Kuplan ulkopuolella

Kalle Kinnunen

Toimittaja ja tietokirjailija.

Elokuvakritiikkejä ja -kolumneja muun muassa Suomen Kuvalehteen ja Imageen.

Kirjoittaa elokuvakulttuuria terävästi ruotivaa Kuvien takaa -blogia Suomen Kuvalehden nettisivuille.

Teoksia Big Game. Kuinka Hollywood tuotiin Suomeen (2015), Daddy Cool (2017), Kone-Suomi (toim. 2017), 30 vuotta Rakkautta ja Anarkiaa (2017, Kalle Kinnunen & Lauri Lehtinen).

JOURNALISTI
4.5.2018

Manu Haapalainen, teksti
Kai Sinervo, kuva

Elokuvatoimittaja Kalle Kinnunen sanoo, että elokuva-alan häirintäongelmia ei voinut nähdä alan ulkopuolelta.

Elokuva-ala on ollut Suomenkin #metoo -keskustelun keskiössä. Journalistin haastattelemien, alalla työskentelevien ihmisten mukaan ”kaikki” elokuvan parissa työskentelevät tiesivät Aku Louhimiehen, Lauri Törhösen ja muutaman muun alalla toimivan miehen maineen.

Journalismin kannalta mielenkiintoinen kysymys on, miksi näistä asioista ei ole kirjoitettu aiemmin. Onko ala niin sisäänpäinkääntynyt, että sitä läheltäkään seuraava toimittaja ei ole voinut päästä jyvälle salaisuudesta?

Kalle Kinnunen on kirjoittanut elokuvasta parikymmentä vuotta. Hän sanoo, että varsinkin Törhösellä oli maineensa. Louhimiehen ankarasta ohjaustyylistä oli tehty juttujakin, myös Kinnunen itse. Paljastuneen laajuisesta sikailusta ei silti ollut vihiä.

”Elokuvien tekeminen tapahtuu omassa kuplassaan”, Kinnunen sanoo.

”Louhimies on suojellut kuplaansa poikkeuksellisen voimakkaasti. Kaikki tekijäryhmässäkään eivät ole tienneet, mitä ohjaajan ja näyttelijän välillä tapahtuu.”

Kinnunen lisää, ettei käy suomalaisten elokuvien ensi-iltajuhlissa tai edes haastattele kotimaisia elokuvantekijöitä tai näyttelijöitä kovin usein. Suomalaiset näyttelijät kun ovat yleensä hyvin varovaisia sanomisissaan.

”He markkinoivat uusimpia töitään. Ei siinä aleta mitään kuvausolosuhteita kritisoida”, Kinnunen sanoo.

 

Kinnunen on silti kirjoittanut Louhimiehestä kriittisesti. Suomen Kuvalehteen viime vuonna Anton Vanha-Majamaan kanssa tehty juttu avasi Tuntemattoman sotilaan epämääräisiä kuvausolosuhteita.

”Kohtasimme vaikenemista ja pelkoa. Ennen #metoota ikään kuin odoteltiin, kuka on ensimmäinen, joka avaa suunsa.”

Vuoden 2008 henkilökuva Imageen oli hetki, jolloin Louhimiehen taustoista olisi voinut irrota enemmänkin, Kinnunen muistaa.

”Taustahaastatteluissa tuli ilmi Käskyn tekemiseen liittyviä jännitteitä. Kirjoitin jutun lopulta kriittiseksi, mikä oli aika poikkeuksellista taiteilijahenkilökuvalle Suomessa.”

Kinnusen mukaan tapaus osoitti, että vaikenemisen kulttuurin läpi on vaikea nähdä.

”Elokuvan tuottaja valitsi sanansa erittäin tarkkaan. Toisaalta olin varmasti se ujo kulttuuritoimittaja, joka ei olisi halunnutkaan kaivella mitään ällöä, koska se on hankalaa. Louhimies soitteli päätoimittaja Mikko Nummiselle vihaisia puheluja ärhennellen että ”valehteleva alaisesi petti luottamuksen”.

Tutkivan elokuva- ja kulttuurijournalismin tekemistä hankaloittaa se, että iso osa tekijöistä on freelancereita, Kinnunen huomauttaa.

”Freelancerius ja tutkiva journalismi on vaikea yhdistelmä. Haluatko tehdä kuusi viikkoa duunia, saada siitä hyvässä tapauksessa 1 500 euroa ja ottaa riskin juridisista seuraamuksista?”

Kalle Kinnunen

Toimittaja ja tietokirjailija.

Elokuvakritiikkejä ja -kolumneja muun muassa Suomen Kuvalehteen ja Imageen.

Kirjoittaa elokuvakulttuuria terävästi ruotivaa Kuvien takaa -blogia Suomen Kuvalehden nettisivuille.

Teoksia Big Game. Kuinka Hollywood tuotiin Suomeen (2015), Daddy Cool (2017), Kone-Suomi (toim. 2017), 30 vuotta Rakkautta ja Anarkiaa (2017, Kalle Kinnunen & Lauri Lehtinen).



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta