Tikun nokassa on tukalaa

Kuinka paljon median pitäisi olla vastuussa kritiikin kohteeksi joutuneen henkilön henkisestä jaksamisesta?
JOURNALISTI
4.5.2018

Petra Piitulainen-Ramsay, teksti
Annakaisa Jormanainen, kuvitus

Tukholman Kulturhusetin entinen johtaja Benny Fredriksson teki itsemurhan maaliskuussa. Fredriksson oli ollut sitä ennen kuukausia mediaryöpytyksen kohteena. Se alkoi, kun Aftonbladet julkaisi joulukuussa artikkelin, jossa tuotiin esiin teatterin huono työilmapiiri ja johtamisongelmat.

Ruotsalaisen teatterin uudistajana ja Tukholman kaupunginteatterin johtajana mainetta niittäneellä Fredrikssonilla oli Kulturhusetin ongelmissa huonolla tavalla keskeinen rooli.

Fredrikssonin kuoleman jälkeen Ruotsissa alkoi syyllisyyskeskustelu, jossa median vastuu nousi keskeisenä tekijänä esiin. Joissakin kannanotoissa mietittiin, onko #metoo mennyt liian pitkälle.

Fredrikssonin kohdalla kyse ei ollut seksuaalisesta häirinnästä.

”Julkisuudesta sellainen kuva saattoi tulla, vaikka vain hänen johtamistapaansa kritisoitiin”, toteaa Oulun yliopiston tutkijatohtori ja Viestinnän eettisen neuvottelukunnan puheenjohtaja Henrik Rydenfelt.

Myös Suomessa media on nostanut esiin kulttuurialan johtamiseen liittyviä epäkohtia. Esimerkiksi Kansallisbaletin johtaja Kenneth Greve vapautettiin tehtävistään epäasiallisen käytöksen vuoksi.

”Asioita on hankala tuoda esiin selittelemättä, mutta kyllä Fredriksson ja muut ovat jollain tavalla aikansa uhreja. Maailma muuttui, ja he eivät pysyneet siinä perässä, vaikka olis pitänyt”, Rydenfelt pohtii.

 

Aftonbladet seisoo ratkaisujensa takana. Lehden kulttuuritoimituksen esimies Åsa Linderborg avasi niiden taustoja kommentissaan maaliskuussa.

Syksy 2017 oli Linderborgin mukaan poikkeuksellinen. Hän kuvailee tilannetta nyt jälkeenpäin groteskiksi symbioosiksi, jossa sosiaalinen media ja perinteinen media ruokkivat toisiaan. Linderborgin mielestä jokaisen tiedotusvälineen pitäisi ottaa vastuu tapahtuneesta, eikä osoittaa yhtä sormella ja todeta, että nuo aloittivat sen.

Myös etiikan tutkija Rydenfelt on pohtinut sosiaalisen median osuutta perinteisen median uutisoinnissa. Hän on nähnyt uutisia, joissa kerrotaan somekeskustelusta, jossa on käsitelty jonkun henkilön tekemisiä. Suuri osa jutun sisällöstä on saattanut koostua esimerkiksi keskusteluun liittyvistä twiiteistä.

”Näin syytös tulee samanlaisena juttuun, vaikka siinä ei otettaisi suoraan kantaa, että näin on tapahtunut.”

 

Kun ihminen otetaan tikun nokkaan, olisi Rydenfeltin mielestä hyvä perustella selkeästi miksi, ettei ainoaksi mielikuvaksi jää, että kyse on vain yhden henkilön törppöydestä.

”Kyse on usein yleisistä rakenteista, jotka eivät ole kestäviä ja niiden tulisi muuttua. Siinä mielessä pitäisi tuoda kontekstia esille, muuten juttu on vain juoruilua yhdestä ihmisestä ja se jää pelotevaikutuksen tasolle.”

Asiaan otti 25. maaliskuuta kantaa myös Ilta-Sanomien päätoimittaja Ulla Appelsin:

”- - olisi väärin olla pysähtymättä edes hetkeksi miettimään, oliko nostettu kohu hänen kohdallaan kohtuuttoman suuri. Onko yksittäisen ihmisen lynkkaus oikea tapa hoitaa työpaikan kipupisteitä?” Appelsin kysyi.

Aftonbladetille useiden kymmenien ihmisten vahvistus oli riittävä varmistus, että käsissä oli yhteiskunnallisesti merkittävä asia, josta yleisöllä oli oikeus tietää.

 

JSN:n puheenjohtajan Elina Grundströmin mukaan Suomessa tiedotusvälineet ovat olleet yleisesti hyvin pidättyviä henkilön tunnistamiseen johtavien tietojen julkaisemisessa. Se kertoo hänen mielestään siitä, että tiedotusvälineet ovat pyrkineet varmistamaan tietojen julkaisulle hyvät perusteet.

”Aika usein sekoitetaan somemyrskyt siihen, mitä tiedotusvälineet ovat oikeasti julkaisseet”, Grundström muistuttaa.



12 2018
Arkisto

Median elinkautinen

Rikokseen syyllistyneiden nimet pyörivät tiedotusvälineiden nettiarkistossa, vaikka ne olisi jo pyyhitty rikosrekisteristä. Mediassa ollaan uuden äärellä: Onko elinkautinen julkisuusrangaistus oikein? Onko juttujen poistaminen historian vääristelyä?

Katse eteenpäin. Tomi Einonen sanoo, että digitaalisuus korostuu Maikkarin uusissa uutisissa. Myös lisää väkeä palkataan.

Tunnelissa myös valoa

MTV palkkaa toimittajia, journalistien ansiot ovat nousussa ja palkkatasa-arvo etenee.

Medialle tarkoitettu raha menikin muille

Mediayhtiöille tarjottiin 30 miljoonaa euroa innovaatiotukea. Lopulta vain viidennes siitä meni perinteisen median uudistamiseen.

Förstående. Varken Åbo Underrättelsers nyhetschef Pia Heikkilä eller kollegerna vid de andra lokalredaktionerna har märkt någon stor skillnad mellan SPT:s och FNB:s material annat än att mängden numera är mindre. Samtidigt har man stor förståelse för att det har varit ett hektiskt första år för SPT:s personal.

Rivstart för nya SPT – byrån söker sin form

Nyhetsbyrån SPT har, med hjälp av externt stöd, nästan tiodubblat sin omsättning under sitt första år. Nu ska den handplockade vd:n och chefredaktören Pär Landor också se till att antalet betalande kunder ökar.

Digiennustaja

Sosiaalinen media muutti journalismin läpikotaisin, mutta tekoäly mullistaa media-alan, sanoo professori Emily Bell.

Median nuorallatanssin vuosi

Lokakuussa tuli kuluneeksi vuosi siitä, kun seksuaalisen häirinnän vastainen Me too -kampanja paisui maailmanlaajuiseksi. Miten suomalaismedia on onnistunut kampanjan uutisoinnissa?

Kauneustoimittajien yhdistys on perustettu vaalimaan alan hyvää journalismia. Ennen sen haastoi alan yritysten liiallinen kiinnostus toimittajiin, nyt liian vähäinen, sanovat yhdistyksen hallitukseen kuuluvat Satu Varjonen, Pia Paalasvuo ja Eeva-Helena Laurinsalo.

Bloggaaja kiinnostaa, toimittaja ei

Yhteistyökumppanit ovat hylkäämässä kauneustoimittajat. Bloggaajat kiehtovat markkinoijia enemmän kuin perinteinen kauneusjournalismi.

Häirintää kokenut ei ole sirkuseläin

Häirintää kokeneiden pitäisi kertoa uudestaan ja uudestaan traumaattisista kokemuksistaan, jotta yleisö saisi kauhistella ja moralisoida kyllikseen, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Suoraan asiaan. Siinä missä radion keskusteluohjelmissa usein ”aloitellaan”, podcastin kuuntelija koukutetaan lentävällä lähdöllä, sanovat Olli Sulopuisto ja Veera Luoma-aho.

Ääniyrittäjät

Veera Luoma-aho ja Olli Sulopuisto suunnittelivat myyvänsä tekstejä, mutta asiakkaat halusivatkin podcasteja. Nyt tietämys siitä, millainen on hyvä podcast, kasvattaa liikevaihtoa kohisten.

Sisällä ja ulkona. Tuomas Karemo kuunteli Mika Vainio -juttua tehdessään paljon tämän levyjä. Toisaalta se, ettei Karemo ollut täydellinen Vainio-hifistelijä, helpotti tämän tarinan avaamista muillekin kuin elektronisen musiikin faneille. ”Kulttuuritoimittajan työhän on nimenomaan avata taiteen sisäpiirejä.”

Kuolleen taiteilijan tarina

Elektronisen musiikin pioneeri Mika Vainio ehti kuolla ennen kuin Tuomas Karemo teki haastattelun. Lopulta juttu syntyi, kun Karemo uskalsi antaa Vainion läheisten, työtoverien ja ystävien olla jutussa äänessä.

Suosittelubotti päättää, mitä luet

Algoritmi valitsee, millaisia uutisia lukijalle tarjotaan. Pitäisikö hänelle kertoa, mihin valinnat perustuvat?

Uutisinnostujan unelmapaikka

Minna Holopainen on aloittanut lokakuun alussa STT:n vastaavana päätoimittajana.

Vittu pannasta

Kielentutkijalle voimasanat ovat herkkua, kirjoittaa Vesa Heikkinen. ”Vitun rumuus ei ole sanassa eikä sen käytöissäkään, se on korviemme välissä, jos jossakin.”

Vapaa agentti. Lontoossa jalkapallotoimittajana työskentelevän Lari Seppisen työssä parasta on vapaus suunnitella itse työnsä rytmi ja sisällöt.

Tehtävä Lontoossa

23-vuotias Lari Seppinen välittää englantilaisen jalkapallon tapahtumia suomalaisille penkkiurheilijoille.

Tulevaisuutta etsimässä. Media-alan opiskelijat Roosa Savo (vas.), Krista Kierikka ja Johannes Roviomaa osallistuivat Helsingin Lasipalatsissa järjestettyyn Journalismin päivään.

Isojen kysymysten äärellä

Alan opiskelijoilta kiinnostivat Journalismin päivässä kuvat, vuoropuhelu ja rakentava journalismi.

Rekrytering med besk eftersmak

”När Nyhetsbyrån SPT grundades för ett år sedan gav hela processen sken av att vara en handfull människors dröm som gick i uppfyllelse”, skiver Lina Laurent.

Endast professor ser ett jävsproblem

Enligt SPT:s styrelse är äktenskapet mellan en styrelseledamot och vd:n, samt tillträdande chefredaktören, inget problem. Johan Bärlund, professor i juridik och nyvald rektor för Svenska social- och kommunalhögskolan, är av annan åsikt.

Motsvarar SPT:s ansökan om presstöd verkligheten?

En del av de uppgifter SPT uppgett i ansökan för 2018 ger intryck av att vara mer en målsättning än en beskrivning av verkligheten i dag.

Sukkakeikalla

Kun haluat tietää, millaisia ovat yhteiskuntamme pohjavireet, kysy valokuvaajalta. Miksikö? Koska hän on käynyt monessa kodissa juttelemassa, kirjoittaa Lauri Rotko kolumnissaan.

Yksi kysymys unohtui

Tuomo Lappalainen keksi pyytää Matti Vanhaselta haastattelua ja innostui heti, kun juttu sopi tehdä Vanhasen kotona. Mutta sitten suunnitelma muuttui.

Opetuksen tila. Vapaamuurarien temppelit ovat aina samanlaisia, Heikki Hakala kertoo. Lattian mustavalkoruudukko symboloi elämää ja kuolemaa. Katossa ledit muodostavat tähtitaivaan.

Itsetutkiskelua miesten kesken

Vapaamuurareilla on myyttinen maine, vaikka kyse on järjestön mukaan miesten henkisestä kehittämisestä. Heikki Hakalaa siinä viehättää pysyvyys.

Elävä kuva taloustoimittajista

Jouni Yrjänän historiateos Rahan perässä, vallan kintereillä kertoo paitsi kotimaisen talousjournalismin kehityksestä, myös talousvaikuttajien välillä kitkerästä mediasuhteesta.

Liiton historia julki

Journalistiliiton historiateos Ei mikään yhden illan juttu on julkaistu.

Vd firade genom att börja blogga

Sevendays stall av bloggare har fått förstärkning av HSS Medias vd Anna-Mari Karhunen.

Journalister tar plats på bokmässan

Det blir som tidigare år en hel del journalistframträdanden på bokmässan i Helsingfors.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta