Vouhottaja ja valtionuskonto

Urheilu-Suomi

Käsikirjoittajat/toimittajat: Pekka Laine, J.P. Pulkkinen

Ohjaaja: Antti Leino

Tuottaja: Jussi Jormanainen

Leikkaajat: Juri Hietala, Jorma Höri, Antti Isoaho, Sanna Rusthollkarhu

Pääkuvaaja: Petteri Lappalainen

Äänisuunnittelija: Anssi Tamminen

Musiikki: Matti Mikkola & Saimaa

JOURNALISTI
13.4.2018

Manu Haapalainen, teksti
Teemu Kuusimurto, kuva

Musiikkitoimittaja Pekka Laine käänsi katseensa huippu-urheiluun.

Musiikkitoimittaja Pekka Laineella on ristiriitainen suhde urheiluun, urheilujournalismiinkin. Hän ei tunnustaudu urheiluhulluksi, mutta jääkiekkoliigan kiihkeää playoff -kevättä elävää Helsingin IFK:ta hän on seurannut koko ikänsä.

”Lukisin mielelläni perusteellisen jutun tai juttusarjan HIFK:n kulttuurihistoriasta”, Laine sanoo.

”Myyttiseen HIFK-henkeen viitataan usein, mutta mitä se tarkoittaa? Miten seuran omintakeinen toimintakulttuuri on tiukoissa käänteissä näkynyt? Vallankäyttäjien, säätäjien ja taustavaikuttajien maailmaan olisi kiinnostavaa kurkistaa syvemmälle. HIFK:ssa historia on olennainen osa joukkuetta, hyvässä ja pahassa.”

 

Samanlaisella kysymyksenasettelulla syntyi talvella Ylellä nähty Laineen luotsaama kymmenosainen dokumenttisarja Urheilu-Suomi. Sarjan taustalla on saman tekijäryhmän aiempaa dokumenttisarjaa Iskelmä-Suomea (2013) valmisteltaessa tehty huomio. Työyhmässä tajuttiin, että iskelmä on kaikille tuttu aihe, jota harvoin pysähdytään käsittelemään syvällisestä, kulttuuri-identiteettejä luotaavasta näkökulmasta.

Ihan niin kuin urheilukin.

Laine näkee kilpaurheilun olevan yhteiskunnassamme valtionuskonnon asemassa, alkaen siitä, että jokaisella lapsella ”olisi hyvä” olla urheiluharrastus.

”Urheilu on parhaimmillaan elämänalueista huumaavin, mutta siellä tehdään myös kamalimpia asioita, mitä vankilaan joutumatta voi tehdä. Hyvissä aiheissa on usein tällaista ristiriitaa. On tärkeää, että tällaisiin ilmiöihin suhtaudutaan myös ihmetellen”, Laine sanoo.

Laine toteaa urheilijoiden ja urheilutoimittajien usein hengittävän samaa ilmaa lapsesta saakka.

”Silloin on vaikeampi kysyä joltain Pärmäkoskelta sellaisia peruskysymyksiä kuin että miksi sä hiihdät.”

 

Kymmenosainen Urheilu-Suomi tavoittaa kilpaurheilun monisävyisyyden hyvin. Urheilu näyttäytyy sarjassa kroonisena sairautena, mutta yhtä lailla fantastisena, unohtumattomia elämyksiä tarjoavana draamana. Näkökulmat ovat kaukana urheilun päivittäisjournalismin tuloskeskeisyydestä.

Laine korostaa olevansa kaikkea muuta kuin analyyttinen tarkkailija. Kriittinen katse urheiluun ei tarkoita lähtökohtaista negatiivisuutta, ennemminkin myötäelävää uteliaisuutta.

”Olen vouhottaja, sentimentaalinen innostuja”, Laine kuvailee.

”Fiiliksestä puhuminen on kamalaa aikana, jona kaikki kaupan kassasta lähtien haluavat vaikuttaa sun tunteisiin. Siltikin tärkeintä on, miltä sarja tuntuu. Tässä näkyy se, että tekijöiden tausta ei ole uutis- ja ajankohtaisjournalismissa vaan kulttuuripuolella.”

Urheilumaailman ulkopuolelta tuleminen myös jännitti koko työryhmää. Urheilu-Suomen joukkue tiedosti aihepiirin merkityksellisyyden. Vaikka ohjelmasta tulisi huono, uutta tilaisuutta vastaavaan sarjaan ei siltikään annettaisi kenelläkään, pitkään aikaan.

Entä jos sarja ei onnistuisikaan sanomaan mitään uutta urheilusta?

”Ei se urheilua paljon seuraavalle ehkä sanokaan”, Laine toteaa.

”Mutta tähän pätee Remu Aaltosen viisaus: It ain’t what you do, it’s how you do. Vaikka monet asiat olisivat tuttuja, sarjan koskettavat hetket liittyvät monesti siihen, että tunnettu henkilö sanoo jonkin asian oivaltavalla tavalla, tai urheilusankari nähdään liikuttuneena muistoistaan.”

Kiittävä palaute on ollut työryhmälle sitäkin helpottavampaa. Kiitoksia sateli muun muassa Urheilugaalassa, jossa sarja palkittiin vuoden urheilukulttuuritekona.

 

Urheilu-Suomi on henkilöitynyt julkisuudessa paljolti Laineeseen. Käsikirjoittaja vannoo kuitenkin luovan ryhmätyöskentelyn nimiin, vaikka ryhmällä totta kai yhteinen maali onkin. Jos työryhmä on täynnä alansa ammattilaisia, olisi hulluutta olla antamatta heille vapauksia.

”Siksi casting on tärkein työvaihe. Ohjaajalla, leikkaajilla ja äänisuunnittelijalla on lopputuloksessa suuri rooli. Omat käsikirjoitukseni ovat esimerkiksi ihan onnettomia luonnoksia. Saatan antaa leikkaajalle 2 – 3 tunnin kasan jaksoon tulevaa haastattelumateriaalia ohjeistuksella do your thing. ”


Urheilu-Suomi katsottavissa Yle Areenassa vuoden 2018 loppuun saakka.

Urheilu-Suomi

Käsikirjoittajat/toimittajat: Pekka Laine, J.P. Pulkkinen

Ohjaaja: Antti Leino

Tuottaja: Jussi Jormanainen

Leikkaajat: Juri Hietala, Jorma Höri, Antti Isoaho, Sanna Rusthollkarhu

Pääkuvaaja: Petteri Lappalainen

Äänisuunnittelija: Anssi Tamminen

Musiikki: Matti Mikkola & Saimaa



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta