Yles inloggningskrav minskar kommentarsflödet

Yle vill skapa en starkare relation till sin publik, säger Jonas Jungar, chef för kvalitetskontroll och publikdialog på Svenska Yle.
JOURNALISTI
4.5.2018

Johan Svenlin, text

Den sista inloggningsfria bastionen för webkommentarer på svenska i Finland har fallit. I slutet av april införde Svenska Yle ett krav på att alla som vill kommentera på webbplatsen måste logga in sig med sitt Yle-konto.

”Alla mediehus brottas med samma frågor om registrering och betalmur. Svenska Yle har hittills varit ett undantag, men mängden av kommentarer hade ökat till en sådan omfattning att vi var tvungna att agera. Vi hade kommit till vägs ände”, förklarar Jonas Jungar, chef för kvalitetskontroll och publikdialog på Svenska Yle.

Den andra huvudorsaken till reformen är, enligt Jungar, att Yle vill skapa en starkare relation till sin publik.

”Det har vi hittills inte lyckats så bra som vi önskat, men Yle-kontot ger nya möjligheter att servera relevant innehåll till vår publik.”

Jungar räknar med att flödet av kommentarer kommer att minska i och med registreringskravet.

”Ja i början, men när folk inser att det inte är något märkvärdigt kommer det att öka igen.”

 

Kravet på inloggning betyder dock inte att flitiga anonyma finlandssvenska debattkändisar, alternativt troll, kommer att försvinna. De kan fortsättningsvis kommentera under sina signaturer som de anmält i sina Yle-konton och Svenska Yle fortsätter med samma modereringssystem som tidigare.

”För oss var det aldrig aktuellt att vi skulle börja kräva namn under varje kommentar. Anonymiteten har ett egenvärde, speciellt i Svenskfinland där det råder en risk att åsikter döms utifrån namn, snarare än utifrån sakargument”, anser Jungar.

Han tror inte att debatten skulle bli sakligare om alla var tvungna att publicera sina kommentarer under egna namn.

”Det är en seglivad myt att slopad anonymitet skulle få bort alla osakliga kommentarer. Titta bara på vad folk häver ur sig på sina Facebook-profiler där de inte är anonyma”, säger Jonas Jungar.



11 2018
Arkisto
Valmis julkisuuteen. ”Ajattelen, että tarvittaessa minun täytyy kestää tämä julkisuus monestakin syystä. Kyse on päätoimittajan asemasta, journalistien työstä ja ammattietiikasta, riippumattomasta journalismista ja liiton jäsenten sananvapaudesta”, Psykologi-lehden päätoimittaja Hannele Peltonen sanoo.

Psykologi-lehden päätoimittaja puolusti journalismia ja väsyi

Psykologiliiton julkaiseman lehden päätoimittaja Hannele Peltonen uupui, kun liiton johto halusi jatkuvasti puuttua lehden tekemiseen ja sisältöihin. Ongelmia voi syntyä järjestö- ja yrityslehdissä, joiden työnantajat eivät tunne journalismin sääntöjä.

Haluatko Psykologin päätoimittajaksi, Annarilla Ahtola?

Psykologi-lehden päätoimittaja uupui, koska Psykologiliiton johto puuttui jatkuvasti lehden tekemiseen ja sisältöihin. Journalisti kysyi puheenjohtaja Annarilla Ahtolalta, mistä on kyse.

”Taas joku mies tekee vuoden jotain”

Timo Korpi aloitti päästöpaaston, jotta ilmastokriisi saisi paikan Uutisten ja Urheiluruudun välistä.

Väger varje ord. Rubrikerna i digitala medier begränsas inte av samma krav som i tryckta medier. ”Den traditionella trestegsraketen i ingressen funkar inte digitalt, i stället ska rubriken fånga det mest intressanta i nyheten”, säger Annakaisa Suni, nyhetschef på Hufvudstadsbladet.

Lång rubrik på webben ger klick

Vi tar in en stor del av våra nyheter via små skärmar, men fortfarande följer många artiklar samma mönster som tryckta nyheter. Först nu satsar mediehusen på fortbildning i webbjournalistik.

Kirjoittava toimittaja äänessä. Etelä-Suomen Sanomissa työskentelevä Nina Räty piipahtaa kerran tunnissa toimituksen studioon lukemaan radiouutiset.

Maakuntalehdet mielivät radioaalloille

Lehtiyhtiöt hakevat joukolla toimilupia. Radio houkuttelee liiketoimintana, koska siellä mainokset myyvät edelleen hyvin.

Ei mikään kahvinkeittäjä. Palestiinalaiseen työelämään sopeutuminen kesti aikansa, mutta nyt Mimmi Nietula on tottunut verkkaisempaan työtahtiin. Nietula joutui taistelemaan paikastaan miesvaltaisessa työ-yhteisössä, mutta kahvinkeittäjänä häntä ei enää pidä kukaan.

Pesti pyhällä maalla

Videokuvaaja ja toimittaja Mimmi Nietula, 38, on työskennellyt kymmenen vuotta Palestiinassa ja Israelissa. Työhön kuuluu saippuasarjojen kuvaamista, kyynelkaasua ja kumiluoteja.

Leskimies torilla

Niinistö oli ensin sitä mieltä, että toimittajan pitää jäädä oven taakse, mutta muutti kuitenkin mielensä: istu nyt siinä, kun olet niin kaukaa tullut, kirjoittaa Asko Lehtonen kolumnissaan.

Yleisön keskellä. ”Metodi ei ratkaise normaaleihin uutisjuttuihin liittyvien keskustelujen ongelmia, mutta voi auttaa nostamaan valikoiduista aiheista esiin uutta”, sanoo toimittaja Maija Aalto. Hän osallistui Helsingin Sanomien Erätauko-kokeiluihin, joissa verkkokeskustelua ohjattiin tietoisesti rakentavaan suuntaan.

Mielipiteistä kokemuksiin

Erätauko-metodi voi auttaa selvittämään sen, mitä journalistit eivät itse keksi kysyä. Helsingin Sanomat testasi Sitran paremman keskustelun työkaluja verkossa.

Keksitystä paisui iso uutinen

Kun alaikäinen kertoo joutuneensa rikoksen uhriksi, uutisia pitäisi malttaa harkita ja vanhempien kertoma tulisi tarkistaa tavallistakin huolellisemmin.

Kuvauspaikoilla. Louhimiehen Tuntemattoman Äänislinnan paraati -kohtaus kuvattiin näissä Suomenlinnan maisemissa syksyllä 2016. ”Kun Tuntematon oli tekeillä, puolustin hanketta, vaikka minullakin oli sen mielekkyydestä epäilyksiä. Kulttuurijournalismissa keskeneräisten hankkeiden arvioiminen ei ole kovin hedelmällistä, koska kukaan ei vielä tiedä, millaisia oivalluksia tekijöillä on aiheesta”, Kalle Kinnunen sanoo.

Tuntematon toisin silmin

Kalle Kinnunen kirjoittaa blogiaan silloin, kun alalla tapahtuu. ”Kirjoitusta aloittaessani ajattelen usein, että se on yksi ajatus ja 20 minuutissa ulkona, mutta sitten teksti kaipaakin vielä jonkun tason lisää.”

Sisällön pitää olla priimaa

Noora Susi on aloittanut Sanoma Pron äidinkielen toimituksen kustannuspäällikkönä.

Paluumuuttaja Ylitorniolta. Vihreän Langan politiikan toimittaja Jenni Leukumaavaara asettui Helsinkiin asumaan, mutta tuskin koskaan täysin helsinkiläistyy. Hän toivoo, että voisi osan ajasta etätyöskennellä kotiseuduillaan.

Koko maan asuttaja

Vihreän Langan toimittaja Jenni Leukumaavaara palasi kotiseudulleen pohjoiseen ja huomasi, että haluaa asua Helsingissä.

Koneet rivissä. Somerolaisilla on tapana kerätä kaikenlaista, sanoo toimittaja Armas Töykkälä, joka on hurahtanut kirjoituskoneiden keräämiseen.

Hamstraaja pelasti kirjoituskoneet

Somerolaisessa navetassa lojui linnunkakan alla tuhat kirjoituskonetta. Armas Töykkälän oli pakko puuttua asiaan.

Täällä valvon minä. Yt-neuvottelut pyörivät välillä öisinkin Otavamedian pääluottamusmies Tuomo Lappalaisen mielessä, mutta töissä hän yrittää pitää kiinni normaaleista rutiineista. ”Se on myös keino saada ajatukset hetkeksi pois yt-rumbasta.”

Yt-rumba kiertää Otavamediassa

Tuomo Lappalainen sanoo, että jatkuvat yt-neuvottelut käyvät raskaiksi työntekijöille.

Ilmojen ässä

Hanna-Kaisa Hämäläinen kiipesi avohelikopterin kyytiin kuvatakseen laskuvarjohyppääjiä. Sitten hänelle aiemmin hassutellut pilotti jähmettyi.

Kiltit kärpäset

Uutisessa on siis ihan ookoo väittää, että hirvikärpäset ovat kilttejä tai äkäisiä, vaikka oikeastaan ne käyttäytyvät tylsästi: lajilleen tyypillisesti, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Paremmintietäjät

Arvaan jo, millaisen vastaanoton tämä kirjoitukseni saa, kirjoittaa Janne Zareff.

Fattiga ska inte ha husdjur

Det är den enskilda journalisten som övertalar folk att medverka och som står med ett moraliskt ansvar för hur intervjuobjektet behandlas efter gjort jobb. Mer sällan är det journalisten som bestämmer över kommentarspolitiken, skriver Jeanette Björkqvist.

Portinvartijasta vaikuttajaksi

Totuuden jälkeinen aika -kirja on kuin syventävä kurssi mediaympäristön muutoksesta, kirjoittaa Nina Erho.

Ahon jatko varmistumassa

Radio- ja televisiotoimittajien liitto RTTL tukee Journalistiliiton nykyistä puheenjohtajaa Hanne Ahoa jatkokaudelle. Hänen takanaan ovat myös lehdistön järjestöt.

KSF Media minskade minuset

KSF Medias bokslut för 2017 visar att förlusten minskat med cirka fyra miljoner euro. Under 2017 minskade mediekoncernens personal med 63 personer.

SLP Kustannuksen irtisanotuille korvauksia

Kainuun Sanomia ja paikallislehtiä julkaiseva SLP Kustannus Oy joutuu maksamaan kuudelle irtisanomalleen työntekijälle korvauksia.

Många lediga jobb på Svenska Yle

Svenska Yle räknar med att göra kring 20 nya tillsvidareanställningar i år.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta