Työriidoista yli puolet päätyy oikeuteen

Yt-neuvottelut aiheuttavat valtaosan työntekijöiden ja työnantajan välisistä riidoista. Vuosittain Journalistiliitto ratkoo noin 50 riitatapausta.

Yt-neuvottelut aiheuttavat valtaosan työntekijän ja työnantajan välisistä oikeusriidoista, ilmenee Journalistiliiton edunvalvontayksikön tekemästä koosteesta. Koosteessa on käyty läpi kaikki Journalistiliiton jäsenen ja työn- tai toimeksiantajan väliset riitatapaukset, joita liitto on ollut selvittämässä viime vuoden aikana.

Viime vuonna Journalistiliitto käsitteli 48 erityyppistä riitaa, joista 29 päätyi oikeuteen ja 13 saatiin sovittua. Sovitut riidat olivat pääasiassa freelancereiden palkkioihin liittyviä tapauksia.

Oikeustapauksia käsittelivät ulkopuoliset asianajajat. Muut tapaukset käsiteltiin liiton laki- ja asiamiesten voimin. Tapauksista kuusi oli vuodenvaihteessa edelleen selvittelyssä.

Kaikista riidoista yli puolet on saanut alkunsa tuotannollistaloudellisista syistä käytyjen yt-neuvotteluiden seurauksena. Tyypillisessä oikeuteen edenneessä riidassa työntekijä on irtisanottu, jonka jälkeen yhtiön työvoiman tarve ei olekaan vähentynyt ja tilalle on palkattu tilapäistä työvoimaa.

”Tällaisissa tapauksissa kyse on työnantajan arviointivirheestä yt-neuvotteluiden aikana. Ei ehkä osata arvioida, että työvoiman tarve ei vähenekään ja irtisanotulle olisi ollut muuttuneessa tilanteessa käyttöä”, sanoo edunvalvontajohtaja Petri Savolainen.

Muut tyypilliset tapaukset liittyivät freelancepalkkioihin, työehtosopimuksen soveltamiseen, palkkasaataviin ja määräaikaisten työsuhteiden ketjuttamiseen.

 

Yt-neuvotteluiden takia syntyneet riidat ovat muuttuneet viime vuosina. Vielä kymmenkunta vuotta sitten tyypillinen oikeuteen päätynyt riita-asia perusteltiin ikäsyrjinnällä. Osa mediataloista vähensi vain sellaisia työntekijöitä, jotka olivat lähellä eläkeikää tai 55 vuotta täyttäneitä.

”Työnantajat ovat oppineet kantapään kautta, että ei kannata irtisanoa vain eläkeikää lähestyviä”, Savolainen sanoo.

Nykyisin ongelmia on tullut työvoiman todellisen tarpeen arvioimisessa. Toimitusten resursseja on pienennetty viime vuosina voimakkaasti, mutta työn määrä ei ole välttämättä vähentynyt samassa suhteessa.

Työnantajat tekevät myös virheitä yt-prosessissa. Tällaisia ovat esimerkiksi etukäteen tehdyt irtisanomislistat.

Moni oikeusriita saa alkunsa siitä, että irtisanomisten jälkeen rekrytoidaan uutta työvoimaa kysymättä takaisinottovelvoitteen piirissä olevilta työntekijöiltä halukkuutta palata takaisin entiseen työhönsä.

Työnantaja on voinut myös teettää työtä näennäisalihankinnassa tai ”vaihtaa henkilöä” pienempipalkkaiseen työntekijään. Tällainen toiminta rikkoo työsopimuslaissa määriteltyä lojaliteettivelvoitetta.

”Työsuhteessa pitää olla lojaali kahdensuuntaisesti: työntekijä työnantajalle ja työnantaja työntekijälle”, Savolainen sanoo.

Eri mediataloista liiton käsittelyssä olleita riitoja oli viime vuonna eniten muun muassa Kainuun Sanomia julkaisevassa SLP Kustannuksessa (8), Ylessä ja MTV:n alihankintayhtiössä Mediahub Helsingissä (6). Näillä yhtiöillä riitoja aiheuttivat väenvähennykset.

Ylen riidoissa oli muitakin tekijöitä, kuten määräaikaisiin työsopimuksiin liittyvät ongelmat. Kolme riitaa liittyi Yleisradion Uusi päivä -tv-sarjaan.

 

Savolainen kannustaa jäseniä olemaan liittoon yhteydessä, jos epäilee tulleensa irtisanotuksi lain vastaisesti. Prosessit voivat olla pitkiä, mutta vain siten voi saada itselleen oikeutta – ja korvauksia.

”Jos yt-neuvotteluiden jälkeen on edessä työttömyysjakso, niin silloin on korvaustenkin takia mielekästä selvittää menikö irtisanominen oikein.”

Lue lisää: Oikeustaistelija

13.4.2018

Manu Marttinen, teksti
Johanna Sarajårvi, grafiikka

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta