Puolustaja ja ravistelija

Nuorempana Maria Pettersson ajatteli, että sitten kun hänestä tulee aikuinen, maailman makein duuni voisi olla Journalistin päätoimittaja.

Kohta alkaa. Maria Petterssonin ensimmäinen ”treenipäivä” Journalistissa on toukokuussa, ja se on painopäivä. ”Odotan, että siellä on hyvällä tavalla kaaos ja kiire niin kuin niinä päivinä aina on. Tykkään tekemisen meiningistä.”

Maria Pettersson

33-vuotias Journalistin tuleva päätoimittaja. Aloittaa päivittäisen työn toimituksessa kesäkuussa.

Työskennellyt vuoden 2016 alusta Brysselissä europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natrin (sd.) avustajana.

Työskennellyt myös mediayrittäjänä, Helsingin Sanomien tuottajana ja toimittajana, City-lehden päätoimittajana ja toimittajana sekä Ylioppilaslehden päätoimittajana. Tehnyt Yle Puheeseen omaa radio-ohjelmaa. Käsikirjoittanut Uutisraporttia.

Harrastaa muun muassa partiota, roolipelejä ja pieniä slaavilaisia kieliä.

Mikä teki sinusta sinut? ”Kotoa tulee uteliaisuus ja rakkaus tietoon. Matkustan paljon. Taide ja kulttuuri avartavat ajatuksia. Tasa-arvoasiat ovat kiinnostaneet aina.”

Uusia tietoja sinusta? ”On ihana tavata ihmisiä, mutta mussa on myös erakkopuoli. Huumorini on hyvin, hyvin mustaa.”

JOURNALISTI
4.5.2018

Nina Erho, teksti
Heli Saarela, kuva

Kun Maria Pettersson nimitettiin huhtikuussa Journalistin päätoimittajaksi, sekä hänen että lehden somekanavat tulvivat onnitteluja.

Niitä on tietenkin ollut mukava saada, mutta kunnon tulkintaa siitä, mikä journalisteja valinnassa niin ilahdutti, Petterssonilta on vaikea lypsää.

”Voi olla, että vaan ne, jotka ilahtuivat, laittoivat viestiä. Muut oli hiljaa tai känisi jossain omassa piirissään.”

”Kauhee kysymys, eihän tollaseen voi vastata. Koska sama olisi voinut tapahtua, jos siihen olisi valittu joku toinen.”

 

Totta kai Pettersson tietää olevansa taitava journalisti ja hahmo, jolta on kokemuksen, näyttöjen ja imagon valossa lupa odottaa paljon.

Hän on ollut Ylioppilaslehden ja City-lehden päätoimittaja, Helsingin Sanomien tuottaja ja toimittaja, tehnyt omaa ohjelmaa Yle Puheessa ja työskennellyt Brysselissä europarlamentaarikon avustajana.

Hän on ajatuksekas ja selkeä kirjoittaja, jonka kolumneja jaetaan ja jonka jutut muistetaan, etunenässä se maahanmuuton vastustajia edelleen suututtava reportaasi Malmöstä vuodelta 2015. Hän osaa kieliä, tuntee kulttuuria ja nyt myös poliittisia piirejä.

Silti hänen puheensa intohimosta mediaan ja kiinnostuksesta maailmaan lupaavat, että vaikeus vastata kysymykseen johtuu muustakin kuin viisaasta vaatimattomuudesta.

Kuulostaa siltä, että Pettersson tekee ennemmin asioita, jotka tuntuvat tärkeiltä, makeilta, luontaisilta ja oikeilta kuin asioita, joista voi saada suitsutusta.

 

Kuten merkittäviin tehtäviin valituilla usein, myös Petterssonilla on muisto aiemmasta toiveestaan päästä tehtävään. Hän muistaa sanoneensa Ylioppilaslehden päätoimittajana, että ehkä sitten, kun olen iso ja aikuinen, maailman makein duuni voisi olla Journalistin päätoimittaja.

Tärkeä syy hakea tehtävään nyt oli, että journalismi elää niin kiinnostavia aikoja. Journalisti on aitiopaikka seurata kehitystä ja ennen muuta vaikuttaa siihen. Jotta se onnistuu, ainakin osassa lehden jutuista kannattaa muistaa myös median kuluttajat.

”On bullshittiä, että mediajutut kiinnostavat vain toimittajia. Sen osoittavat Ylen ja Hesarin asiat, jotka ovat olleet luetuimpia kaikissa lehdissä.”

Vaikka vihaiset vaikuttajat ovat soitelleet toimituksiin maailman sivu, juuri nyt journalismia kolhitaan joka suunnasta. Vastalääkkeeksi Pettersson haluaa kertoa, mitä suomalaisessa journalismissa tehdään hyvin ja taistella systemaattisesti toimittajiin kohdistuvia vaikutusyrityksiä vastaan.

Silti kommentoida pitää myös sitä, missä journalisteilla on parannettavaa.

”Mitä menee läpi sukkana esimerkiksi yrityksiltä ja poliisilta? Kuinka tärkeänä pidämme sitä, että kaikesta voi kirjoittaa? Uskallammeko ravistella yhteiskuntarauhaa? Kerrommeko vaikutusyrityksistä?”

Kyse on ammatillisesta itsekunnioituksesta.

”Kun kirjoittaa jostain eri tavalla kuin joku haluaisi, myös kuraa tulee niskaan ja se pitää pystyä ottamaan vastaan.”

 

Jos Pettersson olisi jättänyt hakupaperinsa Journalistiin postittamatta, syy olisi ollut päätoimittajuuden ja liiton viestinnän johtamisen yhdistelmä. Viestintä sinänsä ei kauhistuta, eikä hän usko ristiriitoihin Journalistin ja liiton viestinnän tavoitteiden välillä.

”Mutta pelkästään päätoimittajan duuni on vaativa. Silti se, että työ ei tule olemaan helppoa, ei ole syy olla hakematta.”

Petterssonin mielestä liitto on puolustanut journalisteja ja sananvapautta johdonmukaisesti, mutta reagointi saisi olla vielä nopeampaa ja pelottomampaa, koska ”kuka muu muka”.

Päätoimittajan työn ydintä on, että lehti tulee ulos ja on hyvä – ja se tapahtuu vain, jos toimituksella on olosuhteet, joissa se tuntee saavansa itsestään irti parasta.

Hyvä lehti pystyy taustoittamaan keskusteluja ja avaamaan uusia siitä, ”mitä meidän duuni on, mitä se voisi olla, keitä me ollaan, mitä me voidaan oppia itsestämme ja työstämme, mihin journalismia kannattaisi viedä ja miten sijoittuvat journalismin ja viestinnän palikat”.

Eri jäsenryhmien koskettaminen yhdellä lehdellä ei ole ongelma.

”Kaikkia yhdistää rakkaus tietoon ja tiedonvälitykseen. Kaikkia kiinnostaa alan nykyisyys ja tulevaisuus. Ja kun tehdään vähän spesifimpää, kyllä esimerkiksi se, miten friikuilla menee, liittyy koko alaan.”

 

Nykyisellä Journalistilla on parannettavaa isojen kehityskulkujen seuraamisessa, ja tarkempaa syyniä kaipaavat myös tavat, joilla asioita mediassa käsitellään.

”Miksi yhtäkkiä kaikki puhuvat fake newseista tai suvakeista? Kuka tuo suomalaiseen mediaan diskurssin, että lakot ovat perseestä?”

Sen ymmärtäminen, mitä sanat tekevät ja miten tieto koostetaan, on journalistien työn ytimessä.

”Olemme todellisuuden rakentajia, joten meidän täytyy tietää, miten se tehdään ja miksi. Siihen nähden sitä pohditaan missään toimituksissa aika vähän.”

Maria Pettersson

33-vuotias Journalistin tuleva päätoimittaja. Aloittaa päivittäisen työn toimituksessa kesäkuussa.

Työskennellyt vuoden 2016 alusta Brysselissä europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natrin (sd.) avustajana.

Työskennellyt myös mediayrittäjänä, Helsingin Sanomien tuottajana ja toimittajana, City-lehden päätoimittajana ja toimittajana sekä Ylioppilaslehden päätoimittajana. Tehnyt Yle Puheeseen omaa radio-ohjelmaa. Käsikirjoittanut Uutisraporttia.

Harrastaa muun muassa partiota, roolipelejä ja pieniä slaavilaisia kieliä.

Mikä teki sinusta sinut? ”Kotoa tulee uteliaisuus ja rakkaus tietoon. Matkustan paljon. Taide ja kulttuuri avartavat ajatuksia. Tasa-arvoasiat ovat kiinnostaneet aina.”

Uusia tietoja sinusta? ”On ihana tavata ihmisiä, mutta mussa on myös erakkopuoli. Huumorini on hyvin, hyvin mustaa.”



9 2018
Arkisto
Maisemakonttori. Pilvikki Kause työskentelee yhteisöllisessä työhuoneessa Porton keskustassa. Monet työkavereista ovat eri alojen ”läppärikulkureita”. Naapuritavernassa lounasta saa alle neljällä eurolla. ”Maisemat työhuoneen ikkunasta herättävät aina kateutta”, Kause kertoo.

Hankala alku löytöretkeilijöiden maassa

Muutto uuteen maahan oli vaikeampi kuin kokenut freelancetoimittaja Pilvikki Kause osasi odottaa. Arjen yksinhuoltajana, sairastellessa ja keikkojen harvetessa hän alkoi epäillä, osaako enää kirjoittaakaan.

Spotlights reporter Annvi Gardbergs program om silvervatten nominerades till Snöspaden 2017 bland annat för att hon lyckades lyfta upp och väcka en bred samhällsdebatt om ett tidigare relativt okänt problem.

Hårt efterspel i silvervattnets spår

Yle Spotlights Annvi Gardberg hade räknat med att hennes avslöjande om folk som dricker silvervatten kunde ge höga svallvågor. Men hon hade inte räknat med hur hårt hennes intervjuobjekt skulle drabbas.

Viranomainen vastaa, jos tietopyyntö miellyttää

Toimittajat kertovat viranomaisten vastaavan asiakirjapyyntöihin hyvin, mutta vaikeissa aiheissa ensimmäinen vastaus on usein ”ei”. Jos tiedot jäävät saamatta, harva tekee muuta kuin urputtaa kollegalle.

Tasa-arvobotti on saanut pohtimaan haastateltavien valintoja, Koillissanomien toimituspäällikkö Jenny Halvari kertoo. Vasemmalla kesätoimittaja Vappu Jaakkola.

Journalismi jää kauas tasa-arvosta

Tasa-arvokeskustelu ei ole lisännyt naisten määrää uutisissa. Heinäkuussa parhaiten pärjäsi Koillissanomat. Helsingin Sanomien 50–50-tavoite on kaukana.

Uudistusmielinen uutisjournalisti

Helsingin Sanomista Iltalehden vastaavaksi päätoimittajaksi siirtyvä Erja Yläjärvi uskoo sääuutisiin ja lifestyle-sisältöihin.

Tuntematon koodari

Moni ei edes tiedä, että suomalaiset mediat käyttävät itsekin algoritmeja ja tekevät niiden avulla journalistisia ratkaisuja. Usein ratkaisuja tekee tuntematon koodari, kirjoittaa Elina Grundström.

Kirstu kilisemään kaukomailla

Freelanceriksi ulkomaille, mutta miten? Kokeneet toimittajat kertovat viisi vinkkiä.

Eläkkeellä oleva Heikki Kotilainen toi keräämänsä kuvalakanat näytille Journalistiliiton tiloihin Hakaniemeen. Toistuvia kuvituskuvia hän on kerännyt parin vuoden ajan. Kotilainen ei halua esiintyä ”besserwisserinä”, vain ihmettelevänä ja vähän huvittuneena seuraajana. ”Ei uutiskuva-addiktio mihinkään katoa.”

Joka päivä sama kuva poliisimerkistä

Vanhaa kuvatoimittajaa ja kuvaajaa ihmetyttää sisällöttömien kuvien viljely verkkojutuissa.

Kun tutkijanura ei tuntunutkaan omalta, Laura Koponen ryhtyi hyödyntämään tietojaan tiedetoimittajana. Tähtitieteessä eniten uutta raportoitavaa kertyy astrobiologian ja eksoplaneettojen tutkimuksesta. ”Ehkä maapallon hankaluudet ajavat ajattelemaan elämän edellytyksiä muualla avaruudessa.” Kuva otettiin Helsingin observatoriossa, jossa on myös Koposen työnantajan Ursan tiloja.

Arjen ympyröitä ylemmäs

Tähdet ja avaruus -lehden toimitussihteeri Laura Koponen saa työssään pyöritellä kokonaisen universumin asioita. ”Vaikeinta on tieteen eturintamaan liittyvä epävarmuus, ja joudun usein kirjoittamaan ’mahdollisesti, kenties, saattaa olla’.”

Journalistiliiton uusi lakimies Rami Lindström odottaa innolla muun muassa tes-neuvotteluja, joista hänellä on aiempaakin kokemusta. ”Niissä täytyy ottaa isoja kokonaisuuksia haltuun, huomioida eri intressit ja löytää ratkaisuja nopeasti. Saan itsestäni eniten irti, kun työ on muuta kuin tasaista hallinnointia.”

Auttaminen on kivaa

Journalistiliiton uusi lakimies Rami Lindström selvittää ensitöikseen Ylen irtisanomisia.

Hyvä draivi viehättää Ylessä

Stefani Urmas on aloittanut Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan visuaalisuudesta vastaavana päällikkönä.

Ohjelmapäällikkö Nina Jokiaho nosti Radio Novan Suomen viime vuoden kuunnelluimmaksi kaupalliseksi radiokanavaksi.

Kuuntelijan kuuntelija

Radio Novan ohjelmapäällikkö Niina Jokiaho hilasi kanavan takaisin huipulle.

Kesä koko vuoden

Miten säilyttää lomaltapaluun olotila marraskuuhun? Nämä vinkit kirjautuvat vuodesta toiseen Nina Erhon ”kaikkien aikojen työhyvinvointisyksy” -listoille.

Stuntreportrar och föregångare

Det finns stuntreportage där det känns som om redaktörens eller redaktionens upplevelse spelar en större roll än publikens, skriver Lina Laurent.

Oikein ajoitetut sanat

Manu Marttinen ja joukko muita Taloussanomien määräaikaisia oli puimassa yt-neuvottelujen tilannetta, kun huoneeseen paukkasi vakitoimittaja kyselemään luottamusmieheltä omaa työasiaansa.

Karjalaisen tuottaja Laura Määttänen sai jo lapsena tuntuman ampumiseen, kun poliisi-isä vei hänet ampumaradalle.

Katse tähtäimeen ja mieli tyhjäksi

Laura Määttänen hakee mielen ja sormen harmoniaa urheiluammunnasta. Silloin ajatukset eivät ole otsikoinnissa.

Husiksen kulisseista

Staffan Bruunin kirja Mies joka rakasti uutisia on ”toimittajamuistelmat”, jonka loppu on omistettu Hbl:n poikkeuksellisen jyrkälle alamäelle.”Osa ilmiöistä on koko alalle tuttuja, mutta yksityiskohdat hätkähdyttävät”, kirjoittaa Nina Erho.

Somekansa sokissa

Sanakirja ei vielä tunne somekansaa, mutta sen suosio näyttää nousevan kohisten, kirjoittaa Vesa Heikkinen Kieli-kolumnissaan.

Ehdotus: SJL:n uudeksi nimeksi Mediantekijät

Tulevien vuosien taloutta ja toimintaa suunnitelleen työryhmän puheenjohtajan Lauri Lähteenmäen mukaan liiton satavuotisjuhla vuonna 2021 olisi hyvä ajankohta nimen vaihtamiselle.

Bernerin mediaryhmä jätti rahoituksen auki

”On riittämätöntä ja kestämätöntä, että esitetyille toimenpiteille ei ole varattu rahoitusta käytännöllisesti katsoen lainkaan”, SJL:n puheenjohtaja Hanne Aho sanoo.

Bärlund vill locka fler journalister

Från augusti är Johan Bärlund ny rektor för Social- och kommunalhögskolan i Helsingfors. Han ser det som en stor utmaning att åter få upp intresset för journalistikstudier.

HSS Media rekryterar reportrar

Senast i oktober kommer HSS Media att ha två nyanställda reportrar, varav en kommer att bli placerad i Vasa och en i Jakobstad.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta