Tämäkö muka vastuullista!

JOURNALISTI
4.5.2018

Elina Grundström

elina.grundstrom@jsn.fi

Kirjoittaja on Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja.

Vastuulliselta medialta penätään usein myös asioita, joita Journalistin ohjeissa ei luvata, kirjoittaa Elina Grundström.

Journalistin ohjeet ovat todella kovat. Ne lupaavat paljon.

Ymmärsin tämän viimeistään silloin, kun käänsimme Journalistin ohjeita lukijan oikeuksiksi vastuullisen journalismin merkkikampanjan verkkosivuja varten.

Ohjeet takaavat, että journalismi on riippumatonta ja luotettavaa. Ne takaavat, että faktat ja tietolähteet on tarkistettu, että otsikkoon voi luottaa ja että mielipiteet ja tosiasiat erottuvat toisistaan.

Minua jännitti, uskallammeko luvata näin paljon. Pelkäsin, miten yleisö reagoisi.

Yleisöhän reagoi oikein hyvin. Päätoimittajille tehdyn kyselyn mukaan kampanja sai pääosin myönteistä palautetta. Kritiikkiä, jonka mukaan mediat eivät noudattaisi omia ohjeitaan, on näkynyt vain vähän.

Sen sijaan sosiaalisessa mediassa on kiivaasti penätty medialta vastuullisuuden nimissä asioita, joita Journalistin ohjeissa EI luvata.

 

Journalistin ohjeissa ei ensinnäkään luvata, että journalismi on ”tasapuolista”. Media on mosaiikki, jossa uutistapahtuminen seuraaminen ja soten tai Jäämeren radan kaltaisten asiakokonaisuuksien käsitteleminen rakentuu lukuisista jutuista, joissa on eri näkökulmia ja eri haastateltavia.

”Objektiivisuudesta” ohjeissa ei sanota mitään. Mitä se edes tarkoittaa?

Niissä ei myöskään luvata, että mediat ovat ”puolueettomia”. E-hei, tiedotusvälineillä on oikeus valita juttujensa näkökulmat, kunhan faktat ja mielipiteet on mahdollista erottaa toisistaan. Medioilla on myös oikeus määritellä toimituspoliittinen linjansa. Yle pyrkii puolueettomuuteen, Keskisuomalainen haluaa edistää Keski-Suomen asiaa, ja puoluelehdillä on lupa valita aiheensa puolueellisesti.

Tasapuolisuus ei ole mikään yleinen ihanne. Neutraalien uutismedioiden lisäksi kansakunta tarvitsee myös luotettavasti ja läpinäkyvästi toimitettua viihdemediaa, erikoislehtiä ja poliittista journalismia.

 

Journalistin ohjeista puuttuu perustellusti myös monia muita asioita. Ohjeet eivät vaadi käyttämään ”oikeita ilmaisuja”. Toimittajan ei siis tarvitse noudattaa potilasyhdistysten, etujärjestöjen tai edes Kielitoimiston suosituksia, vaan hän saa valita sanansa itse.

Ohjeissa ei ole tarkkoja aikarajoja esimerkiksi sille, milloin vankeustuomio on niin ankara, että tekijän nimen saa julkaista. Niissä ei oteta kantaa pelkkään nimen julkaisemiseen, vaan siihen, miten journalistin pitää toimia, jos henkilö on jutusta tunnistettavissa.

Ohjeissa ei vaadita minkäänlaista valtion tai yleisen edun huomioon ottamista. Niissä ei esimerkiksi edellytetä, että journalistit kantavat vastuuta maamme suhteista ulkovaltoihin, kuten vielä 1968 laadituissa Lehtimiehen ohjeissa tehtiin. Niissä todettiin: ”Jos halventamalla vierasta valtiota saat aikaan vaaran, että maamme suhteet tähän valtioon vahingoittuvat, olet syypää rikokseen. Vieraan valtion omasta käsityksestä riippuu, onko kirjoituksesi loukkaava. Muista sen vuoksi olla erittäin varovainen.”

Nykyään vastuullinen journalismi ei tarkoita suomettumista tai muuta itsesensuuria vaan jotain aivan muuta. Journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katsojilleen.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta