Seitsemän nuorten uutissuosikkia

Näin juttu syntyi

Helsinkiläisen Kallion lukion mediaopiskelijat valitsivat keskustellen seitsemän heille ja heidän ikäisilleen tärkeää uutisten ja uutismaisen sisällön lähdettä.

Lukiolaiset kokosivat kokemuksiaan ja mielikuviaan palveluista. Lisäksi he laajensivat näkökulmaansa kysymällä näkemyksiä muilta lukioikäisiltä nuorilta.

Jutun tiedot kokosivat Sohella Fadli, Harri Hirvonen, Anna Jyrämä, Salla Järvenpää, Joel Karppinen, Kerttu Koivukoski ja Elina Lahtinen. Opettaja oli Helsingin Sanomien toimittaja Tuomas Kaseva.

JOURNALISTI
4.5.2018

Kallion lukion mediaopiskelijat, teksti
Tuomas Kärkkäinen, kuvitus

Kallion lukion opiskelijat valitsivat seitsemän ikäisilleen tärkeintä uutislähdettä ja analysoivat, miksi juuri niitä suositaan ja mitä niistä oikeasti ajatellaan.

Buzzfeed

1. Miksi käytetään? Buzzfeediin mennään, kun oppitunnin aihe ei kiinnosta tai kaivataan ajanvietettä. Monella se on sovelluksena puhelimessa tai kirjanmerkkinä selaimessa. Kun sieltä etsitään uutisia, halutaan tietää Rihannan ja Nick Jonasin twiiteistä ja muista popkulttuurin skandaaleista.

Kukaan ei käytä Buzzfeedia vakavana uutislähteenä, vaikka vakaviakin uutisia sivuilla on. Ylipäätään sivuilla päätyy herkästi tekemään lähinnä Mikä sipuli olet? -testejä.

2. Mielikuvat? Buzzfeed on hauska ja hömpähtävä uutisväline, joka tavoittelee nuoria näitä kiinnostavilla jutuilla. Monesti jutuista jutellaan kavereiden kanssa.

Joidenkin mielestä Buzzfeed on liian vasemmistoliberaali, koska se kritisoi usein republikaaneja ja kirjoittaa feminismistä sekä March for Our Lives ja Black Lives Matter -liikkeistä.

 

Helsingin Sanomat

1. Miksi käytetään? Hesariin hakeudutaan, kun halutaan tietää maailman tapahtumista. Sitä luetaan junaa odotellessa ja koulussa tietoa etsiessä. Moni opettaja ohjaa tiedonhakua nimenomaan Hesarin suuntaan. Sitä luetaan netistä tai sovelluksesta. Paperilehti on epäkäytännöllinen ja vanhanaikainen.

2. Mielikuvat? Hesaria pidetään laadukkaana ja monipuolisena. Sisältö mielletään ammattitaitoiseksi. Opettajat käyttävät sitä usein tunneilla, mutta sen laadun kyllä huomaa, kun vertaa uutiskynnystä, kieltä ja esitystapaa muihin. Joskus Hesarin lukijaa on voitu pitää koulussa snobina, mutta ei nykyään. Ainoa moite on maksullinen sisältö, mutta moni saa tunnukset koulusta.

 

Iltalehti

1. Miksi käytetään? Parissa minuutissa ehtii selata etusivun, jolloin saa hengähdystauon välitunnilla tai bussia odotellessa. Iltalehteä ei lueta niinkään ”tärkeiden” uutisten takia, vaan monen mielestä parhaita ovat viihdyttävät uutiset, kuten julkkisjutut sekä terveyteen ja parisuhteisiin liittyvät jutut.

Useimmat lukevat lehteä äpin kautta. Iltalehden uutisiin voi törmätä myös Facebookissa. Muissa nuorten käyttämissä sovelluksissa ei Iltalehteen juuri törmää.

2. Mielikuvat? Iltapäivälehdet sekoitetaan keskenään, eikä niissä nähdä merkittäviä eroja. Molemmat mielletään viihdelehdiksi, joiden sivuilla on paljon kevyitä uutisia ja joiden lukeminen ei vaadi aivoilta liikoja. Lehden ärsyttävä puoli ovat klikkiotsikot.

 

Ilta-Sanomat

1. Miksi käytetään? Ilta-Sanomissa vieraillaan, kun haussa on ei-niin-maailmaa-mullistavia uutisia ja arki kaipaa hengähdystaukoa. Lehden jutuista keskustellaan usein esimerkiksi ruokalassa.

Ajatus on usein vain poiketa sivuilla esimerkiksi Facebookissa vastaan tulleen mainoksen kautta. Klikkiotsikoinnin takia päätyy kuitenkin lukemaan jutun toisensa jälkeen. Aikaa saa kulutettua erityisesti juuri ennen nukkumaanmenoa, jolloin keskittyminen ei enää riitä analyyttisiin ja vakaviin aiheisiin.

2. Mielikuvat? Informatiivista ja omaa ajattelua herättelevää tietoa kevyesti kirjoitettuna ja dramatisoiduilla klikkiotsikoilla tarjottuna. Keveys näkyy jutuissa esimerkiksi retorisina kysymyksinä, siis-sanan käyttönä ja suurehkona määränä sitaatteja, jotka katkaisevat kerronnan virkistävästi.

 

MTV

1. Miksi käytetään? Maikkarin uutisissa kiinnostavat pääosin listaukset, netti-ilmiöistä kertovat jutut ja muut kevyet aiheet. Sivuille ei yleensä hakeuduta vaan ajaudutaan, kun tuttu jakaa Facebookissa hauskan artikkelin. Muualla somessa Maikkarin uutiset eivät juuri näy – tai jos näkyvät, nostot vaikuttavat keski-ikäisille suunnatuilta.

2. Mielikuvat? Maikkari on yhtä kuin hömpähtävät uutiset. Vaikka vakavaakin sisältöä on, mielikuvissa klikkiotsikot hallitsevat: 6 yksinkertaista treeniä, joiden tulokset huomaat nopeasti – nämä voit tehdä vaikka kotioloissa (mtv.fi 7. huhtikuuta 2018).

Kaikki tietävät Maikkarin tekevän myös televisiouutisia, mutta niiden ja Ylen uutisten eroista ei ole vahvaa mielipidettä. Televisiouutisia katsotaan vain silloin, kun vanhempi avaa television juuri oikeaan aikaan.

 

Yle

1. Miksi käytetään? Ylen uutisia käytetään sekä uutis- että viihdemielessä. Ylen sivuilta haetaan tietoa kouluprojekteihin.

YleX ja Kioski käsittelevät uutisaiheita nuorille suunnatulla tavalla, ja usein se toimii. Aiheissa painottuu viihde, mutta on myös painavia aiheita, kuten seksuaalisuus ja sukupuoli-identiteetti. Aiheita käsitellään ajankohtaisten vaikuttajien kuten tubettajien kanssa. Yle tulee usein vastaan Youtubessa ja Twitterissä.

2. Mielikuvat? Aikuisten silmissä Yle ja Hesari ovat ehkä samantyylisiä, mutta Yle vetoaa enemmän. Osaa etenkin YleX:n ja Kioskin lähestymistapa myös ärsyttää, koska se tuntuu enemmän kävijälukujen kerjäämiseltä kuin nuorista välittämiseltä.

Ylen tiedetään olevan valtion omistama, joten monen mielestä se tarjoaa juuri siksi puolueetonta ja luotettavaa tietoa.

 

Youtube

1. Miksi käytetään? Youtubea ei varsinaisesti käytetä uutisten seuraamiseen, mutta esimerkiksi tubettaja Roni Backin videoista suuri osa käsittelee ajankohtaisia uutisia mutta viihteellisesti. Back on viime aikoina puhunut esimerkiksi Facebookin luovuttamista tiedoista ja koripalloilevista roboteista. Osa tubettajan nostamista uutisista käsittelee myös tubetähtien keskinäisiä riitoja ja draamoja.

Tuben trending-osio on tapa löytää ajankohtaisia videoita. Suosituimpien videoiden joukossa on usein uutisia sisältäviä pätkiä.

2. Mielikuvat? Tubea ei mielletä uutisvälineeksi. Ronibackeissa kiehtoo se, miten helposti he videoissaan lähestyvät asioita. Sisältö ei laadultaan vedä vertoja Ylelle tai Hesarille, mutta ei sen tarvitsekaan.

Näin juttu syntyi

Helsinkiläisen Kallion lukion mediaopiskelijat valitsivat keskustellen seitsemän heille ja heidän ikäisilleen tärkeää uutisten ja uutismaisen sisällön lähdettä.

Lukiolaiset kokosivat kokemuksiaan ja mielikuviaan palveluista. Lisäksi he laajensivat näkökulmaansa kysymällä näkemyksiä muilta lukioikäisiltä nuorilta.

Jutun tiedot kokosivat Sohella Fadli, Harri Hirvonen, Anna Jyrämä, Salla Järvenpää, Joel Karppinen, Kerttu Koivukoski ja Elina Lahtinen. Opettaja oli Helsingin Sanomien toimittaja Tuomas Kaseva.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta