Sopimaton suomenkieli

JOURNALISTI
13.4.2018

Vesa Heikkinen

vesa.pekka.heikkinen@luukku.com

Kirjoittaja on suomen kielen dosentti ja tietokirjailija.

Menikö suomen kieli pilalle, kun sai alkaa tekemään, kysyy Vesa Heikkinen.

Pauttiarallaa neljä vuotta sitten monen maailma rohmahti. Suomen kielen lautakunta päätti 31. tammikuuta 2014, että rakenne alkaa tekemään on hyväksyttävä muoto rakenteen alkaa tehdä rinnalla.

Sitä itkua ja hammasten kiristystä! Valittajia eivät lohduttaneet edes järkiperustelut: ”Kaik on mänt.”

Oikeasti norminnyylääjille jäi yleiskieleen vielä kosolti puolustettavaa. Yksi hyvin vartioiduista tonteista on kielten nimien oikeinkirjoitus. Tuolla alueella onkin viime aikoina ollut suorastaan unelias tunnelma.

Aprillipäivän aamuna päätin tökätä tutuvaa karhua kepillä persuuksiin. Lähetin maailmalle twiitin: ”Muistattehan, että tänään 1.4. alkaen saa kirjoittaa myös suomenkieli. Aiempi suositus salli vain muodon suomen kieli. Näin säästetään taas yksi merkki Twitterissä, päätöstä perustelee suomenkielen erityishuoltaja Turo Viila Kotimaisten kielten kielenhuoltoelimestä.”

Twiittini sai satoja tykkäyksiä ja silmäniskuja, muutama hyväuskoinen kävi vipuunkin. Twiitti viritti kysymyksiä siitä, miksi pitää olla suomen kieli. Miksei myös suomenkieli kelpaa? Molemmat ovat aivan ymmärrettävää kieltä.

Asiasta on jauhettu pitkään. Kielenhuollon juurilla -kirjan mukaan siitä keskusteltiin jo 1800-luvun lopussa. Kumpikin valinta oli hyvin perusteltavissa, kummallakin muodolla oli puolustajansa. Vielä joissakin 1930-luvun oppikirjoissa kielten nimet kirjoitettiin yhdyssanoiksi, mutta 1940-luvulla normiksi vakiintui erilleen kirjoittaminen.

Suomenkielen hylkiminen käy esimerkiksi perinteisestä normiriemusta: mitä vähemmän valinnanvaraa, sen parempi. Tiukkapipoja on toimittajissakin, ja tavallaan ymmärrän kirjoittavan ihmisen kurin kaipuun. Mutta menikö suomen kieli pilalle, kun sai alkaa tekemään?



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta