Työriidoista yli puolet päätyy oikeuteen

Yt-neuvottelut aiheuttavat valtaosan työntekijöiden ja työnantajan välisistä riidoista. Vuosittain Journalistiliitto ratkoo noin 50 riitatapausta.
JOURNALISTI
13.4.2018

Manu Marttinen, teksti
Johanna Sarajårvi, grafiikka

Yt-neuvottelut aiheuttavat valtaosan työntekijän ja työnantajan välisistä oikeusriidoista, ilmenee Journalistiliiton edunvalvontayksikön tekemästä koosteesta. Koosteessa on käyty läpi kaikki Journalistiliiton jäsenen ja työn- tai toimeksiantajan väliset riitatapaukset, joita liitto on ollut selvittämässä viime vuoden aikana.

Viime vuonna Journalistiliitto käsitteli 48 erityyppistä riitaa, joista 29 päätyi oikeuteen ja 13 saatiin sovittua. Sovitut riidat olivat pääasiassa freelancereiden palkkioihin liittyviä tapauksia.

Oikeustapauksia käsittelivät ulkopuoliset asianajajat. Muut tapaukset käsiteltiin liiton laki- ja asiamiesten voimin. Tapauksista kuusi oli vuodenvaihteessa edelleen selvittelyssä.

Kaikista riidoista yli puolet on saanut alkunsa tuotannollistaloudellisista syistä käytyjen yt-neuvotteluiden seurauksena. Tyypillisessä oikeuteen edenneessä riidassa työntekijä on irtisanottu, jonka jälkeen yhtiön työvoiman tarve ei olekaan vähentynyt ja tilalle on palkattu tilapäistä työvoimaa.

”Tällaisissa tapauksissa kyse on työnantajan arviointivirheestä yt-neuvotteluiden aikana. Ei ehkä osata arvioida, että työvoiman tarve ei vähenekään ja irtisanotulle olisi ollut muuttuneessa tilanteessa käyttöä”, sanoo edunvalvontajohtaja Petri Savolainen.

Muut tyypilliset tapaukset liittyivät freelancepalkkioihin, työehtosopimuksen soveltamiseen, palkkasaataviin ja määräaikaisten työsuhteiden ketjuttamiseen.

 

Yt-neuvotteluiden takia syntyneet riidat ovat muuttuneet viime vuosina. Vielä kymmenkunta vuotta sitten tyypillinen oikeuteen päätynyt riita-asia perusteltiin ikäsyrjinnällä. Osa mediataloista vähensi vain sellaisia työntekijöitä, jotka olivat lähellä eläkeikää tai 55 vuotta täyttäneitä.

”Työnantajat ovat oppineet kantapään kautta, että ei kannata irtisanoa vain eläkeikää lähestyviä”, Savolainen sanoo.

Nykyisin ongelmia on tullut työvoiman todellisen tarpeen arvioimisessa. Toimitusten resursseja on pienennetty viime vuosina voimakkaasti, mutta työn määrä ei ole välttämättä vähentynyt samassa suhteessa.

Työnantajat tekevät myös virheitä yt-prosessissa. Tällaisia ovat esimerkiksi etukäteen tehdyt irtisanomislistat.

Moni oikeusriita saa alkunsa siitä, että irtisanomisten jälkeen rekrytoidaan uutta työvoimaa kysymättä takaisinottovelvoitteen piirissä olevilta työntekijöiltä halukkuutta palata takaisin entiseen työhönsä.

Työnantaja on voinut myös teettää työtä näennäisalihankinnassa tai ”vaihtaa henkilöä” pienempipalkkaiseen työntekijään. Tällainen toiminta rikkoo työsopimuslaissa määriteltyä lojaliteettivelvoitetta.

”Työsuhteessa pitää olla lojaali kahdensuuntaisesti: työntekijä työnantajalle ja työnantaja työntekijälle”, Savolainen sanoo.

Eri mediataloista liiton käsittelyssä olleita riitoja oli viime vuonna eniten muun muassa Kainuun Sanomia julkaisevassa SLP Kustannuksessa (8), Ylessä ja MTV:n alihankintayhtiössä Mediahub Helsingissä (6). Näillä yhtiöillä riitoja aiheuttivat väenvähennykset.

Ylen riidoissa oli muitakin tekijöitä, kuten määräaikaisiin työsopimuksiin liittyvät ongelmat. Kolme riitaa liittyi Yleisradion Uusi päivä -tv-sarjaan.

 

Savolainen kannustaa jäseniä olemaan liittoon yhteydessä, jos epäilee tulleensa irtisanotuksi lain vastaisesti. Prosessit voivat olla pitkiä, mutta vain siten voi saada itselleen oikeutta – ja korvauksia.

”Jos yt-neuvotteluiden jälkeen on edessä työttömyysjakso, niin silloin on korvaustenkin takia mielekästä selvittää menikö irtisanominen oikein.”

Lue lisää: Oikeustaistelija



8 2018
Arkisto

Kollegojen kuteet

Kuusi media-alan ammattilaista näyttää ja kertoo, miten he pukeutuvat töihin. Kerro sinäkin Twitterissä hashtagilla #paallakoska.

Kansalaiset mukaan. ”Toivon, että suuri yleisö antaisi henkistä tukea työlle, jossa moniarvoista viestintää pidetään yllä”, sanoo Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio.

Maalitus on koko yhteiskunnan asia

Helsingin käräjäoikeudessa käsitellään parhaillaan syytteitä toimittajiin ja mediaan kohdistuneista rikoksista. Haitalliseen vaikuttamiseen voisi puuttua terävämmin.

En minä, vaan tämä ammatti

Vihapuheen ilmiöllistäminen auttaa, kun toimittaja on verkkoraivon kohteena, sanoo itsekin solvatuksi joutunut Suvi-Tuulia Nykänen.

Myllytys koettelee sananvapautta

Toimituksien supistukset ja ulkopuolinen painostus leimaavat journalistien arkea, kirjoittaa päätoimittaja Markku Lappalainen.

Pieni kohu-opas

”Kohujournalismissa media itse määrittelee asian kohuksi ja etäännyttää näin itsensä vastuusta kytkeä aihe tosimaailman tapahtumiin”, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Palkittua uutistyötä. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala saivat yhdessä STT:n työryhmän kanssa Bonnier-palkinnon seksuaalista häirintää ja ahdistelua käsittelevistä jutuistaan. Palkintoraati kiitteli tekijöitä huolellisesta, sinnikkäästä ja rohkeasta uutistyöstä.

Hiljaista sympatiaa

Psyykkisen järkytyksen kokeneen haastattelussa on hyvä osata kuunnella. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala kohtasivat naisia, jotka olivat koululaisina joutuneet opettajan seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi.

Myy, opasta ja ole uskottava

Verkossa yleisö tarvitsee perusteluita ja kädestä pitämistä – ja toimittaja rohkeutta etsiä omaa ääntään, sanoo verkkokerronnasta kirjan tehnyt Terhi Upola.

Slutspurt i juni. För en förlagsredaktör är sommaren en intensiv period. Alla böcker som ska ut till höstens bokmässor måste gå i tryck senast under juni. ”Innan boken går i tryck kan man vara lite hysterisk och dubbelkolla att allt är okej. Sedan tar man det lugnt tills den ska recenseras”, säger Myrika Ekbom.

Hängmattan hägrar också för förlagsredaktören

Alla texter som ska ges ut i bokform behöver redigeras av proffs. Den som försöker ta en genväg riskerar att boken blir full av stavfel och upprepningar.

Mielipide vastaan fakta

Kielteiseen valoon joutuneelle pitää antaa mahdollisuus samanaikaiseen kuulemiseen tai vastineeseen.

Täältä ja muualta. ”Kymmenkunta vuotta sitten matkat nähtiin lähinnä kustannuseränä, mutta viime vuosina olen käynyt ulkomailla  juttukeikoilla noin neljä kertaa vuodessa”, sanoo Keskisuomalaisen Janne Yläjoki. ”On sisäistetty, että uskottavaan ulkomaanjournalismiin tarvitaan muutakin kuin sitä, että kirjoitetaan neljän seinän sisällä.”

Oman näkökulman perässä

Keskisuomalaisen ulkomaantoimittaja Janne Yläjoki yrittää löytää aiheita, joita isot koneistot eivät käsittele. ”Meillä ei voi olla aamulla verkossa ihan samaa kuin mitä tv-uutisissa on toisteltu edellisenä iltana.”

Lisää rahaa, suojaa ja oikeuksia

Nykyinen hallitus ei ole ollut media-alalle erityisen hyvä, sanoo Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho. Digi-alv:n alentaminen olisi tärkein parannus.

Vaikeudet ongelmissa?

Suurissa ongelmissa -ilmaus yleistyy julkisessa kielenkäytössä, myös journalistisissa teksteissä, kirjoittaa Vesa Heikkinen. ”Yhtäältä kyse on kieleen kuuluvasta sanojen merkitysten vähittäisestä muuttumisesta, toisaalta tälle ajalle ominaisesta tavasta tarkastella maailmanmenoa.”

Kesäkeikalla. Ensimmäinen kesä toimittajana on vienyt Tuuli Rantasaloa monenlaisille juttukeikoille. 4. kesäkuuta hän haastatteli Paiholassa, Pielisjoen rannalla kesäkahvilaa pitäviä 4H-yrittäjiä (oik.) Johanna Väänästä, Maria Mäkeä ja Salla Karhua.

Hankalinta on tiivistää oleellinen

Ensimmäisessä oman alan työpaikassaan Tuuli Rantasalo jännitti etukäteen, odotetaanko harjoittelijan olevan valmis toimittaja.

1918 – med respekt

”När uppmärksammandet av inbördeskriget 1918 sparkade igång i januari i år var jag skeptisk: skulle vi klara av detta efter all #suomi100-hype?” skriver Magnus Londen.

Onnellinen yrittäjä

Freelancetyössä vuorottelevat epävarmuus - ja ylityöllistyminen. ”Silloin on niin lopussa, että vain turkulaisesta kasvattajaseurasta hankittu rutiini pelastaa”, kirjoittaa Lauri Rotko.

Ikuisesti pahoillani, Paula

Epäkohtelias vastaus puhelinmyyjälle oli maksaa Manu Haapalaiselle Paula Koivuniemen haastattelun.

Puheenaiheita takomaan

Susanne Salmi aloittaa Ylioppilaslehden päätoimittajana elokuussa.

Itse kasvatettu. Leikkokukkien lisäksi Satu Koivisto kasvattaa siirtolapuutarhassaan ruokakasveja. ”Esimerkiksi oman kasvihuoneen kurkku on uskomattoman makea ja rapea verrattuna kaupan kurkkuun.”

Ruuan alkulähteillä

Päätoimittaja Satu Koivisto rentoutuu ruokakasvien kauneuden äärellä siirtolapuutarhassa.

Tosielämän toimittajadraama

Viime vuonna kuvattu Vuosi New York Timesin toimituksessa näyttää ja kuulostaa parhailta tv-draamoilta – eikä välty niiden kliseiltä, kirjoittaa Marja Honkonen

Bra start för Medielaget

I slutet av 2017 hade andelslaget 172 medlemmar vilket var nästan 100 fler än vad man räknat med.

Hangöseminariet i september

Ekonomijournalistik, frilansliv, riksdagsvalet i Sverige och yttrandefriheten i Ryssland är huvudteman på årets publicistseminarium i Hangö.

Poimuri

Mediasta sanottua.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta