Seitsemän nuorten uutissuosikkia

Kallion lukion opiskelijat valitsivat seitsemän ikäisilleen tärkeintä uutislähdettä ja analysoivat, miksi juuri niitä suositaan ja mitä niistä oikeasti ajatellaan.

Näin juttu syntyi

Helsinkiläisen Kallion lukion mediaopiskelijat valitsivat keskustellen seitsemän heille ja heidän ikäisilleen tärkeää uutisten ja uutismaisen sisällön lähdettä.

Lukiolaiset kokosivat kokemuksiaan ja mielikuviaan palveluista. Lisäksi he laajensivat näkökulmaansa kysymällä näkemyksiä muilta lukioikäisiltä nuorilta.

Jutun tiedot kokosivat Sohella Fadli, Harri Hirvonen, Anna Jyrämä, Salla Järvenpää, Joel Karppinen, Kerttu Koivukoski ja Elina Lahtinen. Opettaja oli Helsingin Sanomien toimittaja Tuomas Kaseva.

JOURNALISTI
4.5.2018

Kallion lukion mediaopiskelijat, teksti
Tuomas Kärkkäinen, kuvitus

Buzzfeed

1. Miksi käytetään? Buzzfeediin mennään, kun oppitunnin aihe ei kiinnosta tai kaivataan ajanvietettä. Monella se on sovelluksena puhelimessa tai kirjanmerkkinä selaimessa. Kun sieltä etsitään uutisia, halutaan tietää Rihannan ja Nick Jonasin twiiteistä ja muista popkulttuurin skandaaleista.

Kukaan ei käytä Buzzfeedia vakavana uutislähteenä, vaikka vakaviakin uutisia sivuilla on. Ylipäätään sivuilla päätyy herkästi tekemään lähinnä Mikä sipuli olet? -testejä.

2. Mielikuvat? Buzzfeed on hauska ja hömpähtävä uutisväline, joka tavoittelee nuoria näitä kiinnostavilla jutuilla. Monesti jutuista jutellaan kavereiden kanssa.

Joidenkin mielestä Buzzfeed on liian vasemmistoliberaali, koska se kritisoi usein republikaaneja ja kirjoittaa feminismistä sekä March for Our Lives ja Black Lives Matter -liikkeistä.

 

Helsingin Sanomat

1. Miksi käytetään? Hesariin hakeudutaan, kun halutaan tietää maailman tapahtumista. Sitä luetaan junaa odotellessa ja koulussa tietoa etsiessä. Moni opettaja ohjaa tiedonhakua nimenomaan Hesarin suuntaan. Sitä luetaan netistä tai sovelluksesta. Paperilehti on epäkäytännöllinen ja vanhanaikainen.

2. Mielikuvat? Hesaria pidetään laadukkaana ja monipuolisena. Sisältö mielletään ammattitaitoiseksi. Opettajat käyttävät sitä usein tunneilla, mutta sen laadun kyllä huomaa, kun vertaa uutiskynnystä, kieltä ja esitystapaa muihin. Joskus Hesarin lukijaa on voitu pitää koulussa snobina, mutta ei nykyään. Ainoa moite on maksullinen sisältö, mutta moni saa tunnukset koulusta.

 

Iltalehti

1. Miksi käytetään? Parissa minuutissa ehtii selata etusivun, jolloin saa hengähdystauon välitunnilla tai bussia odotellessa. Iltalehteä ei lueta niinkään ”tärkeiden” uutisten takia, vaan monen mielestä parhaita ovat viihdyttävät uutiset, kuten julkkisjutut sekä terveyteen ja parisuhteisiin liittyvät jutut.

Useimmat lukevat lehteä äpin kautta. Iltalehden uutisiin voi törmätä myös Facebookissa. Muissa nuorten käyttämissä sovelluksissa ei Iltalehteen juuri törmää.

2. Mielikuvat? Iltapäivälehdet sekoitetaan keskenään, eikä niissä nähdä merkittäviä eroja. Molemmat mielletään viihdelehdiksi, joiden sivuilla on paljon kevyitä uutisia ja joiden lukeminen ei vaadi aivoilta liikoja. Lehden ärsyttävä puoli ovat klikkiotsikot.

 

Ilta-Sanomat

1. Miksi käytetään? Ilta-Sanomissa vieraillaan, kun haussa on ei-niin-maailmaa-mullistavia uutisia ja arki kaipaa hengähdystaukoa. Lehden jutuista keskustellaan usein esimerkiksi ruokalassa.

Ajatus on usein vain poiketa sivuilla esimerkiksi Facebookissa vastaan tulleen mainoksen kautta. Klikkiotsikoinnin takia päätyy kuitenkin lukemaan jutun toisensa jälkeen. Aikaa saa kulutettua erityisesti juuri ennen nukkumaanmenoa, jolloin keskittyminen ei enää riitä analyyttisiin ja vakaviin aiheisiin.

2. Mielikuvat? Informatiivista ja omaa ajattelua herättelevää tietoa kevyesti kirjoitettuna ja dramatisoiduilla klikkiotsikoilla tarjottuna. Keveys näkyy jutuissa esimerkiksi retorisina kysymyksinä, siis-sanan käyttönä ja suurehkona määränä sitaatteja, jotka katkaisevat kerronnan virkistävästi.

 

MTV

1. Miksi käytetään? Maikkarin uutisissa kiinnostavat pääosin listaukset, netti-ilmiöistä kertovat jutut ja muut kevyet aiheet. Sivuille ei yleensä hakeuduta vaan ajaudutaan, kun tuttu jakaa Facebookissa hauskan artikkelin. Muualla somessa Maikkarin uutiset eivät juuri näy – tai jos näkyvät, nostot vaikuttavat keski-ikäisille suunnatuilta.

2. Mielikuvat? Maikkari on yhtä kuin hömpähtävät uutiset. Vaikka vakavaakin sisältöä on, mielikuvissa klikkiotsikot hallitsevat: 6 yksinkertaista treeniä, joiden tulokset huomaat nopeasti – nämä voit tehdä vaikka kotioloissa (mtv.fi 7. huhtikuuta 2018).

Kaikki tietävät Maikkarin tekevän myös televisiouutisia, mutta niiden ja Ylen uutisten eroista ei ole vahvaa mielipidettä. Televisiouutisia katsotaan vain silloin, kun vanhempi avaa television juuri oikeaan aikaan.

 

Yle

1. Miksi käytetään? Ylen uutisia käytetään sekä uutis- että viihdemielessä. Ylen sivuilta haetaan tietoa kouluprojekteihin.

YleX ja Kioski käsittelevät uutisaiheita nuorille suunnatulla tavalla, ja usein se toimii. Aiheissa painottuu viihde, mutta on myös painavia aiheita, kuten seksuaalisuus ja sukupuoli-identiteetti. Aiheita käsitellään ajankohtaisten vaikuttajien kuten tubettajien kanssa. Yle tulee usein vastaan Youtubessa ja Twitterissä.

2. Mielikuvat? Aikuisten silmissä Yle ja Hesari ovat ehkä samantyylisiä, mutta Yle vetoaa enemmän. Osaa etenkin YleX:n ja Kioskin lähestymistapa myös ärsyttää, koska se tuntuu enemmän kävijälukujen kerjäämiseltä kuin nuorista välittämiseltä.

Ylen tiedetään olevan valtion omistama, joten monen mielestä se tarjoaa juuri siksi puolueetonta ja luotettavaa tietoa.

 

Youtube

1. Miksi käytetään? Youtubea ei varsinaisesti käytetä uutisten seuraamiseen, mutta esimerkiksi tubettaja Roni Backin videoista suuri osa käsittelee ajankohtaisia uutisia mutta viihteellisesti. Back on viime aikoina puhunut esimerkiksi Facebookin luovuttamista tiedoista ja koripalloilevista roboteista. Osa tubettajan nostamista uutisista käsittelee myös tubetähtien keskinäisiä riitoja ja draamoja.

Tuben trending-osio on tapa löytää ajankohtaisia videoita. Suosituimpien videoiden joukossa on usein uutisia sisältäviä pätkiä.

2. Mielikuvat? Tubea ei mielletä uutisvälineeksi. Ronibackeissa kiehtoo se, miten helposti he videoissaan lähestyvät asioita. Sisältö ei laadultaan vedä vertoja Ylelle tai Hesarille, mutta ei sen tarvitsekaan.

Näin juttu syntyi

Helsinkiläisen Kallion lukion mediaopiskelijat valitsivat keskustellen seitsemän heille ja heidän ikäisilleen tärkeää uutisten ja uutismaisen sisällön lähdettä.

Lukiolaiset kokosivat kokemuksiaan ja mielikuviaan palveluista. Lisäksi he laajensivat näkökulmaansa kysymällä näkemyksiä muilta lukioikäisiltä nuorilta.

Jutun tiedot kokosivat Sohella Fadli, Harri Hirvonen, Anna Jyrämä, Salla Järvenpää, Joel Karppinen, Kerttu Koivukoski ja Elina Lahtinen. Opettaja oli Helsingin Sanomien toimittaja Tuomas Kaseva.



15 2018
Arkisto

Sanan saattajat

Kristillinen media on huono bisnes, jota tehdään kutsumuksen voimalla. Aivan erityisen hankala sitä on tehdä niin, että se kelpaisi kaikille, sanoo alan konkari Kirsi Rostamo.

Elämäntapajohtaja

Journalistiliiton puheenjohtajaksi uudelleen valittu Hanne Aho uskoo liiton jäsenmäärän kääntyvän nousuun.

Aishi Zidania kiitettiin palkintoperusteissa myös siitä, etteivät painostus, uutistyön vääristely-yritykset ja nettiviha ole lannistaneet häntä. Jarno Liskin todettiin tekevän monin paikoin riskialtista tutkivaa journalismia sinnikkäästi ja peräänantamattomasti ilman työsuhteen turvaa.

Sananvapauden käyttäjät

Kun ympäristö painostaa, Aishi Zidan ja Jarno Liski nojaavat journalistin perustehtävään. Työ palkittiin Sananvapauden miekalla.

KSF Medias fjolårsresultat, ett minus på 4,2 miljoner euro, var bättre än på många år. Nya vd:n Anna Hellersedt litar på att det nu är en bra tidpunkt för bolaget att införa en ny betallösning för digital journalistik.

Efter stormen

KSF Medias nya vd Anna Hellerstedt betonar öppen kommunikation inom bolaget och vill förankra stora linjer hos personalen. Främsta löfte hittills: mer fokus på journalistiken – hur det ska förverkligas har vi inte ännu sett.

Tv-ohjaaja ja toimittaja Marja Jaakola on halunnut olla työvuosien jälkeen kuin kuka tahansa. Hän ei ole työskennellyt eläkkeellä. Kuva: Liisa Huima

Ei ole valtaa loistoa

Eläkkeellä identiteetti on rakennettava uudelleen. Toimittajalle se voi olla vaikeaa.

Liikaa keskustelua

Medioiden verkkokeskusteluissa vihan lietsomisen ja asiallisen kommentoinnin välissä on leveä vyöhyke, jolla delete-nappia painetaan liian harvoin, kirjoittaa Asko Lehtonen.

Älä soita sille enää koskaan!

Mediayhtiö harkitsi kieltävänsä tuurajia käyttämästä lähdesuojan alaisia tietoja muissa töissä. Ajatus lähteiden ”omistamisesta” on omituinen, kokenut oikeustoimittaja sanoo.

Jouluihminen. A-lehtien tuottaja Elisa Miinin aloittaa jouluvalmistelut jo elokuussa ja lopettaa joulunvieton tapaninpäivänä. ”Ajatukseni kääntyvät välipäivinä jo pois joulusta ja kohti uutta vuotta, kun olen jo joulua pitkään siinä vaiheessa viettänyt.”

Glögiä jo elokuussa

A-lehtien tuottaja Elisa Miininin kotona on kaksi joulukuusta. Toiseen niistä saa koskea vain hän.

Pekka Vahvasen Kone kaikkivaltias -kirja on saanut kehuja siitä, että ’joku on tätä järjettömyyttä vastaan’. Toisaalta se on kirvoittanut kritiikkiä etenkin teknologiapiireistä. ”Uskon, että kun tunnepitoista kritiikkiä saa, on osunut johonkin oikeaan kohtaan.”

Kadonneen onnen jäljillä

Tutkimusten valossa teknologis-taloudellinen kehitys ei ole enää vuosikymmeniin tehnyt meistä onnellisempia, sanoo digitalisaation ongelmista kirjan kirjoittanut Pekka Vahvanen.

Milloin freelancer on jäävi?

Mikä on eettinen aikaväli jutulle tiettyyn lehteen ja jutulle saman lehden kustantajasta? Vaikuttaako juttutyyppi asiaan? Vastausten pohtimiseen tarvitaan lisää konkreettisia eväitä, kirjoittaa Anna-Sofia Nieminen.

Edellistä työtä jatkamaan

Tiina Ojutkangas aloittaa tammikuussa Kokkolassa ilmestyvän Keskipohjanmaan päätoimittajana.

Dags att tända lyset

På redaktionerna i Finland finns en hel del att lära av Demokratijouren, om hur man bygger upp konkreta rutiner som förebygger hot och hat, skriver Johan Svenlin.

Perehdy tietoturvaan tänään

Vaikka et työskentelisi erityistä tietoturvaa vaativien lähteiden ja aiheiden parissa, ala perehtyä niiden suojaamiseen nyt. Toimittajan salausopas kertoo, miksi se kannattaa.

75 prosenttia

Mistä tietää, että vaalit ovat lähestymässä? Yksi varma merkki on numerohokemien vyöry journalistisiin teksteihin, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Liftaamalla ehtii paremmin

Kirjaan uppoutunut Juha Mäkinen ei huomannut nousta bussiin, mutta onneksi juttukeikalle ehtii toisellakin tavalla.

Otavamedia jatkaa yt-kierrosta ensi vuonna

Otavamedia aloittaa yt-neuvottelut kuvaryhmässään 2. tammikuuta 2019. Yt-neuvotteluja on viime viikkona päättynyt Otavamediassa, Sanoma Media Finlandissa, Aamulehdessä ja A-lehdissä.

Färre fotografer på Hufvudstadsbladet

”Jag är övertygad om att läsarna inte kommer att uppleva någon försämring av bildjournalistiken i HBL framöver”, säger chefredaktör Susanna Landor.

Håkans leder Studentbladet

Som chefredaktör vill Håkans bland annat närma sig studentkårer som tidigare lämnat Svenska studerandes intresseorganisation.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta