Uutisissa kiinni. Arja Paananen kuulee usein kysymyksen, miksi Venäjä-jutut ovat niin kielteisiä. ”Mukaviakin juttuja olisi kiva tehdä, mutta uutislehdessä mennään uutiset edellä, ja ne ovat usein negatiivisia. Aina välillä ajattelen, että nyt teen kivan repparin tuosta, mutta sitten tulee taas joku kova uutinen, johon pitää tarttua.”

Venäjä perspektiivissä

Arja Paananen, 51

Työskennellyt Ilta-Sanomissa kesästä 1994 alkaen.

Raportoi Neuvostoliiton romahduksesta Keskisuomalaisen ja Iltalehden kirjeenvaihtajana Moskovassa 1990–93. Asunut, työskennellyt ja opiskellut Venäjällä eri jaksoissa yli kymmenen vuotta.

Bonnierin Suuri journalistipalkinto vuoden 2011 valelääkäripaljastuksesta ja vuoden 2007 Titanic-paljastuksesta.

JOURNALISTI
4.5.2018

Nina Erho, teksti
Sampo Korhonen, kuva

Arja Paananen haluaa olla Venäjä-jutuissaan tarkka, mutta yrittää silti muistaa, ettei kaikkia nyansseja saa yhteen tekstiin.

”Kun taannoin törmäsin vuonna 2000 kirjoittamaani juttuun siitä, millainen vallanpitäjä Vladimir Putinista tulee, olin yllättynyt, että lähes kaikki venäläisistä lehdistä silloin keräämäni ennustukset olivat toteutuneet”, sanoo Ilta-Sanomien Venäjän erikoistoimittaja Arja Paananen.

”Oikeaan osuivat sekä Putinin kannattajat että vastustajat. Kaikki merkit nykyisestä olivat jo silloin olemassa, jos niitä olisi haluttu uskoa. Mutta lännessä ja Suomessa oli vielä pitkään sellainen poliitikkojen jargon, että Venäjä etenee kohti demokratiaa, ja pienet takapakit pitää ymmärtää.

Vuoden 2000 juttuni julkaistiin Venäjän maaliskuun presidentinvaalien alla uudestaan. Vaaliviikonlopuksi tein uuden jutun, jossa analysoin ennustusten toteutumista. Siinä otin vapauden olla itse asiantuntijan roolissa enkä haastatellut ketään tutkijaa. Vaikka en vieläkään tykkää siitä, että toimittaja itse on liikaa stara, oma analyysi on silloin tällöin paikallaan.

Kirjoitin jutun yhden työpäivän aikana, ja vaikka yritin tiivistää, siinä oli printtiin mahduttamista. Välillä vitsailen toimituksessa, että tehdäänkö taas juttu ’Venäjä eilen, tänään ja huomenna’. Vakavasti puhuen yritän muistaa, että vaikka tarkka pitää olla, kaikkia nyansseja ei yhteen juttuun saa. Jutut täydentyvät seuraavilla.

Kun mietin Putinin valtaan tuloa ja Jeltsinin aikaa, kehitys on ollut meidän arvojemme näkökulmasta masentavaa. Neuvostoliiton hajoamisen aikoihin toimittaja saattoi kävellä esimerkiksi kaivoksen tai tehtaan johtajan kabinettiin ja saada haastattelun. Toisinaan avoimuus meni toki överiksi, kun maassa vasta opeteltiin sitä. Esimerkiksi kerran meidät vietiin katsomaan aborttia livenä.

Nykyään asenne ulkomaalaisiin toimittajiin on usein se, että olemme jonkun sortin vakoilijoita. Monet haastattelut pitää pyytää virallisesti päätoimittajan allekirjoituksella ja kysymykset lähettää etukäteen. Korkean tason tapaamisissa säädellään, montako kysymystä suomalaiset saavat kysyä, eikä jatkokysymyksiä saa tehdä. Uhkailua tai painostusta en ole kuitenkaan joutunut kokemaan Venäjän viranomaisten taholta.”

Arja Paananen, 51

Työskennellyt Ilta-Sanomissa kesästä 1994 alkaen.

Raportoi Neuvostoliiton romahduksesta Keskisuomalaisen ja Iltalehden kirjeenvaihtajana Moskovassa 1990–93. Asunut, työskennellyt ja opiskellut Venäjällä eri jaksoissa yli kymmenen vuotta.

Bonnierin Suuri journalistipalkinto vuoden 2011 valelääkäripaljastuksesta ja vuoden 2007 Titanic-paljastuksesta.

Seija Vaaherkummun valinta

Ylen ajankohtaistoimittaja Seija Vaaherkumpu valitsi esiteltäväksi Ilta-Sanomien erikoistoimittajan Arja Paanasen 19. maaliskuuta julkaistun jutun Korruptio, sananvapaus, terrorismi:

”Paananen on syvällisesti perehtynyt Venäjään, sen politiikkaan ja maan erityispiirteisiin. Hänen juttunsa herättävät aina ajatuksia, ja erityisesti nautin siitä, kuinka vaivattoman oloisesti hän käsittelee Venäjän lähihistorian tapahtumia syineen ja seurauksineen.

Pidin kovasti esimerkiksi Venäjän presidentinvaalien aikaan tehdystä kokonaisuudesta, jossa hän kävi läpi asioita, jotka ovat Putinin valtakaudella toteutuneet tai jääneet toteutumatta. Paanasen juttuja seuraamalla pysyy hyvin perillä Venäjän liikkeistä.”



3 2020
Arkisto

Kriisioloissa medialta vaaditaan malttia

Koronauutisoinnissa sekä toimittajien että yleisön on pakko oppia sietämään epävarmuutta ja muuttuvia tilanteita. Ja myös mediayhtiöiden on joustettava, kirjoittaa Maria Pettersson.

Päivi Anttikoski otti selfien Valtio­neuvoston linnan wc-tiloissa. Ennen ­koronaviruksen leviämistä ja valmiuslain käyttöönottoa siihen oli vielä aikaa.

Suosittelet kaikille toimittajille viestintäjohtajan uraa, Päivi Anttikoski

Valtioneuvoston viestintäjohtaja haluaa järjestää tiedotustilaisuuksia ihmisille eikä toimittajille.

Uutissatiiri viihdyttää ja viettelee, mutta se ei ole journalismia

”Satiirissa voidaan myös tarjota oikeamielistä identiteettiä katsojille”, kirjoittaa Janne Zareff.

Finländska medier dryper av vita räddare

När medierna lyfter upp en enskild person som hjälte kan det bidra till ökad volontärturism, skriver Liselott Lindström.

Koronaviruksen lyhennys voi olla uhkapeliä

”Vaikka 'koronan uhrien' ei tulkittaisikaan viittaavan pöytäpeliriippuvuuteen, myös otsikoissa olisi tyylikkäintä puhua (korona)viruksesta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Hovioikeus pohtii Janitskinin kuoleman vaikutusta tuomioon

MV-lehteen liittyvä oikeudenkäynti saattaa venyä jopa syksyyn.

Freelancer sairastaa omaan laskuunsa

”Freelancerin pitäisi saada työstään riittävä korvaus, joka riittää työterveyshuollon ja sairauspäivärahan maksamiseen”, kirjoittaa Hanna Kaisa Hellsten.

Yt-neuvottelut ovat neuvottelut, eivät sanelua, muistutti käräjäoikeus

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi helmikuussa Helsingin Evankelisen Opiston maksamaan korvauksia journalistisen alan opettajan työsuhteen päättämisriidassa. Oikeus arvioi sitä, käytiinkö yt-neuvottelut laillisesti.

Monipuolinen toimittaja ja tarkka vesipallotuomari

Kuolleita: Toimittaja Pasi Natunen 15. 7. 1967 Kuopio – 4. 2. 2020 Tuusula

Sanojen taitaja ja älykäs keskustelija

Kuolleita: Kulttuuritoimittaja Katriina Laine 27. 8. 1943 Pori – 4. 2. 2020 Pori

Uutisia Raumalta viideltä vuosikymmeneltä

Kuolleita: Uutispäällikkö Maija-Liisa Tuominen 5. 4. 1926 Kokemäki – 22. 2. 2020 Rauma

Ahkera ja leppoisa elävän kuvan ammattilainen

Kuolleita: Ohjaaja ja leikkaaja Matti Markkanen 26. 8. 1945 Kotka – 6. 11. 2019 Mikkeli

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta