Dags att vakna till digitalt självförsvar

Datasäkerheten är lite som med besluten att införa en mer hälsosam livsstil, skriver Lina Laurent. ”Jag har i flera års tid försummat datasäkerheten trots att jag innerst inne vetat vad som borde göras.”
JOURNALISTI
4.5.2018

Lina Laurent

lina.laurent@vintermedia.fi

Skribenten är frilansjournalist från Helsingfors och Kuru.

Lämnar du dörren olåst när du går hemifrån? Eller cykeln olåst mitt i centrum?

Freja Wedenborgs frågor berör något i mitt inre och jag kanske inbillar mig men visst känns det som om också en del kolleger i bänkraderna framför och bakom också skruvar på sig lite obekvämt.

Temat är digitalt självförsvar och platsen grävkonferensen Tutki i Helsingfors. Tillsammans med programmeraren och utbildaren Aslak Ransby berättar Freja Wedenborg, journalist, utbildare och författare till boken Cryptoguide for journalister, hur journalister kan bli bättre på datasäkerhet, både för sin egen och för sina potentiella källors skull.

 

Egentligen borde det här inte vara några nyheter. Det är inte första gången jag påminns om bra lösenord, kryptering, säkra sätt att kommunicera med mera. Också tidningen Journalisten har lyft fram frågan tidigare. Men ändå känner jag hur skammen sköljer över mig.

Ja, jag har delvis använt samma lösenord i flera olika webbtjänster.

Nej, varken min externa hårdskiva eller telefon är krypterad.

Min bärbara dator har egentligen inget lösenord alls.

Ja, jag har kontaktat källor på Messenger.

Men nej. Jag lämnar aldrig dörren eller cykeln olåsta. Tvärtom – min kära cykel låser jag alltid fast i någon stabil konstruktion med minst ett starkt U-lås, ibland också med en extra vajer.

 

Jag har i flera års tid försummat datasäkerheten trots att jag innerst inne vetat vad som borde göras. Det är lite som med besluten att införa en mer hälsosam livsstil: från och med i morgon ska jag gå och lägga mig tidigare, äta mindre socker, träna mer och öva upp min rörlighet – kanske börja med yoga, eller pilates.

Skillnaden är att valet att leva eller inte leva mer hälsosamt främst påverkar mig själv medan slarv i datasäkerheten kan drabba dem jag är i kontakt med professionellt. I värsta fall kan en källa råka riktigt illa ut. Bara att ha haft kontakt med en journalist kan vara ödesdigert för visselblåsare, i vissa länder kan det till och med leda till döden.

Det fina med Wedenborgs och Ransbys föreläsning var att syftet trots allt inte var att få journalisterna att känna sig som dåliga människor utan att hjälpa oss att bli bättre.

När det kommer till kritan är det egentligen ganska lätt att ta de första stegen: Kryptera dina arbetsredskap och skapa starka lösenord (använd bland annat en lösenordstjänst för att inte behöva skapa 50 olika lösenord). Det är också bra att installera Signal och fundera på vilka säkerhetsrisker du egentligen möter.

 

Ett av kärnbudskapen i föreläsningen var att vi ska stärka datasäkerheten innan vi verkligen behöver den – då är det antagligen för sent. Du som jobbar på en redaktion kan ta upp detta med dina kolleger och framför allt med it-avdelningen – datasäkerhet är en kollektiv gärning.

Jobbar du i en grupp spelar det ingen roll hur noga du själv är om de andra inte följer samma rutiner. Inga lösenord i världen hjälper heller om du på tåget eller på ditt favoritkafé lämnar din dator eller telefon framme och öppen när du går på toaletten.

Och nej. Jag har inte börjat med pilates men nog krypterat min hårdskiva.


Vill du veta mer? Läs Wedenborgs och Ransbys tips på cryptoguide.dk



9 2018
Arkisto
Maisemakonttori. Pilvikki Kause työskentelee yhteisöllisessä työhuoneessa Porton keskustassa. Monet työkavereista ovat eri alojen ”läppärikulkureita”. Naapuritavernassa lounasta saa alle neljällä eurolla. ”Maisemat työhuoneen ikkunasta herättävät aina kateutta”, Kause kertoo.

Hankala alku löytöretkeilijöiden maassa

Muutto uuteen maahan oli vaikeampi kuin kokenut freelancetoimittaja Pilvikki Kause osasi odottaa. Arjen yksinhuoltajana, sairastellessa ja keikkojen harvetessa hän alkoi epäillä, osaako enää kirjoittaakaan.

Spotlights reporter Annvi Gardbergs program om silvervatten nominerades till Snöspaden 2017 bland annat för att hon lyckades lyfta upp och väcka en bred samhällsdebatt om ett tidigare relativt okänt problem.

Hårt efterspel i silvervattnets spår

Yle Spotlights Annvi Gardberg hade räknat med att hennes avslöjande om folk som dricker silvervatten kunde ge höga svallvågor. Men hon hade inte räknat med hur hårt hennes intervjuobjekt skulle drabbas.

Viranomainen vastaa, jos tietopyyntö miellyttää

Toimittajat kertovat viranomaisten vastaavan asiakirjapyyntöihin hyvin, mutta vaikeissa aiheissa ensimmäinen vastaus on usein ”ei”. Jos tiedot jäävät saamatta, harva tekee muuta kuin urputtaa kollegalle.

Tasa-arvobotti on saanut pohtimaan haastateltavien valintoja, Koillissanomien toimituspäällikkö Jenny Halvari kertoo. Vasemmalla kesätoimittaja Vappu Jaakkola.

Journalismi jää kauas tasa-arvosta

Tasa-arvokeskustelu ei ole lisännyt naisten määrää uutisissa. Heinäkuussa parhaiten pärjäsi Koillissanomat. Helsingin Sanomien 50–50-tavoite on kaukana.

Uudistusmielinen uutisjournalisti

Helsingin Sanomista Iltalehden vastaavaksi päätoimittajaksi siirtyvä Erja Yläjärvi uskoo sääuutisiin ja lifestyle-sisältöihin.

Tuntematon koodari

Moni ei edes tiedä, että suomalaiset mediat käyttävät itsekin algoritmeja ja tekevät niiden avulla journalistisia ratkaisuja. Usein ratkaisuja tekee tuntematon koodari, kirjoittaa Elina Grundström.

Kirstu kilisemään kaukomailla

Freelanceriksi ulkomaille, mutta miten? Kokeneet toimittajat kertovat viisi vinkkiä.

Eläkkeellä oleva Heikki Kotilainen toi keräämänsä kuvalakanat näytille Journalistiliiton tiloihin Hakaniemeen. Toistuvia kuvituskuvia hän on kerännyt parin vuoden ajan. Kotilainen ei halua esiintyä ”besserwisserinä”, vain ihmettelevänä ja vähän huvittuneena seuraajana. ”Ei uutiskuva-addiktio mihinkään katoa.”

Joka päivä sama kuva poliisimerkistä

Vanhaa kuvatoimittajaa ja kuvaajaa ihmetyttää sisällöttömien kuvien viljely verkkojutuissa.

Kun tutkijanura ei tuntunutkaan omalta, Laura Koponen ryhtyi hyödyntämään tietojaan tiedetoimittajana. Tähtitieteessä eniten uutta raportoitavaa kertyy astrobiologian ja eksoplaneettojen tutkimuksesta. ”Ehkä maapallon hankaluudet ajavat ajattelemaan elämän edellytyksiä muualla avaruudessa.” Kuva otettiin Helsingin observatoriossa, jossa on myös Koposen työnantajan Ursan tiloja.

Arjen ympyröitä ylemmäs

Tähdet ja avaruus -lehden toimitussihteeri Laura Koponen saa työssään pyöritellä kokonaisen universumin asioita. ”Vaikeinta on tieteen eturintamaan liittyvä epävarmuus, ja joudun usein kirjoittamaan ’mahdollisesti, kenties, saattaa olla’.”

Journalistiliiton uusi lakimies Rami Lindström odottaa innolla muun muassa tes-neuvotteluja, joista hänellä on aiempaakin kokemusta. ”Niissä täytyy ottaa isoja kokonaisuuksia haltuun, huomioida eri intressit ja löytää ratkaisuja nopeasti. Saan itsestäni eniten irti, kun työ on muuta kuin tasaista hallinnointia.”

Auttaminen on kivaa

Journalistiliiton uusi lakimies Rami Lindström selvittää ensitöikseen Ylen irtisanomisia.

Hyvä draivi viehättää Ylessä

Stefani Urmas on aloittanut Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan visuaalisuudesta vastaavana päällikkönä.

Ohjelmapäällikkö Nina Jokiaho nosti Radio Novan Suomen viime vuoden kuunnelluimmaksi kaupalliseksi radiokanavaksi.

Kuuntelijan kuuntelija

Radio Novan ohjelmapäällikkö Niina Jokiaho hilasi kanavan takaisin huipulle.

Kesä koko vuoden

Miten säilyttää lomaltapaluun olotila marraskuuhun? Nämä vinkit kirjautuvat vuodesta toiseen Nina Erhon ”kaikkien aikojen työhyvinvointisyksy” -listoille.

Stuntreportrar och föregångare

Det finns stuntreportage där det känns som om redaktörens eller redaktionens upplevelse spelar en större roll än publikens, skriver Lina Laurent.

Oikein ajoitetut sanat

Manu Marttinen ja joukko muita Taloussanomien määräaikaisia oli puimassa yt-neuvottelujen tilannetta, kun huoneeseen paukkasi vakitoimittaja kyselemään luottamusmieheltä omaa työasiaansa.

Karjalaisen tuottaja Laura Määttänen sai jo lapsena tuntuman ampumiseen, kun poliisi-isä vei hänet ampumaradalle.

Katse tähtäimeen ja mieli tyhjäksi

Laura Määttänen hakee mielen ja sormen harmoniaa urheiluammunnasta. Silloin ajatukset eivät ole otsikoinnissa.

Husiksen kulisseista

Staffan Bruunin kirja Mies joka rakasti uutisia on ”toimittajamuistelmat”, jonka loppu on omistettu Hbl:n poikkeuksellisen jyrkälle alamäelle.”Osa ilmiöistä on koko alalle tuttuja, mutta yksityiskohdat hätkähdyttävät”, kirjoittaa Nina Erho.

Somekansa sokissa

Sanakirja ei vielä tunne somekansaa, mutta sen suosio näyttää nousevan kohisten, kirjoittaa Vesa Heikkinen Kieli-kolumnissaan.

Ehdotus: SJL:n uudeksi nimeksi Mediantekijät

Tulevien vuosien taloutta ja toimintaa suunnitelleen työryhmän puheenjohtajan Lauri Lähteenmäen mukaan liiton satavuotisjuhla vuonna 2021 olisi hyvä ajankohta nimen vaihtamiselle.

Bernerin mediaryhmä jätti rahoituksen auki

”On riittämätöntä ja kestämätöntä, että esitetyille toimenpiteille ei ole varattu rahoitusta käytännöllisesti katsoen lainkaan”, SJL:n puheenjohtaja Hanne Aho sanoo.

Bärlund vill locka fler journalister

Från augusti är Johan Bärlund ny rektor för Social- och kommunalhögskolan i Helsingfors. Han ser det som en stor utmaning att åter få upp intresset för journalistikstudier.

HSS Media rekryterar reportrar

Senast i oktober kommer HSS Media att ha två nyanställda reportrar, varav en kommer att bli placerad i Vasa och en i Jakobstad.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta