Pakolaisjuttujen rivien väleistä

JOURNALISTI
13.4.2018

Nina Erho, teksti

Pakolaisuus, tunteet ja media -kirja muistuttaa maahanmuuttoaiheeseen liittyvistä sävyriskeistä, jotka helposti unohtuvat omaan eettisyyteensä ihastuneilta, kirjoittaa Nina Erho.

Oletko sinäkin ajatellut tekeväsi maahanmuutosta selkeästi neutraalia tai apua tarvitsevien puolelle asettuvaa journalismia?

Mari Maasillan ja Kaarina Nikusen toimittama tutkimusartikkeleiden kokoelma Pakolaisuus, tunteet ja media auttaa huomaamaan, että asiat ovat harvoin näin yksinkertaisia. Vaikka kirja viestii suomalaisen perinteisen median tehneen maahanmuuton parissa pääosin hyvää työtä, se muistuttaa myös aiheeseen liittyvistä sävyriskeistä, jotka helposti unohtuvat omaan eettisyyteensä ihastuneilta.

Esimerkiksi Kauhavan vastaanottokeskusta koskevia juttuja tarkastellut Nikunen kirjoittaa, että vaikka keskus sai myönteistä mediajulkisuutta, se kohdistui nimenomaan johtaja Ilkka Peuraan. Kehuessaan Peuran luomaa ”kuria ja järjestystä” jutut tulivat samalla viestineeksi asukkaiden tarvitsevan suitsimista.

Raiskausuutisia tutkinut Reeta Pöyhtäri kirjoittaa, että vaikka Kempeleen tapauksen uutisointi ei suoraan lainannut verkkokeskustelujen vihapuhetta, tapauksen herättämille tunnereaktioille annettiin uutisoinnissa paljon tilaa ja huomiota, mikä oli omiaan levittämään pelon ilmapiiriä.

Avuksi harkintaan siitä, miten tehdä vihapuheesta yhteiskunnallisesti tarpeellinen uutisjuttu uusintamatta itse vihaa, Pöyhtäri referoi viisiportaista testiä, jonka on laatinut kansainvälinen eettisen journalismin verkosto.

Mari Maasilta ja Kaarina Nikunen (toim.): Pakolaisuus, tunteet ja media. Vastapaino.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta