Kuplan ulkopuolella

Kalle Kinnunen

Toimittaja ja tietokirjailija.

Elokuvakritiikkejä ja -kolumneja muun muassa Suomen Kuvalehteen ja Imageen.

Kirjoittaa elokuvakulttuuria terävästi ruotivaa Kuvien takaa -blogia Suomen Kuvalehden nettisivuille.

Teoksia Big Game. Kuinka Hollywood tuotiin Suomeen (2015), Daddy Cool (2017), Kone-Suomi (toim. 2017), 30 vuotta Rakkautta ja Anarkiaa (2017, Kalle Kinnunen & Lauri Lehtinen).

JOURNALISTI
4.5.2018

Manu Haapalainen, teksti
Kai Sinervo, kuva

Elokuvatoimittaja Kalle Kinnunen sanoo, että elokuva-alan häirintäongelmia ei voinut nähdä alan ulkopuolelta.

Elokuva-ala on ollut Suomenkin #metoo -keskustelun keskiössä. Journalistin haastattelemien, alalla työskentelevien ihmisten mukaan ”kaikki” elokuvan parissa työskentelevät tiesivät Aku Louhimiehen, Lauri Törhösen ja muutaman muun alalla toimivan miehen maineen.

Journalismin kannalta mielenkiintoinen kysymys on, miksi näistä asioista ei ole kirjoitettu aiemmin. Onko ala niin sisäänpäinkääntynyt, että sitä läheltäkään seuraava toimittaja ei ole voinut päästä jyvälle salaisuudesta?

Kalle Kinnunen on kirjoittanut elokuvasta parikymmentä vuotta. Hän sanoo, että varsinkin Törhösellä oli maineensa. Louhimiehen ankarasta ohjaustyylistä oli tehty juttujakin, myös Kinnunen itse. Paljastuneen laajuisesta sikailusta ei silti ollut vihiä.

”Elokuvien tekeminen tapahtuu omassa kuplassaan”, Kinnunen sanoo.

”Louhimies on suojellut kuplaansa poikkeuksellisen voimakkaasti. Kaikki tekijäryhmässäkään eivät ole tienneet, mitä ohjaajan ja näyttelijän välillä tapahtuu.”

Kinnunen lisää, ettei käy suomalaisten elokuvien ensi-iltajuhlissa tai edes haastattele kotimaisia elokuvantekijöitä tai näyttelijöitä kovin usein. Suomalaiset näyttelijät kun ovat yleensä hyvin varovaisia sanomisissaan.

”He markkinoivat uusimpia töitään. Ei siinä aleta mitään kuvausolosuhteita kritisoida”, Kinnunen sanoo.

 

Kinnunen on silti kirjoittanut Louhimiehestä kriittisesti. Suomen Kuvalehteen viime vuonna Anton Vanha-Majamaan kanssa tehty juttu avasi Tuntemattoman sotilaan epämääräisiä kuvausolosuhteita.

”Kohtasimme vaikenemista ja pelkoa. Ennen #metoota ikään kuin odoteltiin, kuka on ensimmäinen, joka avaa suunsa.”

Vuoden 2008 henkilökuva Imageen oli hetki, jolloin Louhimiehen taustoista olisi voinut irrota enemmänkin, Kinnunen muistaa.

”Taustahaastatteluissa tuli ilmi Käskyn tekemiseen liittyviä jännitteitä. Kirjoitin jutun lopulta kriittiseksi, mikä oli aika poikkeuksellista taiteilijahenkilökuvalle Suomessa.”

Kinnusen mukaan tapaus osoitti, että vaikenemisen kulttuurin läpi on vaikea nähdä.

”Elokuvan tuottaja valitsi sanansa erittäin tarkkaan. Toisaalta olin varmasti se ujo kulttuuritoimittaja, joka ei olisi halunnutkaan kaivella mitään ällöä, koska se on hankalaa. Louhimies soitteli päätoimittaja Mikko Nummiselle vihaisia puheluja ärhennellen että ”valehteleva alaisesi petti luottamuksen”.

Tutkivan elokuva- ja kulttuurijournalismin tekemistä hankaloittaa se, että iso osa tekijöistä on freelancereita, Kinnunen huomauttaa.

”Freelancerius ja tutkiva journalismi on vaikea yhdistelmä. Haluatko tehdä kuusi viikkoa duunia, saada siitä hyvässä tapauksessa 1 500 euroa ja ottaa riskin juridisista seuraamuksista?”

Kalle Kinnunen

Toimittaja ja tietokirjailija.

Elokuvakritiikkejä ja -kolumneja muun muassa Suomen Kuvalehteen ja Imageen.

Kirjoittaa elokuvakulttuuria terävästi ruotivaa Kuvien takaa -blogia Suomen Kuvalehden nettisivuille.

Teoksia Big Game. Kuinka Hollywood tuotiin Suomeen (2015), Daddy Cool (2017), Kone-Suomi (toim. 2017), 30 vuotta Rakkautta ja Anarkiaa (2017, Kalle Kinnunen & Lauri Lehtinen).



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta