Venäjä perspektiivissä

Arja Paananen haluaa olla Venäjä-jutuissaan tarkka, mutta yrittää silti muistaa, ettei kaikkia nyansseja saa yhteen tekstiin.

Uutisissa kiinni. Arja Paananen kuulee usein kysymyksen, miksi Venäjä-jutut ovat niin kielteisiä. ”Mukaviakin juttuja olisi kiva tehdä, mutta uutislehdessä mennään uutiset edellä, ja ne ovat usein negatiivisia. Aina välillä ajattelen, että nyt teen kivan repparin tuosta, mutta sitten tulee taas joku kova uutinen, johon pitää tarttua.”

Arja Paananen, 51

Työskennellyt Ilta-Sanomissa kesästä 1994 alkaen.

Raportoi Neuvostoliiton romahduksesta Keskisuomalaisen ja Iltalehden kirjeenvaihtajana Moskovassa 1990–93. Asunut, työskennellyt ja opiskellut Venäjällä eri jaksoissa yli kymmenen vuotta.

Bonnierin Suuri journalistipalkinto vuoden 2011 valelääkäripaljastuksesta ja vuoden 2007 Titanic-paljastuksesta.

JOURNALISTI
4.5.2018

Nina Erho, teksti
Sampo Korhonen, kuva

”Kun taannoin törmäsin vuonna 2000 kirjoittamaani juttuun siitä, millainen vallanpitäjä Vladimir Putinista tulee, olin yllättynyt, että lähes kaikki venäläisistä lehdistä silloin keräämäni ennustukset olivat toteutuneet”, sanoo Ilta-Sanomien Venäjän erikoistoimittaja Arja Paananen.

”Oikeaan osuivat sekä Putinin kannattajat että vastustajat. Kaikki merkit nykyisestä olivat jo silloin olemassa, jos niitä olisi haluttu uskoa. Mutta lännessä ja Suomessa oli vielä pitkään sellainen poliitikkojen jargon, että Venäjä etenee kohti demokratiaa, ja pienet takapakit pitää ymmärtää.

Vuoden 2000 juttuni julkaistiin Venäjän maaliskuun presidentinvaalien alla uudestaan. Vaaliviikonlopuksi tein uuden jutun, jossa analysoin ennustusten toteutumista. Siinä otin vapauden olla itse asiantuntijan roolissa enkä haastatellut ketään tutkijaa. Vaikka en vieläkään tykkää siitä, että toimittaja itse on liikaa stara, oma analyysi on silloin tällöin paikallaan.

Kirjoitin jutun yhden työpäivän aikana, ja vaikka yritin tiivistää, siinä oli printtiin mahduttamista. Välillä vitsailen toimituksessa, että tehdäänkö taas juttu ’Venäjä eilen, tänään ja huomenna’. Vakavasti puhuen yritän muistaa, että vaikka tarkka pitää olla, kaikkia nyansseja ei yhteen juttuun saa. Jutut täydentyvät seuraavilla.

Kun mietin Putinin valtaan tuloa ja Jeltsinin aikaa, kehitys on ollut meidän arvojemme näkökulmasta masentavaa. Neuvostoliiton hajoamisen aikoihin toimittaja saattoi kävellä esimerkiksi kaivoksen tai tehtaan johtajan kabinettiin ja saada haastattelun. Toisinaan avoimuus meni toki överiksi, kun maassa vasta opeteltiin sitä. Esimerkiksi kerran meidät vietiin katsomaan aborttia livenä.

Nykyään asenne ulkomaalaisiin toimittajiin on usein se, että olemme jonkun sortin vakoilijoita. Monet haastattelut pitää pyytää virallisesti päätoimittajan allekirjoituksella ja kysymykset lähettää etukäteen. Korkean tason tapaamisissa säädellään, montako kysymystä suomalaiset saavat kysyä, eikä jatkokysymyksiä saa tehdä. Uhkailua tai painostusta en ole kuitenkaan joutunut kokemaan Venäjän viranomaisten taholta.”

Arja Paananen, 51

Työskennellyt Ilta-Sanomissa kesästä 1994 alkaen.

Raportoi Neuvostoliiton romahduksesta Keskisuomalaisen ja Iltalehden kirjeenvaihtajana Moskovassa 1990–93. Asunut, työskennellyt ja opiskellut Venäjällä eri jaksoissa yli kymmenen vuotta.

Bonnierin Suuri journalistipalkinto vuoden 2011 valelääkäripaljastuksesta ja vuoden 2007 Titanic-paljastuksesta.

Seija Vaaherkummun valinta

Ylen ajankohtaistoimittaja Seija Vaaherkumpu valitsi esiteltäväksi Ilta-Sanomien erikoistoimittajan Arja Paanasen 19. maaliskuuta julkaistun jutun Korruptio, sananvapaus, terrorismi:

”Paananen on syvällisesti perehtynyt Venäjään, sen politiikkaan ja maan erityispiirteisiin. Hänen juttunsa herättävät aina ajatuksia, ja erityisesti nautin siitä, kuinka vaivattoman oloisesti hän käsittelee Venäjän lähihistorian tapahtumia syineen ja seurauksineen.

Pidin kovasti esimerkiksi Venäjän presidentinvaalien aikaan tehdystä kokonaisuudesta, jossa hän kävi läpi asioita, jotka ovat Putinin valtakaudella toteutuneet tai jääneet toteutumatta. Paanasen juttuja seuraamalla pysyy hyvin perillä Venäjän liikkeistä.”



11 2018
Arkisto
Valmis julkisuuteen. ”Ajattelen, että tarvittaessa minun täytyy kestää tämä julkisuus monestakin syystä. Kyse on päätoimittajan asemasta, journalistien työstä ja ammattietiikasta, riippumattomasta journalismista ja liiton jäsenten sananvapaudesta”, Psykologi-lehden päätoimittaja Hannele Peltonen sanoo.

Psykologi-lehden päätoimittaja puolusti journalismia ja väsyi

Psykologiliiton julkaiseman lehden päätoimittaja Hannele Peltonen uupui, kun liiton johto halusi jatkuvasti puuttua lehden tekemiseen ja sisältöihin. Ongelmia voi syntyä järjestö- ja yrityslehdissä, joiden työnantajat eivät tunne journalismin sääntöjä.

Haluatko Psykologin päätoimittajaksi, Annarilla Ahtola?

Psykologi-lehden päätoimittaja uupui, koska Psykologiliiton johto puuttui jatkuvasti lehden tekemiseen ja sisältöihin. Journalisti kysyi puheenjohtaja Annarilla Ahtolalta, mistä on kyse.

”Taas joku mies tekee vuoden jotain”

Timo Korpi aloitti päästöpaaston, jotta ilmastokriisi saisi paikan Uutisten ja Urheiluruudun välistä.

Väger varje ord. Rubrikerna i digitala medier begränsas inte av samma krav som i tryckta medier. ”Den traditionella trestegsraketen i ingressen funkar inte digitalt, i stället ska rubriken fånga det mest intressanta i nyheten”, säger Annakaisa Suni, nyhetschef på Hufvudstadsbladet.

Lång rubrik på webben ger klick

Vi tar in en stor del av våra nyheter via små skärmar, men fortfarande följer många artiklar samma mönster som tryckta nyheter. Först nu satsar mediehusen på fortbildning i webbjournalistik.

Kirjoittava toimittaja äänessä. Etelä-Suomen Sanomissa työskentelevä Nina Räty piipahtaa kerran tunnissa toimituksen studioon lukemaan radiouutiset.

Maakuntalehdet mielivät radioaalloille

Lehtiyhtiöt hakevat joukolla toimilupia. Radio houkuttelee liiketoimintana, koska siellä mainokset myyvät edelleen hyvin.

Ei mikään kahvinkeittäjä. Palestiinalaiseen työelämään sopeutuminen kesti aikansa, mutta nyt Mimmi Nietula on tottunut verkkaisempaan työtahtiin. Nietula joutui taistelemaan paikastaan miesvaltaisessa työ-yhteisössä, mutta kahvinkeittäjänä häntä ei enää pidä kukaan.

Pesti pyhällä maalla

Videokuvaaja ja toimittaja Mimmi Nietula, 38, on työskennellyt kymmenen vuotta Palestiinassa ja Israelissa. Työhön kuuluu saippuasarjojen kuvaamista, kyynelkaasua ja kumiluoteja.

Leskimies torilla

Niinistö oli ensin sitä mieltä, että toimittajan pitää jäädä oven taakse, mutta muutti kuitenkin mielensä: istu nyt siinä, kun olet niin kaukaa tullut, kirjoittaa Asko Lehtonen kolumnissaan.

Yleisön keskellä. ”Metodi ei ratkaise normaaleihin uutisjuttuihin liittyvien keskustelujen ongelmia, mutta voi auttaa nostamaan valikoiduista aiheista esiin uutta”, sanoo toimittaja Maija Aalto. Hän osallistui Helsingin Sanomien Erätauko-kokeiluihin, joissa verkkokeskustelua ohjattiin tietoisesti rakentavaan suuntaan.

Mielipiteistä kokemuksiin

Erätauko-metodi voi auttaa selvittämään sen, mitä journalistit eivät itse keksi kysyä. Helsingin Sanomat testasi Sitran paremman keskustelun työkaluja verkossa.

Keksitystä paisui iso uutinen

Kun alaikäinen kertoo joutuneensa rikoksen uhriksi, uutisia pitäisi malttaa harkita ja vanhempien kertoma tulisi tarkistaa tavallistakin huolellisemmin.

Kuvauspaikoilla. Louhimiehen Tuntemattoman Äänislinnan paraati -kohtaus kuvattiin näissä Suomenlinnan maisemissa syksyllä 2016. ”Kun Tuntematon oli tekeillä, puolustin hanketta, vaikka minullakin oli sen mielekkyydestä epäilyksiä. Kulttuurijournalismissa keskeneräisten hankkeiden arvioiminen ei ole kovin hedelmällistä, koska kukaan ei vielä tiedä, millaisia oivalluksia tekijöillä on aiheesta”, Kalle Kinnunen sanoo.

Tuntematon toisin silmin

Kalle Kinnunen kirjoittaa blogiaan silloin, kun alalla tapahtuu. ”Kirjoitusta aloittaessani ajattelen usein, että se on yksi ajatus ja 20 minuutissa ulkona, mutta sitten teksti kaipaakin vielä jonkun tason lisää.”

Sisällön pitää olla priimaa

Noora Susi on aloittanut Sanoma Pron äidinkielen toimituksen kustannuspäällikkönä.

Paluumuuttaja Ylitorniolta. Vihreän Langan politiikan toimittaja Jenni Leukumaavaara asettui Helsinkiin asumaan, mutta tuskin koskaan täysin helsinkiläistyy. Hän toivoo, että voisi osan ajasta etätyöskennellä kotiseuduillaan.

Koko maan asuttaja

Vihreän Langan toimittaja Jenni Leukumaavaara palasi kotiseudulleen pohjoiseen ja huomasi, että haluaa asua Helsingissä.

Koneet rivissä. Somerolaisilla on tapana kerätä kaikenlaista, sanoo toimittaja Armas Töykkälä, joka on hurahtanut kirjoituskoneiden keräämiseen.

Hamstraaja pelasti kirjoituskoneet

Somerolaisessa navetassa lojui linnunkakan alla tuhat kirjoituskonetta. Armas Töykkälän oli pakko puuttua asiaan.

Täällä valvon minä. Yt-neuvottelut pyörivät välillä öisinkin Otavamedian pääluottamusmies Tuomo Lappalaisen mielessä, mutta töissä hän yrittää pitää kiinni normaaleista rutiineista. ”Se on myös keino saada ajatukset hetkeksi pois yt-rumbasta.”

Yt-rumba kiertää Otavamediassa

Tuomo Lappalainen sanoo, että jatkuvat yt-neuvottelut käyvät raskaiksi työntekijöille.

Ilmojen ässä

Hanna-Kaisa Hämäläinen kiipesi avohelikopterin kyytiin kuvatakseen laskuvarjohyppääjiä. Sitten hänelle aiemmin hassutellut pilotti jähmettyi.

Kiltit kärpäset

Uutisessa on siis ihan ookoo väittää, että hirvikärpäset ovat kilttejä tai äkäisiä, vaikka oikeastaan ne käyttäytyvät tylsästi: lajilleen tyypillisesti, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Paremmintietäjät

Arvaan jo, millaisen vastaanoton tämä kirjoitukseni saa, kirjoittaa Janne Zareff.

Fattiga ska inte ha husdjur

Det är den enskilda journalisten som övertalar folk att medverka och som står med ett moraliskt ansvar för hur intervjuobjektet behandlas efter gjort jobb. Mer sällan är det journalisten som bestämmer över kommentarspolitiken, skriver Jeanette Björkqvist.

Portinvartijasta vaikuttajaksi

Totuuden jälkeinen aika -kirja on kuin syventävä kurssi mediaympäristön muutoksesta, kirjoittaa Nina Erho.

Ahon jatko varmistumassa

Radio- ja televisiotoimittajien liitto RTTL tukee Journalistiliiton nykyistä puheenjohtajaa Hanne Ahoa jatkokaudelle. Hänen takanaan ovat myös lehdistön järjestöt.

KSF Media minskade minuset

KSF Medias bokslut för 2017 visar att förlusten minskat med cirka fyra miljoner euro. Under 2017 minskade mediekoncernens personal med 63 personer.

SLP Kustannuksen irtisanotuille korvauksia

Kainuun Sanomia ja paikallislehtiä julkaiseva SLP Kustannus Oy joutuu maksamaan kuudelle irtisanomalleen työntekijälle korvauksia.

Många lediga jobb på Svenska Yle

Svenska Yle räknar med att göra kring 20 nya tillsvidareanställningar i år.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta