Vaikeneva johtaja

JOURNALISTI
4.5.2018

Markku Lappalainen

markku.lappalainen@journalistiliitto.fi

Pääkirjoitus.

MTV:n Merja Ylä-Anttilan valinta Yleisradion toimitusjohtajaksi edustaa samaa reipasta ennakkoluulottomuutta kuin syksyinen Aamulehden Jouko Jokisen valinta saman talon uutis- ja ajankohtaistoiminnan päätoimittajaksi.

Molemmilla on vahva journalistinen tausta Yle-kriittisessä kaupallisessa mediassa. Saman ikäluokan henkilöinä he huipentavat pitkän työuransa maan merkittävimmän mediatalon avaintehtävissä. Lähes kuusikymppisinä he tuskin pälyilevät enää uusiin asemiin työelämässä.

”Mielenkiintoista”, kuului monen yllättynyt ensikommentti, kun Ylen hallitus tiedotti toimitusjohtajanimityksestä.

Pian puheissa alkoi vilistä muitakin laatusanoja, pääasiassa myönteisin odotuksin viritettyjä luonnehdintoja. Julki tuli myös kriittisiä mietteitä, jotka kumpuavat MTV:n viime vuosien karusta saneeraushistoriasta, jossa Ylä-Anttilalla on ollut asemansa vuoksi keskeinen rooli.

Mitä tuleman pitää, nähdään vasta syksyllä, kun Lauri Kivinen jättää elokuun lopussa paikkansa seuraajalleen. Kaikki mitä sitä ennen Ylä-Anttilan agendasta sanotaan, perustuu nimityspäivän tiedotustilaisuuden pikahaastatteluihin ja povauksiin.

Ylä-Anttila ei anna Yleä koskevia lausuntoja ennen kuin on uuteen tehtäväänsä asettunut. Näin hän ilmoitti Ylen viestinnän välityksellä, kun Journalisti tuoreeltaan pyysi haastattelua. Erikoista avoimuutta. Saa nähdä, kuinka radiohiljaisuus pitää.

Ylen hallitus uskoo Ylä-Anttilan kokemukseen ja vahvaan näkemykseen media-alasta. Puheenjohtaja Thomas Wilhelmssonin mukaan uudella toimitusjohtajalla on syvällinen ymmärrys julkisen palvelun mediasta ja Ylen roolista yhteiskunnassa.

Niin pitääkin, ja soisi Ylä-Anttilan itsensä kertovan näkemyksistään, kun on onnistunut vakuuttamaan valitsijansa. Useissa uutisissa hän on korostanut sitä, että julkisen palvelun ja kaupallisen median yhteistyö on entistä tärkeämpää.

Mitä tämä yhteistyö käytännössä tarkoittaa? Tutuin sanoin: se jää nähtäväksi.

Sen Ylä-Anttila on tehnyt tiettäväksi, että journalismin ja ohjelmatoiminnan sisältöihin hän ei puutu. Ne ovat Jokisen ja muiden vastaavien toimittajien reviireillä. Kotimaan haastattelussa hän kaipaa Yleltä enemmän ”haastajan asennetta” ja ”lisää ketteryyttä ja voitonnälkää”.

Kaupallisen median toistamaan Yle-kritiikkiin Ylä-Anttila on jo ottanut hieman etäisyyttä: hänestä Yle-vero on toimiva rahoitusmalli, ja rahoituksen tasokin kohtuullinen.

Väärään suuntaan

Sananvapaus ei ole kilpaurheilua, mutta on tärkeää, että sitä mitataan ja sen toteutumista seurataan. Seuranta paljastaa kehityksen suunnan ja nostaa esille ongelmia.

25. huhtikuuta julkistettu Toimittajat ilman rajoja -järjestön (TIR) lehdistönvapausindeksi osoittaa, että suunta on surkea: Toimittajiin ja mediaan kohdistuva viha kasvaa. Se uhkaa demokratiaa ja demokraattista kehitystä.

Vapaa tiedonvälitys on demokratian peruspilareita. Siksi kaikkiin lehdistönvapautta heikentäviin kehityskulkuihin pitää suhtautua vakavasti – meillä yhtä lailla kuin juuri joukon toimittajia vankeuteen tuominneen Turkin kaltaisissa maissa.

Vielä kaksi vuotta sitten ykköspaikkaa pitänyt Suomi putosi TIR:n listauksessa pykälän viime vuodesta, neljänneksi. Nyt syynä oli lähdesuojan vaarantaminen sotilastiedustelua koskevaan juttuun liittyvässä poliisitutkinnassa.



5 2021
Arkisto

Ensin ne hakivat journalistit. Silloin me sanoimme, että tämä ei käy.

Meidän suomalaisten pitää auttaa kollegoja muissa maissa. Se on oikein, mutta samalla autamme myös itseämme, kirjoittaa päätoimittaja Maria Pettersson.

Teit paikallisesta varuskunnasta 46-sivuisen erikoisliitteen, koska fanitat armeijaa, Pasi Koivumaa

Karjalaisen päätoimittaja on toimituksessa pidetty hahmo, mutta epäilee Stalinin ja Hitlerin ajatelleen itsestään samoin.

Näin saat kesätyöstäsi kaiken irti

Kokeneet toimittajat jakavat vinkit kesätyöntekijöille. Näillä pääset paremmin alkuun kesätöissä ja kenties koko urallasi.

Mitä journalistin pitää ymmärtää työnantajansa taloudesta?

Iso osinko voi olla hälytysmerkki – tai törkeilyä, jos yrityksessä on samaan aikaan menossa rankka säästöohjelma, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Journalisternas och hjälporganisationernas relation är problematisk

För några år sedan jobbade jag som frivillig informatör för en finsk organisation i Uganda. Det var en upplevelse jag aldrig skulle vilja ha ogjord – men inte heller göra om, skriver Liselott Lindström.

En onnistunut pilaamaan suomen kielen sääntöjä

Kun minut pyydettiin median edustajaksi suomen kielen lautakuntaan, eräs Helsingin Sanomien lukija ei vaikuttanut vilpittömän ilahtuneelta, kirjoittaa Ville Eloranta.

Kyselytunnilla valtuutetut kysyivät hallitukselta ja toimistolta liiton toimintaan ja linjauksiin liittyviä kysymyksiä. Puheenjohtaja Hanne Aho vastaa etäyhteyksin osallistuneille valtuutetuille.

Journalistiliiton kevätvaltuusto toivoi joustoa työhön

Valtuutetut toivoivat liiton edistävän etätyömahdollisuuksia myös korona-ajan jälkeen.

Media keskittyi – pitäisikö myös Journalistiliiton jäsenyhdistysten yhdistää voimansa?

Median ja työn muutokset vähentävät sijainnin merkitystä toiminnan järjestämisessä, kirjoittaa Tapio Räihä.

Kova kiire tarkastajan juttusille

Kun poliisi pysäytti toimittajan ja kuvaajan nopeusratsiaan, Mika Heikkilä turvautui pieneen valkoiseen valheeseen.

Luja ja luotettava pohjalainen

Toimittaja Päivi Leppilahti 23. 6. 1960 Teuva – 21. 3. 2021 Kankaanpää

Lehtikuvauksen uranuurtaja

Kuolleita: Kuvapäällikkö Antti Suominen 16. 9. 1938 Pori – 9. 4. 2021 Ulvila

Laajasti urheilusta ja liikunnasta

Kuolleita: Urheilutoimittaja Erkki Poutanen 19. 11. 1950 Jyväskylä – 4. 4. 2021 Tuusula

Monen lajin mestari

Kuolleita: Toimittaja Matti Korhonen 28. 11. 1928 Liminka – 1. 3. 2021 Oulu

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta