Sopimaton suomenkieli

JOURNALISTI
13.4.2018

Vesa Heikkinen

vesa.pekka.heikkinen@luukku.com

Kirjoittaja on suomen kielen dosentti ja tietokirjailija.

Menikö suomen kieli pilalle, kun sai alkaa tekemään, kysyy Vesa Heikkinen.

Pauttiarallaa neljä vuotta sitten monen maailma rohmahti. Suomen kielen lautakunta päätti 31. tammikuuta 2014, että rakenne alkaa tekemään on hyväksyttävä muoto rakenteen alkaa tehdä rinnalla.

Sitä itkua ja hammasten kiristystä! Valittajia eivät lohduttaneet edes järkiperustelut: ”Kaik on mänt.”

Oikeasti norminnyylääjille jäi yleiskieleen vielä kosolti puolustettavaa. Yksi hyvin vartioiduista tonteista on kielten nimien oikeinkirjoitus. Tuolla alueella onkin viime aikoina ollut suorastaan unelias tunnelma.

Aprillipäivän aamuna päätin tökätä tutuvaa karhua kepillä persuuksiin. Lähetin maailmalle twiitin: ”Muistattehan, että tänään 1.4. alkaen saa kirjoittaa myös suomenkieli. Aiempi suositus salli vain muodon suomen kieli. Näin säästetään taas yksi merkki Twitterissä, päätöstä perustelee suomenkielen erityishuoltaja Turo Viila Kotimaisten kielten kielenhuoltoelimestä.”

Twiittini sai satoja tykkäyksiä ja silmäniskuja, muutama hyväuskoinen kävi vipuunkin. Twiitti viritti kysymyksiä siitä, miksi pitää olla suomen kieli. Miksei myös suomenkieli kelpaa? Molemmat ovat aivan ymmärrettävää kieltä.

Asiasta on jauhettu pitkään. Kielenhuollon juurilla -kirjan mukaan siitä keskusteltiin jo 1800-luvun lopussa. Kumpikin valinta oli hyvin perusteltavissa, kummallakin muodolla oli puolustajansa. Vielä joissakin 1930-luvun oppikirjoissa kielten nimet kirjoitettiin yhdyssanoiksi, mutta 1940-luvulla normiksi vakiintui erilleen kirjoittaminen.

Suomenkielen hylkiminen käy esimerkiksi perinteisestä normiriemusta: mitä vähemmän valinnanvaraa, sen parempi. Tiukkapipoja on toimittajissakin, ja tavallaan ymmärrän kirjoittavan ihmisen kurin kaipuun. Mutta menikö suomen kieli pilalle, kun sai alkaa tekemään?



10 2019
Arkisto

Ymmärrys ei lisäänny tiedonmuruja tuuttaamalla tai kollegaa nälvimällä

Kuluneiden parin viikon aikana me journalistit olemme onnistuneet julkaisemaan paljon tietoa, mutta ymmärryksen lisääminen on jäänyt jalkoihin, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson pääkirjoituksessaan.

Autoilua puolustavia ja maahanmuuttoa vastustavia toimittajia on liian vähän, Karri Kannala

Helsingin Uutisten päätoimittajalla on voimakkaita mielipiteitä, mutta usein hän jättää ne kertomatta.

MTV:n työehtosopimuksesta ovat neuvotelleet Ulla Rannikko (MTV, vasemmalla edessä), Jaakko Sainio (Palta) ja Heidi Aho (Palta), Tuomas Aalto (Journalistiliitto), Petri Savolainen (Journalistiliitto), Petteri Savolainen (MTV:n luottamusmies) ja Kari Pyrhönen (Media- ja ohjelmatyöntekijät).

Media-alan tes-neuvottelut etenevät hitaasti

Av-kääntäjien sopimusta jatkettiin vuodella.

Jospa lukija ei olekaan ensisijaisesti kuluttaja?

Viime vuosituhannella journalistit suhtautuivat yleisöön kuin opettamista vailla oleviin hallintoalamaisiin. Nyt hallintoalamaisesta on tullut kuluttaja, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Jouluradio on brändi ja mielentila

Kauppakeskus Redistä käsin toimivasta Jouluradiosta on kasvanut monikanavainen radiobrändi. Joululauluja kuunnellaan ympäri vuoden, kertoo toimituspäällikkö Riitta Kalliorinne.

Leena Hirvonen haluaa Nokian Uutisten lukijoiden aamukahvipöytään

Uusi päätoimittaja uskoo, että mikropaikallisen journalismin merkitys on entistä suurempi, kun kaikkea mahdollista on saatavilla.

Kuka johtaa työmarkkinateatteria?

”Työnantajat ajavat siis samaan aikaan vientivetoista mallia ja puhuvat paikallisen sopimisen puolesta. Kumpikaan ei kuitenkaan tosiasiassa tunnu maistuvan”, kirjoittaa Rami Lindström kolumnissaan.

Hej arbetsgivare! Frilansaren är den lojalaste arbetstagaren du kan få

Det känns ofta som om inte heller arbetsgivarna förstår att en frilans egentligen är billigare än en fast anställd då alla osynliga kostnader beaktas, skriver Liselott Lindström.

Haloo! Oletko pahassa paikassa?

Janne Flinkkilä ehti vain aloittaa puhelun, kun hän tajusi jo tehneensä ison mokan.

Toimittaja oli jämäkkä mentori

Kuolleita: Toimittaja Helena Vehkaoja-Mäkelä 3. 5. 1940 Ylistaro – 28. 10. 2019 Helsinki

Tiukka haastattelija

Toimittaja Leif Henry Salmén 19. 1. 1952 Helsinki – 19. 11. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta