SVT pani suuntaviivat uusiksi

Ruotsin yleisradioyhtiö SVT avaa yleisölle entistä tarkemmin valintojensa perusteita.

Katse toiseen suuntaan. Anne Lagercrantz haluaa, että SVT:n uutistoimituksessa pysähdytään useammin miettimään, mitä jos asia onkin täysin toisinpäin.

JOURNALISTI
4.5.2018

Petra Piitulainen-Ramsay, teksti
Johanna Hanno, kuva

Median toimintatavoista on käyty vilkasta keskustelua Ruotsissa koko kevättalven. Syy siihen on #metoo-kampanjan uutisointi ja Kulturhusetin entisen johtajan Benny Fredrikssonin itsemurhaan liittyvä mediakritiikki. SVT:n uutistoimituksen päällikkö Anne Lagercrantz on helpottunut, että hänen ei tässä haastattelussa tarvitse enää puhua siitä.

Lagercrantz otti itsekin osaa keskusteluun ja kertoi julkisesti SVT:n uudesta linjasta ja siitä, miten toimitus aikoo muuttaa toimintatapojaan. Tai muutti, sillä uudistus ei liittynyt mitenkään #metoo-kampanjaan tai Fredrikssoniin. Toimintauudistuksen suunnittelu alkoi vuosi sitten keväällä ja viime kesän jälkeen sitä ryhdyttiin toteuttamaan käytännössä.

”Tietysti nämä tapahtumat vahvistivat käsitystämme siitä, että olimme oikealla tiellä”, Lagercrantz toteaa Journalistille.

 

SVT haluaa tehdä toimintaansa näkyvämmäksi. Esimerkiksi sunnuntain ajankohtaisohjelmassa, Agendassa, on ryhdytty avaamaan taustoja siitä, kuka on kutsuttu haastateltavaksi ja miksi.

”Se on pieni juttu, mutta auttaa ihmisiä ymmärtämään, miksi juuri nämä ihmiset käyvät keskustelua tästä tietystä aiheesta.”

Lisäksi Lagercrantzin mukaan juttuja on yksinkertaisesti julkaistu liikaa yhden päivän aikana. Nyt se on loppu SVT:ssä: määrän sijaan keskitytään laatuun.

Jotain on tapahtunut myös siteeraamisessa kahdenkymmenen vuoden aikana, kun Lagercrantz on toiminut journalistina.

”Olemme valmiimpia siteeraamaan nimettömiä lähteitä toisista medioista, ja nopeuden takia ei ole mahdollista tarkistaa, pitävätkö tiedot paikkansa. Meillä on ollut myös taipumusta siteerata liian laajasti.”

Uuden käytännön mukaan siteeraukset tehdään joko hyvin lyhyinä uutisina tai aiheeseen syvennytään kunnolla ja tehdään siitä oma juttu. Siteeraukset ovat Lagercrantzin mukaan vaarallisia, sillä ne voivat huonosti tehtynä nakertaa brändin uskottavuutta.

 

Ruotsissa on keskusteltu viime aikoina myös nopeudesta ja täsmällisyydestä. Keskustelu alkoi tutkimuksesta, jonka mukaan yleisö ei kriisitilanteessa erota vahvistettua uutista vahvistamattomasta. Tutkijoiden mukaan pitää valita nopeuden ja luotettavan tiedon välillä.

Lagercrantzin mielestä on vaikea olla hiljaa esimerkiksi tilanteessa, jossa poliisi tiedottaa mahdollisesta ampumisesta, koska ihmiset saattavat olla kuolemanvaarassa.

”Meidän täytyy vain olla erittäin selkeitä siinä, mikä on vahvistamatonta tietoa. Emme jätä nopeutta, vaikka tutkijat sitä ehdottavatkin. Muuten ihmiset uskovat spekulaatioita ja joskus jopa valheita.”

Journalistit ovat kunnianhimoisia ja haluavat onnistua kilpailijoitaan paremmin, mutta Lagercrantzin mielestä olisi kuitenkin hyvä välillä pysähtyä ja miettiä, onko asiaa tarkasteltu järkevästi ja tarpeeksi monelta kantilta. Esimerkkinä hän mainitsee Yhdysvaltain presidentin. Jos haluaa ymmärtää hänen toimiaan, täytyy ymmärtää hänen kannattajiaan.

SVT:ssä uusi strategia alkaa jo olla sisäistetty. Lagercrantz puolestaan on yllättynyt palautteesta.

”Yleensä Ruotsissa kritisoidaan ennemmin kuin kiitellään, mutta tällä kertaa olemme saaneet paljon kiitosta ja kiinnostusta.”

Toimituksen sisällä huolta on aiheuttanut, mitä muutos tarkoittaa käytännön työssä. Toisin sanoen, pyytääkö päätoimittaja liikoja.

”Tämä onkin enemmän kulttuurinmuutos, joka ei tapahdu kuukaudessa, vaan on pitkän aikavälin suunnitelma.”

Lagercrantz on kuitenkin täysin varma, että uusi tapa toimia on oikea. Koko kuvaa ei aina ole mahdollista antaa, mutta siihen pyritään.



9 2018
Arkisto
Maisemakonttori. Pilvikki Kause työskentelee yhteisöllisessä työhuoneessa Porton keskustassa. Monet työkavereista ovat eri alojen ”läppärikulkureita”. Naapuritavernassa lounasta saa alle neljällä eurolla. ”Maisemat työhuoneen ikkunasta herättävät aina kateutta”, Kause kertoo.

Hankala alku löytöretkeilijöiden maassa

Muutto uuteen maahan oli vaikeampi kuin kokenut freelancetoimittaja Pilvikki Kause osasi odottaa. Arjen yksinhuoltajana, sairastellessa ja keikkojen harvetessa hän alkoi epäillä, osaako enää kirjoittaakaan.

Spotlights reporter Annvi Gardbergs program om silvervatten nominerades till Snöspaden 2017 bland annat för att hon lyckades lyfta upp och väcka en bred samhällsdebatt om ett tidigare relativt okänt problem.

Hårt efterspel i silvervattnets spår

Yle Spotlights Annvi Gardberg hade räknat med att hennes avslöjande om folk som dricker silvervatten kunde ge höga svallvågor. Men hon hade inte räknat med hur hårt hennes intervjuobjekt skulle drabbas.

Viranomainen vastaa, jos tietopyyntö miellyttää

Toimittajat kertovat viranomaisten vastaavan asiakirjapyyntöihin hyvin, mutta vaikeissa aiheissa ensimmäinen vastaus on usein ”ei”. Jos tiedot jäävät saamatta, harva tekee muuta kuin urputtaa kollegalle.

Tasa-arvobotti on saanut pohtimaan haastateltavien valintoja, Koillissanomien toimituspäällikkö Jenny Halvari kertoo. Vasemmalla kesätoimittaja Vappu Jaakkola.

Journalismi jää kauas tasa-arvosta

Tasa-arvokeskustelu ei ole lisännyt naisten määrää uutisissa. Heinäkuussa parhaiten pärjäsi Koillissanomat. Helsingin Sanomien 50–50-tavoite on kaukana.

Uudistusmielinen uutisjournalisti

Helsingin Sanomista Iltalehden vastaavaksi päätoimittajaksi siirtyvä Erja Yläjärvi uskoo sääuutisiin ja lifestyle-sisältöihin.

Tuntematon koodari

Moni ei edes tiedä, että suomalaiset mediat käyttävät itsekin algoritmeja ja tekevät niiden avulla journalistisia ratkaisuja. Usein ratkaisuja tekee tuntematon koodari, kirjoittaa Elina Grundström.

Kirstu kilisemään kaukomailla

Freelanceriksi ulkomaille, mutta miten? Kokeneet toimittajat kertovat viisi vinkkiä.

Eläkkeellä oleva Heikki Kotilainen toi keräämänsä kuvalakanat näytille Journalistiliiton tiloihin Hakaniemeen. Toistuvia kuvituskuvia hän on kerännyt parin vuoden ajan. Kotilainen ei halua esiintyä ”besserwisserinä”, vain ihmettelevänä ja vähän huvittuneena seuraajana. ”Ei uutiskuva-addiktio mihinkään katoa.”

Joka päivä sama kuva poliisimerkistä

Vanhaa kuvatoimittajaa ja kuvaajaa ihmetyttää sisällöttömien kuvien viljely verkkojutuissa.

Kun tutkijanura ei tuntunutkaan omalta, Laura Koponen ryhtyi hyödyntämään tietojaan tiedetoimittajana. Tähtitieteessä eniten uutta raportoitavaa kertyy astrobiologian ja eksoplaneettojen tutkimuksesta. ”Ehkä maapallon hankaluudet ajavat ajattelemaan elämän edellytyksiä muualla avaruudessa.” Kuva otettiin Helsingin observatoriossa, jossa on myös Koposen työnantajan Ursan tiloja.

Arjen ympyröitä ylemmäs

Tähdet ja avaruus -lehden toimitussihteeri Laura Koponen saa työssään pyöritellä kokonaisen universumin asioita. ”Vaikeinta on tieteen eturintamaan liittyvä epävarmuus, ja joudun usein kirjoittamaan ’mahdollisesti, kenties, saattaa olla’.”

Journalistiliiton uusi lakimies Rami Lindström odottaa innolla muun muassa tes-neuvotteluja, joista hänellä on aiempaakin kokemusta. ”Niissä täytyy ottaa isoja kokonaisuuksia haltuun, huomioida eri intressit ja löytää ratkaisuja nopeasti. Saan itsestäni eniten irti, kun työ on muuta kuin tasaista hallinnointia.”

Auttaminen on kivaa

Journalistiliiton uusi lakimies Rami Lindström selvittää ensitöikseen Ylen irtisanomisia.

Hyvä draivi viehättää Ylessä

Stefani Urmas on aloittanut Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan visuaalisuudesta vastaavana päällikkönä.

Ohjelmapäällikkö Nina Jokiaho nosti Radio Novan Suomen viime vuoden kuunnelluimmaksi kaupalliseksi radiokanavaksi.

Kuuntelijan kuuntelija

Radio Novan ohjelmapäällikkö Niina Jokiaho hilasi kanavan takaisin huipulle.

Kesä koko vuoden

Miten säilyttää lomaltapaluun olotila marraskuuhun? Nämä vinkit kirjautuvat vuodesta toiseen Nina Erhon ”kaikkien aikojen työhyvinvointisyksy” -listoille.

Stuntreportrar och föregångare

Det finns stuntreportage där det känns som om redaktörens eller redaktionens upplevelse spelar en större roll än publikens, skriver Lina Laurent.

Oikein ajoitetut sanat

Manu Marttinen ja joukko muita Taloussanomien määräaikaisia oli puimassa yt-neuvottelujen tilannetta, kun huoneeseen paukkasi vakitoimittaja kyselemään luottamusmieheltä omaa työasiaansa.

Karjalaisen tuottaja Laura Määttänen sai jo lapsena tuntuman ampumiseen, kun poliisi-isä vei hänet ampumaradalle.

Katse tähtäimeen ja mieli tyhjäksi

Laura Määttänen hakee mielen ja sormen harmoniaa urheiluammunnasta. Silloin ajatukset eivät ole otsikoinnissa.

Husiksen kulisseista

Staffan Bruunin kirja Mies joka rakasti uutisia on ”toimittajamuistelmat”, jonka loppu on omistettu Hbl:n poikkeuksellisen jyrkälle alamäelle.”Osa ilmiöistä on koko alalle tuttuja, mutta yksityiskohdat hätkähdyttävät”, kirjoittaa Nina Erho.

Somekansa sokissa

Sanakirja ei vielä tunne somekansaa, mutta sen suosio näyttää nousevan kohisten, kirjoittaa Vesa Heikkinen Kieli-kolumnissaan.

Ehdotus: SJL:n uudeksi nimeksi Mediantekijät

Tulevien vuosien taloutta ja toimintaa suunnitelleen työryhmän puheenjohtajan Lauri Lähteenmäen mukaan liiton satavuotisjuhla vuonna 2021 olisi hyvä ajankohta nimen vaihtamiselle.

Bernerin mediaryhmä jätti rahoituksen auki

”On riittämätöntä ja kestämätöntä, että esitetyille toimenpiteille ei ole varattu rahoitusta käytännöllisesti katsoen lainkaan”, SJL:n puheenjohtaja Hanne Aho sanoo.

Bärlund vill locka fler journalister

Från augusti är Johan Bärlund ny rektor för Social- och kommunalhögskolan i Helsingfors. Han ser det som en stor utmaning att åter få upp intresset för journalistikstudier.

HSS Media rekryterar reportrar

Senast i oktober kommer HSS Media att ha två nyanställda reportrar, varav en kommer att bli placerad i Vasa och en i Jakobstad.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta