Oikeustaistelija

Mia Stenroos irtisanottiin viisi vuotta sitten. Viime syksynä hän sai viimein oikeutta, kun hovioikeus tuomitsi hänen entisen työnantajansa MTV:n vahingonkorvauksiin.

Mia Stenroos, 49

Työskenteli MTV:ssä web-koordinaattorina ja vuodesta 2003 lähtien online-tuottajana vuodet 1998 – 2012.

MTV Sisällöt Oy irtisanoi hänen työsopimuksensa 5.11.2012 tuotannollistaloudellisilla syillä.

Helsingin hovioikeus totesi tuomiossaan 21.9.2017 irtisanomisen perusteettomaksi ja tuomitsi MTV Sisällöt Oy:n maksamaan Stenroosille seitsemän kuukauden palkkaa vastaavan rahasumman ja oikeudenkäyntikulut korkoineen.

JOURNALISTI
13.4.2018

Manu Marttinen, teksti
Kai Widell, kuva

Marraskuun 5. päivä 2012 Mia Stenroosin maailma romahti. Ei ehkä ihan täysin yllättäen, mutta pahemmin kuin hän oli kuvitellut. Hänet irtisanottiin Maikkarilta 14 vuoden työuran jälkeen.

Hän masentui, lamaantui ja linnoittautui kotiinsa pariksi kuukaudeksi. Ystävien tuella hän pääsi ajan myötä ylös pahimman murheen keskeltä.

Työnantaja perusteli potkuja töiden vähentymisellä, kun MTV Sisällöt Oy:ksi muuttunut yhtiö oli siirtynyt loppuvuonna 2012 käyttämään alihankinta- ja vuokratyövoimaa sisällöntuotannossa.

Stenroos ei uskonut työnantajan selitystä. Hän oli edellisen kesän aikana opastanut uuden työntekijän tekemään omia töitään. Hänen lähtönsä jälkeen uusi työntekijä sai pitää paikkansa.

Syksyllä, kun yt-neuvottelut alkoivat, Stenroos epäili, että työnantaja haluaa vaihtaa hänet pienempipalkkaiseen työntekijään rikkoen lojaliteettivelvoitettaan. Pääluottamusmiehen kannustamana hän päätti selvittää asian ja haastoi työnantajansa oikeuteen.

 

Reilut viisi vuotta myöhemmin hän huokaisee. Hän lopulta sai mitä lähti hakemaankin: oikeutta ja oikeudenmukaisuutta. Hovioikeus katsoi viime syksynä antamassaan tuomiossa, että MTV oli irtisanonut hänet perusteetta ja tuomitsi yhtiön maksamaan hänelle seitsemän kuukauden palkkaa vastaavan summan.

Oikeuden saaminen on ottanut koville.

”Kokonaisuutena tämä oli pitkä ja henkisesti raskas prosessi. Enkä todellakaan osannut aavistaa, että se venyisi näin pitkäksi. Yksi ystävä kysyi, että lähtisitkö uudestaan. Sanoin, että kyllä lähtisin”, Stenroos sanoo.

Tuomiosta ja vahingonkorvauksista huolimatta Stenroos on surullinen. Potkut käytännössä katkaisivat hänen pitkään jatkuneen työuransa ja elämältä putosi pohja pois.

Hän sai pian irtisanomisen jälkeen kahden vuoden määräaikaisen verkkopäätoimittajan pestin, mutta sen jälkeen uutta työtä ei ole löytynyt lukuisista työhakemuksista huolimatta. Hän tietää, että työstä toiseen on helpompi vaihtaa kuin saada työttömänä töitä.

”En ajatellut vielä ruveta oloneuvokseksi, mutta edes haastatteluun en ole päässyt. Kuka muka palkkaisi työttömän viisikymppisen naisen”, Stenroos sanoo.

 

Stenroos ei ole ainoa MTV:stä tai sen alihankkijayrityksestä potkut saanut. Viime viikolla uutisoitiin, että MTV:n entinen urheilutoimittaja Panu Markkanen voitti hovioikeudessa MTV:n samantapaisessa jutussa kuin Stenroos. Oikeusprosessissa on näiden lisäksi neljä tapausta.

”Siksihän minäkin tähän lähdin. Kyse on paljon suuremmasta asiasta kuin vain minun irtisanomisestani. Tämä alihankintakuvio on tässä se oleellinen asia.”

Lue lisää: Työriidoista yli puolet päätyy oikeuteen

Mia Stenroos, 49

Työskenteli MTV:ssä web-koordinaattorina ja vuodesta 2003 lähtien online-tuottajana vuodet 1998 – 2012.

MTV Sisällöt Oy irtisanoi hänen työsopimuksensa 5.11.2012 tuotannollistaloudellisilla syillä.

Helsingin hovioikeus totesi tuomiossaan 21.9.2017 irtisanomisen perusteettomaksi ja tuomitsi MTV Sisällöt Oy:n maksamaan Stenroosille seitsemän kuukauden palkkaa vastaavan rahasumman ja oikeudenkäyntikulut korkoineen.



8 2018
Arkisto

Kollegojen kuteet

Kuusi media-alan ammattilaista näyttää ja kertoo, miten he pukeutuvat töihin. Kerro sinäkin Twitterissä hashtagilla #paallakoska.

Kansalaiset mukaan. ”Toivon, että suuri yleisö antaisi henkistä tukea työlle, jossa moniarvoista viestintää pidetään yllä”, sanoo Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio.

Maalitus on koko yhteiskunnan asia

Helsingin käräjäoikeudessa käsitellään parhaillaan syytteitä toimittajiin ja mediaan kohdistuneista rikoksista. Haitalliseen vaikuttamiseen voisi puuttua terävämmin.

En minä, vaan tämä ammatti

Vihapuheen ilmiöllistäminen auttaa, kun toimittaja on verkkoraivon kohteena, sanoo itsekin solvatuksi joutunut Suvi-Tuulia Nykänen.

Myllytys koettelee sananvapautta

Toimituksien supistukset ja ulkopuolinen painostus leimaavat journalistien arkea, kirjoittaa päätoimittaja Markku Lappalainen.

Pieni kohu-opas

”Kohujournalismissa media itse määrittelee asian kohuksi ja etäännyttää näin itsensä vastuusta kytkeä aihe tosimaailman tapahtumiin”, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Palkittua uutistyötä. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala saivat yhdessä STT:n työryhmän kanssa Bonnier-palkinnon seksuaalista häirintää ja ahdistelua käsittelevistä jutuistaan. Palkintoraati kiitteli tekijöitä huolellisesta, sinnikkäästä ja rohkeasta uutistyöstä.

Hiljaista sympatiaa

Psyykkisen järkytyksen kokeneen haastattelussa on hyvä osata kuunnella. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala kohtasivat naisia, jotka olivat koululaisina joutuneet opettajan seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi.

Myy, opasta ja ole uskottava

Verkossa yleisö tarvitsee perusteluita ja kädestä pitämistä – ja toimittaja rohkeutta etsiä omaa ääntään, sanoo verkkokerronnasta kirjan tehnyt Terhi Upola.

Slutspurt i juni. För en förlagsredaktör är sommaren en intensiv period. Alla böcker som ska ut till höstens bokmässor måste gå i tryck senast under juni. ”Innan boken går i tryck kan man vara lite hysterisk och dubbelkolla att allt är okej. Sedan tar man det lugnt tills den ska recenseras”, säger Myrika Ekbom.

Hängmattan hägrar också för förlagsredaktören

Alla texter som ska ges ut i bokform behöver redigeras av proffs. Den som försöker ta en genväg riskerar att boken blir full av stavfel och upprepningar.

Mielipide vastaan fakta

Kielteiseen valoon joutuneelle pitää antaa mahdollisuus samanaikaiseen kuulemiseen tai vastineeseen.

Täältä ja muualta. ”Kymmenkunta vuotta sitten matkat nähtiin lähinnä kustannuseränä, mutta viime vuosina olen käynyt ulkomailla  juttukeikoilla noin neljä kertaa vuodessa”, sanoo Keskisuomalaisen Janne Yläjoki. ”On sisäistetty, että uskottavaan ulkomaanjournalismiin tarvitaan muutakin kuin sitä, että kirjoitetaan neljän seinän sisällä.”

Oman näkökulman perässä

Keskisuomalaisen ulkomaantoimittaja Janne Yläjoki yrittää löytää aiheita, joita isot koneistot eivät käsittele. ”Meillä ei voi olla aamulla verkossa ihan samaa kuin mitä tv-uutisissa on toisteltu edellisenä iltana.”

Lisää rahaa, suojaa ja oikeuksia

Nykyinen hallitus ei ole ollut media-alalle erityisen hyvä, sanoo Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho. Digi-alv:n alentaminen olisi tärkein parannus.

Vaikeudet ongelmissa?

Suurissa ongelmissa -ilmaus yleistyy julkisessa kielenkäytössä, myös journalistisissa teksteissä, kirjoittaa Vesa Heikkinen. ”Yhtäältä kyse on kieleen kuuluvasta sanojen merkitysten vähittäisestä muuttumisesta, toisaalta tälle ajalle ominaisesta tavasta tarkastella maailmanmenoa.”

Kesäkeikalla. Ensimmäinen kesä toimittajana on vienyt Tuuli Rantasaloa monenlaisille juttukeikoille. 4. kesäkuuta hän haastatteli Paiholassa, Pielisjoen rannalla kesäkahvilaa pitäviä 4H-yrittäjiä (oik.) Johanna Väänästä, Maria Mäkeä ja Salla Karhua.

Hankalinta on tiivistää oleellinen

Ensimmäisessä oman alan työpaikassaan Tuuli Rantasalo jännitti etukäteen, odotetaanko harjoittelijan olevan valmis toimittaja.

1918 – med respekt

”När uppmärksammandet av inbördeskriget 1918 sparkade igång i januari i år var jag skeptisk: skulle vi klara av detta efter all #suomi100-hype?” skriver Magnus Londen.

Onnellinen yrittäjä

Freelancetyössä vuorottelevat epävarmuus - ja ylityöllistyminen. ”Silloin on niin lopussa, että vain turkulaisesta kasvattajaseurasta hankittu rutiini pelastaa”, kirjoittaa Lauri Rotko.

Ikuisesti pahoillani, Paula

Epäkohtelias vastaus puhelinmyyjälle oli maksaa Manu Haapalaiselle Paula Koivuniemen haastattelun.

Puheenaiheita takomaan

Susanne Salmi aloittaa Ylioppilaslehden päätoimittajana elokuussa.

Itse kasvatettu. Leikkokukkien lisäksi Satu Koivisto kasvattaa siirtolapuutarhassaan ruokakasveja. ”Esimerkiksi oman kasvihuoneen kurkku on uskomattoman makea ja rapea verrattuna kaupan kurkkuun.”

Ruuan alkulähteillä

Päätoimittaja Satu Koivisto rentoutuu ruokakasvien kauneuden äärellä siirtolapuutarhassa.

Tosielämän toimittajadraama

Viime vuonna kuvattu Vuosi New York Timesin toimituksessa näyttää ja kuulostaa parhailta tv-draamoilta – eikä välty niiden kliseiltä, kirjoittaa Marja Honkonen

Bra start för Medielaget

I slutet av 2017 hade andelslaget 172 medlemmar vilket var nästan 100 fler än vad man räknat med.

Hangöseminariet i september

Ekonomijournalistik, frilansliv, riksdagsvalet i Sverige och yttrandefriheten i Ryssland är huvudteman på årets publicistseminarium i Hangö.

Poimuri

Mediasta sanottua.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta