Seitsemän nuorten uutissuosikkia

Kallion lukion opiskelijat valitsivat seitsemän ikäisilleen tärkeintä uutislähdettä ja analysoivat, miksi juuri niitä suositaan ja mitä niistä oikeasti ajatellaan.

Näin juttu syntyi

Helsinkiläisen Kallion lukion mediaopiskelijat valitsivat keskustellen seitsemän heille ja heidän ikäisilleen tärkeää uutisten ja uutismaisen sisällön lähdettä.

Lukiolaiset kokosivat kokemuksiaan ja mielikuviaan palveluista. Lisäksi he laajensivat näkökulmaansa kysymällä näkemyksiä muilta lukioikäisiltä nuorilta.

Jutun tiedot kokosivat Sohella Fadli, Harri Hirvonen, Anna Jyrämä, Salla Järvenpää, Joel Karppinen, Kerttu Koivukoski ja Elina Lahtinen. Opettaja oli Helsingin Sanomien toimittaja Tuomas Kaseva.

JOURNALISTI
4.5.2018

Kallion lukion mediaopiskelijat, teksti
Tuomas Kärkkäinen, kuvitus

Buzzfeed

1. Miksi käytetään? Buzzfeediin mennään, kun oppitunnin aihe ei kiinnosta tai kaivataan ajanvietettä. Monella se on sovelluksena puhelimessa tai kirjanmerkkinä selaimessa. Kun sieltä etsitään uutisia, halutaan tietää Rihannan ja Nick Jonasin twiiteistä ja muista popkulttuurin skandaaleista.

Kukaan ei käytä Buzzfeedia vakavana uutislähteenä, vaikka vakaviakin uutisia sivuilla on. Ylipäätään sivuilla päätyy herkästi tekemään lähinnä Mikä sipuli olet? -testejä.

2. Mielikuvat? Buzzfeed on hauska ja hömpähtävä uutisväline, joka tavoittelee nuoria näitä kiinnostavilla jutuilla. Monesti jutuista jutellaan kavereiden kanssa.

Joidenkin mielestä Buzzfeed on liian vasemmistoliberaali, koska se kritisoi usein republikaaneja ja kirjoittaa feminismistä sekä March for Our Lives ja Black Lives Matter -liikkeistä.

 

Helsingin Sanomat

1. Miksi käytetään? Hesariin hakeudutaan, kun halutaan tietää maailman tapahtumista. Sitä luetaan junaa odotellessa ja koulussa tietoa etsiessä. Moni opettaja ohjaa tiedonhakua nimenomaan Hesarin suuntaan. Sitä luetaan netistä tai sovelluksesta. Paperilehti on epäkäytännöllinen ja vanhanaikainen.

2. Mielikuvat? Hesaria pidetään laadukkaana ja monipuolisena. Sisältö mielletään ammattitaitoiseksi. Opettajat käyttävät sitä usein tunneilla, mutta sen laadun kyllä huomaa, kun vertaa uutiskynnystä, kieltä ja esitystapaa muihin. Joskus Hesarin lukijaa on voitu pitää koulussa snobina, mutta ei nykyään. Ainoa moite on maksullinen sisältö, mutta moni saa tunnukset koulusta.

 

Iltalehti

1. Miksi käytetään? Parissa minuutissa ehtii selata etusivun, jolloin saa hengähdystauon välitunnilla tai bussia odotellessa. Iltalehteä ei lueta niinkään ”tärkeiden” uutisten takia, vaan monen mielestä parhaita ovat viihdyttävät uutiset, kuten julkkisjutut sekä terveyteen ja parisuhteisiin liittyvät jutut.

Useimmat lukevat lehteä äpin kautta. Iltalehden uutisiin voi törmätä myös Facebookissa. Muissa nuorten käyttämissä sovelluksissa ei Iltalehteen juuri törmää.

2. Mielikuvat? Iltapäivälehdet sekoitetaan keskenään, eikä niissä nähdä merkittäviä eroja. Molemmat mielletään viihdelehdiksi, joiden sivuilla on paljon kevyitä uutisia ja joiden lukeminen ei vaadi aivoilta liikoja. Lehden ärsyttävä puoli ovat klikkiotsikot.

 

Ilta-Sanomat

1. Miksi käytetään? Ilta-Sanomissa vieraillaan, kun haussa on ei-niin-maailmaa-mullistavia uutisia ja arki kaipaa hengähdystaukoa. Lehden jutuista keskustellaan usein esimerkiksi ruokalassa.

Ajatus on usein vain poiketa sivuilla esimerkiksi Facebookissa vastaan tulleen mainoksen kautta. Klikkiotsikoinnin takia päätyy kuitenkin lukemaan jutun toisensa jälkeen. Aikaa saa kulutettua erityisesti juuri ennen nukkumaanmenoa, jolloin keskittyminen ei enää riitä analyyttisiin ja vakaviin aiheisiin.

2. Mielikuvat? Informatiivista ja omaa ajattelua herättelevää tietoa kevyesti kirjoitettuna ja dramatisoiduilla klikkiotsikoilla tarjottuna. Keveys näkyy jutuissa esimerkiksi retorisina kysymyksinä, siis-sanan käyttönä ja suurehkona määränä sitaatteja, jotka katkaisevat kerronnan virkistävästi.

 

MTV

1. Miksi käytetään? Maikkarin uutisissa kiinnostavat pääosin listaukset, netti-ilmiöistä kertovat jutut ja muut kevyet aiheet. Sivuille ei yleensä hakeuduta vaan ajaudutaan, kun tuttu jakaa Facebookissa hauskan artikkelin. Muualla somessa Maikkarin uutiset eivät juuri näy – tai jos näkyvät, nostot vaikuttavat keski-ikäisille suunnatuilta.

2. Mielikuvat? Maikkari on yhtä kuin hömpähtävät uutiset. Vaikka vakavaakin sisältöä on, mielikuvissa klikkiotsikot hallitsevat: 6 yksinkertaista treeniä, joiden tulokset huomaat nopeasti – nämä voit tehdä vaikka kotioloissa (mtv.fi 7. huhtikuuta 2018).

Kaikki tietävät Maikkarin tekevän myös televisiouutisia, mutta niiden ja Ylen uutisten eroista ei ole vahvaa mielipidettä. Televisiouutisia katsotaan vain silloin, kun vanhempi avaa television juuri oikeaan aikaan.

 

Yle

1. Miksi käytetään? Ylen uutisia käytetään sekä uutis- että viihdemielessä. Ylen sivuilta haetaan tietoa kouluprojekteihin.

YleX ja Kioski käsittelevät uutisaiheita nuorille suunnatulla tavalla, ja usein se toimii. Aiheissa painottuu viihde, mutta on myös painavia aiheita, kuten seksuaalisuus ja sukupuoli-identiteetti. Aiheita käsitellään ajankohtaisten vaikuttajien kuten tubettajien kanssa. Yle tulee usein vastaan Youtubessa ja Twitterissä.

2. Mielikuvat? Aikuisten silmissä Yle ja Hesari ovat ehkä samantyylisiä, mutta Yle vetoaa enemmän. Osaa etenkin YleX:n ja Kioskin lähestymistapa myös ärsyttää, koska se tuntuu enemmän kävijälukujen kerjäämiseltä kuin nuorista välittämiseltä.

Ylen tiedetään olevan valtion omistama, joten monen mielestä se tarjoaa juuri siksi puolueetonta ja luotettavaa tietoa.

 

Youtube

1. Miksi käytetään? Youtubea ei varsinaisesti käytetä uutisten seuraamiseen, mutta esimerkiksi tubettaja Roni Backin videoista suuri osa käsittelee ajankohtaisia uutisia mutta viihteellisesti. Back on viime aikoina puhunut esimerkiksi Facebookin luovuttamista tiedoista ja koripalloilevista roboteista. Osa tubettajan nostamista uutisista käsittelee myös tubetähtien keskinäisiä riitoja ja draamoja.

Tuben trending-osio on tapa löytää ajankohtaisia videoita. Suosituimpien videoiden joukossa on usein uutisia sisältäviä pätkiä.

2. Mielikuvat? Tubea ei mielletä uutisvälineeksi. Ronibackeissa kiehtoo se, miten helposti he videoissaan lähestyvät asioita. Sisältö ei laadultaan vedä vertoja Ylelle tai Hesarille, mutta ei sen tarvitsekaan.

Näin juttu syntyi

Helsinkiläisen Kallion lukion mediaopiskelijat valitsivat keskustellen seitsemän heille ja heidän ikäisilleen tärkeää uutisten ja uutismaisen sisällön lähdettä.

Lukiolaiset kokosivat kokemuksiaan ja mielikuviaan palveluista. Lisäksi he laajensivat näkökulmaansa kysymällä näkemyksiä muilta lukioikäisiltä nuorilta.

Jutun tiedot kokosivat Sohella Fadli, Harri Hirvonen, Anna Jyrämä, Salla Järvenpää, Joel Karppinen, Kerttu Koivukoski ja Elina Lahtinen. Opettaja oli Helsingin Sanomien toimittaja Tuomas Kaseva.



2 2019
Arkisto
Suomenmaan Pekka Pohjolainen ja Demokraatin Johannes Ijäs Eduskuntatalon mediatiloissa. Toimittajat kiittelevät talon työskentelyolosuhteita.

Politiikkaa 24/7

Vaalikeväänä käyvät kuumina sekä poliitikot että puoluelehdet. ”Aatteellisissa mutta itsenäisissä” lehdissä työpaikan tulevaisuuden saattaa ratkaista vaalitulos tai viestintätuen uudelleenjärjestely. Journalisti seurasi Demokraatin ja Suomenmaan toimittajien päivää eduskunnassa.

Peili konfliktille

Pertti Pesosen dokumentin televisioesitys sensuroitiin Venezuelassa. Espanjassa somekohina alkoi Katalonian poliittisia vankeja käsittelevästä dokumentista.

Kalevan palkaton harjoittelu kummastuttaa

Ilmaista harjoittelijaa etsii usein järjestö tai pieni yritys, ei suuri lehtitalo. Kesäsijaisia palkataan kuten aiemminkin.

Mihin ylioppilaslehtiä tarvitaan?

Suomen lehdistössä on meneillään uuvuttava samankaltaistumiskehitys. Omistus keskittyy, samoin uutistuotanto. Tällaisessa ilmapiirissä soisi edes omaäänisten ylioppilaslehtien menestyvän, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Meidän puolesta kyselijät

Tiia Rantanen ja Anna Karhunen ovat ystäviä, joista tuli työkavereita. Läheisyydestä on hyötyä, kun työ on jutustella noloista aiheista kaiken kansan kuullen.

Sexualbrotten, som blev en invandringsdebatt

De stora finländska medierna utmärkte sig inte i rapporteringen om sexualbrotten i Uleåborg. Det säger professor och medieforskare Anu Koivunen, som analyserat en del av materialet.

Sanonta on Antti Grundsténin mielestä ärsyttävä mutta hänen tekemisen tapaansa hyvin kuvaava. Kuva otettiin A-lehtien studiolla ”rakennusnurkassa”, jossa Grundstén tapaa nojailla tikkaisiin ja miettiä seuraavia kuvauksia lavastaja Tuomas Norteman kanssa.

Yllätyksiä olla pitää

Imagen AD Antti Grundstén on valmis perustelemaan haastateltaville, miksi jutun kuvat ovat juuri sellaiset kuin ovat.

Sankari ja nolla

Matti Nykäsen viimeinen palvelus medialle oli tarjota kierros itsetutkiskelua. Enää tuskin tulee julkkista, joka saisi synkän puolensa samaan tapaan anteeksi, sanoo kulttuurihistorian tutkija.

Vaikka kaikki laukut ovat Emmi Tuomistolle käyttöesineitä, Louis Vuittoneitaan hän ei viskaa auton lattialle tai anna koiriensa Ollin ja Mimin talloa. Vuittonin ruudullisen ”Alman” hän hankki marraskuussa, etualan ”Neverfullin” vuodelta 2011 ihan hiljattain.

Liekeissä laukuista

Emmi Tuomisto osti viime vuonna 16 laukkua. Silti arjen juhlaksi riittää myös ihanuuksien bongailu netistä ja toisten olkapäiltä.

Tuuraajasta päätoimittajaksi

Satu Kangas-Viljamäki aloitti 11. helmikuuta päätoimittajana kaupunkilehti Selänteessä.

Kati Koivikko on ollut Sanoma Prolla 11 vuotta. Entisestä kuvatoimittajasta on tullut ”hybridituotteiden” tekijä. ”Oman työn aikatauluttamista vaaditaan aiempaa enemmän, mutta minusta on ihana ajatella isoja kokonaisuuksia.”

Kuvin kiinni ajassa

Oppimateriaalikuvittamisen rima on noussut, väittää visualisti Kati Koivikko. ”Aapinen on herkin tuote”, hän sanoo.

Liitto vei oikeuteen 50 riitaa

Vanhin liiton viime vuonna selvittämä riita sai alkunsa vuonna 2013.

Aina ei mene putkeen

”Usein kaikki menee kuvauskeikalla putkeen. Joskus taas ei mene.” Lauri Rotko kertaa kolumnissaan kolme klassikkoa.

Ontuva taleban

Kun poliitikkojen sanomisista kerrotaan, avattakoon riittävästi, millaista myrkkyä sanat ovat syöneet, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Hullun hommaa

Ajattelin että jestas; nyt on aamiaisaika ja minä könyän 300 metrin syvyydessä ikiroudan alla seuranani ventovieras kaivosmies, kirjoittaa Maria Paldanius.

Painavia rivejä johtamisesta

Siinä missä moni johtamiskirja kertoo ”keissejä”, Teija Rantalan Pieni kirja johtamisesta kertoo vain sen, mitä niistä on opittu, kirjoittaa Nina Erho.

Vem visar vägen i klimatjournalistiken?

Kan ett mediehus på en sida uppmana till större och fler åtgärder för att minska klimatavtrycket och på en annan uppmana samma läsare att resa iväg på en nöjesresa till andra sidan jorden, frågar Lina Laurent.

Klimatkris och bränder när svenska Gräv firar 30 år

Affischnamnet är Martha Mendoza från AP. Som vanligt kommer det att delas ut guldspadar inom olika kategorier för insatser inom grävande journalistik.

Dahlén tar över på Ålandstidningen

Daniel Dahlén kommer närmast från Ålcom, där han varit VD. Han har ingen tidigare erfarenhet av att leda publicistisk verksamhet.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta