Tikun nokassa on tukalaa

JOURNALISTI
4.5.2018

Petra Piitulainen-Ramsay, teksti
Annakaisa Jormanainen, kuvitus

Kuinka paljon median pitäisi olla vastuussa kritiikin kohteeksi joutuneen henkilön henkisestä jaksamisesta?

Tukholman Kulturhusetin entinen johtaja Benny Fredriksson teki itsemurhan maaliskuussa. Fredriksson oli ollut sitä ennen kuukausia mediaryöpytyksen kohteena. Se alkoi, kun Aftonbladet julkaisi joulukuussa artikkelin, jossa tuotiin esiin teatterin huono työilmapiiri ja johtamisongelmat.

Ruotsalaisen teatterin uudistajana ja Tukholman kaupunginteatterin johtajana mainetta niittäneellä Fredrikssonilla oli Kulturhusetin ongelmissa huonolla tavalla keskeinen rooli.

Fredrikssonin kuoleman jälkeen Ruotsissa alkoi syyllisyyskeskustelu, jossa median vastuu nousi keskeisenä tekijänä esiin. Joissakin kannanotoissa mietittiin, onko #metoo mennyt liian pitkälle.

Fredrikssonin kohdalla kyse ei ollut seksuaalisesta häirinnästä.

”Julkisuudesta sellainen kuva saattoi tulla, vaikka vain hänen johtamistapaansa kritisoitiin”, toteaa Oulun yliopiston tutkijatohtori ja Viestinnän eettisen neuvottelukunnan puheenjohtaja Henrik Rydenfelt.

Myös Suomessa media on nostanut esiin kulttuurialan johtamiseen liittyviä epäkohtia. Esimerkiksi Kansallisbaletin johtaja Kenneth Greve vapautettiin tehtävistään epäasiallisen käytöksen vuoksi.

”Asioita on hankala tuoda esiin selittelemättä, mutta kyllä Fredriksson ja muut ovat jollain tavalla aikansa uhreja. Maailma muuttui, ja he eivät pysyneet siinä perässä, vaikka olis pitänyt”, Rydenfelt pohtii.

 

Aftonbladet seisoo ratkaisujensa takana. Lehden kulttuuritoimituksen esimies Åsa Linderborg avasi niiden taustoja kommentissaan maaliskuussa.

Syksy 2017 oli Linderborgin mukaan poikkeuksellinen. Hän kuvailee tilannetta nyt jälkeenpäin groteskiksi symbioosiksi, jossa sosiaalinen media ja perinteinen media ruokkivat toisiaan. Linderborgin mielestä jokaisen tiedotusvälineen pitäisi ottaa vastuu tapahtuneesta, eikä osoittaa yhtä sormella ja todeta, että nuo aloittivat sen.

Myös etiikan tutkija Rydenfelt on pohtinut sosiaalisen median osuutta perinteisen median uutisoinnissa. Hän on nähnyt uutisia, joissa kerrotaan somekeskustelusta, jossa on käsitelty jonkun henkilön tekemisiä. Suuri osa jutun sisällöstä on saattanut koostua esimerkiksi keskusteluun liittyvistä twiiteistä.

”Näin syytös tulee samanlaisena juttuun, vaikka siinä ei otettaisi suoraan kantaa, että näin on tapahtunut.”

 

Kun ihminen otetaan tikun nokkaan, olisi Rydenfeltin mielestä hyvä perustella selkeästi miksi, ettei ainoaksi mielikuvaksi jää, että kyse on vain yhden henkilön törppöydestä.

”Kyse on usein yleisistä rakenteista, jotka eivät ole kestäviä ja niiden tulisi muuttua. Siinä mielessä pitäisi tuoda kontekstia esille, muuten juttu on vain juoruilua yhdestä ihmisestä ja se jää pelotevaikutuksen tasolle.”

Asiaan otti 25. maaliskuuta kantaa myös Ilta-Sanomien päätoimittaja Ulla Appelsin:

”- - olisi väärin olla pysähtymättä edes hetkeksi miettimään, oliko nostettu kohu hänen kohdallaan kohtuuttoman suuri. Onko yksittäisen ihmisen lynkkaus oikea tapa hoitaa työpaikan kipupisteitä?” Appelsin kysyi.

Aftonbladetille useiden kymmenien ihmisten vahvistus oli riittävä varmistus, että käsissä oli yhteiskunnallisesti merkittävä asia, josta yleisöllä oli oikeus tietää.

 

JSN:n puheenjohtajan Elina Grundströmin mukaan Suomessa tiedotusvälineet ovat olleet yleisesti hyvin pidättyviä henkilön tunnistamiseen johtavien tietojen julkaisemisessa. Se kertoo hänen mielestään siitä, että tiedotusvälineet ovat pyrkineet varmistamaan tietojen julkaisulle hyvät perusteet.

”Aika usein sekoitetaan somemyrskyt siihen, mitä tiedotusvälineet ovat oikeasti julkaisseet”, Grundström muistuttaa.



3 2019
Arkisto

Inhimillinen erehdys

Toimittaja Ilkka Pernu luuli päässeensä unelmaduuniin, mutta huomasi pian antaneensa journalistin ammattitaitonsa markkinointiviestinnälle. Entistä useampi toimittaja tekee journalismin ohella konsultointia ja muuta viestintätyötä. Heikentääkö se median uskottavuutta?

”Joka jutussa on oltava ilmastonäkökulma”

Vihreän Langan päätoimittajan Riikka Suomisen mukaan media alisuorittaa ilmastonmuutoksen.

Kansainvälinen kuvajournalismi vaatii lentämistä – siksi siitä on luovuttava, sanoo Touko Hujanen

Ilmastonmuutosnäkökulma lävisti Vuoden kuvajournalistin koko työn ja arjen.

Oikeasti haluaisit olla muotitoimittaja, Pekka Mervola

Keskisuomalaisen päätoimittaja kirjoittaa paljon kolumneja, joista syntyy usein kohuja. Ylestä hän puhuu pomonsa kanssa korkeintaan kerran kuussa.

Toimittajien keskiluokkaisuus vaikuttaa uutisointiin köyhiä koskevista laeista

Toimittajat unohtivat sote-uudistuksesta sosiaalipalveluiden puolen. Sen unohtivat myös lainsäätäjät, mutta eipä heitä siitä juuri tiedotusvälineissäkään muistuteltu. Miksi olisi, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Jukka Koivulan, 32, mielestä Jyväskylän kaltaiset yliopistokaupungit häviävät siinä, etteivät työllistä kouluttamiaan toimittajia niin hyvin kuin voisivat. Itse hän muutti Jyväskylään reilu neljä vuotta sitten Maaseudun Tulevaisuuden aluetoimittajaksi.

Yli tuhat kolmekymppistä katosi

Kolmekymppisissä on käynyt media-alalla kato, kertovat Journalistiliiton ja työnantajien tilastot. Taantuma teki alalle tulosta vaikeaa.

Hanna Ilkko maskeeraa näyttelijä Hannu-Pekka Björkmanin Nyrkki-tv-sarjan kuvauksissa Vantaalla.

"Luulin että puuteroit vaan neniä"

Maskeeraajan täytyy tietää, mitä seuraavassa kohtauksessa tapahtuu.

Stark röst. Samar Yazbek var det stora affischnamnet på årets upplaga av Umeå Littfest, där hon berättade om situationen i Syrien och arbetet med boken Nitton kvinnor – Berättelser om syriskt motstånd.

Samlar in berättelser om motståndet

Samar Yazbek låter nitton kvinnor berätta om de fasor de upplevde under Syriekrisens första år.

Koulutusmyynnistä lisätuloja mediataloille

Mediatalot tekevät lisäbisnestä kouluttamalla yrityksiä ja viranomaisia. ”On eduksi journalismille, mitä paremmin sekä haastattelija että haastateltava osaavat hommansa”, Tekniikan Maailman päätoimittaja Reijo Ruokanen sanoo.

Ylen karjalankielinen freelancer Natalia Giloeva pitää karjalankielisiä uutisia päätyönään. Häntä ilahduttaa, että esimerkiksi uutisia varten luotu počinruočči eli siansaksa on levinnyt muiden karjalankielisten käyttöön. ”Haluaisin että karjalaiset vaikuttaisivat itse kieleensä, ettei sitä tekisi ainoastaan kääntäjä tai lautakunta.”

Kuibo parem karjalakse?

Vähemmistökielen sanasto kasvaa käännösuutisilla ja Facebook-kyselyillä.

Näin syntyy Ylen Tulosilta

Eduskuntavaali-illan tv-lähetyksen valmistelu alkaa melkein vuotta ennen h-hetkeä. Vaali-iltana on töissä satoja yleläisiä.

Zeldan viides, kulisseja käsittelevä numero syntyy paljolti sähköisten viestimien varassa, koska Hanna Valle opiskelee Amsterdamissa. Aiempien numeroiden teemat ovat ruumis, rakkaus, valta ja mieli. ”Zeldan lähtökohta on feministinen, mutta annamme tilaa käsitellä monenlaisia tuntemuksia ja havaintoja. On hienoa laajentaa lukijoiden näkemystä maailmasta ja rakenteista, jotka siihen vaikuttavat.”

Vapaaehtoisten kokeilujen koti

Visuaalinen suunnittelija Hanna Valle halusi rakentaa ympärilleen yhteisön, jonka kanssa käsitellä tärkeitä aiheita. Syntyi verkkolehti Zelda.

Vikesin toiminnanjohtaja Auli Starck vieraili maaliskuussa Myanmarissa Yangon Film Schoolissa. Maan poliittisesta tilanteesta huolimatta opiskelijat ovat pystyneet tekemään myös kriittisiä dokumentteja. Kuvassa on Starckin kanssa koulun henkilökuntaa, opiskelijoita ja valmistuneita, jotka ovat edelleen mukana sen toiminnassa, vasemmalta Nwaye Zar Che Soe, Wai Mar Nyunt, Lindsey Merrison, Aleksandra Minkiewicz, Starck, Soe Arkar Htun, Khin Myanmar.

Kokoaan suurempi "nollaseiska"

Viestintä ja kehitys -säätiö moninkertaistaa journalisteilta kerätyn solidaarisuusrahan. Kuluva vuosi on Vikesin viidestoista.

Vinnande samarbete. Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund vid prisutdelning i januari i år.

Avslöjade Danmarks största bankskandal – belönades med Cavlingpriset

Samarbetet mellan Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund fungerade väl, men det nationsöverskridande granskande arbetet krävde också råd och kunskapsdelning från kollegor runt om i världen.

Terveystiedon toimittaja

Uusi päätoimittaja Anne Lahnajärvi haluaa Mediuutisten tuottavan lääkäreiden puheenaiheet.

Apua ammatillisiin unelmiin

Haaveiletko tietokirjan kirjoittamisesta, valokuvanäyttelystä tai opintomatkasta? Journalisti listaa apurahoja journalisteille, kuvittajille ja kääntäjille.

Journalisti täyttää huhtikuussa 95 vuotta. ”Vuosien saatossa lehti on muuttunut järjestökentän rasahdusten raportoijasta koko median, journalismin ja viestintäalan suuntaa kommentoivaksi ja muokkaavaksi voimaksi”, sanoo päätoimittaja Maria Pettersson.

Journalistin paperiversio uudistui, verkkolehti uudistuu seuraavaksi

Päätoimittaja Maria Pettersson lupaa alan syvällistä arviointia ja reilua mediakritiikkiä.

När intrycket är färgat

Fullständig objektivitet är en platonsk idé men hurdant intryck journalisten gör är hårdvaluta. Lämnar intrycket en partifärg är devalveringen i full gång, skriver Dan Lolax.

Tähtien määrä katosi puolueen nimestä

Vanhoilla puolueilla on teksteissä vakiintuneet käyttönimensä ja lyhenteensä, mutta toimiiko sama ”aakkosmankeli” uusilla, pohtii Ville Eloranta.

Avoimuus parantaisi palkkakeskustelua

Media-alan työn tulokset ovat kaikkien nähtävillä, mutta miksi työstä maksettava korvaus ei ole, kysyy Tytti Oras.

Taloutta tv-uutisissa kommentoineista poliitikoista yli 90 prosenttia miehiä

Muita miesvetoisia aiheita olivat muun muassa ulko- ja turvallisuuspolitiikka, sisäpolitiikka, vaalit ja teollisuus, ilmenee Joonas Lehtosen pro gradusta.

Väinöt sekaisin

Elettiin vuotta 1975. Olin Savon Sanomien kesätoimittajana Helsingissä. Etyk-hulinan lomassa tapahtui muutakin – muun muassa kesätoimittajan nimisekoilu, kirjoittaa Ilkka Vänttinen.

Sopimalla voi pelastaa työpaikan

Journalistiliiton juristi Sanna Nikula ei vieläkään ole varma, mikä sai työnantajan muuttamaan mielensä. Kertaalleen irtisanotulle löytyi kuitenkin uusi työ.

Koura- ja Bonnier-palkinnot jaettiin

KOURA-koulutusrahasto palkitsi tv-, radio- ja verkkosisältöjä kuudessa kategoriassa. Erikoispalkinnot saivat Ylen Sara Rigatellin ja MTV:n Timo Innasen jutut seksuaalisesta ahdistelusta ja häirinnästä.

Kainuulainen urheilumies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Seppo Karppinen 9.1.1944 Kajaani – 7.12.2018 Kajaani

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta