Vain politiikassa

JOURNALISTI
4.5.2018

Janne Zareff

janne.zareff@yle.fi

Kirjoittaja on Yleisradion toimittaja.

Poliitikoilta hyväksytään selityksiä, joita ei ikinä hyväksyttäisi oikeassa elämässä, kirjoittaa Janne Zareff.

Toisinaan toivoisi, että poliitikoilta edellytettäisiin parempia retoorikon taitoja, edes viihdemielessä. Liian usein tuntuu, että samat vanhat selitykset kiertävät poliittisesta hankkeesta toiseen. Eikä niitä selityksiä edes ikinä hyväksyttäisi politiikan ulkopuolella, oikeassa elämässä. Niitä pidetään järkevinä vain silloin, kun poliitikko selittää niillä sitä, miksi jokin poliittinen projekti pitää viedä loppuun.

On pakko tehdä jotain.

Saattaa olla, mutta se ei todista, että olisi järkevää tehdä juuri tämä. Se, että jotain tehdään, ei nimittäin välttämättä vaikuta toivotulla tavalla. Esimerkiksi rasvapalo on varmasti saatava sammumaan nopeasti, mutta veden kaataminen sen päälle on silti todella huono ajatus.

Tästä päätettiin jo aiemmin.

Tämän selityksen suosittu variaatio on ”se on kirjattu hallitusohjelmaan”. Jos ajatus kuitenkaan ei ole hyvä, se ei oikeastaan parane sillä, että se on kirjattu muistiin jo aikaa sitten. Talon kantavan seinän purkaminen aiheuttaa samat vahingot, vaikka päätös purkamisesta olisi tehty jo toissa vuonna.

Vastustajat eivät ole esittäneet parempaa suunnitelmaa.

Voi olla ihan järkevää pyytää, ettei takkaa sytytettäisi bensalla, vaikkei muita sytykkeitä juuri nyt olisikaan käden ulottuvilla. Varsinkin erittäin laajoissa ja monimutkaisissa kysymyksissä on jopa vähän kohtuutonta odottaa, että kritiikin esittäjällä on samaan hengenvetoon esittää toteutuskelpoinen vaihtoehto.

Tämä on vain osa suuremmasta kokonaisuudesta.

Vaikka vain yksi rengas olisi kulunut sileäksi, se kannattaa vaihtaa. Se, että autossa on kolme muutakin rengasta ja paljon muita osia, ei oikeastaan vaikuta tähän.

Tätä on yritetty tehdä jo hyvin kauan.

Itse olen yrittänyt jo hyvin kauan kirjoittaa käänteentekevän sukupolviromaanin. Se ei kuitenkaan tarkoita, että minulla olisi nyt käsissäni niin hyvä käsikirjoitus, että se pitää ehdottomasti julkaista. Lopputulos ratkaisee hankkeen mielekkyyden, eikä se, kuinka kauan sen parissa on vietetty aikaa.

On selvää, mikä oikeassa elämässä olisi jatkokysymys jokaiseen näistä selityksistä. Ehkä samaa olisi hyvä kysyä useammin myös poliitikoilta. Eli ”mitä sitten?”



10 2019
Arkisto

Ymmärrys ei lisäänny tiedonmuruja tuuttaamalla tai kollegaa nälvimällä

Kuluneiden parin viikon aikana me journalistit olemme onnistuneet julkaisemaan paljon tietoa, mutta ymmärryksen lisääminen on jäänyt jalkoihin, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson pääkirjoituksessaan.

Autoilua puolustavia ja maahanmuuttoa vastustavia toimittajia on liian vähän, Karri Kannala

Helsingin Uutisten päätoimittajalla on voimakkaita mielipiteitä, mutta usein hän jättää ne kertomatta.

MTV:n työehtosopimuksesta ovat neuvotelleet Ulla Rannikko (MTV, vasemmalla edessä), Jaakko Sainio (Palta) ja Heidi Aho (Palta), Tuomas Aalto (Journalistiliitto), Petri Savolainen (Journalistiliitto), Petteri Savolainen (MTV:n luottamusmies) ja Kari Pyrhönen (Media- ja ohjelmatyöntekijät).

Media-alan tes-neuvottelut etenevät hitaasti

Av-kääntäjien sopimusta jatkettiin vuodella.

Jospa lukija ei olekaan ensisijaisesti kuluttaja?

Viime vuosituhannella journalistit suhtautuivat yleisöön kuin opettamista vailla oleviin hallintoalamaisiin. Nyt hallintoalamaisesta on tullut kuluttaja, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Jouluradio on brändi ja mielentila

Kauppakeskus Redistä käsin toimivasta Jouluradiosta on kasvanut monikanavainen radiobrändi. Joululauluja kuunnellaan ympäri vuoden, kertoo toimituspäällikkö Riitta Kalliorinne.

Leena Hirvonen haluaa Nokian Uutisten lukijoiden aamukahvipöytään

Uusi päätoimittaja uskoo, että mikropaikallisen journalismin merkitys on entistä suurempi, kun kaikkea mahdollista on saatavilla.

Kuka johtaa työmarkkinateatteria?

”Työnantajat ajavat siis samaan aikaan vientivetoista mallia ja puhuvat paikallisen sopimisen puolesta. Kumpikaan ei kuitenkaan tosiasiassa tunnu maistuvan”, kirjoittaa Rami Lindström kolumnissaan.

Hej arbetsgivare! Frilansaren är den lojalaste arbetstagaren du kan få

Det känns ofta som om inte heller arbetsgivarna förstår att en frilans egentligen är billigare än en fast anställd då alla osynliga kostnader beaktas, skriver Liselott Lindström.

Haloo! Oletko pahassa paikassa?

Janne Flinkkilä ehti vain aloittaa puhelun, kun hän tajusi jo tehneensä ison mokan.

Toimittaja oli jämäkkä mentori

Kuolleita: Toimittaja Helena Vehkaoja-Mäkelä 3. 5. 1940 Ylistaro – 28. 10. 2019 Helsinki

Tiukka haastattelija

Toimittaja Leif Henry Salmén 19. 1. 1952 Helsinki – 19. 11. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta