Kuplan ulkopuolella

Kalle Kinnunen

Toimittaja ja tietokirjailija.

Elokuvakritiikkejä ja -kolumneja muun muassa Suomen Kuvalehteen ja Imageen.

Kirjoittaa elokuvakulttuuria terävästi ruotivaa Kuvien takaa -blogia Suomen Kuvalehden nettisivuille.

Teoksia Big Game. Kuinka Hollywood tuotiin Suomeen (2015), Daddy Cool (2017), Kone-Suomi (toim. 2017), 30 vuotta Rakkautta ja Anarkiaa (2017, Kalle Kinnunen & Lauri Lehtinen).

JOURNALISTI
4.5.2018

Manu Haapalainen, teksti
Kai Sinervo, kuva

Elokuvatoimittaja Kalle Kinnunen sanoo, että elokuva-alan häirintäongelmia ei voinut nähdä alan ulkopuolelta.

Elokuva-ala on ollut Suomenkin #metoo -keskustelun keskiössä. Journalistin haastattelemien, alalla työskentelevien ihmisten mukaan ”kaikki” elokuvan parissa työskentelevät tiesivät Aku Louhimiehen, Lauri Törhösen ja muutaman muun alalla toimivan miehen maineen.

Journalismin kannalta mielenkiintoinen kysymys on, miksi näistä asioista ei ole kirjoitettu aiemmin. Onko ala niin sisäänpäinkääntynyt, että sitä läheltäkään seuraava toimittaja ei ole voinut päästä jyvälle salaisuudesta?

Kalle Kinnunen on kirjoittanut elokuvasta parikymmentä vuotta. Hän sanoo, että varsinkin Törhösellä oli maineensa. Louhimiehen ankarasta ohjaustyylistä oli tehty juttujakin, myös Kinnunen itse. Paljastuneen laajuisesta sikailusta ei silti ollut vihiä.

”Elokuvien tekeminen tapahtuu omassa kuplassaan”, Kinnunen sanoo.

”Louhimies on suojellut kuplaansa poikkeuksellisen voimakkaasti. Kaikki tekijäryhmässäkään eivät ole tienneet, mitä ohjaajan ja näyttelijän välillä tapahtuu.”

Kinnunen lisää, ettei käy suomalaisten elokuvien ensi-iltajuhlissa tai edes haastattele kotimaisia elokuvantekijöitä tai näyttelijöitä kovin usein. Suomalaiset näyttelijät kun ovat yleensä hyvin varovaisia sanomisissaan.

”He markkinoivat uusimpia töitään. Ei siinä aleta mitään kuvausolosuhteita kritisoida”, Kinnunen sanoo.

 

Kinnunen on silti kirjoittanut Louhimiehestä kriittisesti. Suomen Kuvalehteen viime vuonna Anton Vanha-Majamaan kanssa tehty juttu avasi Tuntemattoman sotilaan epämääräisiä kuvausolosuhteita.

”Kohtasimme vaikenemista ja pelkoa. Ennen #metoota ikään kuin odoteltiin, kuka on ensimmäinen, joka avaa suunsa.”

Vuoden 2008 henkilökuva Imageen oli hetki, jolloin Louhimiehen taustoista olisi voinut irrota enemmänkin, Kinnunen muistaa.

”Taustahaastatteluissa tuli ilmi Käskyn tekemiseen liittyviä jännitteitä. Kirjoitin jutun lopulta kriittiseksi, mikä oli aika poikkeuksellista taiteilijahenkilökuvalle Suomessa.”

Kinnusen mukaan tapaus osoitti, että vaikenemisen kulttuurin läpi on vaikea nähdä.

”Elokuvan tuottaja valitsi sanansa erittäin tarkkaan. Toisaalta olin varmasti se ujo kulttuuritoimittaja, joka ei olisi halunnutkaan kaivella mitään ällöä, koska se on hankalaa. Louhimies soitteli päätoimittaja Mikko Nummiselle vihaisia puheluja ärhennellen että ”valehteleva alaisesi petti luottamuksen”.

Tutkivan elokuva- ja kulttuurijournalismin tekemistä hankaloittaa se, että iso osa tekijöistä on freelancereita, Kinnunen huomauttaa.

”Freelancerius ja tutkiva journalismi on vaikea yhdistelmä. Haluatko tehdä kuusi viikkoa duunia, saada siitä hyvässä tapauksessa 1 500 euroa ja ottaa riskin juridisista seuraamuksista?”

Kalle Kinnunen

Toimittaja ja tietokirjailija.

Elokuvakritiikkejä ja -kolumneja muun muassa Suomen Kuvalehteen ja Imageen.

Kirjoittaa elokuvakulttuuria terävästi ruotivaa Kuvien takaa -blogia Suomen Kuvalehden nettisivuille.

Teoksia Big Game. Kuinka Hollywood tuotiin Suomeen (2015), Daddy Cool (2017), Kone-Suomi (toim. 2017), 30 vuotta Rakkautta ja Anarkiaa (2017, Kalle Kinnunen & Lauri Lehtinen).



2 2021
Arkisto

Lauri Nurmi hankki vuoden kovimman politiikan uutisen. Miksi Lännen Media halusi estää sen julkaisemisen?

Iltalehti ja Aamulehti julkaisivat vuoden 2017 mieleenpainuvimman uutisen: pääministeri Juha Sipilä oli käynyt perussuomalaisten kanssa salaisia neuvotteluja, joista valtiosihteeri oli kuljetettu pois auton takaluukkuun piilotettuna. Uutisen oli hankkinut Lännen Median toimittaja Lauri Nurmi. Kiitosten sijaan häneltä pyydettiin kirjallista selvitystä.

Median tulee varmistaa, ettei kulkutauti nitistä kansanvaltaa

Kuntavaaleissa meillä on hyvä mahdollisuus osoittaa, että toimiva media tukee kansanvaltaa ja ansaitsee tukea, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Olet jo käynyt metsällä Reenpäiden kanssa, Matti Kalliokoski

Suomen Kuvalehden päätoimittaja hoksasi vasta jälkeenpäin tulleensa pyydetyksi ehdolle eduskuntaan.

Mitä vastuullisuus on mediabisneksessä?

Onko nyt sellainen aika, että median pitäisi luopua näennäisestä objektiivisuudesta ja tunnustaa rohkeasti väriä, kysyvät Elina Yrjölä ja Annukka Oksanen.

Pikaopas kielipulmiin

Kirjoitetaanko sana yhteen vai erikseen, isolla vai pienellä? Unohtuuko pilkun paikka? Kokeneen kielenhuoltajan muistilista toimittajien tyypillisiin kielipulmiin.

Den svenska webbtidningen Realtid, tidningens chefredaktör och två reportrar har stämts för förtal i en domstol i London. Camilla Jonsson, chefredaktör, säger att det just nu pågår en skriftväxling mellan parternas advokater. Först ska frågan om ärendet ens får drivas i London avgöras. ”Om domstolen bestämmer att det blir en full förtalsprocess så blir det en kostsam affär. Ägarna och styrelsen backar oss fullt ut, men Realtid är en liten aktör, så det är klart att detta rent ekonomiskt är en utmaning”, säger Jonsson.

Uppmärksammat förtalsåtal i Sverige väcker frågor också hos oss

Juridiska metoder missbrukas för att hota och skrämma journalisterna till tystnad. Vad ska man göra om en utländsk advokatbyrå skickar ett hotfullt brev?

Kuvallinenkaan kieli ei ole mielivaltaista

Millaista tilastodataa saadaan madoilta? Tämä kysymys herää, kun numeerista tietoa kutsutaan madonluvuiksi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vad kom först – journalisten eller storyn?

Att rapportera om Bobi Wine var en säkerhetsrisk för journalister och det visste Bobi Wine själv också, skriver Liselott Lindström.

Turun Sanomat tietää lukijoistaan kaiken

Harri Ahola soitti kiihdytysajajalle, mutta haastateltava ei ollutkaan ihan samalla radalla.

Etäily toi koulutukseen enemmän osallistujia ja uusia teemoja

Journalistiliiton tavoitteena on palvella jäseniä tasapuolisesti, asuinpaikasta riippumatta. Tässä verkkokoulutus on osoittanut voimansa, kirjoittaa koulutuspäällikkö Nina Porra.

Sanomalehtimiesliiton aluepäiviä käsiteltiin Sanomalehtimiehen numerossa 2/1970. Jutun otsikko oli ”Purnaa, toivoo, pelkää, vaatii”.

Huolena laatu, juttuvaihto ja värikuvat

Sanomalehtimiesliiton jäsenten toiveet ja pelot vuodelta 1969 kuulostavat tutuilta.

Tyyneyden majakka myrskyjen keskellä

Professori Raimo Seppälä 27. 3. 1934 Ulvila – 24. 1. 2021 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta