Työriidoista yli puolet päätyy oikeuteen

Yt-neuvottelut aiheuttavat valtaosan työntekijöiden ja työnantajan välisistä riidoista. Vuosittain Journalistiliitto ratkoo noin 50 riitatapausta.
JOURNALISTI
13.4.2018

Manu Marttinen, teksti
Johanna Sarajårvi, grafiikka

Yt-neuvottelut aiheuttavat valtaosan työntekijän ja työnantajan välisistä oikeusriidoista, ilmenee Journalistiliiton edunvalvontayksikön tekemästä koosteesta. Koosteessa on käyty läpi kaikki Journalistiliiton jäsenen ja työn- tai toimeksiantajan väliset riitatapaukset, joita liitto on ollut selvittämässä viime vuoden aikana.

Viime vuonna Journalistiliitto käsitteli 48 erityyppistä riitaa, joista 29 päätyi oikeuteen ja 13 saatiin sovittua. Sovitut riidat olivat pääasiassa freelancereiden palkkioihin liittyviä tapauksia.

Oikeustapauksia käsittelivät ulkopuoliset asianajajat. Muut tapaukset käsiteltiin liiton laki- ja asiamiesten voimin. Tapauksista kuusi oli vuodenvaihteessa edelleen selvittelyssä.

Kaikista riidoista yli puolet on saanut alkunsa tuotannollistaloudellisista syistä käytyjen yt-neuvotteluiden seurauksena. Tyypillisessä oikeuteen edenneessä riidassa työntekijä on irtisanottu, jonka jälkeen yhtiön työvoiman tarve ei olekaan vähentynyt ja tilalle on palkattu tilapäistä työvoimaa.

”Tällaisissa tapauksissa kyse on työnantajan arviointivirheestä yt-neuvotteluiden aikana. Ei ehkä osata arvioida, että työvoiman tarve ei vähenekään ja irtisanotulle olisi ollut muuttuneessa tilanteessa käyttöä”, sanoo edunvalvontajohtaja Petri Savolainen.

Muut tyypilliset tapaukset liittyivät freelancepalkkioihin, työehtosopimuksen soveltamiseen, palkkasaataviin ja määräaikaisten työsuhteiden ketjuttamiseen.

 

Yt-neuvotteluiden takia syntyneet riidat ovat muuttuneet viime vuosina. Vielä kymmenkunta vuotta sitten tyypillinen oikeuteen päätynyt riita-asia perusteltiin ikäsyrjinnällä. Osa mediataloista vähensi vain sellaisia työntekijöitä, jotka olivat lähellä eläkeikää tai 55 vuotta täyttäneitä.

”Työnantajat ovat oppineet kantapään kautta, että ei kannata irtisanoa vain eläkeikää lähestyviä”, Savolainen sanoo.

Nykyisin ongelmia on tullut työvoiman todellisen tarpeen arvioimisessa. Toimitusten resursseja on pienennetty viime vuosina voimakkaasti, mutta työn määrä ei ole välttämättä vähentynyt samassa suhteessa.

Työnantajat tekevät myös virheitä yt-prosessissa. Tällaisia ovat esimerkiksi etukäteen tehdyt irtisanomislistat.

Moni oikeusriita saa alkunsa siitä, että irtisanomisten jälkeen rekrytoidaan uutta työvoimaa kysymättä takaisinottovelvoitteen piirissä olevilta työntekijöiltä halukkuutta palata takaisin entiseen työhönsä.

Työnantaja on voinut myös teettää työtä näennäisalihankinnassa tai ”vaihtaa henkilöä” pienempipalkkaiseen työntekijään. Tällainen toiminta rikkoo työsopimuslaissa määriteltyä lojaliteettivelvoitetta.

”Työsuhteessa pitää olla lojaali kahdensuuntaisesti: työntekijä työnantajalle ja työnantaja työntekijälle”, Savolainen sanoo.

Eri mediataloista liiton käsittelyssä olleita riitoja oli viime vuonna eniten muun muassa Kainuun Sanomia julkaisevassa SLP Kustannuksessa (8), Ylessä ja MTV:n alihankintayhtiössä Mediahub Helsingissä (6). Näillä yhtiöillä riitoja aiheuttivat väenvähennykset.

Ylen riidoissa oli muitakin tekijöitä, kuten määräaikaisiin työsopimuksiin liittyvät ongelmat. Kolme riitaa liittyi Yleisradion Uusi päivä -tv-sarjaan.

 

Savolainen kannustaa jäseniä olemaan liittoon yhteydessä, jos epäilee tulleensa irtisanotuksi lain vastaisesti. Prosessit voivat olla pitkiä, mutta vain siten voi saada itselleen oikeutta – ja korvauksia.

”Jos yt-neuvotteluiden jälkeen on edessä työttömyysjakso, niin silloin on korvaustenkin takia mielekästä selvittää menikö irtisanominen oikein.”

Lue lisää: Oikeustaistelija



14 2018
Arkisto

Synkkä salaisuus

Toimittaja Ari Lahdenmäki on kirjoittanut lukuisia juttuja etiikasta ja naisten oikeuksista. Marraskuussa hän sai kaksi tuomiota seksuaalirikoksista. Journalisti haastatteli kahtatoista naista, jotka kertovat lisää Lahdenmäen pimeästä puolesta.

Akateeminen iltapäivälehtimies

Pasi Kivioja ennustaa väitöskirjassaan painettujen iltapäivälehtien loppua.

Villille tv-alalle toivotaan tes-suitsia

Elokuva- ja tv-alan työehtosopimuksesta halutaan yleissitova. Journalistiliitto toivoo päätöksen kohentavan alan palkkatasoa.

Utu-uutiset sumentavat todellisuuden

Uutiset kauppakeskuksen vaikeuksista tai alhaisen syntyvyyden aiheuttamasta huoltosuhdehuolesta eivät ole valheita. Silti ne vääristävät asioiden mittakaavan valeuutisille ominaiseen tapaan, kirjoittaa Janne Saarikivi.

Stor i truten. Mikael Sjövall är tillbaka i rollen som journalist och uppskattar möjligheten att ställa också de obekväma frågorna. ”Jag har alltid haft svårt att arbeta med tillrättalagd information där man på skyler över obekväma saker och bäddar in sanningen i begreppsliga rökridåer.”

En reporter som skyr rökridåer

Propagandabranschen kändes som en tvångströja för Mikael Sjövall. Som journalist får han ställa de besvärliga frågorna och berätta sanningen utan att bädda in den.

Vaikuttajasta vuorovaikuttajaksi

Yle tavoittelee tiiviimpää yleisösuhdetta sallimalla uutisten kommentoinnin. Suunnitelmissa on, että toimittajat käyttävät jatkossa osan työajastaan yleisön kanssa keskusteluun. Kyse voi olla uutistyön murroksesta, jossa toimittajien ammatti-identiteettiä määritellään uudelleen.

Toimittaja Tapio Mainio (oik.) työskentelee eläkeläisenä yhtä paljon kuin päivätyössä Helsingin Sanomissa. Nyt toimeksiantajia on useita. Yksi niistä on Kauppalehti, johon hän haastatteli metsänomistaja Jorma Seppästä Suomussalmella.

Samalla viivalla

Moni toimittaja jatkaa työntekoa eläkkeelle jäätyään. Töitä tekemällä voi päästä samaan ansiotasoon kuin aktiiviuran aikana.

Valokuvan puolustaja. Marina Ekroos perusti startupin suojellakseen valokuvakulttuuria, mutta ei ehdi itse enää juurikaan kuvata.

Oikeutta valokuville

Valokuvaaja Marina Ekroos haluaa pelastaa maailman huonosti rajatuilta valokuvilta.

Av kärlek till värvet

I Sverige visar en utredning att mediehusen de senaste åren kraftigt har dumpat frilansarnas arvoden. Något stort engagemang från dem som har fasta jobb har veterligen inte hörts av, skriver Jeannette Björkvist.

Raimo Tyykiluodon on 12 diktaattoria -sarjaa tehdessään pitänyt miettiä, miten kertoa diktaattorien teoista sekä aiheen vaatimalla vakavuudella että koukuttaen kuuntelijat. ”Kaikkea ei pidä kertoa paasaten sormi pystyssä, vaan kuuntelijalle pitää antaa mahdollisuus oivaltaa. Silloin asiat jäävät parhaiten mieleen.”

Sairaan kiinnostavat diktaattorit

Raimo Tyykiluoto mietti aloittaessaan 12 diktaattoria -radiosarjan tekemistä, miten kertoa julmuuksista pröystäilemättä. ”Sarjassa on myös tragikoomisuutta, joka tekee siitä kuunneltavan”, hän kertoo.

Vaarallinen suhde

Kriitikot usein tuntevat oman taiteenlajinsa tekijöitä. Milloin suhde on liian läheinen?

Koska Anni Kuittisen kansantanssiryhmän Motoran Pelmakat jäsenet asuvat eri paikkakunnilla ryhmä harjoittelee vain kerran kuussa. Intensiivisinä tanssiviikonloppuina harjoitustunteja kertyy yhteensä 10 – 14.

Ylpeästi kansantanssija

Anni Kuittinen haluaa murtaa kansantanssia koskevia ennakkoluuloja.

Nopea paluu journalistiksi

Sanna Keskinen, 44, aloittaa tammikuussa Kainuun Sanomien päätoimittajana.

Mediakunta hallituksen tärkein onnistuminen

Journalistiliitto saa joulukuussa uuden valtuuston ja hallituksen. Journalisti selvitti, missä nykyinen hallitus on mielestään onnistunut ja missä jäi parantamisen varaa.

Lapsuuden loppu

Kolmas kerta voisi sanoa toden, mutta sitä toimittaja Simo Ahtee ei uskalla Don Rosan haastattelussa yrittää.

Kieli, alkeet

Se että ihmiset käyttävät vapaamuotoisessa ilmaisussaan englanninkielisiä sanoja ja puhekielisiä muotoja, ei ole kielen rappiota. Se on tavallista kielellistä vaihtelua, kielen rikkautta, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Karhea kirja rikostoimittamisesta

Mielenkiintoisinta Oikeustoimittajien 30-vuotisjuhlakirjassa, Etusivun rikoksissa on juttuprosessien avaaminen ja toimittajan työhön liittyvät inhimilliset yksityiskohdat, kirjoittaa Marja Honkonen.

Höga inkomster med två roller

Personer som både är vd och chefredaktör, så kallade publishers, ligger på topp när man jämför förvärvsinkomsterna 2017 bland mediecheferna i Svenskfinland.

Othman fortsätter skriva

I veckan firades Henrik ”Otis” Othmans sista arbetsdag på Österbottens Tidning (ÖT). Othman hann jobba på ÖT, tidigare Jakobstads Tidning, i nästan 40 år. Han kommer som pensionär att titulera sig publicist.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta