SVT pani suuntaviivat uusiksi

Ruotsin yleisradioyhtiö SVT avaa yleisölle entistä tarkemmin valintojensa perusteita.

Katse toiseen suuntaan. Anne Lagercrantz haluaa, että SVT:n uutistoimituksessa pysähdytään useammin miettimään, mitä jos asia onkin täysin toisinpäin.

JOURNALISTI
4.5.2018

Petra Piitulainen-Ramsay, teksti
Johanna Hanno, kuva

Median toimintatavoista on käyty vilkasta keskustelua Ruotsissa koko kevättalven. Syy siihen on #metoo-kampanjan uutisointi ja Kulturhusetin entisen johtajan Benny Fredrikssonin itsemurhaan liittyvä mediakritiikki. SVT:n uutistoimituksen päällikkö Anne Lagercrantz on helpottunut, että hänen ei tässä haastattelussa tarvitse enää puhua siitä.

Lagercrantz otti itsekin osaa keskusteluun ja kertoi julkisesti SVT:n uudesta linjasta ja siitä, miten toimitus aikoo muuttaa toimintatapojaan. Tai muutti, sillä uudistus ei liittynyt mitenkään #metoo-kampanjaan tai Fredrikssoniin. Toimintauudistuksen suunnittelu alkoi vuosi sitten keväällä ja viime kesän jälkeen sitä ryhdyttiin toteuttamaan käytännössä.

”Tietysti nämä tapahtumat vahvistivat käsitystämme siitä, että olimme oikealla tiellä”, Lagercrantz toteaa Journalistille.

 

SVT haluaa tehdä toimintaansa näkyvämmäksi. Esimerkiksi sunnuntain ajankohtaisohjelmassa, Agendassa, on ryhdytty avaamaan taustoja siitä, kuka on kutsuttu haastateltavaksi ja miksi.

”Se on pieni juttu, mutta auttaa ihmisiä ymmärtämään, miksi juuri nämä ihmiset käyvät keskustelua tästä tietystä aiheesta.”

Lisäksi Lagercrantzin mukaan juttuja on yksinkertaisesti julkaistu liikaa yhden päivän aikana. Nyt se on loppu SVT:ssä: määrän sijaan keskitytään laatuun.

Jotain on tapahtunut myös siteeraamisessa kahdenkymmenen vuoden aikana, kun Lagercrantz on toiminut journalistina.

”Olemme valmiimpia siteeraamaan nimettömiä lähteitä toisista medioista, ja nopeuden takia ei ole mahdollista tarkistaa, pitävätkö tiedot paikkansa. Meillä on ollut myös taipumusta siteerata liian laajasti.”

Uuden käytännön mukaan siteeraukset tehdään joko hyvin lyhyinä uutisina tai aiheeseen syvennytään kunnolla ja tehdään siitä oma juttu. Siteeraukset ovat Lagercrantzin mukaan vaarallisia, sillä ne voivat huonosti tehtynä nakertaa brändin uskottavuutta.

 

Ruotsissa on keskusteltu viime aikoina myös nopeudesta ja täsmällisyydestä. Keskustelu alkoi tutkimuksesta, jonka mukaan yleisö ei kriisitilanteessa erota vahvistettua uutista vahvistamattomasta. Tutkijoiden mukaan pitää valita nopeuden ja luotettavan tiedon välillä.

Lagercrantzin mielestä on vaikea olla hiljaa esimerkiksi tilanteessa, jossa poliisi tiedottaa mahdollisesta ampumisesta, koska ihmiset saattavat olla kuolemanvaarassa.

”Meidän täytyy vain olla erittäin selkeitä siinä, mikä on vahvistamatonta tietoa. Emme jätä nopeutta, vaikka tutkijat sitä ehdottavatkin. Muuten ihmiset uskovat spekulaatioita ja joskus jopa valheita.”

Journalistit ovat kunnianhimoisia ja haluavat onnistua kilpailijoitaan paremmin, mutta Lagercrantzin mielestä olisi kuitenkin hyvä välillä pysähtyä ja miettiä, onko asiaa tarkasteltu järkevästi ja tarpeeksi monelta kantilta. Esimerkkinä hän mainitsee Yhdysvaltain presidentin. Jos haluaa ymmärtää hänen toimiaan, täytyy ymmärtää hänen kannattajiaan.

SVT:ssä uusi strategia alkaa jo olla sisäistetty. Lagercrantz puolestaan on yllättynyt palautteesta.

”Yleensä Ruotsissa kritisoidaan ennemmin kuin kiitellään, mutta tällä kertaa olemme saaneet paljon kiitosta ja kiinnostusta.”

Toimituksen sisällä huolta on aiheuttanut, mitä muutos tarkoittaa käytännön työssä. Toisin sanoen, pyytääkö päätoimittaja liikoja.

”Tämä onkin enemmän kulttuurinmuutos, joka ei tapahdu kuukaudessa, vaan on pitkän aikavälin suunnitelma.”

Lagercrantz on kuitenkin täysin varma, että uusi tapa toimia on oikea. Koko kuvaa ei aina ole mahdollista antaa, mutta siihen pyritään.



11 2018
Arkisto
Valmis julkisuuteen. ”Ajattelen, että tarvittaessa minun täytyy kestää tämä julkisuus monestakin syystä. Kyse on päätoimittajan asemasta, journalistien työstä ja ammattietiikasta, riippumattomasta journalismista ja liiton jäsenten sananvapaudesta”, Psykologi-lehden päätoimittaja Hannele Peltonen sanoo.

Psykologi-lehden päätoimittaja puolusti journalismia ja väsyi

Psykologiliiton julkaiseman lehden päätoimittaja Hannele Peltonen uupui, kun liiton johto halusi jatkuvasti puuttua lehden tekemiseen ja sisältöihin. Ongelmia voi syntyä järjestö- ja yrityslehdissä, joiden työnantajat eivät tunne journalismin sääntöjä.

Haluatko Psykologin päätoimittajaksi, Annarilla Ahtola?

Psykologi-lehden päätoimittaja uupui, koska Psykologiliiton johto puuttui jatkuvasti lehden tekemiseen ja sisältöihin. Journalisti kysyi puheenjohtaja Annarilla Ahtolalta, mistä on kyse.

”Taas joku mies tekee vuoden jotain”

Timo Korpi aloitti päästöpaaston, jotta ilmastokriisi saisi paikan Uutisten ja Urheiluruudun välistä.

Väger varje ord. Rubrikerna i digitala medier begränsas inte av samma krav som i tryckta medier. ”Den traditionella trestegsraketen i ingressen funkar inte digitalt, i stället ska rubriken fånga det mest intressanta i nyheten”, säger Annakaisa Suni, nyhetschef på Hufvudstadsbladet.

Lång rubrik på webben ger klick

Vi tar in en stor del av våra nyheter via små skärmar, men fortfarande följer många artiklar samma mönster som tryckta nyheter. Först nu satsar mediehusen på fortbildning i webbjournalistik.

Kirjoittava toimittaja äänessä. Etelä-Suomen Sanomissa työskentelevä Nina Räty piipahtaa kerran tunnissa toimituksen studioon lukemaan radiouutiset.

Maakuntalehdet mielivät radioaalloille

Lehtiyhtiöt hakevat joukolla toimilupia. Radio houkuttelee liiketoimintana, koska siellä mainokset myyvät edelleen hyvin.

Ei mikään kahvinkeittäjä. Palestiinalaiseen työelämään sopeutuminen kesti aikansa, mutta nyt Mimmi Nietula on tottunut verkkaisempaan työtahtiin. Nietula joutui taistelemaan paikastaan miesvaltaisessa työ-yhteisössä, mutta kahvinkeittäjänä häntä ei enää pidä kukaan.

Pesti pyhällä maalla

Videokuvaaja ja toimittaja Mimmi Nietula, 38, on työskennellyt kymmenen vuotta Palestiinassa ja Israelissa. Työhön kuuluu saippuasarjojen kuvaamista, kyynelkaasua ja kumiluoteja.

Leskimies torilla

Niinistö oli ensin sitä mieltä, että toimittajan pitää jäädä oven taakse, mutta muutti kuitenkin mielensä: istu nyt siinä, kun olet niin kaukaa tullut, kirjoittaa Asko Lehtonen kolumnissaan.

Yleisön keskellä. ”Metodi ei ratkaise normaaleihin uutisjuttuihin liittyvien keskustelujen ongelmia, mutta voi auttaa nostamaan valikoiduista aiheista esiin uutta”, sanoo toimittaja Maija Aalto. Hän osallistui Helsingin Sanomien Erätauko-kokeiluihin, joissa verkkokeskustelua ohjattiin tietoisesti rakentavaan suuntaan.

Mielipiteistä kokemuksiin

Erätauko-metodi voi auttaa selvittämään sen, mitä journalistit eivät itse keksi kysyä. Helsingin Sanomat testasi Sitran paremman keskustelun työkaluja verkossa.

Keksitystä paisui iso uutinen

Kun alaikäinen kertoo joutuneensa rikoksen uhriksi, uutisia pitäisi malttaa harkita ja vanhempien kertoma tulisi tarkistaa tavallistakin huolellisemmin.

Kuvauspaikoilla. Louhimiehen Tuntemattoman Äänislinnan paraati -kohtaus kuvattiin näissä Suomenlinnan maisemissa syksyllä 2016. ”Kun Tuntematon oli tekeillä, puolustin hanketta, vaikka minullakin oli sen mielekkyydestä epäilyksiä. Kulttuurijournalismissa keskeneräisten hankkeiden arvioiminen ei ole kovin hedelmällistä, koska kukaan ei vielä tiedä, millaisia oivalluksia tekijöillä on aiheesta”, Kalle Kinnunen sanoo.

Tuntematon toisin silmin

Kalle Kinnunen kirjoittaa blogiaan silloin, kun alalla tapahtuu. ”Kirjoitusta aloittaessani ajattelen usein, että se on yksi ajatus ja 20 minuutissa ulkona, mutta sitten teksti kaipaakin vielä jonkun tason lisää.”

Sisällön pitää olla priimaa

Noora Susi on aloittanut Sanoma Pron äidinkielen toimituksen kustannuspäällikkönä.

Paluumuuttaja Ylitorniolta. Vihreän Langan politiikan toimittaja Jenni Leukumaavaara asettui Helsinkiin asumaan, mutta tuskin koskaan täysin helsinkiläistyy. Hän toivoo, että voisi osan ajasta etätyöskennellä kotiseuduillaan.

Koko maan asuttaja

Vihreän Langan toimittaja Jenni Leukumaavaara palasi kotiseudulleen pohjoiseen ja huomasi, että haluaa asua Helsingissä.

Koneet rivissä. Somerolaisilla on tapana kerätä kaikenlaista, sanoo toimittaja Armas Töykkälä, joka on hurahtanut kirjoituskoneiden keräämiseen.

Hamstraaja pelasti kirjoituskoneet

Somerolaisessa navetassa lojui linnunkakan alla tuhat kirjoituskonetta. Armas Töykkälän oli pakko puuttua asiaan.

Täällä valvon minä. Yt-neuvottelut pyörivät välillä öisinkin Otavamedian pääluottamusmies Tuomo Lappalaisen mielessä, mutta töissä hän yrittää pitää kiinni normaaleista rutiineista. ”Se on myös keino saada ajatukset hetkeksi pois yt-rumbasta.”

Yt-rumba kiertää Otavamediassa

Tuomo Lappalainen sanoo, että jatkuvat yt-neuvottelut käyvät raskaiksi työntekijöille.

Ilmojen ässä

Hanna-Kaisa Hämäläinen kiipesi avohelikopterin kyytiin kuvatakseen laskuvarjohyppääjiä. Sitten hänelle aiemmin hassutellut pilotti jähmettyi.

Kiltit kärpäset

Uutisessa on siis ihan ookoo väittää, että hirvikärpäset ovat kilttejä tai äkäisiä, vaikka oikeastaan ne käyttäytyvät tylsästi: lajilleen tyypillisesti, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Paremmintietäjät

Arvaan jo, millaisen vastaanoton tämä kirjoitukseni saa, kirjoittaa Janne Zareff.

Fattiga ska inte ha husdjur

Det är den enskilda journalisten som övertalar folk att medverka och som står med ett moraliskt ansvar för hur intervjuobjektet behandlas efter gjort jobb. Mer sällan är det journalisten som bestämmer över kommentarspolitiken, skriver Jeanette Björkqvist.

Portinvartijasta vaikuttajaksi

Totuuden jälkeinen aika -kirja on kuin syventävä kurssi mediaympäristön muutoksesta, kirjoittaa Nina Erho.

Ahon jatko varmistumassa

Radio- ja televisiotoimittajien liitto RTTL tukee Journalistiliiton nykyistä puheenjohtajaa Hanne Ahoa jatkokaudelle. Hänen takanaan ovat myös lehdistön järjestöt.

KSF Media minskade minuset

KSF Medias bokslut för 2017 visar att förlusten minskat med cirka fyra miljoner euro. Under 2017 minskade mediekoncernens personal med 63 personer.

SLP Kustannuksen irtisanotuille korvauksia

Kainuun Sanomia ja paikallislehtiä julkaiseva SLP Kustannus Oy joutuu maksamaan kuudelle irtisanomalleen työntekijälle korvauksia.

Många lediga jobb på Svenska Yle

Svenska Yle räknar med att göra kring 20 nya tillsvidareanställningar i år.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta