Tylsä mutta tuottoisa vuosi

Journalistiliiton sijoitukset tuottivat jälleen kerran yllättävän hyvin.
JOURNALISTI
13.4.2018

Janne Salomaa, teksti
Johanna Sarajärvi, grafiikka

Lähes koko 2010-luvun Journalistiliiton jäsenmaksutuotot ovat pienentyneet hiukan ja vastaavasti kulut ovat olleet niitä suuremmat. Sijoitusten hyvän tuoton ansiosta SJL:n viime vuoden tulos oli kuitenkin jälleen kerran voitollinen.

”Jotenkin erityisen tylsä vuosi”, kuvailee Journalistiliiton talous- ja hallintojohtaja Helena Visti SJL:n viime vuoden taloutta.

Osakemarkkinoiden kehityksen ansiosta liitto sai kassaansa noin 686 000 euroa, kun pelkillä jäsenmaksutuloilla tulos olisi jäänyt noin 763 000 euroa miinukselle.

Talousarviossa SJL oli varautunut vieläkin suurempaan varsinaisen toiminnan alijäämään. Säästöä budjettiin verrattuna tuli, kun muun muassa koulutusten, tes-neuvotteluiden ja oikeudenkäyntien kulut jäivät ennakoitua pienemmiksi.

Viime vuoden tilinpäätöksen mukaan myös liiton lomatalot Saariselällä ja Vierumäellä tuottivat pelkät käyttökulut huomioiden ylijäämää, vaikka budjetissa oli ennakoitu alijäämää. Rakennuksista, kalustosta ja remonteista tehtyjen poistojen jälkeen taloista kertyi kuitenkin liitolle enemmän menoja kuin tuloja.

”Etenkin Saariselän tunturimajaan kohdistuu tulevina vuosina myös paljon remonttitarpeita, mutta ei lomataloilla ole tarkoitus voittoa tehdäkään”, Visti sanoo.

 

Tämän vuoden budjetissa SJL arvioi sijoitustoiminnan tuottojen jäävän noin puoleen viimevuotisesta, jolloin lopullinen tulos jäisi yli 400 000 euroa tappiolle.

”Viime vuosina sijoitukset ovat tuottaneet vain positiivisia yllätyksiä. Osakemarkkinoiden ylämäki on jatkunut niin pitkään, että jossain vaiheessa käänne tulee, mutta sitä on mahdoton sanoa milloin.”

Journalistiliiton noin 24,7 miljoonan omaisuudesta osakerahastoihin on sijoitettu noin 40 prosenttia. Sijoitustoiminnan tuotoista ne toivat kuitenkin valtaosan. Jos markkinat sukeltavat, vaihtuvat liiton hyvät talousvuodet huonoiksi.

Talousjohtaja Visti ei ole kuitenkaan huolissaan, kuten ei myöskään SJL:n talousvaliokunnan puheenjohtaja Marko Laitala.

”Liiton talous on niin vahva, että vaikka tulisi ankeita aikoja, kaikki on omissa käsissä. Liiton tarkoitus ei ole tehdä voittoa, vaan rahan pitää palvella jäsenistöä”, sanoo Tekniikka&Talouden uutispäällikkönä työskentelevä Laitala.



8 2018
Arkisto

Kollegojen kuteet

Kuusi media-alan ammattilaista näyttää ja kertoo, miten he pukeutuvat töihin. Kerro sinäkin Twitterissä hashtagilla #paallakoska.

Kansalaiset mukaan. ”Toivon, että suuri yleisö antaisi henkistä tukea työlle, jossa moniarvoista viestintää pidetään yllä”, sanoo Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio.

Maalitus on koko yhteiskunnan asia

Helsingin käräjäoikeudessa käsitellään parhaillaan syytteitä toimittajiin ja mediaan kohdistuneista rikoksista. Haitalliseen vaikuttamiseen voisi puuttua terävämmin.

En minä, vaan tämä ammatti

Vihapuheen ilmiöllistäminen auttaa, kun toimittaja on verkkoraivon kohteena, sanoo itsekin solvatuksi joutunut Suvi-Tuulia Nykänen.

Myllytys koettelee sananvapautta

Toimituksien supistukset ja ulkopuolinen painostus leimaavat journalistien arkea, kirjoittaa päätoimittaja Markku Lappalainen.

Pieni kohu-opas

”Kohujournalismissa media itse määrittelee asian kohuksi ja etäännyttää näin itsensä vastuusta kytkeä aihe tosimaailman tapahtumiin”, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Palkittua uutistyötä. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala saivat yhdessä STT:n työryhmän kanssa Bonnier-palkinnon seksuaalista häirintää ja ahdistelua käsittelevistä jutuistaan. Palkintoraati kiitteli tekijöitä huolellisesta, sinnikkäästä ja rohkeasta uutistyöstä.

Hiljaista sympatiaa

Psyykkisen järkytyksen kokeneen haastattelussa on hyvä osata kuunnella. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala kohtasivat naisia, jotka olivat koululaisina joutuneet opettajan seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi.

Myy, opasta ja ole uskottava

Verkossa yleisö tarvitsee perusteluita ja kädestä pitämistä – ja toimittaja rohkeutta etsiä omaa ääntään, sanoo verkkokerronnasta kirjan tehnyt Terhi Upola.

Slutspurt i juni. För en förlagsredaktör är sommaren en intensiv period. Alla böcker som ska ut till höstens bokmässor måste gå i tryck senast under juni. ”Innan boken går i tryck kan man vara lite hysterisk och dubbelkolla att allt är okej. Sedan tar man det lugnt tills den ska recenseras”, säger Myrika Ekbom.

Hängmattan hägrar också för förlagsredaktören

Alla texter som ska ges ut i bokform behöver redigeras av proffs. Den som försöker ta en genväg riskerar att boken blir full av stavfel och upprepningar.

Mielipide vastaan fakta

Kielteiseen valoon joutuneelle pitää antaa mahdollisuus samanaikaiseen kuulemiseen tai vastineeseen.

Täältä ja muualta. ”Kymmenkunta vuotta sitten matkat nähtiin lähinnä kustannuseränä, mutta viime vuosina olen käynyt ulkomailla  juttukeikoilla noin neljä kertaa vuodessa”, sanoo Keskisuomalaisen Janne Yläjoki. ”On sisäistetty, että uskottavaan ulkomaanjournalismiin tarvitaan muutakin kuin sitä, että kirjoitetaan neljän seinän sisällä.”

Oman näkökulman perässä

Keskisuomalaisen ulkomaantoimittaja Janne Yläjoki yrittää löytää aiheita, joita isot koneistot eivät käsittele. ”Meillä ei voi olla aamulla verkossa ihan samaa kuin mitä tv-uutisissa on toisteltu edellisenä iltana.”

Lisää rahaa, suojaa ja oikeuksia

Nykyinen hallitus ei ole ollut media-alalle erityisen hyvä, sanoo Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho. Digi-alv:n alentaminen olisi tärkein parannus.

Vaikeudet ongelmissa?

Suurissa ongelmissa -ilmaus yleistyy julkisessa kielenkäytössä, myös journalistisissa teksteissä, kirjoittaa Vesa Heikkinen. ”Yhtäältä kyse on kieleen kuuluvasta sanojen merkitysten vähittäisestä muuttumisesta, toisaalta tälle ajalle ominaisesta tavasta tarkastella maailmanmenoa.”

Kesäkeikalla. Ensimmäinen kesä toimittajana on vienyt Tuuli Rantasaloa monenlaisille juttukeikoille. 4. kesäkuuta hän haastatteli Paiholassa, Pielisjoen rannalla kesäkahvilaa pitäviä 4H-yrittäjiä (oik.) Johanna Väänästä, Maria Mäkeä ja Salla Karhua.

Hankalinta on tiivistää oleellinen

Ensimmäisessä oman alan työpaikassaan Tuuli Rantasalo jännitti etukäteen, odotetaanko harjoittelijan olevan valmis toimittaja.

1918 – med respekt

”När uppmärksammandet av inbördeskriget 1918 sparkade igång i januari i år var jag skeptisk: skulle vi klara av detta efter all #suomi100-hype?” skriver Magnus Londen.

Onnellinen yrittäjä

Freelancetyössä vuorottelevat epävarmuus - ja ylityöllistyminen. ”Silloin on niin lopussa, että vain turkulaisesta kasvattajaseurasta hankittu rutiini pelastaa”, kirjoittaa Lauri Rotko.

Ikuisesti pahoillani, Paula

Epäkohtelias vastaus puhelinmyyjälle oli maksaa Manu Haapalaiselle Paula Koivuniemen haastattelun.

Puheenaiheita takomaan

Susanne Salmi aloittaa Ylioppilaslehden päätoimittajana elokuussa.

Itse kasvatettu. Leikkokukkien lisäksi Satu Koivisto kasvattaa siirtolapuutarhassaan ruokakasveja. ”Esimerkiksi oman kasvihuoneen kurkku on uskomattoman makea ja rapea verrattuna kaupan kurkkuun.”

Ruuan alkulähteillä

Päätoimittaja Satu Koivisto rentoutuu ruokakasvien kauneuden äärellä siirtolapuutarhassa.

Tosielämän toimittajadraama

Viime vuonna kuvattu Vuosi New York Timesin toimituksessa näyttää ja kuulostaa parhailta tv-draamoilta – eikä välty niiden kliseiltä, kirjoittaa Marja Honkonen

Bra start för Medielaget

I slutet av 2017 hade andelslaget 172 medlemmar vilket var nästan 100 fler än vad man räknat med.

Hangöseminariet i september

Ekonomijournalistik, frilansliv, riksdagsvalet i Sverige och yttrandefriheten i Ryssland är huvudteman på årets publicistseminarium i Hangö.

Poimuri

Mediasta sanottua.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta