Yles inloggningskrav minskar kommentarsflödet

JOURNALISTI
4.5.2018

Johan Svenlin, text

Yle vill skapa en starkare relation till sin publik, säger Jonas Jungar, chef för kvalitetskontroll och publikdialog på Svenska Yle.

Den sista inloggningsfria bastionen för webkommentarer på svenska i Finland har fallit. I slutet av april införde Svenska Yle ett krav på att alla som vill kommentera på webbplatsen måste logga in sig med sitt Yle-konto.

”Alla mediehus brottas med samma frågor om registrering och betalmur. Svenska Yle har hittills varit ett undantag, men mängden av kommentarer hade ökat till en sådan omfattning att vi var tvungna att agera. Vi hade kommit till vägs ände”, förklarar Jonas Jungar, chef för kvalitetskontroll och publikdialog på Svenska Yle.

Den andra huvudorsaken till reformen är, enligt Jungar, att Yle vill skapa en starkare relation till sin publik.

”Det har vi hittills inte lyckats så bra som vi önskat, men Yle-kontot ger nya möjligheter att servera relevant innehåll till vår publik.”

Jungar räknar med att flödet av kommentarer kommer att minska i och med registreringskravet.

”Ja i början, men när folk inser att det inte är något märkvärdigt kommer det att öka igen.”

 

Kravet på inloggning betyder dock inte att flitiga anonyma finlandssvenska debattkändisar, alternativt troll, kommer att försvinna. De kan fortsättningsvis kommentera under sina signaturer som de anmält i sina Yle-konton och Svenska Yle fortsätter med samma modereringssystem som tidigare.

”För oss var det aldrig aktuellt att vi skulle börja kräva namn under varje kommentar. Anonymiteten har ett egenvärde, speciellt i Svenskfinland där det råder en risk att åsikter döms utifrån namn, snarare än utifrån sakargument”, anser Jungar.

Han tror inte att debatten skulle bli sakligare om alla var tvungna att publicera sina kommentarer under egna namn.

”Det är en seglivad myt att slopad anonymitet skulle få bort alla osakliga kommentarer. Titta bara på vad folk häver ur sig på sina Facebook-profiler där de inte är anonyma”, säger Jonas Jungar.



8 2020
Arkisto

Harva meistä on korvaamaton superneuvottelija

Työehtosopimukset ovat siitä käteviä, että niiden ansiosta tavan ihmisen ei juuri koskaan tarvitse huolehtia lomista, työajasta, vähimmäispalkasta tai siitä, maksetaanko sairauden ajalta palkkaa, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Onneksi minä en joudu jakamaan mediatukia

”Mediatukea olisi rehdimpää perustella työpaikkojen säilymisellä kuin demokratialla”, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Vapaapäivien pitäminen on sinulle lähinnä uuvuttavaa, Minna Holopainen

STT:n vastaava päätoimittaja Minna Holopainen tekee töitä melkein koko ajan ja on mahdollisesti itsekin tekoäly.

Näin syntyy Trendin syysmuotijuttu

Trendi tilasi stylisti ja valokuvaaja -työparilta helmikuussa syysmuotijutun. Kesällä kuvaaja ja malli vaihtuivat koronan takia. Juttu kuvattiin elokuussa kotieläintilalla.

Kielenhuollon päämaja ei ole käymässä turhaksi

”On viisainta, ettei yleiskielessä sooloilu karkaa käsistä. Tämä aika ei varsinaisesti kaipaa lisää ymmärryksen puutetta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vi måste respektera – och kredda varandra

”Vi måste respektera varandras arbete och kredda den som kreddas bör”, skriver Felicia Bredenberg.

Koronasta vauhtia muutoksiin

”Voisiko pandemiakurjuuden keskeltä löytyä jotain hyvääkin? Voidaanko esimerkiksi itsensä työllistäjille saada vihdoin pandemian vauhdittamana turvatumpi asema”, kysyy Suomen freelance-journalistien uusi puheenjohtaja Maria Markus.

Munkit ja possut

Kesätoimittaja Ilkka Vänttisen kuvissa näkyi sikoja juuri niin kuin pitikin – ja lisäksi jotain aivan muuta.

Uutistoimistotuki ehkä osaksi median koronatukea – tuen haku on alkanut

Median koronatukea voi saada journalistisen työn kustannuksiin. Myöntämisen ehtona on mainosmyynnin lasku. Erillistä uutistoimintaan suunnattua tukea on saanut aiemmin muun muassa STT.

Etävaltuusto nosti hien otsalle

Kuuluuko? Näkyykö? Journalistiliiton historian ensimmäisessä valtuuston hybridikokouksessa teknisiä pulmia ratkottiin lennosta, kirjoittaa Kira Närhi.

Herrasmies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Matti Vainio 20. 6. 1935 Sortavala – 5. 9. 2020 Hämeenlinna

Arvostettu monitoiminainen

Kuolleita: Toimittaja Liisa Laine Oulu 25. 3. 1936 – 8. 8. 2020 Helsinki

Hjärtat klappade för nyheter och rättvisa

Döda: Journalisten Ia Henriksson 5. 1. 1974 Helsingfors – 11. 7. 2020 Helsingfors

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta