, Viivi Aaltovesi, 26, kertoo.

”Ehkä olen ollut onnekas, en tiedä”, hän hymyilee.

Vikellys on Suomessa pieni ja kansainvälisestikin niin erikoinen laji, ettei siinä kilpailla esimerkiksi olympialaisissa.

Me Naisten verkkotoimittajana työskentelevästä Aaltovedestä tuli hevostyttö kuusivuotiaana. Kymmenenvuotiaaksi hän ratsasti, mutta vaihtoi sen jälkeen vikellykseen.

Aaltovesi, omaa sukuaan Koivu, kilpaurheili lajissa aina parikymppiseksi asti. Sitten hän pääsi opiskelemaan Tampereen yliopiston tiedotusoppia. Hän oli tehnyt toimituksessa töitä tet-harjoittelijana ja päätti hakea alalle.

”Silloin ajattelin, että ehkä tämä oli nyt tässä. Olin vähän itku silmässä.”

Toinen vaihe luopumista tapahtui, kun Aaltovesi vakinaistettiin viime vuonna Me Naisten toimitukseen. Silloin piti muuttaa lopullisesti pois Tampereelta, jossa hän valmensi 6 – 20-vuotiaita vikeltäjiä.

Nyt Aaltovesi valmentaa noin kerran kuukaudessa Kangasalla.

Hän painottaa kuitenkin, että on edelleen vahvasti identiteetiltään vikeltäjä.

”Instagram-tililläni on enemmän vikellykseen kuin toimittamiseen liittyviä juttuja.”

Kaikesta kokemuksesta on hyötyä nyt kun työstä on tullut suurempi osa elämää.

Kilpaurheilu-ura on opettanut Aaltovedelle paljon liikunnasta ja hyvinvoinnista. Siitä on paljon hyötyä silloin, kun hän kirjoittaa terveysjuttuja verkkoon.

Valmentamisessa on tullut opittua kokonaisuudenhallintaa ja johtamistaitoja.

”Voi olla, että joskus teen esimiestöitä. Vikellystä valmentaessa on joutunut oppimaan, miten tullaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa.”

Viivi Aaltovesi

26-vuotias Me Naisten verkkotoimittaja. Asuu Helsingissä.

Kotoisin Järvenpäästä.

Opiskellut tiedotusoppia Tampereen yliopistossa. Valmistui maisteriksi 2016.

Työskennellyt aiemmin Aamulehdessä ja Morossa.

Harrastaa tanssia, muun muassa twerkkausta ja dancehall queen styleä.



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta