Katse toiseen suuntaan. Anne Lagercrantz haluaa, että SVT:n uutistoimituksessa pysähdytään useammin miettimään, mitä jos asia onkin täysin toisinpäin.

SVT pani suuntaviivat uusiksi

JOURNALISTI
4.5.2018

Petra Piitulainen-Ramsay, teksti
Johanna Hanno, kuva

Ruotsin yleisradioyhtiö SVT avaa yleisölle entistä tarkemmin valintojensa perusteita.

Median toimintatavoista on käyty vilkasta keskustelua Ruotsissa koko kevättalven. Syy siihen on #metoo-kampanjan uutisointi ja Kulturhusetin entisen johtajan Benny Fredrikssonin itsemurhaan liittyvä mediakritiikki. SVT:n uutistoimituksen päällikkö Anne Lagercrantz on helpottunut, että hänen ei tässä haastattelussa tarvitse enää puhua siitä.

Lagercrantz otti itsekin osaa keskusteluun ja kertoi julkisesti SVT:n uudesta linjasta ja siitä, miten toimitus aikoo muuttaa toimintatapojaan. Tai muutti, sillä uudistus ei liittynyt mitenkään #metoo-kampanjaan tai Fredrikssoniin. Toimintauudistuksen suunnittelu alkoi vuosi sitten keväällä ja viime kesän jälkeen sitä ryhdyttiin toteuttamaan käytännössä.

”Tietysti nämä tapahtumat vahvistivat käsitystämme siitä, että olimme oikealla tiellä”, Lagercrantz toteaa Journalistille.

 

SVT haluaa tehdä toimintaansa näkyvämmäksi. Esimerkiksi sunnuntain ajankohtaisohjelmassa, Agendassa, on ryhdytty avaamaan taustoja siitä, kuka on kutsuttu haastateltavaksi ja miksi.

”Se on pieni juttu, mutta auttaa ihmisiä ymmärtämään, miksi juuri nämä ihmiset käyvät keskustelua tästä tietystä aiheesta.”

Lisäksi Lagercrantzin mukaan juttuja on yksinkertaisesti julkaistu liikaa yhden päivän aikana. Nyt se on loppu SVT:ssä: määrän sijaan keskitytään laatuun.

Jotain on tapahtunut myös siteeraamisessa kahdenkymmenen vuoden aikana, kun Lagercrantz on toiminut journalistina.

”Olemme valmiimpia siteeraamaan nimettömiä lähteitä toisista medioista, ja nopeuden takia ei ole mahdollista tarkistaa, pitävätkö tiedot paikkansa. Meillä on ollut myös taipumusta siteerata liian laajasti.”

Uuden käytännön mukaan siteeraukset tehdään joko hyvin lyhyinä uutisina tai aiheeseen syvennytään kunnolla ja tehdään siitä oma juttu. Siteeraukset ovat Lagercrantzin mukaan vaarallisia, sillä ne voivat huonosti tehtynä nakertaa brändin uskottavuutta.

 

Ruotsissa on keskusteltu viime aikoina myös nopeudesta ja täsmällisyydestä. Keskustelu alkoi tutkimuksesta, jonka mukaan yleisö ei kriisitilanteessa erota vahvistettua uutista vahvistamattomasta. Tutkijoiden mukaan pitää valita nopeuden ja luotettavan tiedon välillä.

Lagercrantzin mielestä on vaikea olla hiljaa esimerkiksi tilanteessa, jossa poliisi tiedottaa mahdollisesta ampumisesta, koska ihmiset saattavat olla kuolemanvaarassa.

”Meidän täytyy vain olla erittäin selkeitä siinä, mikä on vahvistamatonta tietoa. Emme jätä nopeutta, vaikka tutkijat sitä ehdottavatkin. Muuten ihmiset uskovat spekulaatioita ja joskus jopa valheita.”

Journalistit ovat kunnianhimoisia ja haluavat onnistua kilpailijoitaan paremmin, mutta Lagercrantzin mielestä olisi kuitenkin hyvä välillä pysähtyä ja miettiä, onko asiaa tarkasteltu järkevästi ja tarpeeksi monelta kantilta. Esimerkkinä hän mainitsee Yhdysvaltain presidentin. Jos haluaa ymmärtää hänen toimiaan, täytyy ymmärtää hänen kannattajiaan.

SVT:ssä uusi strategia alkaa jo olla sisäistetty. Lagercrantz puolestaan on yllättynyt palautteesta.

”Yleensä Ruotsissa kritisoidaan ennemmin kuin kiitellään, mutta tällä kertaa olemme saaneet paljon kiitosta ja kiinnostusta.”

Toimituksen sisällä huolta on aiheuttanut, mitä muutos tarkoittaa käytännön työssä. Toisin sanoen, pyytääkö päätoimittaja liikoja.

”Tämä onkin enemmän kulttuurinmuutos, joka ei tapahdu kuukaudessa, vaan on pitkän aikavälin suunnitelma.”

Lagercrantz on kuitenkin täysin varma, että uusi tapa toimia on oikea. Koko kuvaa ei aina ole mahdollista antaa, mutta siihen pyritään.



2 2021
Arkisto

Lauri Nurmi hankki vuoden kovimman politiikan uutisen. Miksi Lännen Media halusi estää sen julkaisemisen?

Iltalehti ja Aamulehti julkaisivat vuoden 2017 mieleenpainuvimman uutisen: pääministeri Juha Sipilä oli käynyt perussuomalaisten kanssa salaisia neuvotteluja, joista valtiosihteeri oli kuljetettu pois auton takaluukkuun piilotettuna. Uutisen oli hankkinut Lännen Median toimittaja Lauri Nurmi. Kiitosten sijaan häneltä pyydettiin kirjallista selvitystä.

Median tulee varmistaa, ettei kulkutauti nitistä kansanvaltaa

Kuntavaaleissa meillä on hyvä mahdollisuus osoittaa, että toimiva media tukee kansanvaltaa ja ansaitsee tukea, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Olet jo käynyt metsällä Reenpäiden kanssa, Matti Kalliokoski

Suomen Kuvalehden päätoimittaja hoksasi vasta jälkeenpäin tulleensa pyydetyksi ehdolle eduskuntaan.

Mitä vastuullisuus on mediabisneksessä?

Onko nyt sellainen aika, että median pitäisi luopua näennäisestä objektiivisuudesta ja tunnustaa rohkeasti väriä, kysyvät Elina Yrjölä ja Annukka Oksanen.

Pikaopas kielipulmiin

Kirjoitetaanko sana yhteen vai erikseen, isolla vai pienellä? Unohtuuko pilkun paikka? Kokeneen kielenhuoltajan muistilista toimittajien tyypillisiin kielipulmiin.

Den svenska webbtidningen Realtid, tidningens chefredaktör och två reportrar har stämts för förtal i en domstol i London. Camilla Jonsson, chefredaktör, säger att det just nu pågår en skriftväxling mellan parternas advokater. Först ska frågan om ärendet ens får drivas i London avgöras. ”Om domstolen bestämmer att det blir en full förtalsprocess så blir det en kostsam affär. Ägarna och styrelsen backar oss fullt ut, men Realtid är en liten aktör, så det är klart att detta rent ekonomiskt är en utmaning”, säger Jonsson.

Uppmärksammat förtalsåtal i Sverige väcker frågor också hos oss

Juridiska metoder missbrukas för att hota och skrämma journalisterna till tystnad. Vad ska man göra om en utländsk advokatbyrå skickar ett hotfullt brev?

Kuvallinenkaan kieli ei ole mielivaltaista

Millaista tilastodataa saadaan madoilta? Tämä kysymys herää, kun numeerista tietoa kutsutaan madonluvuiksi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vad kom först – journalisten eller storyn?

Att rapportera om Bobi Wine var en säkerhetsrisk för journalister och det visste Bobi Wine själv också, skriver Liselott Lindström.

Turun Sanomat tietää lukijoistaan kaiken

Harri Ahola soitti kiihdytysajajalle, mutta haastateltava ei ollutkaan ihan samalla radalla.

Etäily toi koulutukseen enemmän osallistujia ja uusia teemoja

Journalistiliiton tavoitteena on palvella jäseniä tasapuolisesti, asuinpaikasta riippumatta. Tässä verkkokoulutus on osoittanut voimansa, kirjoittaa koulutuspäällikkö Nina Porra.

Sanomalehtimiesliiton aluepäiviä käsiteltiin Sanomalehtimiehen numerossa 2/1970. Jutun otsikko oli ”Purnaa, toivoo, pelkää, vaatii”.

Huolena laatu, juttuvaihto ja värikuvat

Sanomalehtimiesliiton jäsenten toiveet ja pelot vuodelta 1969 kuulostavat tutuilta.

Tyyneyden majakka myrskyjen keskellä

Professori Raimo Seppälä 27. 3. 1934 Ulvila – 24. 1. 2021 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta