Katse toiseen suuntaan. Anne Lagercrantz haluaa, että SVT:n uutistoimituksessa pysähdytään useammin miettimään, mitä jos asia onkin täysin toisinpäin.

SVT pani suuntaviivat uusiksi

JOURNALISTI
4.5.2018

Petra Piitulainen-Ramsay, teksti
Johanna Hanno, kuva

Ruotsin yleisradioyhtiö SVT avaa yleisölle entistä tarkemmin valintojensa perusteita.

Median toimintatavoista on käyty vilkasta keskustelua Ruotsissa koko kevättalven. Syy siihen on #metoo-kampanjan uutisointi ja Kulturhusetin entisen johtajan Benny Fredrikssonin itsemurhaan liittyvä mediakritiikki. SVT:n uutistoimituksen päällikkö Anne Lagercrantz on helpottunut, että hänen ei tässä haastattelussa tarvitse enää puhua siitä.

Lagercrantz otti itsekin osaa keskusteluun ja kertoi julkisesti SVT:n uudesta linjasta ja siitä, miten toimitus aikoo muuttaa toimintatapojaan. Tai muutti, sillä uudistus ei liittynyt mitenkään #metoo-kampanjaan tai Fredrikssoniin. Toimintauudistuksen suunnittelu alkoi vuosi sitten keväällä ja viime kesän jälkeen sitä ryhdyttiin toteuttamaan käytännössä.

”Tietysti nämä tapahtumat vahvistivat käsitystämme siitä, että olimme oikealla tiellä”, Lagercrantz toteaa Journalistille.

 

SVT haluaa tehdä toimintaansa näkyvämmäksi. Esimerkiksi sunnuntain ajankohtaisohjelmassa, Agendassa, on ryhdytty avaamaan taustoja siitä, kuka on kutsuttu haastateltavaksi ja miksi.

”Se on pieni juttu, mutta auttaa ihmisiä ymmärtämään, miksi juuri nämä ihmiset käyvät keskustelua tästä tietystä aiheesta.”

Lisäksi Lagercrantzin mukaan juttuja on yksinkertaisesti julkaistu liikaa yhden päivän aikana. Nyt se on loppu SVT:ssä: määrän sijaan keskitytään laatuun.

Jotain on tapahtunut myös siteeraamisessa kahdenkymmenen vuoden aikana, kun Lagercrantz on toiminut journalistina.

”Olemme valmiimpia siteeraamaan nimettömiä lähteitä toisista medioista, ja nopeuden takia ei ole mahdollista tarkistaa, pitävätkö tiedot paikkansa. Meillä on ollut myös taipumusta siteerata liian laajasti.”

Uuden käytännön mukaan siteeraukset tehdään joko hyvin lyhyinä uutisina tai aiheeseen syvennytään kunnolla ja tehdään siitä oma juttu. Siteeraukset ovat Lagercrantzin mukaan vaarallisia, sillä ne voivat huonosti tehtynä nakertaa brändin uskottavuutta.

 

Ruotsissa on keskusteltu viime aikoina myös nopeudesta ja täsmällisyydestä. Keskustelu alkoi tutkimuksesta, jonka mukaan yleisö ei kriisitilanteessa erota vahvistettua uutista vahvistamattomasta. Tutkijoiden mukaan pitää valita nopeuden ja luotettavan tiedon välillä.

Lagercrantzin mielestä on vaikea olla hiljaa esimerkiksi tilanteessa, jossa poliisi tiedottaa mahdollisesta ampumisesta, koska ihmiset saattavat olla kuolemanvaarassa.

”Meidän täytyy vain olla erittäin selkeitä siinä, mikä on vahvistamatonta tietoa. Emme jätä nopeutta, vaikka tutkijat sitä ehdottavatkin. Muuten ihmiset uskovat spekulaatioita ja joskus jopa valheita.”

Journalistit ovat kunnianhimoisia ja haluavat onnistua kilpailijoitaan paremmin, mutta Lagercrantzin mielestä olisi kuitenkin hyvä välillä pysähtyä ja miettiä, onko asiaa tarkasteltu järkevästi ja tarpeeksi monelta kantilta. Esimerkkinä hän mainitsee Yhdysvaltain presidentin. Jos haluaa ymmärtää hänen toimiaan, täytyy ymmärtää hänen kannattajiaan.

SVT:ssä uusi strategia alkaa jo olla sisäistetty. Lagercrantz puolestaan on yllättynyt palautteesta.

”Yleensä Ruotsissa kritisoidaan ennemmin kuin kiitellään, mutta tällä kertaa olemme saaneet paljon kiitosta ja kiinnostusta.”

Toimituksen sisällä huolta on aiheuttanut, mitä muutos tarkoittaa käytännön työssä. Toisin sanoen, pyytääkö päätoimittaja liikoja.

”Tämä onkin enemmän kulttuurinmuutos, joka ei tapahdu kuukaudessa, vaan on pitkän aikavälin suunnitelma.”

Lagercrantz on kuitenkin täysin varma, että uusi tapa toimia on oikea. Koko kuvaa ei aina ole mahdollista antaa, mutta siihen pyritään.



9 2020
Arkisto

Rikkaiden omaisuudesta pitäisi julkaista tietoja paljon avoimemmin

Median tulee pystyä perustelemaan kirkkaasti, miksi ihmisten verotietoja on tärkeää julkaista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Sinua masentaa, että Iltalehden lukijoita kiinnostaa tosi-tv eikä EU, Erja Yläjärvi

Iltalehden vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi viihtyy hyvin pomona eikä muista itsekään, mistä aiheista teki toimittajana juttuja.

Onko media oppinut virheistään, kun taloustuhon siivoaminen alkaa?

”Kun talous viimeksi horjui, suomalainen media epäonnistui tehtävässään. Se johtui siitä, että tiedotusvälineissä luotettiin järkähtämättä korkeisiin herroihin, joille oli suotu virat”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Biden ja Trump suomeksi pikavauhdilla

Yleisradion pikatoiminnan tiimi kääntää vaaliväittelyt ja Oscar-gaalat suomeksi muutamassa tunnissa. Esimerkiksi Trumpin ja Bidenin toinen väittely alkoi Suomen aikaa 23. lokakuuta kello 04 ja tekstitetty lähetys TV:ssä kello 12.40.

”Suomeen tarvitaan ehdottomasti pysyvä mediatukijärjestelmä muiden Pohjoismaiden tapaan”, Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho sanoo.

Koronatukea haettiin ainakin 271 tiedotusvälineelle

Suurin osa hakijoista on pieniä sanomalehtitaloja. Viestintäministeriön asettama työryhmä pohtii myös pysyvää mediatukea.

Työlainsäädäntö suojaa myös poikkeusoloissa

”Alan uusiin työsopimuksiin on keväästä alkaen ilmestynyt erilaisia covid-19-pykäliä. Kirjaukset ovat kuitenkin pääosin lain ja työehtosopimusten vastaisia ja siksi mitättömiä”, kirjoittaa juristi Mari Marttila.

Kuusi tapaa miellyttää johtolauseneurootikkoa

”Älä ole asenteellinen. Ainakaan neutraaliksi tarkoitettu uutisproosa ei tarvitse sellaisia verbejä kuin jyrähtää”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Ackrediteringsbusinessen blomstrar i Afrika

Det här betyder delvis att det är få frilansar som har råd och möjlighet att rapportera från Afrika. Samtidigt är det bra att komma ihåg att det här är verkligheten för största delen av de afrikanska journalisterna, skriver Liselott Lindström.

Voimistelunopettajasta tuli toimittaja

Toimittaja Esko Kähkönen 20. 4. 1927 Rovaniemi – 28. 9. 2020 Rovaniemi

”Imatran aluepäällikkö” ja ay-vaikuttaja on poissa

Toimittaja Heikki Luukkanen 25. 11. 1946 Ruokolahti – 27. 9. 2020 Helsinki

Yksin ei tarvitse selviytyä

Jokaisessa neuvottelussa ei voi voittaa, mutta mitään ei saa, jos ei uskalla pyytää, kirjoittaa Mediakunnan Johanna Sillanpää.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta