Vaikeneva johtaja

Pääkirjoitus.
JOURNALISTI
4.5.2018

Markku Lappalainen

markku.lappalainen@journalistiliitto.fi

MTV:n Merja Ylä-Anttilan valinta Yleisradion toimitusjohtajaksi edustaa samaa reipasta ennakkoluulottomuutta kuin syksyinen Aamulehden Jouko Jokisen valinta saman talon uutis- ja ajankohtaistoiminnan päätoimittajaksi.

Molemmilla on vahva journalistinen tausta Yle-kriittisessä kaupallisessa mediassa. Saman ikäluokan henkilöinä he huipentavat pitkän työuransa maan merkittävimmän mediatalon avaintehtävissä. Lähes kuusikymppisinä he tuskin pälyilevät enää uusiin asemiin työelämässä.

”Mielenkiintoista”, kuului monen yllättynyt ensikommentti, kun Ylen hallitus tiedotti toimitusjohtajanimityksestä.

Pian puheissa alkoi vilistä muitakin laatusanoja, pääasiassa myönteisin odotuksin viritettyjä luonnehdintoja. Julki tuli myös kriittisiä mietteitä, jotka kumpuavat MTV:n viime vuosien karusta saneeraushistoriasta, jossa Ylä-Anttilalla on ollut asemansa vuoksi keskeinen rooli.

Mitä tuleman pitää, nähdään vasta syksyllä, kun Lauri Kivinen jättää elokuun lopussa paikkansa seuraajalleen. Kaikki mitä sitä ennen Ylä-Anttilan agendasta sanotaan, perustuu nimityspäivän tiedotustilaisuuden pikahaastatteluihin ja povauksiin.

Ylä-Anttila ei anna Yleä koskevia lausuntoja ennen kuin on uuteen tehtäväänsä asettunut. Näin hän ilmoitti Ylen viestinnän välityksellä, kun Journalisti tuoreeltaan pyysi haastattelua. Erikoista avoimuutta. Saa nähdä, kuinka radiohiljaisuus pitää.

Ylen hallitus uskoo Ylä-Anttilan kokemukseen ja vahvaan näkemykseen media-alasta. Puheenjohtaja Thomas Wilhelmssonin mukaan uudella toimitusjohtajalla on syvällinen ymmärrys julkisen palvelun mediasta ja Ylen roolista yhteiskunnassa.

Niin pitääkin, ja soisi Ylä-Anttilan itsensä kertovan näkemyksistään, kun on onnistunut vakuuttamaan valitsijansa. Useissa uutisissa hän on korostanut sitä, että julkisen palvelun ja kaupallisen median yhteistyö on entistä tärkeämpää.

Mitä tämä yhteistyö käytännössä tarkoittaa? Tutuin sanoin: se jää nähtäväksi.

Sen Ylä-Anttila on tehnyt tiettäväksi, että journalismin ja ohjelmatoiminnan sisältöihin hän ei puutu. Ne ovat Jokisen ja muiden vastaavien toimittajien reviireillä. Kotimaan haastattelussa hän kaipaa Yleltä enemmän ”haastajan asennetta” ja ”lisää ketteryyttä ja voitonnälkää”.

Kaupallisen median toistamaan Yle-kritiikkiin Ylä-Anttila on jo ottanut hieman etäisyyttä: hänestä Yle-vero on toimiva rahoitusmalli, ja rahoituksen tasokin kohtuullinen.

Väärään suuntaan

Sananvapaus ei ole kilpaurheilua, mutta on tärkeää, että sitä mitataan ja sen toteutumista seurataan. Seuranta paljastaa kehityksen suunnan ja nostaa esille ongelmia.

25. huhtikuuta julkistettu Toimittajat ilman rajoja -järjestön (TIR) lehdistönvapausindeksi osoittaa, että suunta on surkea: Toimittajiin ja mediaan kohdistuva viha kasvaa. Se uhkaa demokratiaa ja demokraattista kehitystä.

Vapaa tiedonvälitys on demokratian peruspilareita. Siksi kaikkiin lehdistönvapautta heikentäviin kehityskulkuihin pitää suhtautua vakavasti – meillä yhtä lailla kuin juuri joukon toimittajia vankeuteen tuominneen Turkin kaltaisissa maissa.

Vielä kaksi vuotta sitten ykköspaikkaa pitänyt Suomi putosi TIR:n listauksessa pykälän viime vuodesta, neljänneksi. Nyt syynä oli lähdesuojan vaarantaminen sotilastiedustelua koskevaan juttuun liittyvässä poliisitutkinnassa.



15 2018
Arkisto

Sanan saattajat

Kristillinen media on huono bisnes, jota tehdään kutsumuksen voimalla. Aivan erityisen hankala sitä on tehdä niin, että se kelpaisi kaikille, sanoo alan konkari Kirsi Rostamo.

Elämäntapajohtaja

Journalistiliiton puheenjohtajaksi uudelleen valittu Hanne Aho uskoo liiton jäsenmäärän kääntyvän nousuun.

Aishi Zidania kiitettiin palkintoperusteissa myös siitä, etteivät painostus, uutistyön vääristely-yritykset ja nettiviha ole lannistaneet häntä. Jarno Liskin todettiin tekevän monin paikoin riskialtista tutkivaa journalismia sinnikkäästi ja peräänantamattomasti ilman työsuhteen turvaa.

Sananvapauden käyttäjät

Kun ympäristö painostaa, Aishi Zidan ja Jarno Liski nojaavat journalistin perustehtävään. Työ palkittiin Sananvapauden miekalla.

KSF Medias fjolårsresultat, ett minus på 4,2 miljoner euro, var bättre än på många år. Nya vd:n Anna Hellersedt litar på att det nu är en bra tidpunkt för bolaget att införa en ny betallösning för digital journalistik.

Efter stormen

KSF Medias nya vd Anna Hellerstedt betonar öppen kommunikation inom bolaget och vill förankra stora linjer hos personalen. Främsta löfte hittills: mer fokus på journalistiken – hur det ska förverkligas har vi inte ännu sett.

Tv-ohjaaja ja toimittaja Marja Jaakola on halunnut olla työvuosien jälkeen kuin kuka tahansa. Hän ei ole työskennellyt eläkkeellä. Kuva: Liisa Huima

Ei ole valtaa loistoa

Eläkkeellä identiteetti on rakennettava uudelleen. Toimittajalle se voi olla vaikeaa.

Liikaa keskustelua

Medioiden verkkokeskusteluissa vihan lietsomisen ja asiallisen kommentoinnin välissä on leveä vyöhyke, jolla delete-nappia painetaan liian harvoin, kirjoittaa Asko Lehtonen.

Älä soita sille enää koskaan!

Mediayhtiö harkitsi kieltävänsä tuurajia käyttämästä lähdesuojan alaisia tietoja muissa töissä. Ajatus lähteiden ”omistamisesta” on omituinen, kokenut oikeustoimittaja sanoo.

Jouluihminen. A-lehtien tuottaja Elisa Miinin aloittaa jouluvalmistelut jo elokuussa ja lopettaa joulunvieton tapaninpäivänä. ”Ajatukseni kääntyvät välipäivinä jo pois joulusta ja kohti uutta vuotta, kun olen jo joulua pitkään siinä vaiheessa viettänyt.”

Glögiä jo elokuussa

A-lehtien tuottaja Elisa Miininin kotona on kaksi joulukuusta. Toiseen niistä saa koskea vain hän.

Pekka Vahvasen Kone kaikkivaltias -kirja on saanut kehuja siitä, että ’joku on tätä järjettömyyttä vastaan’. Toisaalta se on kirvoittanut kritiikkiä etenkin teknologiapiireistä. ”Uskon, että kun tunnepitoista kritiikkiä saa, on osunut johonkin oikeaan kohtaan.”

Kadonneen onnen jäljillä

Tutkimusten valossa teknologis-taloudellinen kehitys ei ole enää vuosikymmeniin tehnyt meistä onnellisempia, sanoo digitalisaation ongelmista kirjan kirjoittanut Pekka Vahvanen.

Milloin freelancer on jäävi?

Mikä on eettinen aikaväli jutulle tiettyyn lehteen ja jutulle saman lehden kustantajasta? Vaikuttaako juttutyyppi asiaan? Vastausten pohtimiseen tarvitaan lisää konkreettisia eväitä, kirjoittaa Anna-Sofia Nieminen.

Edellistä työtä jatkamaan

Tiina Ojutkangas aloittaa tammikuussa Kokkolassa ilmestyvän Keskipohjanmaan päätoimittajana.

Dags att tända lyset

På redaktionerna i Finland finns en hel del att lära av Demokratijouren, om hur man bygger upp konkreta rutiner som förebygger hot och hat, skriver Johan Svenlin.

Perehdy tietoturvaan tänään

Vaikka et työskentelisi erityistä tietoturvaa vaativien lähteiden ja aiheiden parissa, ala perehtyä niiden suojaamiseen nyt. Toimittajan salausopas kertoo, miksi se kannattaa.

75 prosenttia

Mistä tietää, että vaalit ovat lähestymässä? Yksi varma merkki on numerohokemien vyöry journalistisiin teksteihin, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Liftaamalla ehtii paremmin

Kirjaan uppoutunut Juha Mäkinen ei huomannut nousta bussiin, mutta onneksi juttukeikalle ehtii toisellakin tavalla.

Otavamedia jatkaa yt-kierrosta ensi vuonna

Otavamedia aloittaa yt-neuvottelut kuvaryhmässään 2. tammikuuta 2019. Yt-neuvotteluja on viime viikkona päättynyt Otavamediassa, Sanoma Media Finlandissa, Aamulehdessä ja A-lehdissä.

Färre fotografer på Hufvudstadsbladet

”Jag är övertygad om att läsarna inte kommer att uppleva någon försämring av bildjournalistiken i HBL framöver”, säger chefredaktör Susanna Landor.

Håkans leder Studentbladet

Som chefredaktör vill Håkans bland annat närma sig studentkårer som tidigare lämnat Svenska studerandes intresseorganisation.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta