Vaikeneva johtaja

JOURNALISTI
4.5.2018

Markku Lappalainen

markku.lappalainen@journalistiliitto.fi

Pääkirjoitus.

MTV:n Merja Ylä-Anttilan valinta Yleisradion toimitusjohtajaksi edustaa samaa reipasta ennakkoluulottomuutta kuin syksyinen Aamulehden Jouko Jokisen valinta saman talon uutis- ja ajankohtaistoiminnan päätoimittajaksi.

Molemmilla on vahva journalistinen tausta Yle-kriittisessä kaupallisessa mediassa. Saman ikäluokan henkilöinä he huipentavat pitkän työuransa maan merkittävimmän mediatalon avaintehtävissä. Lähes kuusikymppisinä he tuskin pälyilevät enää uusiin asemiin työelämässä.

”Mielenkiintoista”, kuului monen yllättynyt ensikommentti, kun Ylen hallitus tiedotti toimitusjohtajanimityksestä.

Pian puheissa alkoi vilistä muitakin laatusanoja, pääasiassa myönteisin odotuksin viritettyjä luonnehdintoja. Julki tuli myös kriittisiä mietteitä, jotka kumpuavat MTV:n viime vuosien karusta saneeraushistoriasta, jossa Ylä-Anttilalla on ollut asemansa vuoksi keskeinen rooli.

Mitä tuleman pitää, nähdään vasta syksyllä, kun Lauri Kivinen jättää elokuun lopussa paikkansa seuraajalleen. Kaikki mitä sitä ennen Ylä-Anttilan agendasta sanotaan, perustuu nimityspäivän tiedotustilaisuuden pikahaastatteluihin ja povauksiin.

Ylä-Anttila ei anna Yleä koskevia lausuntoja ennen kuin on uuteen tehtäväänsä asettunut. Näin hän ilmoitti Ylen viestinnän välityksellä, kun Journalisti tuoreeltaan pyysi haastattelua. Erikoista avoimuutta. Saa nähdä, kuinka radiohiljaisuus pitää.

Ylen hallitus uskoo Ylä-Anttilan kokemukseen ja vahvaan näkemykseen media-alasta. Puheenjohtaja Thomas Wilhelmssonin mukaan uudella toimitusjohtajalla on syvällinen ymmärrys julkisen palvelun mediasta ja Ylen roolista yhteiskunnassa.

Niin pitääkin, ja soisi Ylä-Anttilan itsensä kertovan näkemyksistään, kun on onnistunut vakuuttamaan valitsijansa. Useissa uutisissa hän on korostanut sitä, että julkisen palvelun ja kaupallisen median yhteistyö on entistä tärkeämpää.

Mitä tämä yhteistyö käytännössä tarkoittaa? Tutuin sanoin: se jää nähtäväksi.

Sen Ylä-Anttila on tehnyt tiettäväksi, että journalismin ja ohjelmatoiminnan sisältöihin hän ei puutu. Ne ovat Jokisen ja muiden vastaavien toimittajien reviireillä. Kotimaan haastattelussa hän kaipaa Yleltä enemmän ”haastajan asennetta” ja ”lisää ketteryyttä ja voitonnälkää”.

Kaupallisen median toistamaan Yle-kritiikkiin Ylä-Anttila on jo ottanut hieman etäisyyttä: hänestä Yle-vero on toimiva rahoitusmalli, ja rahoituksen tasokin kohtuullinen.

Väärään suuntaan

Sananvapaus ei ole kilpaurheilua, mutta on tärkeää, että sitä mitataan ja sen toteutumista seurataan. Seuranta paljastaa kehityksen suunnan ja nostaa esille ongelmia.

25. huhtikuuta julkistettu Toimittajat ilman rajoja -järjestön (TIR) lehdistönvapausindeksi osoittaa, että suunta on surkea: Toimittajiin ja mediaan kohdistuva viha kasvaa. Se uhkaa demokratiaa ja demokraattista kehitystä.

Vapaa tiedonvälitys on demokratian peruspilareita. Siksi kaikkiin lehdistönvapautta heikentäviin kehityskulkuihin pitää suhtautua vakavasti – meillä yhtä lailla kuin juuri joukon toimittajia vankeuteen tuominneen Turkin kaltaisissa maissa.

Vielä kaksi vuotta sitten ykköspaikkaa pitänyt Suomi putosi TIR:n listauksessa pykälän viime vuodesta, neljänneksi. Nyt syynä oli lähdesuojan vaarantaminen sotilastiedustelua koskevaan juttuun liittyvässä poliisitutkinnassa.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta