Seitsemän nuorten uutissuosikkia

Kallion lukion opiskelijat valitsivat seitsemän ikäisilleen tärkeintä uutislähdettä ja analysoivat, miksi juuri niitä suositaan ja mitä niistä oikeasti ajatellaan.

Näin juttu syntyi

Helsinkiläisen Kallion lukion mediaopiskelijat valitsivat keskustellen seitsemän heille ja heidän ikäisilleen tärkeää uutisten ja uutismaisen sisällön lähdettä.

Lukiolaiset kokosivat kokemuksiaan ja mielikuviaan palveluista. Lisäksi he laajensivat näkökulmaansa kysymällä näkemyksiä muilta lukioikäisiltä nuorilta.

Jutun tiedot kokosivat Sohella Fadli, Harri Hirvonen, Anna Jyrämä, Salla Järvenpää, Joel Karppinen, Kerttu Koivukoski ja Elina Lahtinen. Opettaja oli Helsingin Sanomien toimittaja Tuomas Kaseva.

JOURNALISTI
4.5.2018

Kallion lukion mediaopiskelijat, teksti
Tuomas Kärkkäinen, kuvitus

Buzzfeed

1. Miksi käytetään? Buzzfeediin mennään, kun oppitunnin aihe ei kiinnosta tai kaivataan ajanvietettä. Monella se on sovelluksena puhelimessa tai kirjanmerkkinä selaimessa. Kun sieltä etsitään uutisia, halutaan tietää Rihannan ja Nick Jonasin twiiteistä ja muista popkulttuurin skandaaleista.

Kukaan ei käytä Buzzfeedia vakavana uutislähteenä, vaikka vakaviakin uutisia sivuilla on. Ylipäätään sivuilla päätyy herkästi tekemään lähinnä Mikä sipuli olet? -testejä.

2. Mielikuvat? Buzzfeed on hauska ja hömpähtävä uutisväline, joka tavoittelee nuoria näitä kiinnostavilla jutuilla. Monesti jutuista jutellaan kavereiden kanssa.

Joidenkin mielestä Buzzfeed on liian vasemmistoliberaali, koska se kritisoi usein republikaaneja ja kirjoittaa feminismistä sekä March for Our Lives ja Black Lives Matter -liikkeistä.

 

Helsingin Sanomat

1. Miksi käytetään? Hesariin hakeudutaan, kun halutaan tietää maailman tapahtumista. Sitä luetaan junaa odotellessa ja koulussa tietoa etsiessä. Moni opettaja ohjaa tiedonhakua nimenomaan Hesarin suuntaan. Sitä luetaan netistä tai sovelluksesta. Paperilehti on epäkäytännöllinen ja vanhanaikainen.

2. Mielikuvat? Hesaria pidetään laadukkaana ja monipuolisena. Sisältö mielletään ammattitaitoiseksi. Opettajat käyttävät sitä usein tunneilla, mutta sen laadun kyllä huomaa, kun vertaa uutiskynnystä, kieltä ja esitystapaa muihin. Joskus Hesarin lukijaa on voitu pitää koulussa snobina, mutta ei nykyään. Ainoa moite on maksullinen sisältö, mutta moni saa tunnukset koulusta.

 

Iltalehti

1. Miksi käytetään? Parissa minuutissa ehtii selata etusivun, jolloin saa hengähdystauon välitunnilla tai bussia odotellessa. Iltalehteä ei lueta niinkään ”tärkeiden” uutisten takia, vaan monen mielestä parhaita ovat viihdyttävät uutiset, kuten julkkisjutut sekä terveyteen ja parisuhteisiin liittyvät jutut.

Useimmat lukevat lehteä äpin kautta. Iltalehden uutisiin voi törmätä myös Facebookissa. Muissa nuorten käyttämissä sovelluksissa ei Iltalehteen juuri törmää.

2. Mielikuvat? Iltapäivälehdet sekoitetaan keskenään, eikä niissä nähdä merkittäviä eroja. Molemmat mielletään viihdelehdiksi, joiden sivuilla on paljon kevyitä uutisia ja joiden lukeminen ei vaadi aivoilta liikoja. Lehden ärsyttävä puoli ovat klikkiotsikot.

 

Ilta-Sanomat

1. Miksi käytetään? Ilta-Sanomissa vieraillaan, kun haussa on ei-niin-maailmaa-mullistavia uutisia ja arki kaipaa hengähdystaukoa. Lehden jutuista keskustellaan usein esimerkiksi ruokalassa.

Ajatus on usein vain poiketa sivuilla esimerkiksi Facebookissa vastaan tulleen mainoksen kautta. Klikkiotsikoinnin takia päätyy kuitenkin lukemaan jutun toisensa jälkeen. Aikaa saa kulutettua erityisesti juuri ennen nukkumaanmenoa, jolloin keskittyminen ei enää riitä analyyttisiin ja vakaviin aiheisiin.

2. Mielikuvat? Informatiivista ja omaa ajattelua herättelevää tietoa kevyesti kirjoitettuna ja dramatisoiduilla klikkiotsikoilla tarjottuna. Keveys näkyy jutuissa esimerkiksi retorisina kysymyksinä, siis-sanan käyttönä ja suurehkona määränä sitaatteja, jotka katkaisevat kerronnan virkistävästi.

 

MTV

1. Miksi käytetään? Maikkarin uutisissa kiinnostavat pääosin listaukset, netti-ilmiöistä kertovat jutut ja muut kevyet aiheet. Sivuille ei yleensä hakeuduta vaan ajaudutaan, kun tuttu jakaa Facebookissa hauskan artikkelin. Muualla somessa Maikkarin uutiset eivät juuri näy – tai jos näkyvät, nostot vaikuttavat keski-ikäisille suunnatuilta.

2. Mielikuvat? Maikkari on yhtä kuin hömpähtävät uutiset. Vaikka vakavaakin sisältöä on, mielikuvissa klikkiotsikot hallitsevat: 6 yksinkertaista treeniä, joiden tulokset huomaat nopeasti – nämä voit tehdä vaikka kotioloissa (mtv.fi 7. huhtikuuta 2018).

Kaikki tietävät Maikkarin tekevän myös televisiouutisia, mutta niiden ja Ylen uutisten eroista ei ole vahvaa mielipidettä. Televisiouutisia katsotaan vain silloin, kun vanhempi avaa television juuri oikeaan aikaan.

 

Yle

1. Miksi käytetään? Ylen uutisia käytetään sekä uutis- että viihdemielessä. Ylen sivuilta haetaan tietoa kouluprojekteihin.

YleX ja Kioski käsittelevät uutisaiheita nuorille suunnatulla tavalla, ja usein se toimii. Aiheissa painottuu viihde, mutta on myös painavia aiheita, kuten seksuaalisuus ja sukupuoli-identiteetti. Aiheita käsitellään ajankohtaisten vaikuttajien kuten tubettajien kanssa. Yle tulee usein vastaan Youtubessa ja Twitterissä.

2. Mielikuvat? Aikuisten silmissä Yle ja Hesari ovat ehkä samantyylisiä, mutta Yle vetoaa enemmän. Osaa etenkin YleX:n ja Kioskin lähestymistapa myös ärsyttää, koska se tuntuu enemmän kävijälukujen kerjäämiseltä kuin nuorista välittämiseltä.

Ylen tiedetään olevan valtion omistama, joten monen mielestä se tarjoaa juuri siksi puolueetonta ja luotettavaa tietoa.

 

Youtube

1. Miksi käytetään? Youtubea ei varsinaisesti käytetä uutisten seuraamiseen, mutta esimerkiksi tubettaja Roni Backin videoista suuri osa käsittelee ajankohtaisia uutisia mutta viihteellisesti. Back on viime aikoina puhunut esimerkiksi Facebookin luovuttamista tiedoista ja koripalloilevista roboteista. Osa tubettajan nostamista uutisista käsittelee myös tubetähtien keskinäisiä riitoja ja draamoja.

Tuben trending-osio on tapa löytää ajankohtaisia videoita. Suosituimpien videoiden joukossa on usein uutisia sisältäviä pätkiä.

2. Mielikuvat? Tubea ei mielletä uutisvälineeksi. Ronibackeissa kiehtoo se, miten helposti he videoissaan lähestyvät asioita. Sisältö ei laadultaan vedä vertoja Ylelle tai Hesarille, mutta ei sen tarvitsekaan.

Näin juttu syntyi

Helsinkiläisen Kallion lukion mediaopiskelijat valitsivat keskustellen seitsemän heille ja heidän ikäisilleen tärkeää uutisten ja uutismaisen sisällön lähdettä.

Lukiolaiset kokosivat kokemuksiaan ja mielikuviaan palveluista. Lisäksi he laajensivat näkökulmaansa kysymällä näkemyksiä muilta lukioikäisiltä nuorilta.

Jutun tiedot kokosivat Sohella Fadli, Harri Hirvonen, Anna Jyrämä, Salla Järvenpää, Joel Karppinen, Kerttu Koivukoski ja Elina Lahtinen. Opettaja oli Helsingin Sanomien toimittaja Tuomas Kaseva.



9 2018
Arkisto
Maisemakonttori. Pilvikki Kause työskentelee yhteisöllisessä työhuoneessa Porton keskustassa. Monet työkavereista ovat eri alojen ”läppärikulkureita”. Naapuritavernassa lounasta saa alle neljällä eurolla. ”Maisemat työhuoneen ikkunasta herättävät aina kateutta”, Kause kertoo.

Hankala alku löytöretkeilijöiden maassa

Muutto uuteen maahan oli vaikeampi kuin kokenut freelancetoimittaja Pilvikki Kause osasi odottaa. Arjen yksinhuoltajana, sairastellessa ja keikkojen harvetessa hän alkoi epäillä, osaako enää kirjoittaakaan.

Spotlights reporter Annvi Gardbergs program om silvervatten nominerades till Snöspaden 2017 bland annat för att hon lyckades lyfta upp och väcka en bred samhällsdebatt om ett tidigare relativt okänt problem.

Hårt efterspel i silvervattnets spår

Yle Spotlights Annvi Gardberg hade räknat med att hennes avslöjande om folk som dricker silvervatten kunde ge höga svallvågor. Men hon hade inte räknat med hur hårt hennes intervjuobjekt skulle drabbas.

Viranomainen vastaa, jos tietopyyntö miellyttää

Toimittajat kertovat viranomaisten vastaavan asiakirjapyyntöihin hyvin, mutta vaikeissa aiheissa ensimmäinen vastaus on usein ”ei”. Jos tiedot jäävät saamatta, harva tekee muuta kuin urputtaa kollegalle.

Tasa-arvobotti on saanut pohtimaan haastateltavien valintoja, Koillissanomien toimituspäällikkö Jenny Halvari kertoo. Vasemmalla kesätoimittaja Vappu Jaakkola.

Journalismi jää kauas tasa-arvosta

Tasa-arvokeskustelu ei ole lisännyt naisten määrää uutisissa. Heinäkuussa parhaiten pärjäsi Koillissanomat. Helsingin Sanomien 50–50-tavoite on kaukana.

Uudistusmielinen uutisjournalisti

Helsingin Sanomista Iltalehden vastaavaksi päätoimittajaksi siirtyvä Erja Yläjärvi uskoo sääuutisiin ja lifestyle-sisältöihin.

Tuntematon koodari

Moni ei edes tiedä, että suomalaiset mediat käyttävät itsekin algoritmeja ja tekevät niiden avulla journalistisia ratkaisuja. Usein ratkaisuja tekee tuntematon koodari, kirjoittaa Elina Grundström.

Kirstu kilisemään kaukomailla

Freelanceriksi ulkomaille, mutta miten? Kokeneet toimittajat kertovat viisi vinkkiä.

Eläkkeellä oleva Heikki Kotilainen toi keräämänsä kuvalakanat näytille Journalistiliiton tiloihin Hakaniemeen. Toistuvia kuvituskuvia hän on kerännyt parin vuoden ajan. Kotilainen ei halua esiintyä ”besserwisserinä”, vain ihmettelevänä ja vähän huvittuneena seuraajana. ”Ei uutiskuva-addiktio mihinkään katoa.”

Joka päivä sama kuva poliisimerkistä

Vanhaa kuvatoimittajaa ja kuvaajaa ihmetyttää sisällöttömien kuvien viljely verkkojutuissa.

Kun tutkijanura ei tuntunutkaan omalta, Laura Koponen ryhtyi hyödyntämään tietojaan tiedetoimittajana. Tähtitieteessä eniten uutta raportoitavaa kertyy astrobiologian ja eksoplaneettojen tutkimuksesta. ”Ehkä maapallon hankaluudet ajavat ajattelemaan elämän edellytyksiä muualla avaruudessa.” Kuva otettiin Helsingin observatoriossa, jossa on myös Koposen työnantajan Ursan tiloja.

Arjen ympyröitä ylemmäs

Tähdet ja avaruus -lehden toimitussihteeri Laura Koponen saa työssään pyöritellä kokonaisen universumin asioita. ”Vaikeinta on tieteen eturintamaan liittyvä epävarmuus, ja joudun usein kirjoittamaan ’mahdollisesti, kenties, saattaa olla’.”

Journalistiliiton uusi lakimies Rami Lindström odottaa innolla muun muassa tes-neuvotteluja, joista hänellä on aiempaakin kokemusta. ”Niissä täytyy ottaa isoja kokonaisuuksia haltuun, huomioida eri intressit ja löytää ratkaisuja nopeasti. Saan itsestäni eniten irti, kun työ on muuta kuin tasaista hallinnointia.”

Auttaminen on kivaa

Journalistiliiton uusi lakimies Rami Lindström selvittää ensitöikseen Ylen irtisanomisia.

Hyvä draivi viehättää Ylessä

Stefani Urmas on aloittanut Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan visuaalisuudesta vastaavana päällikkönä.

Ohjelmapäällikkö Nina Jokiaho nosti Radio Novan Suomen viime vuoden kuunnelluimmaksi kaupalliseksi radiokanavaksi.

Kuuntelijan kuuntelija

Radio Novan ohjelmapäällikkö Niina Jokiaho hilasi kanavan takaisin huipulle.

Kesä koko vuoden

Miten säilyttää lomaltapaluun olotila marraskuuhun? Nämä vinkit kirjautuvat vuodesta toiseen Nina Erhon ”kaikkien aikojen työhyvinvointisyksy” -listoille.

Stuntreportrar och föregångare

Det finns stuntreportage där det känns som om redaktörens eller redaktionens upplevelse spelar en större roll än publikens, skriver Lina Laurent.

Oikein ajoitetut sanat

Manu Marttinen ja joukko muita Taloussanomien määräaikaisia oli puimassa yt-neuvottelujen tilannetta, kun huoneeseen paukkasi vakitoimittaja kyselemään luottamusmieheltä omaa työasiaansa.

Karjalaisen tuottaja Laura Määttänen sai jo lapsena tuntuman ampumiseen, kun poliisi-isä vei hänet ampumaradalle.

Katse tähtäimeen ja mieli tyhjäksi

Laura Määttänen hakee mielen ja sormen harmoniaa urheiluammunnasta. Silloin ajatukset eivät ole otsikoinnissa.

Husiksen kulisseista

Staffan Bruunin kirja Mies joka rakasti uutisia on ”toimittajamuistelmat”, jonka loppu on omistettu Hbl:n poikkeuksellisen jyrkälle alamäelle.”Osa ilmiöistä on koko alalle tuttuja, mutta yksityiskohdat hätkähdyttävät”, kirjoittaa Nina Erho.

Somekansa sokissa

Sanakirja ei vielä tunne somekansaa, mutta sen suosio näyttää nousevan kohisten, kirjoittaa Vesa Heikkinen Kieli-kolumnissaan.

Ehdotus: SJL:n uudeksi nimeksi Mediantekijät

Tulevien vuosien taloutta ja toimintaa suunnitelleen työryhmän puheenjohtajan Lauri Lähteenmäen mukaan liiton satavuotisjuhla vuonna 2021 olisi hyvä ajankohta nimen vaihtamiselle.

Bernerin mediaryhmä jätti rahoituksen auki

”On riittämätöntä ja kestämätöntä, että esitetyille toimenpiteille ei ole varattu rahoitusta käytännöllisesti katsoen lainkaan”, SJL:n puheenjohtaja Hanne Aho sanoo.

Bärlund vill locka fler journalister

Från augusti är Johan Bärlund ny rektor för Social- och kommunalhögskolan i Helsingfors. Han ser det som en stor utmaning att åter få upp intresset för journalistikstudier.

HSS Media rekryterar reportrar

Senast i oktober kommer HSS Media att ha två nyanställda reportrar, varav en kommer att bli placerad i Vasa och en i Jakobstad.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta