Vaikeneva johtaja

Pääkirjoitus.
JOURNALISTI
4.5.2018

Markku Lappalainen

markku.lappalainen@journalistiliitto.fi

MTV:n Merja Ylä-Anttilan valinta Yleisradion toimitusjohtajaksi edustaa samaa reipasta ennakkoluulottomuutta kuin syksyinen Aamulehden Jouko Jokisen valinta saman talon uutis- ja ajankohtaistoiminnan päätoimittajaksi.

Molemmilla on vahva journalistinen tausta Yle-kriittisessä kaupallisessa mediassa. Saman ikäluokan henkilöinä he huipentavat pitkän työuransa maan merkittävimmän mediatalon avaintehtävissä. Lähes kuusikymppisinä he tuskin pälyilevät enää uusiin asemiin työelämässä.

”Mielenkiintoista”, kuului monen yllättynyt ensikommentti, kun Ylen hallitus tiedotti toimitusjohtajanimityksestä.

Pian puheissa alkoi vilistä muitakin laatusanoja, pääasiassa myönteisin odotuksin viritettyjä luonnehdintoja. Julki tuli myös kriittisiä mietteitä, jotka kumpuavat MTV:n viime vuosien karusta saneeraushistoriasta, jossa Ylä-Anttilalla on ollut asemansa vuoksi keskeinen rooli.

Mitä tuleman pitää, nähdään vasta syksyllä, kun Lauri Kivinen jättää elokuun lopussa paikkansa seuraajalleen. Kaikki mitä sitä ennen Ylä-Anttilan agendasta sanotaan, perustuu nimityspäivän tiedotustilaisuuden pikahaastatteluihin ja povauksiin.

Ylä-Anttila ei anna Yleä koskevia lausuntoja ennen kuin on uuteen tehtäväänsä asettunut. Näin hän ilmoitti Ylen viestinnän välityksellä, kun Journalisti tuoreeltaan pyysi haastattelua. Erikoista avoimuutta. Saa nähdä, kuinka radiohiljaisuus pitää.

Ylen hallitus uskoo Ylä-Anttilan kokemukseen ja vahvaan näkemykseen media-alasta. Puheenjohtaja Thomas Wilhelmssonin mukaan uudella toimitusjohtajalla on syvällinen ymmärrys julkisen palvelun mediasta ja Ylen roolista yhteiskunnassa.

Niin pitääkin, ja soisi Ylä-Anttilan itsensä kertovan näkemyksistään, kun on onnistunut vakuuttamaan valitsijansa. Useissa uutisissa hän on korostanut sitä, että julkisen palvelun ja kaupallisen median yhteistyö on entistä tärkeämpää.

Mitä tämä yhteistyö käytännössä tarkoittaa? Tutuin sanoin: se jää nähtäväksi.

Sen Ylä-Anttila on tehnyt tiettäväksi, että journalismin ja ohjelmatoiminnan sisältöihin hän ei puutu. Ne ovat Jokisen ja muiden vastaavien toimittajien reviireillä. Kotimaan haastattelussa hän kaipaa Yleltä enemmän ”haastajan asennetta” ja ”lisää ketteryyttä ja voitonnälkää”.

Kaupallisen median toistamaan Yle-kritiikkiin Ylä-Anttila on jo ottanut hieman etäisyyttä: hänestä Yle-vero on toimiva rahoitusmalli, ja rahoituksen tasokin kohtuullinen.

Väärään suuntaan

Sananvapaus ei ole kilpaurheilua, mutta on tärkeää, että sitä mitataan ja sen toteutumista seurataan. Seuranta paljastaa kehityksen suunnan ja nostaa esille ongelmia.

25. huhtikuuta julkistettu Toimittajat ilman rajoja -järjestön (TIR) lehdistönvapausindeksi osoittaa, että suunta on surkea: Toimittajiin ja mediaan kohdistuva viha kasvaa. Se uhkaa demokratiaa ja demokraattista kehitystä.

Vapaa tiedonvälitys on demokratian peruspilareita. Siksi kaikkiin lehdistönvapautta heikentäviin kehityskulkuihin pitää suhtautua vakavasti – meillä yhtä lailla kuin juuri joukon toimittajia vankeuteen tuominneen Turkin kaltaisissa maissa.

Vielä kaksi vuotta sitten ykköspaikkaa pitänyt Suomi putosi TIR:n listauksessa pykälän viime vuodesta, neljänneksi. Nyt syynä oli lähdesuojan vaarantaminen sotilastiedustelua koskevaan juttuun liittyvässä poliisitutkinnassa.



11 2018
Arkisto
Valmis julkisuuteen. ”Ajattelen, että tarvittaessa minun täytyy kestää tämä julkisuus monestakin syystä. Kyse on päätoimittajan asemasta, journalistien työstä ja ammattietiikasta, riippumattomasta journalismista ja liiton jäsenten sananvapaudesta”, Psykologi-lehden päätoimittaja Hannele Peltonen sanoo.

Psykologi-lehden päätoimittaja puolusti journalismia ja väsyi

Psykologiliiton julkaiseman lehden päätoimittaja Hannele Peltonen uupui, kun liiton johto halusi jatkuvasti puuttua lehden tekemiseen ja sisältöihin. Ongelmia voi syntyä järjestö- ja yrityslehdissä, joiden työnantajat eivät tunne journalismin sääntöjä.

Haluatko Psykologin päätoimittajaksi, Annarilla Ahtola?

Psykologi-lehden päätoimittaja uupui, koska Psykologiliiton johto puuttui jatkuvasti lehden tekemiseen ja sisältöihin. Journalisti kysyi puheenjohtaja Annarilla Ahtolalta, mistä on kyse.

”Taas joku mies tekee vuoden jotain”

Timo Korpi aloitti päästöpaaston, jotta ilmastokriisi saisi paikan Uutisten ja Urheiluruudun välistä.

Väger varje ord. Rubrikerna i digitala medier begränsas inte av samma krav som i tryckta medier. ”Den traditionella trestegsraketen i ingressen funkar inte digitalt, i stället ska rubriken fånga det mest intressanta i nyheten”, säger Annakaisa Suni, nyhetschef på Hufvudstadsbladet.

Lång rubrik på webben ger klick

Vi tar in en stor del av våra nyheter via små skärmar, men fortfarande följer många artiklar samma mönster som tryckta nyheter. Först nu satsar mediehusen på fortbildning i webbjournalistik.

Kirjoittava toimittaja äänessä. Etelä-Suomen Sanomissa työskentelevä Nina Räty piipahtaa kerran tunnissa toimituksen studioon lukemaan radiouutiset.

Maakuntalehdet mielivät radioaalloille

Lehtiyhtiöt hakevat joukolla toimilupia. Radio houkuttelee liiketoimintana, koska siellä mainokset myyvät edelleen hyvin.

Ei mikään kahvinkeittäjä. Palestiinalaiseen työelämään sopeutuminen kesti aikansa, mutta nyt Mimmi Nietula on tottunut verkkaisempaan työtahtiin. Nietula joutui taistelemaan paikastaan miesvaltaisessa työ-yhteisössä, mutta kahvinkeittäjänä häntä ei enää pidä kukaan.

Pesti pyhällä maalla

Videokuvaaja ja toimittaja Mimmi Nietula, 38, on työskennellyt kymmenen vuotta Palestiinassa ja Israelissa. Työhön kuuluu saippuasarjojen kuvaamista, kyynelkaasua ja kumiluoteja.

Leskimies torilla

Niinistö oli ensin sitä mieltä, että toimittajan pitää jäädä oven taakse, mutta muutti kuitenkin mielensä: istu nyt siinä, kun olet niin kaukaa tullut, kirjoittaa Asko Lehtonen kolumnissaan.

Yleisön keskellä. ”Metodi ei ratkaise normaaleihin uutisjuttuihin liittyvien keskustelujen ongelmia, mutta voi auttaa nostamaan valikoiduista aiheista esiin uutta”, sanoo toimittaja Maija Aalto. Hän osallistui Helsingin Sanomien Erätauko-kokeiluihin, joissa verkkokeskustelua ohjattiin tietoisesti rakentavaan suuntaan.

Mielipiteistä kokemuksiin

Erätauko-metodi voi auttaa selvittämään sen, mitä journalistit eivät itse keksi kysyä. Helsingin Sanomat testasi Sitran paremman keskustelun työkaluja verkossa.

Keksitystä paisui iso uutinen

Kun alaikäinen kertoo joutuneensa rikoksen uhriksi, uutisia pitäisi malttaa harkita ja vanhempien kertoma tulisi tarkistaa tavallistakin huolellisemmin.

Kuvauspaikoilla. Louhimiehen Tuntemattoman Äänislinnan paraati -kohtaus kuvattiin näissä Suomenlinnan maisemissa syksyllä 2016. ”Kun Tuntematon oli tekeillä, puolustin hanketta, vaikka minullakin oli sen mielekkyydestä epäilyksiä. Kulttuurijournalismissa keskeneräisten hankkeiden arvioiminen ei ole kovin hedelmällistä, koska kukaan ei vielä tiedä, millaisia oivalluksia tekijöillä on aiheesta”, Kalle Kinnunen sanoo.

Tuntematon toisin silmin

Kalle Kinnunen kirjoittaa blogiaan silloin, kun alalla tapahtuu. ”Kirjoitusta aloittaessani ajattelen usein, että se on yksi ajatus ja 20 minuutissa ulkona, mutta sitten teksti kaipaakin vielä jonkun tason lisää.”

Sisällön pitää olla priimaa

Noora Susi on aloittanut Sanoma Pron äidinkielen toimituksen kustannuspäällikkönä.

Paluumuuttaja Ylitorniolta. Vihreän Langan politiikan toimittaja Jenni Leukumaavaara asettui Helsinkiin asumaan, mutta tuskin koskaan täysin helsinkiläistyy. Hän toivoo, että voisi osan ajasta etätyöskennellä kotiseuduillaan.

Koko maan asuttaja

Vihreän Langan toimittaja Jenni Leukumaavaara palasi kotiseudulleen pohjoiseen ja huomasi, että haluaa asua Helsingissä.

Koneet rivissä. Somerolaisilla on tapana kerätä kaikenlaista, sanoo toimittaja Armas Töykkälä, joka on hurahtanut kirjoituskoneiden keräämiseen.

Hamstraaja pelasti kirjoituskoneet

Somerolaisessa navetassa lojui linnunkakan alla tuhat kirjoituskonetta. Armas Töykkälän oli pakko puuttua asiaan.

Täällä valvon minä. Yt-neuvottelut pyörivät välillä öisinkin Otavamedian pääluottamusmies Tuomo Lappalaisen mielessä, mutta töissä hän yrittää pitää kiinni normaaleista rutiineista. ”Se on myös keino saada ajatukset hetkeksi pois yt-rumbasta.”

Yt-rumba kiertää Otavamediassa

Tuomo Lappalainen sanoo, että jatkuvat yt-neuvottelut käyvät raskaiksi työntekijöille.

Ilmojen ässä

Hanna-Kaisa Hämäläinen kiipesi avohelikopterin kyytiin kuvatakseen laskuvarjohyppääjiä. Sitten hänelle aiemmin hassutellut pilotti jähmettyi.

Kiltit kärpäset

Uutisessa on siis ihan ookoo väittää, että hirvikärpäset ovat kilttejä tai äkäisiä, vaikka oikeastaan ne käyttäytyvät tylsästi: lajilleen tyypillisesti, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Paremmintietäjät

Arvaan jo, millaisen vastaanoton tämä kirjoitukseni saa, kirjoittaa Janne Zareff.

Fattiga ska inte ha husdjur

Det är den enskilda journalisten som övertalar folk att medverka och som står med ett moraliskt ansvar för hur intervjuobjektet behandlas efter gjort jobb. Mer sällan är det journalisten som bestämmer över kommentarspolitiken, skriver Jeanette Björkqvist.

Portinvartijasta vaikuttajaksi

Totuuden jälkeinen aika -kirja on kuin syventävä kurssi mediaympäristön muutoksesta, kirjoittaa Nina Erho.

Ahon jatko varmistumassa

Radio- ja televisiotoimittajien liitto RTTL tukee Journalistiliiton nykyistä puheenjohtajaa Hanne Ahoa jatkokaudelle. Hänen takanaan ovat myös lehdistön järjestöt.

KSF Media minskade minuset

KSF Medias bokslut för 2017 visar att förlusten minskat med cirka fyra miljoner euro. Under 2017 minskade mediekoncernens personal med 63 personer.

SLP Kustannuksen irtisanotuille korvauksia

Kainuun Sanomia ja paikallislehtiä julkaiseva SLP Kustannus Oy joutuu maksamaan kuudelle irtisanomalleen työntekijälle korvauksia.

Många lediga jobb på Svenska Yle

Svenska Yle räknar med att göra kring 20 nya tillsvidareanställningar i år.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta