Vain politiikassa

JOURNALISTI
4.5.2018

Janne Zareff

janne.zareff@yle.fi

Kirjoittaja on Yleisradion toimittaja.

Poliitikoilta hyväksytään selityksiä, joita ei ikinä hyväksyttäisi oikeassa elämässä, kirjoittaa Janne Zareff.

Toisinaan toivoisi, että poliitikoilta edellytettäisiin parempia retoorikon taitoja, edes viihdemielessä. Liian usein tuntuu, että samat vanhat selitykset kiertävät poliittisesta hankkeesta toiseen. Eikä niitä selityksiä edes ikinä hyväksyttäisi politiikan ulkopuolella, oikeassa elämässä. Niitä pidetään järkevinä vain silloin, kun poliitikko selittää niillä sitä, miksi jokin poliittinen projekti pitää viedä loppuun.

On pakko tehdä jotain.

Saattaa olla, mutta se ei todista, että olisi järkevää tehdä juuri tämä. Se, että jotain tehdään, ei nimittäin välttämättä vaikuta toivotulla tavalla. Esimerkiksi rasvapalo on varmasti saatava sammumaan nopeasti, mutta veden kaataminen sen päälle on silti todella huono ajatus.

Tästä päätettiin jo aiemmin.

Tämän selityksen suosittu variaatio on ”se on kirjattu hallitusohjelmaan”. Jos ajatus kuitenkaan ei ole hyvä, se ei oikeastaan parane sillä, että se on kirjattu muistiin jo aikaa sitten. Talon kantavan seinän purkaminen aiheuttaa samat vahingot, vaikka päätös purkamisesta olisi tehty jo toissa vuonna.

Vastustajat eivät ole esittäneet parempaa suunnitelmaa.

Voi olla ihan järkevää pyytää, ettei takkaa sytytettäisi bensalla, vaikkei muita sytykkeitä juuri nyt olisikaan käden ulottuvilla. Varsinkin erittäin laajoissa ja monimutkaisissa kysymyksissä on jopa vähän kohtuutonta odottaa, että kritiikin esittäjällä on samaan hengenvetoon esittää toteutuskelpoinen vaihtoehto.

Tämä on vain osa suuremmasta kokonaisuudesta.

Vaikka vain yksi rengas olisi kulunut sileäksi, se kannattaa vaihtaa. Se, että autossa on kolme muutakin rengasta ja paljon muita osia, ei oikeastaan vaikuta tähän.

Tätä on yritetty tehdä jo hyvin kauan.

Itse olen yrittänyt jo hyvin kauan kirjoittaa käänteentekevän sukupolviromaanin. Se ei kuitenkaan tarkoita, että minulla olisi nyt käsissäni niin hyvä käsikirjoitus, että se pitää ehdottomasti julkaista. Lopputulos ratkaisee hankkeen mielekkyyden, eikä se, kuinka kauan sen parissa on vietetty aikaa.

On selvää, mikä oikeassa elämässä olisi jatkokysymys jokaiseen näistä selityksistä. Ehkä samaa olisi hyvä kysyä useammin myös poliitikoilta. Eli ”mitä sitten?”



7 2020
Arkisto

Tuot Milttoniin raikasta kokoomuslaista ajattelua, Katri Makkonen

Tasavallan presidentin kabinetista Ylelle vain vuodeksi palannut Katri Makkonen lähtee konsulttiyhtiö Milttonin varatoimitusjohtaksi oppimaan, miten liike-elämä toimii.

Mitä jos ihmiset eivät ole koskaan halunneet puolueetonta journalismia?

”Ehkä yleisölle vain viimein tarjotaan somessa jotain, mitä se todella haluaa, eikä tämä jokin yksinkertaisesti ole puolueeton ammattijournalismi”, kirjoittaa Janne Zareff.

Aikkarit on pidettävä mukana

Aikkarisisältö on valtavan tärkeää, sillä Suomessa halutaan ja tarvitaan erikoistunutta laatujournalismia, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Vuosien 2021 – 2022 pressikortti on Journalistiliiton vuodenvaihteessa uudistuvan ilmeen mukainen. Kuvan kortti on testikortti, jonka ulkoasu poikkeaa jonkin verran oikean pressikortin ulkoasusta.

Perinteinen pressikortti muuttuu tilattavaksi – digitaalinen kortti päivittyy automaattisesti

Digitaalista korttia käyttää jo melkein 12 000 jäsentä. Kortin ulkoasu muuttuu vuodenvaihteessa Journalistiliiton uudistuvan ilmeen mukaiseksi.

Nyhetsmedier som lägereldar

”Vi konsumerar nyheter på var sitt håll, inte tillsammans. Vägledning behövs”, skriver Dan Lolax.

Tiekartta johtaa turhan usein umpikujaan

Joukkoviestimet saisivat herkeämättä pohtia, mitä jargonia ne omaksuvat, kirjoittaa Ville Eloranta.

Näin tehdään puoli yhdeksän uutislähetys

Ylen pääuutislähetys syntyy Pasilassa ja etänä. Koronavirusepidemia on tuonut lähetyksen tekemiseen kiirettä ja uusia käytäntöjä.

Työehtosopimus pätee myös etätyössä

Esimiesten vastuulla on huolehtia siitä, että työntekijä pystyy suoriutumaan työstään, eikä kukaan kuormitu liikaa. Työaikaa säännellään myös etätyössä, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Tytti Oras.

Korona-ajan paikallinen sopimus

Työntekijät ovat Ylessä erittäin sitoutuneita työhönsä ja ymmärsivät, että kaikkien panosta tarvitaan, joten joustoa riitti, kirjoittaa Ylen ohjelmatyöntekijöiden pääluottamushenkilö Anu Kähkönen.

Sähkömies dosentin virassa

Anna Gustafssonin Itämeri-haastattelu kesätoimittajana sujui hienosti. Mutta mikäs se haastateltavan titteli olikaan?

Kutsumuksena toimittajan työ

Kuolleita: Toimittaja Anja Manninen 27. 5. 1954 Tyrnävä − 12. 6. 2020 Oulu

Pystykorva ei enää haukahtele

Kuolleita: Toimittaja Veikko Huttunen 31. 10. 1954 Vieremä – heinäkuu 2020 Iisalmi

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta